YONG-DOO KIM
Tulikaste
Taivas ja helvetti avautuvat
Kirja 1
(Kirjan esittely takakannessa):
HERÄTYS VOI TAPAHTUA MISSÄ TAHANSA
30 päivää jatkuneen rukouskampanjan aikana Herran Kirkko Korean So Incheonissa pastori Yong-Doo Kim seurakuntalaisineen koki herätyksen, joka muutti heidän elämänsä. Kun he olivat joka päivä ylistäneet ja rukoilleet, heidän hengelliset silmänsä avautuivat ja he kokivat parantumisia, ilmestyksiä, rajua hengellistä sodankäyntiä ja heitä uudistavia Jeesuksen vierailuja.
Näiden uskomattomien tapahtumien innoittamana pastori Kim kirjoitti kirjan Tulikaste (egl. Baptize By Blazing Fire), joka on kirjasarjan ensimmäinen, lähdeoppaaksi hengelliseen sodankäyntiin ja yliluonnollisiin tapahtumiin. Kim liittää omat kokemuksensa Raamatun kohtiin ja selityksiin ja kuvaa kirjassaan:
– ihmeellisiä parantumisia
– käyntejä taivaassa ja helvetissä
– vierailuja taivaasta ja demonien vierailuja
– paholaisen luonnetta ja juonia, sekä muita asioita
Tulikaste antaa tarvittavat työkalut Jumalan tekojen tuntemiseen, Saatanan voittamiseen ja toimivan, vahvan uskon säilyttämiseen.
Pastori Yong-Doo Kim syntyi Soonchunissa Koreassa ja opiskeli teologiaa Anyangin yliopistosssa v. 1991. Kim toimii Herran Kirkon pastorina So Incheonissa ja matkustaa myös ulkomailla kertomassa Jumalan voiman ilmenemisestä seurakunnassaan.
Tulikaste
Kirja 1
Tähän kirjaan on taltioitu Etelä-Koreassa So Incheonin kaupungissa sijaitsevan Herran Kirkko- seurakunnan jäsenten kokemukset tammikuussa v.2005 30 päivää jatkuneen rukouskampanjan aikana. Englanninkielinen kirja on painettu USA:ssa vuonna 2009.
Sisältö
Esipuhe ………………………………………………………………………………. 4
Noita uskoo Jeesukseen ……………………………………………………….. 10
Johdanto ………………………………………………………………………………18
Herran Kirkon rukoussoturit ………………………………………………. 23
1. Päivä ……………………………………………………………………….. 25
2. Päivä ……………………………………………………………………….. 27
3. Päivä ……………………………………………………………………….. 33
4. Päivä ……………………………………………………………………….. 33
5. Päivä ……………………………………………………………………….. 35
6. Päivä ……………………………………………………………………….. 40
7. Päivä ……………………………………………………………………….. 48
8. Päivä ……………………………………………………………………….. 51
9. Päivä ……………………………………………………………………….. 56
10. Päivä ……………………………………………………………………….66
11. Päivä ……………………………………………………………………….79
12. Päivä ……………………………………………………………………….86
13. Päivä ……………………………………………………………………….95
14. Päivä ……………………………………………………………………….109
15. Päivä ……………………………………………………………………….133
Kirjailijan tapaaminen ……………………………………………………155
Kirjan kääntäjän loppusanat ………………………………………….. 156
Tarkempi sisällysluettelo ………………………………………………. 157
Esipuhe
“Kuinka me voisimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?”
– Hebr. 2:3–4
Jokaisen kristityn pastorin pitäisi unelmoida suuresta herätyksestä, joka saisi tunnustusta. Minullakin oli vahva halu saada aikaan valtavia herätyksiä ja miettimättä oman seurakunnan tilaa sen tarkemmin esiinnyin itserakkaasti herätyskokouksissa.
Mutta kun aloitin järjestää omaa kokoussarjaani, kuulin Herran sanovan minulle: “Palvelijani, pastori Kim, sinun lahjasi ei ole herätyksen johtaminen, vaan kirjojen kirjoittaminen. Tästä lähtien mitä tahansa kokemuksia sinä ja seurakuntasi koette, sinun täytyy tallentaa tarkasti, mitä te näette ja kuulette. Tämän avulla haluan nähdä kaikkien kirkkojen Koreassa ja koko maailmassa heräävän. Tämän takia sinä synnyit tähän maailmaan.”, Herra sanoi. Ajattelin, että tuo oli pötypuhetta ja siksi vastustin sitä ja vetosin: “Herra. Minä en ole ollenkaan hyvä kirjoittamaan kirjaa. Myöskään minulla ei ole riittävästi yliopistotason koulutusta eikä tietoja.” Mutta Herra toisti uudelleen: “Ei. Tämän takia sinut tuotiin tähän maailmaan.”
Sanoin Herralle: “Miksi minä, Herra? On jo niin monta ihmistä, jotka osaavat kirjoittaa ja tekevät sitä, mutta miksi minä? Mikä minä olen tekemään tällaista laajaa teosta? En osaa kuvata asioita sanoilla. Ja lisäksi etkö tiedä, että olen sellainen tyyppi, etten pysty istumaan ja kirjoittamaan pitkää aikaa?” Yritin vastustella, mutta Herra sanoi: “Ei. Sinä pystyt siihen. Minä annan sinulle kyvyn. Minä annan sinulle voiman. Älä pelkää. Minä olen sinun kanssasi.” Lopulta suostuin.
Herra käski minua määrittelemään selvästi syyn tämän kirjan kirjoittamiselle ja sanoi: ”Tämän päivän Korean kirkkojen ja seurakuntien niiden sisäinen ja ulkoinen uskonelämä ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä Minä tarkoitin niiden olevan. Pastorit ja kirkon jäsenet palvovat Minua muotomenoin ja tuntevat Minun vain kirjoitettujen teorioiden muodossa.”
Kysyin: ”Mitä minun on tehtävä?”
Herra sanoi: ”Haluan että sinulla on palava sydän ja halu kohdata Minut.” Tämä oli Herran sana ja se on selkeästi kirjoitettu Ilm. 3:15: ”Minä tunnen sinun tekosi, mutta et ole kylmä etkä palava. Kunpa olisitkin kylmä tai palava.”
Toiseksi, Herra selvitti paholaisen todellisen luonteen ja temput. Herra jatkoi toteamalla, että oli monia kirjoja, jotka käsittelevät teoreettisesti keitä ja mitä pahat hengelliset voimat ovat. Jeesus tahtoi nyt paljastaa ja tallentaa sen todellisuuden, jonka hengellisten silmien avautuminen tuo esiin sekä tallentaa tällaisten uskovien silminnäkijä-kokemukset todellisista yhteenotoista pahojen voimien kanssa.
Herran Kirkon jäsenten hengellisten silmien avautuminen, heidän laajenevat hengelliset kokemuksensa ja hengelliseen sodankäyntiin osallistumisensa ovat kaikki harvinaisia tapahtumia. Vaikka Herran Kirkko on pieni ja vähämerkityksinen uusi kirkko, Jumala valitsi sen, koska Hän haluaa ennallistaa muuttumattoman uskon uskovissa kaikkialla maailmassa.
Kolmanneksi, vain Herramme Jeesuksen sanan kautta me voimme saada voiton paholaisen juonista ja nähdä uskomme todellinen tila.
”Sardeen srk:n enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Hän, jolla on ne seitsemän Jumalan Henkeä ja seitsemän tähteä; minä tiedän sinun tekosi, että sinulla on nimi että elät. Ole tarkkaavainen ja vahvista jäljelle jääneitä, jotka ovat kuolemaisillaan: sillä Minä en ole havainnut heidän töitään täydellisiksi Jumalan edessä. Muistele siis mitä olet saanut ja mitä kuullut ja pitäydy siihen tiukasti, ja tee parannus. Jos sitä vastoin et ole tarkkaavainen, Minä tulen kuin varas etkä sinä tiedä millä hetkellä tulen luoksesi.’” Ilm. 3:1-3.
Varmaan monilla lukijoilla on mielessään kysymyksiä ja siksi olen kirjoittanut seuraavaksi muutamia selventäviä seikkoja.
TAPAHTUMASARJA, JOKA AVAA HENGELLISET SILMÄT
I. Rukous kielillä
Seurakuntamme uskoo kielilläpuhumisen voimaan ja niinpä kykenimme rukoilemaan pitempään, hartaammin ja syvemmin. Se auttoi keskittymään ja antoi uskomattomia kykyjä ja hengelliset silmämme avautuivat. Niinpä kielillä puhuminen ei ole ihmisten väliseen keskusteluun tarkoitettu, vaan siinä henkemme puhuu sisimpämme salaisuuksia suoraan Jumalalle ( 1. Kor. 14:2) “sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.”)
II. Demonihenkien vierailut
Hengellisten silmien avautuminen on työlästä ja sillä tiellä on paljon esteitä. Suurin niistä on Saatana itse, joka häiritsee ja estää tätä prosessia. Paholaisella ei ole myötätuntoa olitpa nuori tai sairas. Päinvastoin hän pyrkii hellittämättä repimään ja raastamaan meitä kunnes me täysin uuvumme.
Siksi jos olet huolettomasti, hajamielisesti tai riittämättömästi varustautunut, maksat siitä kalliin hinnan. Monta kertaa aloimme rukoilla epämääräisesti ilman vastahyökkäys-suunnitelmaa, ja kun vihollisen hyökkäys tuli, kärsimme suuren tappion. Nykyisin olemme läpikotaisin valmistautuneet vastahyökkäyksiin: ylistämme ja palvomme, täytämme sisimpämme Jeesuksen sanoilla, ja huudamme Herran puoleen hartaasti. Hengellinen sodankäynti demonien hyökkäysten voittamiseksi oli edellytys hengellisten silmien avautumiselle .( Ef. 6:2: “Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.”)
Moni seurakunta ja pastori puhuu kevyesti hengellisen näkemisen lahjasta, joten kysyin Jeesukselta niistä, jotka väittävät omaavansa sen. Jeesus selitti, että hengellinen oivallus, jonka monet kokevat, on Pyhän Hengen johtama kohonnut tunnetila. Tämä ei kuitenkaan ole samaa kuin hengellinen näkökyky, jonka avulla ihminen kykenee luonnollisilla silmillänsä näkemään hengellisen todellisuuden.
III. Demonihenget ja niiden suunnitelmat
Ihmiset taistelevat raivokkaasti maa-alueista. Mutta hengellinen taistelu demonihenkien kanssa ylittää kaiken mielikuvituksemme. Saatanan alaiset demonit hyökkäävät aluksi yksi kerrallaan. Kun yksi epäonnistuu, tulee kaksi tilalle. Myös ne voivat hyökätä 10:n, 30:n, 50:n ja jopa sadan parvina. Ryhmät hajautuvat, yhtyvät, ryhmittyvät uudelleen ja muuttavat ulkonäkönsä tilanteesta riippuen. Kun yksi demoni on rukouksessa ajettu pois, se siirtyy kiusaamaan, tuuppimaan, viettelemään toista henkilöä kuiskien suloisia sanoja. Lopulta, kun ne tunnistetaan, ne pakenevat nopeasti.
IV. Demonihenkien alati vaihtuva ulkomuoto
Saatanan demonit ilmestyvät meille näöltään erilaisina. Joskus ne yrittävät hämätä meitä näyttäytyen kuuluisana viihdetaiteilijana, viattomana pikkulapsena, Jeesuksena tai naamioituen kauniiksi valon enkeliksi ( 2. Kor. 11:14: ”…eikä ihme: Itse Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.”). Ja mikä pahinta, eräässä jumalanpalveluksessa Saatana lavasti itsensä meidän Taivaalliseksi Isäksemme, joka istui loistavalla valtaistuimellaan. Hän melkein höynäytti meidät! Sen lisäksi ilmestyi käärmeitä, lohikäärmeen päitä, lepakkoja, hevosen päitä arpakuutioita, pääkalloja, luurankoja ja lukematon määrä muita olioita. Menimme hämillemme, kun demoni ilmestyi aivan oman tyttäreni näköisenä!
V. Herran toimintatapa taisteluissa
Taistelimme ja voitimme, mutta myös hävisimme monissa taisteluissa pahoja henkiä vastaan. Kun hävisimme, demonihenget pääsivät vahingoittamaan ruumiitamme. Kipu oli niin kova, että kaaduimme ja kierimme lattialla monta kertaa. Tuntui kuin kuolisimme. Aluksi Herra puolusti meitä kaikilta hyökkäyksiltä ja me saatoimme rukoilla sujuvasti ilman keskeytyksiä. Kun uskomme kasvoi, Herra salli meidän taistella omin päin ja Hän seisoi äänettömänä tarkkailijana. Vaikka oli selvä vaaratilanne ja me pyysimme kiihkeästi Hänen apuaan, Jeesus oli vaiti katsellen kun me kaaduimme. Syy Hänen vaitonaisuuteensa oli kouluttaa meitä riippumattomiksi eikä avuttomiksi lapsiksi . Kun ymmärsimme Herran perustelun, taistelimme lukemattomia pahoja henkiä vastaan. Kun vastaamme tuli peloittavia, vaikeasti voitettavia demoneja, Herramme lähetti arkkienkeli Mikaelin ja muita enkeleitä auttamaan meitä. Näin Herra opetti meitä ja auttoi ymmärtämään oikean taistelumenetelmän. Lopulta, yksi kerrallaan, saavutimme voiton. Jeesus halusi meidän ymmärtävän ja oppivan luottamaan siihen, että luonnolliset kykymme yhdistyneinä uskoomme Häneen voi voittaa mahtavan vihollisemme.
HENGELLISEN NÄKÖKYKYMME AVAUTUMISEN JÄLKEEN
Lähitaistelu demoneja vastaan aiheutti meille ruumiillisia vammoja. Olimmepa taivaassa tai helvetissä, paholaisen voimat käyttivät jokaisen mahdollisuutensa hyökkäämiseen. Siksi joka päivä oli oma kova taistelunsa. Ihmettelin, miksi demonit jatkoivat hyökkäämistään, vaikka Herra suojasi meitä koko ajan. Sanoisin nyt, että se riippui kunkin uskovan valinnasta: hän joko alistui synnille tai Jeesukselle.
Room. 6:16: ”Ettekö tiedä että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita kuolemaksi, tai kuuliaisuuden vanhurskaudeksi.”
Rakastava Herramme vakuuttaa, että emme ole yksin, kun kutsumme taivaallisia enkeleitä tueksemme sen jälkeen kun me itse romahdamme uupumuksesta.
Pahat Voimat Hyökkäävät
Pahan voimat etsivät alati mahdollisuutta hyökätä, mutta Jeesus muistutti meitä varustautumaan rukoilemalla päivittäin. ( Mk. 9:29: ”Tätä lajia ei saa lähtemään muulla kuin rukouksella ja paastolla”). On tärkeää rukoilla säännöllisesti. Jeesus piti tärkeänä kahden tai useamman todistajan yhteistä rukousta. ( Mt. 18:19: ”Jos kaksi teistä maan päällä sopii keskenään mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa”). Sillä hetkellä kun saimme erikoislupauksen tai vastauksen, pahat voimat hyökkäsivät ja seurasi suurta kärsimystä. Kipu ja kärsimys kestivät pitkään. Pahan voimat eivät lähde kohteliaasti vaan jättävät arpia ja kivut voivat jatkua pitkään.
Saatanan Pahojen Voimien Nimeäminen
Saatanalla ja hänelle alamaisillaan on monia nimiä Raamatussa. Saatanan nimiä: Beelsebul, demonien prinssi ( Mt .12: 24); Lusifer, aamun tähti (Jes. 14:12); Saatana (Sak. 3:1; Ilm. 12:9); Paholainen (Luuk. 4:2, 13); Vanha käärme (Ilm. 12:9); Suuri lohikäärme (Ilm. 12:3, 7-9); ja muita: Demoni (Matt. 7:22; 9:34); Pahuuden henkiolennot (Ef. 6:12) ja Pahat henget (Luuk. 7:21; 8:2).
Paholaisen palvelijoiden taisteluissa käyttämät herjaavat sanat
1.Tess. 5:21-22: ”Koetelkaa kaikki: pitäytykää hyvään. Välttäkää kaikenlaista pahaa.”
Eräs vaikeus tätä kirjaa kirjoittaessa olivat ne loukkaavat, herjaavat, pahat sanat, joita demonit päästivät suustaan taistelun aikana. Tyttäreni ja muiden rukoilevien seurakuntalaisten hengessä käymien matkojen aikana joskus oteltiin ankarasti helvetin portilla. Taistelujen aikana monia herjauksia pursusi meidän suustamme, mutta Herra komensi minua kirjaamaan joka sanan, jopa kirosanoja myöten. Huolestuneena kysyin Herralta: “Herra, Sinä olet pyhä, mutta Sinä käsket minua kirjoittamaan kirjaan mahdottomia kirouksia. Kuinka minä, kirjoittaja, puhumattakaan lukijoista, voimme arvostaa tätä kirjaa?” Jeesus rohkaisi: ”Älä sinä siitä välitä. Ne ( herjaavat, rivot, pahat) sanat on lausuttu taistelun aikana.” Lopulta tottelin Herran ohjeita.
Haluaisin tuoda julki vilpittömän kiitokseni koko Yae-Chan-Sa kustannusyhtiölle ja myös Lee, Whan-Oh:lle heidän tuestaan ylä– ja alamäkiä kohdanneen matkamme aikana.
Minun täytyy myös ilmaista kuinka suuresti arvostan vaimoani köyhyydessämme ja monissa vaikeissa olosuhteissa eläessämme. Sinä rohkaiset minua hymyillen ja ymmärtäen. En voi kiittää sinua kylliksi. Pyydän tämän kirjan lukijoita lukemaan sen kärsivällisesti ja paljon ymmärtävällä mielellä.
NOITA JA VELHO USKOO JEESUKSEEN
Sisar Baek, Bong-Nyon todistus
Punavalkoinen lippu lepatti etuovella. Kun näet tuollaisia lippuja naapuristossasi, tiedät jo mitä ne edustavat ja mitä on meneillään noissa kodeissa. Vain kaksi kuukautta ennen pastori Kimin tapaamista tiesin lippujen merkityksen. Sain elantoni noituudesta ja taikuudesta, joita harjoitin joka päivä. En saanut rakkautta silloin kun tarvitsin sitä ja epänormaali elämäni painoi mieltäni. Ennustin toisille heidän kohtaloitaan kun oma kohtaloni oli epävarma kivuliaan syöpäni takia.
Minulla on poika, kaksi tytärtä ja tyttärentytär. Pojallani, Haak-Seungilla(27-vuotias), on kehityshäiriö. Vanhin tyttäreni, Yoo-Me (26-vuotias), ja nuorin tyttäreni Yoo-Kyung , kärsivät myös lievä-asteisesta kehityshäiriöstä.
Menin naimisiin saatuani lapsia. Demonien vaikutuksesta karkasin usein kotoa. Mieheni jätti minut ja lapsistani tuli tavoiltaan kaltaisiani. Kun lähdin kotoa, ja kukaan ei huolehtinut lapsista, äitini otti raskaan kasvatusvastuun. Kun äitini kuoli, lapset jäivät oman onnensa nojaan ja oppivat pahoja tapoja. Tyttäreni polttivat tupakaa ja pojastani tuli alkoholisti.
Kun tuskallisemmat ongelmat kasautuivat, syntini vaikeuttivat jokapäiväistä elämää. 16-vuotiaana Yoo-Me käytti hyväkseen kotoa poissaoloani ja karkasi naapurin 48-vuotiaan miehen matkaan ja sai tämän kanssa lapsen. Erottuaan miehestä hän tapasi yli 30-vuotiaan miehen, eli hänen kanssaan ja sai lapsen. Meena (5-vuotias) on lapsenlapseni. Muutaman vuoden kuluttua tuo suhde loppui. Yoo-Me löysi taas uuden miehen, 49-vuotiaan. Valintojeni takia laiminlöin lapsiani. Äitini otti heidät luokseeen ja kasvatti heidät.
Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka hirveään ja pelottavaan syntiin olin ennusteluillani syyllistynyt Jumalan edessä. Ennenkuin kohtasin Herran olin kolunnut Korean kaikki vuoret ja temppelit saadakseni itseeni kaikkein voimakkaimman demonin. Kiipesin jopa loistavalle Hanla-vuorelle.
Noita ja ennustaja käyttää tavallisesti työvälineitä, esim. olkileikkuria (straw cutter – sirppi) ennustaen, rukoillen ja uhraten, saaden rahaa vastineeksi. Mutta halusin enemmän ja kiipesin vuorten jyrkimmätkin rinteet, pystytin telttani ja halusin päättäväisesti saada demonikuninkaan itseeni. Aloin rukoilla demonia illan varhaisista tunneista aina aamuun asti nukahtamatta. Demoniparoni ( - kuningas, kingpin) , vaikuttuneena antaumuksestani, tuki käsivarsiani koko yön. Nukkumatta hetkeäkään pidin käsiäni ylhäällä aamuun asti.
Tutkin vimmatusti vuoren toisensa jälkeen. Perhe ei merkinnyt minulle enää mitään. Seurasin halujani. Seurasin paholaista epäröimättä. Perheeni tuhoutui. Lapset karkasivat kotoa ja saivat psykologisia traumoja. Mieheni jätti minut. Elämäni oli elävää helvettiä.
Lopulta, kun minulta diagnosoitiin kohtusyöpä ja jouduin auto-onnettomuuden aiheuttamista vammoista sairaalaan, Jumala muisti minua syntistä ja ulotti pelastavan ikiaikaisen armonsa minuun. Olin käännyttänyt lukemattomat pastorit matkoihinsa ja vielä ivannut ja kironnut heitä: ”Jos voitte osoittaa, että Jumala, jota palvelette, on voimakkaampi kuin se, jota minä palvelen, silloin uskon.” Pilkkasin jokaista joka tuli kertomaan evankeliumia. Jumala, joka tiesi ylpeyteni ja uppiniskaisuuteni, lähetti erikoisen pastorin luokseni.
Lokakuun 5. päivänä vuonna 2004, jolloin olin sairaalassa hoidettavana auto-onnettomuudessa saamieni vammojen vuoksi, tuli pastori Kim ja hänen vaimonsa Kang, Hyun-Ja Herran Kirkosta huoneeseen numero 708 Sung-Minin sairaalaan. Muista tapaamistani pastoreista poiketen pastori Kim ja hänen vaimonsa seisoivat vuoteeni vierellä vain katsellen ja hymyillen minulle. Ensin en edes tiennyt, että mies oli pastori.
Hän näytti niin herttaiselta ja rauhoittavalta, että ihmettelin: ”Miksi hymyilette?” Vaimokin vaikutti miellyttävältä: ”Olet kovin tuskainen. Olet kokenut kovia. Mihin Sinua sattuu? ” Hän ojensi kätensä, kosketti minua. Selitin, että selkään sattuu. Pastori vastasi, että niin sattuu hänenkin selkäänsä ja toivoi pikaista paranemista. Olin varma, että hän kehottaa uskomaan Jeesukseen, muttei hän puhunut Hänestä sanaakaan.
Illalla he tulivat uudelleen. Nyt pastori puhui erilailla: ”Jumala rakastaa sinua. Jeesus on Jumalan suunnitelma. Kun uskomme Jeesukseen, hän johtaa meidät taivaaseen. Hän haluaa kohdata meidät. Hän antaa toivon, parantaa sairautemme, lohduttaa. Erityisesti sairaat ovat Jeesuksen rakkauden kohteina.” Hän kutsui minua hyväksymään Jeesuksen.
”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, niille, jotka uskoivat Hänen nimeensä, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi.” ( Joh. 1:12)
Pastori kertoi, että me voimme mennä taivaaseen kuoltuamme, mutta voimme kokea taivaan jo nyt, jos elämme kuuliaisuudessa. Kuulemani sanat shokeerasivat: ”Miten voi kokea taivaan, vaikka on vielä elossa?”, ihmettelin. Olin täynnä epäilystä, aloin vapista ja sydämeni jyskytti.
Pastori Kim jatkoi. ”Oli aika, jolloin minäkin palvoin epäjumalaa, mutta kun tapasin Jeesuksen, hän muutti minut ja päätin tulla pastoriksi.” Kummallista kyllä, uskoin hänen todistuksensa. Kysyin itseltäni: ”Mitä vikaa minussa on?” Olin vihainen, ylpeä, täynnä ylpeyttä. Olin torjunut monet Jeesuksesta kertoneet pastorit vakuuttuneena siitä, että sisälläni oleva epäjumala oli kaikkein paras.
Yht´äkkiä kaikki alkoi romahtaa kasaan. Lopulta päätin ottaa Herran Pelastajakseni ja rukoilin pastorin kanssa. Sillä hetkellä kyyneleet valuivat silmistäni ja äkkiä sieluni sai rauhan.
”Rauhan minä jätän teille, minun rauhani. En anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön sydämenne olko murheellinen älkääkä peljätkö.” – Joh. 14:27.
Viereisellä sängyssä makasi entinen diakonissa Lee, Kyun-Eun, joka oli jättänyt kirkon elämän eri olosuhteiden takia. Hän oli yhtä mieltä kuin pastori ja sanoi iloisena minulle: ”Bong-Nyo, jos sinä menet kirkkoon, minäkin tulen.”
Pastori ja hänen vaimonsa olivat onnellisia, että heidän pieneen kirkkoonsa tuli kaksi uutta jäsentä. Mutta pastorilla oli vielä pyyntö: ”Kaikki epäjumalan kuvat on hävitettävä heti.” Hän vaati minua heti hylkäämään kultaisen kaulaketjun ja sormuksen, jossa oli Buddhan kuva.
Tämä oli tehtävä kiireesti. Monet oudot tunteet ympäröivät minua kun otin pois tuon sormuksen ja kaulakorun. Toisaalta koin oloni epämukavaksi, mutta oudosti antauduin vahvalle läsnäololle, joka virtasi lävitseni ja hallitsi minua. Sitten pastori pani kätensä päälleni ja rukoili. Lupasin tulla hänen kirkkoonsa tästä viikosta lähtien, mutta pastori Kim tuli samana iltana kello 22 aikaan tapaamaan minua uudelleen.
Kun kääntelehdin unettomana vuoteessani, pastori Kim ja hänen vaimonsa tulivat tapaamaan minua ja kertoivat monia hauskoja tarinoita. Rouva Lee, Kyung-Eun, jonka vuode oli sairaalassa vieressäni, halusi tulla mukaamme sairaalan rukoushuoneeseen kuudennessa kerroksessa. Pastori Kim piti jumalanpalveluksen, jossa hän kertoi meille omasta uskoontulostaan. Hän varoitti meitä, että paholainen saattaisi yrittää hyökätä kimppuumme. Hän selitti meille perusteellisesti, kuinka valmistautua noihin hyökkäyksiin. Ja lohdutti, että vaikka emme näe Jeesusta luonnollisilla silmillämme, Hän on aina luonamme ja näkee meidät.
Olen sen luonteinen, että en anna periksi ennekuin saan vastauksen. Pastorin vaimo kertoi, että kun hänellä diagnosoitiin pitkälle edennyt tuberkuloosi, jokainen sanoi hänen kuolevan. Mutta Jeesus tuli kun hän rukoili ja paransi hänet. Minusta tuo oli hämmästyttävää ja samalla hauskaa, joten kyselin, oliko se totta. Halu kohdata pian Jeesus lisääntyi minussa.
Valitettavasti en voinut pitää lupaustani mennä kirkkoon tuona sunnuntaina, koska samanaikaisesti ilmeni monia asioita tehtäväksi. Tuona sunnuntai-iltana rva Lee, Kyung-Eun soitti minulle ja kertoi, että hänen miehensä ja kaksi poikaansa osallistuivat jumalanpalvelukseen ja olivat muodollisestikin liittyneet kirkkoon. He osallistuivat myös iltatilaisuuteen ja saivat erikoislahjan. Ihmettelin, miksi hän oli niin iloinen ja kysyin millainen se lahja oli. Hän kertoi, että iltatilaisuuden jälkeen seurakunta rukoili yhteenääneen. Pastori Kim huusi: ”Kristillistä elämääsi on ryhdyttävä harjoittamaan heti alussa. Sinun on koettava sitä heti alussa.” Sitten pastori rukoili erikseen rouva Leen ja tämän perheen puolesta ja he kaikki saivat kielilläpuhumisen lahjan.
Kysyin, mitä se kielillä puhuminen merkitsee. Lee selitti, että se on suoraa, vastavuoroista yhteyttä ihmisen ja Jumalan välillä. Olin hieman kateellinen. Jumalan palvelemisessa olin toisen luokan kristitty. Ei näyttänyt olevan oikein, etten ollut saanut tuota lahjaa. Tiesin, että minulta puuttui jotakin. Odotin seuraavaa sunnuntaita innolla.
Asuin noin kolmen bussipysäkkivälin päässä lapsistani. Pastori kehotti jättämään miesssuhteeni ja ryhtyä asumaan lasteni kanssa. Olisi hyvä aloittaa elämä kristittynä lasten kanssa. Jahkailin suhteen lopettamisen kanssa, mutta tiesin, että sen aika oli tullut. Jätin suhteen ja aloin asua lasten kanssa.
Lapseni Haak-Sung, Yoo-Me ja Yoo-Kyung elivät kerran kuussa saatavan valtion antaman vähäisen riisin ja kaalin turvin. En juuri laittanut heille ruokaa. Heidän oli vaikea pysyä normaalitöissä mielen epävakaisuuden vuoksi. Poikani on laiska, mutta osaamatta mitään perheen käyttäytymissääntöjä, hyökkäävä. Olin hermostunut, kun olin päättänyt käydä uskollisesti kirkossa ja elää parempaa elämää.
Lopulta tuli se sunnuntai, jolloin perheeni ja minä istuimme aamutilaisuudessa eturivissä ja odotin sen jälkeen iltatilaisuutta. Rouva Lee, Kyung-Eun ei tullut iltatilaisuuteen, jossa oli vain minun perheeni. Pastori puhui minulle keskellä saarnaansa: ”Sinun täytyy kokea Jumala nopeammin, koska olet palvellut muita jumalia. Aivan pian paholainen tulee kiusaamaan sinua, joten sinun ja perheesi täytyy olla varustautunut riittävästi. Koska et tiedä mitään kirkosta, seuraa johtoani ja tee mitä sanon. Silloin tuloksesi ovat hyviä. Suostutko tähän? “
Vastasin lujasti:”Kyllä”.
“Sisar Baek, Bong-Nyo, päätit seurata Jeesusta ja toit lapsesi mukanasi. Saat tänä iltana erikoislahjan Jumalalta. Älä ihmettele, jos tunnet ruumiissasi jotain erilaista.”
”Mitä minulle tapahtuu?”, ihmettelin.
Iltatilaisuuden jälkeen kun seurakunta valmistautui yhteiseen rukoushetkeen, pastori Kim pyysi perhettämme tulemaan lähelle etukoroketta. Hän antoi meille kullekin tyynyn polvien alle ja pyysi nostamaan kätemme ylös kun rukoilimme. Emme tienneet mitä sitten tehdä, mutta pastori Kim kehoitti sanomaan rukouksen hänen perässään ja teimme niin. Viisivuotias tyttärentyttärenikin toisti oikein hyvin pastorin sanat: “Jumala, olen syntinen. Olen kurja syntinen. Siksi päätin seurata Jeesusta. Herra, auta meitä. Anna minulle voima. Auta minua kokemaan Sinut tästä hetkestä lähtien. Vaikka millaisia kiusauksia saattaa tulla, auta minua voittamaan ne. Jotta voittaisin, tarvitsen Pyhän Hengen voitelemaan minut salaisilla lahjoillasi.”
Me toistimme nämä sanat ääneen. Kun pastori pani kätensä päittemme päälle, tunsimme ruumiissamme liekehtivän tulen ja kielemme liikkuivat puhuen outoa kieltä.
“Oh, mitä tämä on?”, ajattelin. “Mikä outo juttu tämä on?” Äkkiä avasin silmäni nähdäkseni, mitä tapahtui, mutta kun jatkoin rukousta, outo kieli jatkui edelleen. Totesin, että lapseni, jotka rukoilivat vierelläni, kuten myös pieni tyttärentyttäreni, rukoilivat myös kielillä. Ruumiini oli kuuma ja outo kieli pulppusi jatkuvasti suustani.
Elämäni ei ole aina ollut helppoa, mutta tällä kertaa rukouksen aikana kykenin pyytämään anteeksiantoa. Huusin Herran puoleen yhä uudelleen. En voinut uskoa, että kykenisin rukoilemaan tällä tavalla, kun olin ollut vasta ensimmäistä kertaa kirkossa. Kaksi tuntia meni hetkessä. Rukousajan lopulla, kun pastori Kim laittoi valot päälle, hän pyysi meitä palaamaan kirkkoon seuraavana päivänä klo 2 iltapäivällä erityisopetusta varten. Palasimme kotiin täynnä iloa ja kerroimme kokemuksemme toisillemme.
Seuraavan päivän aamuna pastori tuli vaimonsa kanssa kotiini. He tutkivat kaikki paikat löytääkseen taikakaluni, jotka sitten hävitettiin. Iltapäivällä menimme kirkkoon ja saimme erikoisopetusta. Opimme Pyhästä Kolmiyhteisyydestä: Isästä Jumalasta, Hänen Pojastaan Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä. Keskityimme etenkin Jeesukseen. Opimme, että Jeesus tuli maapallolle meidän takiamme ja että hän kuoli syntiemme vuoksi. Meille opetettiin, kuinka me voisimme käyttää Jeesuksen nimeä. Sitten kolmen viikon opiskelun jälkeen perheeni ja minut kastettiin eräänä sunnuntaiaamuna. (Meille kerrottiin, että perheemme kastettiin poikkeuksellisen pian.)
Tämä oli suunnatoman suuri siunaus meille. Kuitenkin tuo kolmen viikon kasteopetusjakson aikana pastori joutui koville poikani Haak-Sungin ja tyttäreni Yoo-Kungin kanssa. Lasten jatkuva näsäviisaus loukkasi pastorin sydäntä. Mutta pastori ja hänen vaimonsa eivät koskaan hellittäneet, vaan jatkuvasti osoittivat runsaasti rakkauttaan meitä kohtaan. Jos he ajattelivat, että meiltä on ruoka vähissä, he menivät läheisiin ravintoloihin pyytämään sitä. Pastori toi ylijäänyttä ruokaa meille ravintoloista perheellemme. Tajuamatta tilannetta perheeni ja minä istuimme kotimme lämmössä ja söimme kaiken ruuan, mitä pastori ja hänen vaimonsa toivat meille. Toisina kertoina kun pastori tuli käymään, lapseni kieltäytyivät avaamaan hänelle ovea, koska he eivät tahtoneet mennä kirkkoon.
Nuorin tyttäreni Yoo-Kyung lopetti tupakoinnin ja alkoholin juomisen, kun hänestä tuli “uusi luomus Kristuksessa”. Vanhin tyttäreni Yoo-Me on muutos vaiheessa ja nuorin poikani Haak-Sung toivoni mukaan pääsee näsäviisaudestaan. Onneksi hän edistyy. Jälkeenpäin ajatellen ymmärrän, että Saatana yritti tuhota perheeni.
Viisivuotiaalla tyttärentyttärelläni on monia minun luonteenpiirteitäni kuten hänen äidilläänkin, Yoo-Meellä. Aivan liian usein hän pian väittää vastaan ja on tottelematon. Joskus on vaikea uskoa, että hän on vain viisivuotias. Kaikista ongelmista huolimatta Jumala ei koskaan jättänyt meitä. Hän lähetti erityisen erikoispastorin opastamaan meidät Herran Kirkkoon.
Kiitän Sinua, Herra, rakkaudestasi. Erityisesti osoitan syvimmän kiitollisuuteni pastori Kimille ja hänen vaimolleen ja elän kuuliaista elämää joka päivä. Annan kaiken kirkkauden ja kunnian Jumalallemme. Halleluja!
JOHDANTO
Yhteenveto 30-päiväisestä rukouskampanjasta:
Muutos seurakuntalaisissa
Kirj. pastori Kim, Young–Doo
Lopulta paholaisen hyökkäykset alkoivat. Pahat voimat hyökkäsivät sisar Baek, Bong-Nyon perhettä vastaan ja hän kaatui ensimmäiseksi. Hänen selkäkipunsa jatkuivat ja pahenivat sairaalasta pääsyn jälkeen niin ettei hän päässyt kirkkoon. Kastetilaisuuspäivänä hän makasi vuoteessa kotona kivun vuoksi. Nostin hänet jalkeille ja rohkaisin häntä tulemaan kasteelle vaikka kuolisi, niin ennen sitä olisi kastettu.
Joka päivä hänen lapsensa välttelivät minua ja kieltäytyivät tulemasta kirkkoon. Haak-Sung oli hankalin pisteliäisyytensä vuoksi. Silloin harvoin kun hän lupasi tulla kirkkoon, hän kieltäytyi avaamasta kotiovea teeskennellen olevansa nukkumassa tai sairas. Yoo-Kung ja Yoo-Me seurasivat hänen esimerkkiään eivätkä välittäneet minusta ja kohtelivat minua epäystävällisesti lukemattomia kertoja. Ajattelin Jeesusta ja kestin kaikki heidän loukkauksensa. Kuitenkin kerran, kun heillä ruoka oli vähissä, he avasivat pääoven ja lupasivat tulla kirkkoon. Ällistyin tästä enkä ollut uskoa kuulemaani. Vein kaiken oman ruokamme sisar Baekin kotiin ja monta kertaa meillä itsellämme oli hyvin vaatimatonta syötävää jäljellä. Kerjäsin ruokaa kaikista tuntemistani ravintoloista sisar Baekille ja hänen perheelleen.
Kun hankin työpaikan yhdelle heistä, hänen puhehäiriönsä ja rajallinen ilmaisukykynsä toivat potkut. He olivat lähellä nälkiintyä, joutuivat sinnittelemään sadan dollarin kk-rahalla, viiden hengen perhe. Kivijalassa olevan yhden huoneen asunnon vuokrarästien takia heillä oli häätöuhka. Lapset alkoivat taas usein tupakoida ja juoda. Ennestään pienessä kodissa oli vielä useita koiria. Niiden turkkien haju imeytyi lasten vaatteisiin ja lakanoihin.
“Oi Herra. Mitä sinä haluat minun tekevän?”, valitin. “En halua jatkaa enää. En halua palata tähän taloon enää.” Koko päivän kävin tuskallista taistelua hengellisen omantuntoni ja inhimillisten tunteitteni välillä. Mutta joka kerran kun rukoilin polvillani Herra käski minun mennä heidän luokseen: ”Rakas pastori Kim, jos et sinä mene, kuka sitten tekee tämän työn? Mitä teemme näille köyhille ja kurjille? En tahdo, että rakennat omaa pyhäkköäsi. On toki hyvä, että kirkossa on paljon jäseniä, mutta se ei merkitse kaikkea. Mene. Mene ja muuta rakkauteni toiminnaksi.” Herran sanat kuullessani itkin katuen ja vaikka en tahtonut, menin takaisin heidän luokseen.
Itkin paljon tämän onnettoman perheen puolesta. Useina päivinä hetkeä ennen jumalanpalveluksen alkua Haak-Sung ja Yoo-Me karkasivat tietokonepelihuoneeseen tai jonnekin muualle. Sisar Baek, Bong-Nyon huusholli oli kuin paholaisen luola. Ei merkkiäkään rakastavasta perheestä.
Kaiken sen keskellä tuli vuosi 2005. Kirkkomme, kuten rva Baek, Bong-Nyon perhekin, tarvitsi pakotietä tästä kaikesta. Päätimme rukoilla. Tilasin ja ripustin esille kunnon kyltin ilmapiirin luomiseksi. Siinä mottomme oli: ”Uudistu rukouksen avulla” ja aloitimme rukouskampanjamme 2.1.2005. Se kesti 30 päivää. Meitä oli kaikkiaan10 jäsentä, neljä omasta perheestäni ja sisar Baek, Bong-Nyon perheen neljä, Noe Sook-Ja sekä eräs nuori mies. Vaikka saarnani saattaisi olla väsyttävä, päätin tehdä sen niin nautittavaksi kuin mahdollista.
Ensimmäisenä päivänä sunnuntain iltajumalanpalveluksen jälkeen pidimme rukouskokouksen. Toisena päivänä, 3.1., koimme rukouskokouksessa tulisen Pyhän Hengen läsnäolon. Niin yhteiset kuin yksittäisetkin rukoukset räjähtivät kontrolloimattomiksi ja kestivät seuraavaan aamuun kello puoli kahdeksaan! Oli hyvä syy miksi niin kävi.
Herra avasi Yoo-Kyungin, rva Baek, Bong-Nyon 24-vuotiaan toisen tyttären sekä rva Baek, Bong-Nyon hengelliset silmät. Rukouksen päätyttyä keräännyimme yhteen kuullaksemme heidän kokemuksensa ja varsinkin, miltä tuntui kohdata Jeesus. Muutkin jäsenet toivoivat tuota taivaallista lahjaa ja odottivat seuraavan illan rukouskokousta innolla. Jokainen jäsen omistautui vakaasti rukoilemaan niinkuin minäkin heidän kanssaan.
Rukouskokoukst pitenivät ja pitenivät. Keskiviikkoiltana aloitimme klo19:30 ja lopetimme vasta klo 8 aamulla. Torstaina aloitimme klo 21, mutta se loppui vasta perjantaiaamuna klo 10.
Herra mullisti täysin ajattelumme. Mitä enemmän rukoilimme sitä enemmän Herra vaikutti meihin hämmästyttävillä asioilla. Meidän Herramme oli valmistautunut yllättämään meidät monilla arvoituksilla ja armolla ja odotti meiltä siihen tilaisuutta. ”Näin sanoo Herra, joka teki Maan, Herra, joka sen muotoili ja perusti – Herra on hänen nimensä: ‘Kutsu minua niin minä vastaan sinulle ja kerron suuria ja tutkimattomia asioita, joita et tiedä.’”( Jer. 33:2-3)
Koko yön lauloimme ylistyslauluja palavalla sydämellä, kuulimme Hengen antamia viestejä, ja kaikella voimallamme huusimme Herran puoleen. Vaikka kokous kesti koko yön, kukaan ei valittanut. Päinvastoin, kaivattiin enemmän hengellistä ruokaa. 13. yönä, perjantaina, Pyhä Henki laskeutui niin voimakkaana, että kokouksemme venyi seuraavaan päivään klo 11:30:een. Lauantai-yönä, lepopäivänä, päätimme pitää vain lyhyen kokouksen. Mutta suunnitelmasta huolimatta rukous venyi aamuun klo 8:30een! Ei ollut kylliksi aikaa käydä kodeissamme, joten rukousryhmä lepäsimme meidän kodissamme tunnin. Sitten menimme takaisin kirkkoon ja pidimme sunnuntaijumalanpalveluksen ja sitten menimme takaisin omiin koteihimme.
Päivä päivältä rukouspalvelu sujui tuohon tapaan. Yritimme kovasti lopettaa aamuisin ennen seitsemää. Nämä sielut, jotka eivät tienneet juuri mitään Jeesuksesta, yrittivät rukoilla apua ruumiinsa häiriöihin ja nälkään. ( He selvisivät niukasti yhdellä aterialla vuorokaudessa.) Taivaallinen Isämme kuuli myötätuntoisena heidän pyyntönsä.
Niin meidän kuin sisar Baek, Bong-Nyonkin talous olivat niin velkaisia, että saatoimme milloin vain joutua muuttamaan pois asunnoistamme. Huonosta tilanteesta huolimatta rukoilimme ja pyysimme sitkeästi. Herra kävi luonamme ja pyyhki kyyneleemme. En tajua, kuinka kykenin johtamaan tätä ryhmää yö yön jälkeen ilman unta. He olivat itsekin hämmästyneitä itsestään ja minä pastorina hämmästyin tätä kaikkea.
Rukousten aikana Herra ilmestyi. Näimme Hänet hengellisten silmiemme avulla, mutta ajoittain selvästi myös fyysisten silmiemme avulla. Kerran oli TV:ssä kaksi ohjelmaa nimeltään “25 tunnin tapahtuma” ja “Tositilanne”, jotka kertoivat todellisista tapahtumista meidän kirkossamme.
Kun tilaisuus kirkossa alkoi, me kaikki innostuimme ja saimme vahvoja tunne– ja havaintokokemuksia. Kun lapsemme näkivät Jeesuksen, he vapautuivat tottelemattomuudesta ja muuttuivat uskollisiksi palvelijoiksi. Jumalan viisaus täytti vähitellen heikot alueet. Poikani Joosef ja tyttäreni Joo-Eun keskittyivät rukoukseen ja jättivät koulunjälkeiset ohjelmansa. He katuivat kaikkea tottelemattomuuttaan meitä kohtaan. He puhuttelivat minua kirkossa ja kotonakin ” pastoriksi” ei isiksi. Kaikkiin puheisiini he vastasivat innolla ”Aamen.”
Kun Lee, Haak-Sung, 27-vuotias rva Baek, Bong-Nyon poika ja ja Lee, Yoo-Kyung, 24-vuotias, B:n toinen tytär, olivat nähneet taivaan ja helvetin, he polvillaan pyysivät anteeksi minulta kaikkea pahaa, mitä olivat minulle tottelemattomuudellaan tehneet. He vakuuttivat, etteivät laiminlyö yhtäkään kirkonmenoa ja heistä tuli kiinteä sisaruspari. He menivät evankelioimaan kadulle pakkas-säälläkin puhallellen lämmintä ilmaa suustaan kämmeniinsä. He menivät ulos klo 16 ja palasivat usein vasta klo 20:30 kätensä ja jalkansa jääkylminä. He sanoivat haluavansa evankelioida enemmän. He tiesivät, että heidän piti olla ahkeria, koska he olivat nähneet silloin aarteittensa lisääntyvän taivaassa.
Aluksi lapseni eivät puhuneet Haak-Sungin eikä Yoo-Kyungin kanssa, mutta sittemmin he ovat tulleet läheisemmiksi kuin koskaan. He käyvät kotonani kuin omassaan. 5-vuotias Meena tyttö rukoilee kielillä kohotetuin käsivarsin 2-3 tuntia. Sen näkeminen on ihailtavaa..
Seurakunnan jäsenet Sisar Baek, Bong-Nyo, Haak-Sung, Yoo-Kyung ja Kim Joo-Eun saivat seuraavat henkilahjat: profetoiminen, henkien erottelu, kielet, tiedon sanat, viisauden sanat ja uskon armolahjan. Vaimoni Kang, Hyun-Ja ja poikani Josef saivat profetoimisen armolahjan v. 2005 helmikuun puolivälissä.
Tässä kirjassa ei ole mitään väärää tai valheellista, vain jäsenten henkilökohtaisia kokemuksia rukoustilaisuuksien aikana. Jeesuksen kanssa kohtaamiset kuvattiin ja tallennettiin tarkasti. Jäsenten kokemusten kaikkia yksityiskohtia oli vaikea ilmaista sanoin. Myös Saatanan todellinen identiteetti ja hänen toimintansa paljastetaan yleisölle tässä kirjassa. Nämä julkistamiset aiheuttivat valtavaa vainoa ja monenlaisia koettelemuksia. Herran väsymättömän toiminnan turvin me voitimme ja Hän suojeli meitä koettelemuksilta, joita emme olisi pystynyt kestämään omin voimin. Ajatus kirjoittamisen lopettamisesta houkutteli minua monta kertaa, mutta Herran erikoinen lohdutus noina hetkinä antoi voimaa huolimatta puutteistani.
Herran Kirkon rukoussoturit
Pastori Kim, Yong-Doo: 45-vuotias; alkaa menettää yhä enemmän hiuksiaan ja näyttää kaljuuntumisen oireita.
Kang, Hyun-Ja: 43-vuotias pastori Kimin vaimo; entinen hallituksen virkailija, jolla kytköksiä kongressiin; myönteinen luonteenlaatu on silmiinpistävä.
Kim, Joosef: 16-vuotias; keskikoulun kahdeksannella luokalla, aikoo tulla pastoriksi; itsepäinen kuin härkä.
Kim, Joo-Eun: 14-vuotias; keskikoulun kuudennella luokalla; hyvin suloinen ja viisas; myös kovin itsepäinen eikä luovuta helposti. ”Pisama”.
Sisar Baek, Bong-Nyo: 50-vuotias; hyvin sisukas; Herra vahvistaa, että hänellä on “pidättelemätön” persoonallisuus.
Lee, Haak-Sung: 27-vuotias; Sisar Baekin poika. Rajoituksia ajatusten sanoiksi pukemisessa. Mentaalisti ikäisekseen muuten normaali; Fyysisesti heikko.
Lee, Yoo-Kyung: 24-vuotias; Sisar Baekin toinen tytär; jkv ääntämisvaikeuksia puheessa, mutta hyvä keskustellessa.
Meena: 5-vuotias; Sisar Baekin tyttärentytär; hänen syntymäänsä koskevat tiedot ovat epätäydelliset johtuen riittämättömistä dokumenteista.
Oh, Jong–Suk: 33 vuotias; takasi ystävänsä lainan, jota tämä ei kyennyt maksamaan ja menetti siksi asuntonsa; oli koditon ja nukkui asunnottomana puiston lammen rannalla, kun pastori tapasi hänet ja toi hänet kirkkoon, löysi hänelle työpaikan, jonka jälkeen hän lakkasi käymästä kirkossa.
Diakonissa Shin, Sung-Kyung: 33-vuotias; kävi vain sunnuntaiaamun jumalanpalveluksissa, mutta alkoi muuttua, kun hän tuli mukaan rukouskampanjaan sen 15. päivänä; hänen
9-vuotiaalla tyttärellään on syöpä.
Oh, Jung-Min: 8-vuotias; diakonissa Shin, Sung-Kyungin poika; hänen harrastuksensa olivat TV:n katselu ja tietokonepelien pelaaminen, mutta tultuaan mukaan rukouskampanjaan hän vannoi tulevansa pastoriksi; jo sen ensimmäisenä päivänä hän sai kielilläpuhumisen lahjan.
1. päivä
Jumala auttaa meitä Pyhimmässä Paikassaan
”Herra kuulkoon sinua ahdinkosi päivänä; Jaakobin Jumalan Nimi puolustakoon sinua; Lähettäköön apunsa pyhäköstä, vahvistakoon sinua Siionista; Muistakoon Hän kaikki uhrauksesi;: hyväksyköön polttouhrisi; Selah. Valtuuttakoon sinut oman sydämesi mukaisesti ja täyttäköön kaikki suunnitelmasi. ”( Ps 20:1-4).
I. Vastukset ovat mahdollisuuksiamme kohdata Jumala
Ihmiset etsivät Jumalaa vaikeuksien kautta ja ajattelevat Jumalaa menneisyytemme valossa. Niinpä vaikeudet antavat meille aikaa tarkastella itseämme ja ovat oikotie Jumalan luo. Kun vaikeuksissamme tulemme Hänen eteensä ja kutsumme Häntä, Hän erikoista suunnitelmaansa täyttäessään puuttuu tilanteeseen ja vapauttaa meidät. Raamattu kehoittaa meitä vaikeuksissamme kutsumaan apuun Jumalaa rukouksessa, ja Hän vastaa meille. (Ps. 50:15) ” Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä. Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua. ”
II. Hän vastaa Temppelissä ( Kaikkeinpyhimmässä)
Aabraham, uskomme isä, matkustaessaan ja eläen teltoissa, pystytti aina alttarin uhratakseen Jumalalle polttouhreja. Siten hän kykeni kuulemaan Jahve Jumalan äänen. (1. Moos 12:7-9, 13:4,18): “Sikemin seudulla Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: `Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan.’ Niin A. rakensi sinne alttarin Herralle. Sieltä A. siirtyi vuoristoon, Beetelistä itään ja pystytti telttansa niin että Beetel oli länsi- ja Ai itäpuolella. Hän rakensi sinne alttarin Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä. A. lähti sieltä ja kulki yhä edemmäs Negeviin päin.” “ Beetelin ja Ain välillä A. huusi avuksi Herran nimeä.” ” A. siirtyi telttoineen paikasta toiseen. Tultuaan Mamren tammistoon, joka on Hebronissa, hän asettui sinne asumaan ja rakensi alttarin Herralle.”
Jumala rakastaa sitä, että teemme Hänelle alttarin kirkossamme. Rukouksiin vastataan usein kun rukoilemme kirkossa. Kun Jeesus tuli Jerusalemiin, Hän ensitöikseen meni Temppeliin. (Mk 11:11): ”Ja Hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea Hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.” Hanna sai vastauksen rukoillessaan temppelissä. (I. Sam. 1:9-10): “Kerran kun he olivat syöneet ja juoneet Siilossa ja pappi Eeli istui istuimellaan Herran huoneen ovenpielessä, Hanna nousi ja rukoili Herraa mieli murheellisena, itkien katkerasti…” - Hanna rukoili Herralta poikalasta, jonka lupasi luovuttaa Herralle nasiiriksi. Hanna synnytti Samuelin…
Profeetta Jesaja sai nähdä Jumalamme valtaistuimellaan näyssä kun hän rukoili temppelissä ( Jes. 6:1): “Kuningas Ussian kuolinvuotena (740 e Kr) minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja Hänen viittansa liepeet täyttivät temppelin.” Samuel myös kuuli Jumalan äänen temppelissä kun oli vasta lapsi ( I. Sam 3:3-4): ” Jumalan lamppu ei ollut vielä sammunut, ja Samuel makasi vuoteellaan Herran huoneessa, jossa Jumalan liitonarkku oli. Silloin Herra kutsui Samuelia. Hän vastasi: ” Tässä olen”.
Pyhyys ja vihkiytyminen ovat kirkon välttämättömät edellytykset.
III. Rukouksen kautta Jumala toteuttaa tahtonsa.
Kun Jumala antaa meille jotain, siihen on syynsä. Kuten työntekijä saa palkkansa, Jumala tahtoo antaa käsisään olevan vastauksen meille sen pyynnön kautta mitä me rukouksessa esitämme. Rukouksemme olisi oltava vilpitön. Jumala haluaisi antaa enemmän vastauksia rukouksiimme. Rukoilemme vähemmän kuin Jumalan odottaisi. Rukous on hengellistä työtä ja saamme tästä työstämme palkkiona vastauksia. Rukous ei ole taakka. Olemme Herrasta riippuvaisia: “Hän kuulee meitä pyhästä taivaastaan oikean kätensä pelastavalla voimalla.” Ps. 20:6:”Riemuitkaamme sinun voitostasi ja nostakaamme lippumme Jumalamme nimessä. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.” Siksi meidän tulisi aina ylistää Jumalan nimeä ja täyttyä kiitollisuudella ja luottamuksella. Herramme ansaitsee saada kirkkauden ja kunnian rukoustemme kautta. Halleluja.
2. päivä
Jooel 2:28-29: ”Näitten(Kun Herra siunannut kansaansa) jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle. Ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.” KR 33/38. – (Raamattu Kansalle sama 3:1.-2): ”Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne näkevät unia, nuorukaisenne näkyjä. Myös palvelijoiden ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.” – Amplified Bible: ”And afterward I will pour out My Spirit upon all flesh, and your sons and daughters shall prophesy, your old men shall dream dreams . Your young men shall see visions. Even upon the menservants and upon the maidservants in those days will I pour out My Spirit.”
Pastor Kim, Yong-Doo: Saarnasin yksityiskohtaisesti epätavallisesta ilmestyksestä, joka voi ilmestyä rukouksen aikana; kuinka juonikas paholainen hyökkää ja menetelmästä, jolla erottaa paholainen Jeesuksesta. Ylistimme 2 tuntia, saarna kesti 3 tuntia. Klo 01 jälkeen yöllä aloitimme hengellisen taistelun rukouksen aikana. Pyhän Hengen erikoisintervention kautta koimme rukoillessamme kuinka ruumiimme olisi ollut kuin tulessa. Vaikka rukous jatkui aamuseitsemään, emme saaneet kylliksemme.
Lee Yoo-Kyung, Kohtaa Jeesuksen Ensi Kertaa
Ja Vierailee Taivaassa
Lee, Yoo-Kyung : Pastori opetti saarnoissaan kuinka ajaa demoni pois ja kuinka kohdata Jeesus. Niinpä janosin näitä syvästi: ”Jeesus, Jeesus, minä rakastan Sinua, anna minun nähdä Sinut. Ilmesty minulle!” Huusin ja rukoilin uutterasti kielillä puhuen. Tunnin kuluttua ilmestyi äkkiä kirkas valo ja joku seisoi valon sisällä. Avasin silmäni shokissa, en nähnyt mitään. Kun suljin silmäni, näin selvästi. Niinpä pidin silmäni suljettuina. Jeesus seisoi edessäni yllään kirkkaasti hohtavat vaatteet ja näytti siltä, että Hän kutsui minua nimeltäni. ”Yoo-Kyung, Minä rakastan sinua”, sanoi Jeesus ja siirtyi lähemmäksi ja istui eteeni. Olin aikaisemmin vain kuullut puhuttavan Jeesuksesta, mutta nyt rukouksen kautta saatoin tavata Hänet. Se tuntui uskomattomalta. Lähietäisyydeltä Jeesus oli tavattoman kaunis. En ole eläissäni nähnyt yhtä kaunista ihmistä maan päällä.
Jeesuksen hiukset olivat kultaiset ja Hänellä oli kauniit, isot silmät. Omani ovat pienet. Jeesus silitti hellästi hiuksiani ja sanoi uudelleen: ”Yoo-Kyung, Minä rakastan sinua.” Kun Jeesus toisti nuo sanat, aloin itkeä ja sydämeni suli. Jeesus ojensi kätensä minua kohti sanoen: ”Haluan näyttää sinulle miltä taivas näyttää.” Hän tarttui käteeni ja ruumiini tuntui kevyeltä kuin pumpuli.
Jeesus sanoi: ”Pidä kädestäni tiukasti kiinni”. Heti kun nuo sanat oli sanottu, kirkon etukorokkeen takana oleva seinä, jossa oli risti, tuntui avautuvan ja minut imaistiin aukkoa kohti. Aloin lentää kuin lintu Herran kanssa. Lensin taivaalla ylläni valkoinen, toogan kaltainen viitta ylläni. Näin monia tähtiä ja maaplaneettamme. Maa etääntyi ja hävisi lopulta näkyvistä. Lopulta tuli vastaan niin kirkas valo, etten voinut katsoa siihen. ”Tämän täytyy olla taivas”, mietin. Silloin Jeesus sanoi, että olemme taivaassa. Lukemattomat siivekkäät enkelit toivottivat meidät tervetulleiksi. Jeesus esitteli minut useille enkeleille.
Jeesus vei minut huoneeseen, jossa oli paljon kirjoja. Niiden joukossa huomioni kiintyi isoon kultaiseen kirjaan. Tulin uteliaaksi. Pyysin lupaa saada tutustua siihen ja Jeesus antoi luvan.
Olen käynyt vain alakoulun. Luki-häiriöni takia voin vain huonosti lukea koreankielistä tekstiä. Tästä ivattiin minua koulussa koko ajan. Kirjassa oli monia sanoja, mutta en osannut lukea niitä kunnolla. Mutta halusin kovasti tuota kirjaa ja kysyin sitä Jeesukselta. Jeesus tyynnytteli: ”Yoo-Kyung, tätä kirjaa et saa vaikka haluatkin sitä kovasti. “Ja Hän hymyili herttaisesti. ”Oletko onnellinen saadessasi käydä taivaassa”, kysyi Jeesus. Vastasin nopeasti: ”Kyllä Jeesus, hyvin, hyvin onnellinen.” Jeesus evästi: ”Rukoile uutterasti, tottele pastori Kimiä, ja käy säännöllisesti jumalanpalveluksissa, niin saat käydä kanssani taivaassa useamminkin. Ole palava!” Jeesus otti käteni omaansa ja totesi: ”Riittää tältä päivältä, palataan.” Ja niin lensimme samaa reittiä takaisin ristin takana olevan aukon kautta kirkkoon.
Olin onnellinen ja rukoilin palavasti kielillä. Kun kerroin, että tapasin Jeesuksen ja käyneeni taivaassa, kaikki olivat kateellisia.
Baek, Bong-Nyon Hengellinen Näkökyky Avataan
Sisar Baek, Bong-Nyo: Kun rukoilemme yhdessä, sammutamme valot, vain varauloskäynnin punainen lamppu jää päälle. Keräännymme lähelle koroketta, polvistumme rukoilemaan tyynyjen päälle. Pastori oli saarnannut ja aloitimme yhteisrukouksen pastorin johdolla. Huolimatta kylmyydestä jouduimme vähentämään ulkovaatteita.
Pastorin vaimo tanssi lähelläni Pyhässä Hengessä. Hänen tanssinsa oli pehmeää, kuin juoksevaa vettä. Hyvin vangitsevaa ja kaunista. Hän ei ikinä ollut ottanut mitään tanssi- tai balettitunteja, mutta hän tanssi loistavasti ja kauniisti miten Henki vain johdatti. Halusin tanssia kuten hän.
Jatkoin kielillä rukoilemista. Äkkiä näin upean kullalta loistavan hohteen ja siinä seisoi Jeesus hohtavan valkoisessa asussa ja kutsui minua nimeltä: ”Bong-Nyo, Minä rakastan sinua.” Herran lämmin ja lohduttava ääni värähdytti sieluani. Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä iloa kun kohtasin Herran.
Kyselin taivaasta ja helvetistä, uskosta ja muusta. Hän vastasi heti. Herra oli odottanut ja laskenut päiviä jolloin Hän tulisi luokseni. Hän oli etsinyt minulle sopivaa kirkkoa ja päätynyt pastori Kimiin. Hän ja hänen vaimonsa Kang, Hyun-Ja rukoilivat koko yön. Jeesus oli tästä syvästi liikuttunut ja päätti silloin lähettää minut heidän luokseen.
Vaikka olen käynyt kirkossa vasta pari kuukautta, olen kuuliaisesti totellut pastoria. Kysyin Herralta: ”Herra, miksi olet tullut tapaamaan minun kaltaistani näin henkilökohtaisesti? ” Jeesus vastasi: ”Olet hyväksynyt evankeliumin, jonka palvelijani on saarnannut.” Herra kertoi myös, että Hän käyttäisi minua evankelioimaan ja pelastamaan monia. Hän profetoi, että Herran Kirkkoon tulisi suuri herätys.
Ajattelin hiljaa: ”Kuinka niin syntisestä kuin minä on tähän tehtävään.” Herra, jo ajatukseni tietäen, sanoi: ”Älä huolehdi. Minä olen kanssasi.” Rukousten päätyttyä jaoin pastorille ja vaimolleen mitä olin kokenut. ”Halleluja”, he huusivat innosta. Pastori Kim kertoi, että Herra oli puhunut ja käskenyt koota kunkin taivas- ja helvetti- kokemuksista kirjan.
Kun siunaus– ja rukouskokous sekä Herran tapaaminen aamulla olivat ohi, paloin halusta nähdä Herran uudestaan seuraavassa kokouksessa.
Pyhä Henki Johti Palavaa Rukousta
Kim, Joosef: Kutsuin rukouksessa Herraa ja tunsin kuinka ruumiini alkoi kuumeta. Oikeassa jalkapohjassani on noin 50 syylää. Ne ovat vaikeuttaneet kävelyä viime kesästä saakka. Menin äitini kanssa ihotautilääkärille, joka oli suositteli kolmea hoitokertaa, joissa syylät jäädytetään ja poistetaan sitten kirurgisesti. Se ei olisi taannut syylä-ongelman häviämistä. Olin hyvin peloissani. Ajattelin: “Olen juuri päässyt lukioon. Minun täytyy osallistua koulutuntien jälkeen opinto-ohjaukseen ja opiskella tosi kovaa, mutta mitä minä teen?Ei meillä ole rahaa kirurgille.”
Äiti käski rukoilla, pitäisikö mennä kirurgille. Siksi päätin osallistua rukouskampanjaan rukoilemaan uskollisesti tietäen, että Jumala parantaa syyläni. Keskeytin opinto-ohjauksen ja keskityin rukoilemaan paranemista. Rukoukseni ääni oli toiseksi vahvin kirkossamme, pastorin kaikuvan karjunnan jälkeen. Tätä etuani käyttäen suuntasin vahvalla äänelläni palavan pyynnön Jeesukselle. Polvistuminen oli kivuliasta jalkavaivani vuoksi, mutta halusin haastetta itselleni vastaanottaakseni Herralta parantumisen.
Kim, Joo-Eun (14-v. ”Pisama”): Jokainen rukoili ääneen kaikin voimin. Pastori saarnasi, että jotta Herra kohtaisi meitä, ei ollut muuta tapaa rukoilla kuin huutaa ääneen Herran puoleen vilpittömästi. Olen kuudennella luokalla ja perheemme nuorin, mutta rukoilin vilpittömästi, että tapaisin Jeesuksen. Kielillä rukoillessani vilkuilin voisiko joku kohdata Jeesuksen.
Lee, Haak-Sung (27-vuotias, Baekin poika): Kertasin saarnan mielessäni ja keskityin kielillä rukoiluun, kuten pastori oli neuvonut. Tietämättäni rukoukseeni tuli täyteen voimaa ja auktoriteettia kun ääneni tuli kovaksi. Ruumiini paloi kuin tulessa ja oli pakko riisua päällysvaatteet pois. Myöhemmin paitani kastui läpimäräksi hiestä. En ole koskaan aikaisemmin elämässäni kokenut Pyhän Hengen tulen olevan päälläni. Olin iloinen ja onnellinen rukoillessani. Rukoilin polvillani ja se halvaannutti sääreni puutuneiksi. Pastori hieroi jalkojani ja se helpotti.
Oh, Jong-Suk ( 32-vuotias, koditon ja syrjäytynyt): Takasin ystäväni velan, jota hän ei kyennyt maksamaan ja jäin asunnottomaksi, kun vanhempi veljeni potkaisi minut ulos talosta. Oli kylmä talvi, minne voisin mennä? Nukuin puistoissa, näin nälkää ja vapisin tahtomattani kylmästä, kun tapasin pastori Kim, Yong-Doon. Hän oli pastorina kirkossa, jossa eräs tuttavani kävi. Kun vaeltelin kaduilla, tapasin sattumalta Hee-Yongin ja hänen kauttaan pastori Kimin.. Olin kaksi viikkoa pastorin kotona, söin ja lepäsin. Siellä sain hengellistä ohjausta ja osallistuin rukouskampanjaan. Aloitimme sen äänekkäällä ”Herra, Herra “– huudoilla. Pian huone näytti tulevan täyteen sumua. Sumussa joku liikkui. Tartuin liikkujaa nilkkaan ja tunsin lentäväni jonnekin pois. Olin kuin shokissa joten avasin silmäni. Aloin taas rukoilla, jolloin olento vei minut avaraan, kirkkaasti valaistuun paikkaan. Tunsin olevani valojen maailmassa.
Se oli kuin unta. En ole ikinä ollut kirkossa niin pitkään, mutta ensi kertaa olin polvillani kädet ylös kohotettuina kutsuen Jumalaa. Rukouskokouksen jälkeen kysyin pastorilta, mitä oikein minulle oli tapahtunut. Hän opetti minulle, että olin kohdannut Jeesuksen ja että olin lyhyesti käynyt taivaassa. Jos rukoilisin uutterasti edelleen, Jeesus näyttäisi minulle taivaan entistäkin ällistyttävämpiä paikkoja. Me rukoilimme polvillamme ja siksi jalkani puutuivat ja tulivat kipeiksi. Mutta kokemukseni oli fantastinen.
Kang, Hyun-Ja (43-vuotias, pastorin vaimo): En ollut rukoillut kunnolla aikoihin. Pastori päätti olla menemättä rukousvuorelle uudenvuodenpäivänä, sen sijaan hän päätti järjestää pitkän rukouskampanjan kirkossamme. Olin onnellinen. Koska monia jäseniä liittyi mukaan, Pyhän Hengen läsnäolo oli paljon väkevämpi. Kun rukoilimme, epätavallinen hengellinen ilmapiiri täytti kirkon. Herra käsitteli pastoria ja jokaista jäsentä yksilöllisesti ja tulisella auktoriteetilla. Rouva Choo Thomasin tanssi Pyhässä Hengessä oli kyky, jota itsekin janosin. Myöhemmin kykenin tanssimaan pyhää tanssia ilman epäröintiä.
Jonkin aikaa kätkin tämän lahjan ja kun tanssin salaa, minua vaivasi ajatus siitä, mitenkä seurakunta suhtautuisi tanssimiseeni. Ajattelin, että he katselisivat minua oudosti tuijottaen, ja epäröin. Mutta tänään olen vapautunut, kun annan tanssini Pyhän Hengen johtamaksi. En voi enää juosta pakoon Pyhän Hengen ohjaavia voimia. Ruumiini sai kuin tulisen voitelun, kun käteni liikkuivat vapaasti sen musiikin tahdissa johon Herra vei. Suustani pulppusi voimakas rukous kielillä, katumusrukous.
3. päivä
”Näin sanoo Herra, Luojasi, Herra on sen muotoillut, perustanut sen, Herra on Hänen nimensä; huuda puoleeni ja Minä vastaan sinulle ja näytän sinulle suuret ja mahtavat tekoni, joita sinä et tunne. (Jer. 32:2-3, KR 33:2-3)
Yoo-Kyung (24-v, Baek, Bong-Nyon toinen tytär)
pyytää sydämensä pohjasta Jeesukselta apua
Lee, Yoo-Kung: Kuten tavallista, rukoilin pastorin saarnan jälkeen kielillä. Jeesus kutsui minua nimeltäni: “Yoo-Kung” ja ilmestyi minulle. Huusin: ”Jeesus, Jeesus, Jeesus, ilmestytkö aina minulle?” ” Totta kai”, vastasi Hän hymyillen. Pyysin Jeesukselta: ”Jeesus. Voitko auttaa perhettämme taloudellisesti? Veljeni ja siskoni ovat työttömiä ja asuvat kotona. Ja äitini on sairas. Voitko parantaa hänet?” Jeesus vastasi: ”Totta kai. Onko sinulla muita pyyntöjä?” Vastasin nopeasti: ”Pastori Kim, Yong-Doo on stressaantunut tukkansa ohenemisesta; voisitko antaa hänen tukkansa kasvaa tuuheaksi?” Jeesus purskahti nauruun. Sitten Hän vastasi: ” Pastori on omiaan kaljuna. ” – ja katseli poispäin. Jeesus liikkui ahkerasti eri puolilla, tavaten kunkin rukoilevan jäsenen.
4. päivä
” Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallaan korottaisi Teidät. Heittäkää kaikki murheenne Hänen päälleen, sillä Hän pitää teistä huolen. Olkaa raittiita, valvokaa. Teidän vastustajanne, Paholainen, kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona etsien kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä uskossa lujina. Tehän tiedätte, että samat kärsimykset täytyy veljiennekin kestää maailmassa.” ( I. Pt. 5:6-9)
Yoo-Kyung Kohtaa Valkoisiin Pukeutuneen Paholaisen
Lee, Yoo-Kyung: Tämän päivän jumalanpalveluksessa pastori kehotti olemaan valppaina rukouksen aikana. Jos vähänkään tunsimme pelkoa tai epävarmuutta, meidän piti välittömästi huutaa Jeesusta apuun. Kun näkisimme hirvittäviä, pahoja demoneita, meidän pitäisi säälittä käskeä ne poistumaan Jeesuksen nimessä ja Hänen kallisarvoisessa veressään.
Kun rukoilin kaikesta voimastani ja sain ikään kuin energiasysäyksen, näin paholaisen kuin se olisi tullut kauhuelokuvasta. Sillä oli valkoinen asu ja pitkät hiukset. Se lähestyi tanssien ja puhui mairealla äänellä ja nauroi: “Hahhah hahhah hehheh hehheh.” Välittömästi ruumiini halvaantui pelosta. Äkkiä muistin pastorin saarnan ja aloin huutaa: ” Sinä paha ja kirottu paholainen! Minä käsken sinua: ‘Jätä minut Jeesuksen nimessä!’” Mutta paholainen tuli vielä lähemmäksi naureskellen ja avasi suunsa puhuakseen. Suu oli niin inhottava, että selkäihoni värisi. Suun molemmilla sivuilla ylhäältä alas oli teräväkärkinen kulmahammas ja suun ympärillä verta. Paholainen sanoi: ”Ja miksi minun pitäisi lähteä? En ole täällä vain estämässä sinua rukoilemasta, vaan antamassa sinulle fyysisen taudin!” Se hääri ympärilläni koko ajan.
Juuri silloin, en tiedä miten pastori Kim sen tiesi, pastori pani kätensä pääni päälle, rukoili ja huusi: ”Sinä saastainen paholainen! Minä käsken sinun lähteä Jeesuksen nimessä!”
Paholainen oli poissa.
Olin kauhuissani. Pastori oli aina saarnannut: ”Jeesus on aina kanssamme, joten ei pidä pelätä. Jos pelkäämme, se tulee takaisin. Älkää pelätkö vaan olkaa luottavaisia, kun rukoilette.”
Jatkoin rukoilemista mainiten Jeesuksen nimeä: ”Jeesus auta minua, auta minua. ” Huusin Hänen puoleensa hyvän tovin, kunnes Hän ilmestyi kirkkaassa valossa ja sanoi: ”Yoo-Kyung, älä pelkää. Minä suojelen sinua.” Jeesus lohdutti taputtamalla selkääni ja sanoi: ”Minkä kaltainen tahansa demoni sinua ahdistaakin, älä pelkää äläkä ole huolissasi. Rukoile vain kaikesta voimastasi apua minulta, niin minä tulen ja ajan demonit pois. Siis, älä pelkää vaan ole vahva!” – Tulin lohdutetuksi näillä sanoilla.
Kun en voinut rukoilla ääneen tai torkahdin, demonit heti käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsivät. Tästä syystä pastori aina neuvoi meitä rukoilemaan polvillamme ja pitämään käsiämme ylhäällä ja pitämään tämä asento. Aluksi se tuntui hankalalta, mutta nyt Jumalan armon avulla voimme rukoilla 2 – 3 tuntia helposti.
5. päivä
”Silloin on Taivasten valtakunta verrattavissa kymmeneen neitsyeeseen, jotka ottivat lamppunsa, ja menivät kohtaamaan Ylkää.” (Mt. 23:1)
Jeesuksen Ja Sisar Baekin Vihkiminen
Kirjoittajan huomautus: Sisar Baek, Bong-Nyon ja Jeesuksen välinen liitto symbolisoi Pelastajan ja pelastetun syntisen välistä suhdetta. Jeesus halusi osoittaa tämän vastakääntyneelle Sisar Baekille.
Ilm. 19:7: ”Olkaamme iloisia ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet ja Hänen morsiamensa on itsensä valmistanut.”
Baek, Bong-Nyo: Pastorilta tuli tulinen Pyhän Hengen voitelema saarna viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Jumalanpalveluksen jälkeen aloin rukoilla kielillä hartaasti kun Herra ilmestyi minulle ja sanoi: ”Mennään taivaaseen!” Hän tarttui käteeni ja opasti minua. Pian seisoin taivaallisen Isän valtaistuimen juuressa. Jeesus ilmaisi palavalla tunteella miksi Hän oli tuonut minut taivaaseen: ”Bong-Nyo, Minä haluan kauniit vihkiäiset kanssasi tänään taivaassa. Siksi olemme täällä.” Hänen sanottuaan nämä sanat alkoivat enkelit valmistaa vihkipukuani ja kaunistaa minua jalokivillä. En ole eläissäni nähnyt niin kaunista kullasta tehtyä pukua. Olin ilosta tolaltani. Hyväksyin vain mitä enkelit tekivät. Mietin: ”Olenko koskaan kokenut kunnon vihkiäisiä ennen?” Olin äimänkäkenä syvästä tunteesta. Onneni oli ylitsevuotavaa, en ole ikinä kokenut moista enkä osaa sitä sanoin ilmaista.
Monet enkelit ja taivaan asukkaat onnittelivat liiton johdosta. Juuri silloin taivaan Isän valtaistuin näytti huojuvan edestakaisin eteen ja taakse. Aina kun se liikahti Jumala oli iloissaan ja viisi briljanttia väriä säteili kautta koko valtaistuimen. Seremonian jälkeen kuljimme käsi kädessä halki taivaan. Olin onneni huipulla.
Lee, Haak-Sung Tapaa Äidinäitinsä Helvetissä
Lee, Haak-Sung: Saarnan aikana pastori sanoi: ”Tänään joku käy helvetissä. Älä pelkää. Luota Jeesukseen. Mitä tahansa Jeesus helvetissä näyttääkään, älä pelkää äläkä ole huolissasi.” Pastori kehoitti: ”Rukoilkaamme hartaasti Jeesusta, jotta voisimme nähdä sen viheliäisen näytelmän mikä helvetissä on käynnissä.”
Aloin päättäväisesti rukoilla kielillä. Äkkiä etukorokkeen takana seinällä oleva risti alkoi säteillä kirkasta valoa. Ilmestyi pyöreä ovi. Vähän ajan kuluttua Jeesus ilmestyi pitäen kahta karitsaa käsivarrellaan. Karitsat hävisivät kun Jeesus lähestyi minua ja kutsui minua hellästi nimeltä: ”Haak- Sung. Minä rakastan sinua”.
Tämä oli minulle ensikohtaaminen Jeesuksen kanssa. Olin vain kuullut sellaisista. Äkkiä tulin innostuneeksi, ruumiini alkoi kuumeta. En voinut hillitä onnentunnetta. Jeesuksella oli säteilevä valkoinen puku. Hän puhui pehmeästi: ”Haak-Sung, on eräs paikka, johon Minun on sinut vietävä. Lähtekäämme!” ”Mihin menemme?”, kysyin uteliaasti. ”Tiedät kun saavumme sinne.”, vastasi Jeesus. Heti kun Jeesus oli tarttunut käteeni, ruumiini kellui ilmassa kevyesti kuin höyhen ja käsivarteni olivat ojennetut suoriksi eteeni. Silmänräpäyksessä minut puettiin valkoisiin vaatteisiin ja meidät imaistiin oven läpi. Lensin taivaalla Jeesuksen kanssa. Näin maapallon kaukana ilmakehän ympäröimänä. Sitten tuli kosmos, jossa tähdet koristivat yötaivasta. Sitten saavuimme galaksiin ja sen jälkeen tuli täydellinen pimeys. Äkillinen pelko iski minuun. Niinpä pidin tiukasti Jeesuksen kädestä. Jeesus vei minua ja sanoi: ” Vielä vähän edemmäksi”. Meitä kohtasi outo hajua ja kaikkialla oli erittäin likaista. Pystyin tuskin hengittämään ärsyttävän katkun takia.
” Jeesus, rakas Jeesus, missä olemme? En näe kunnolla eteeni.”, huusin, mutta Jeesus sanoi: ”Haak-Sung! Älä pelkää. Tämä on helvetti. Minä suojelen sinua, älä ole levoton. Mutta katsopa tarkasti!”
Tuli kuumensi helvetin portit tulipunaisiksi ja jo ennen kuin astuimme sisään, oli sietämättömän kuumaa. Minun oli käännyttävä poispäin polttavasta tulesta ja intensiivisestä kuumuudesta. Kysyin: ”Jeesus, kuinka me voimme astua tuonne kuumaan tulipätsiin? Luulen, että se jää minulta tekemättä”. Näkymä oli kuin TV-ohjelmasta, jossa raudan valmistajat sulattivat ja sekoittavat metallia laivanrakennusmateriaaliksi. Mutta lämpö helvetin porteilla oli pahempaa kuin TV:n raudansulatusuunissa. Paljon, paljon kuumempaa.
Jeesus ojensi kätensä ja sanoi: ”Pidä tiukasti kiinni kädestäni”. Ja sietämätön kuumuus hälveni. Silti oli niin kuuma, että saatoin tuntea sen voiman ympärilläni. Menimme pilkkopimeään paikkaan. En voinut nähdä mitään. Tunsin olevani jonkinlaisessa huoneessa. Heti kun Jeesus kosketti silmiäni, näin tarkemmin. Siellä oli vanha leidi, joka istui epätoivoisena liikkumatta yllään Korean kansallispuku. Jeesus kehoitti: ”Haak-Sung, katso tarkemmin!” Niin kävelin lähemmäksi. Hän oli äidinäitini, joka oli edesmennyt muutamia vuosia sitten.
Muistan että kun äiti oli lähtenyt kotoa pois, äidinäiti otti kasvatusvastuun lapsista, Yoo-Kyung, Yoo-Me ja minä. Hän rakasti meitä. Ei ollut oikein, että isoäiti oli helvetissä! Hämmästyksen vallassa huusin hänelle: ”Mummi, minä tässä, Haak.-Sung! Kuinka voi ystävällinen, hieno ihminen päätyä tänne helvettiin? Tule pian pois sieltä.” Mummi tunnisti minut nopeasti, yllättyi ja kysyi: ”Haak-Sung, miksi sinä olet täällä? Kuinka sinä tulit tänne?” Minä vastasin: ”Jeesus toi minut tänne, mummi. Mummi, kiirehdi ja tule pois sieltä!” Mutta mummi itki ja huusi: ” Voi Haak-Sung, niin paljon kuin haluankin päästä ulos, et täällä voi tehdä mitään mitä haluaisit tehdä. Pidä huoli siitä, että et tähän vaivan paikkaan päädy! Lähde niin pian kuin voit!”
Kyyneliä tulvillani vetosin Jeesukseen: ”Ole niin hyvä ja päästä mummi pois. Hänellä oli niin surullinen elämä!” Hetkessä iso käärme tuli ja alkoi kiertyä mummin jalkojen ja ylemmäs hänen ruumiinsa ympärille. Itkin äänekkäästi: “Ahh.” Mummi huusi pelokkaasti: ”Pelasta minut!”, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
”Jeesus, rakkahin Jeesus, minä olen se joka on tehnyt niin paljon pahaa”, itkin, ”Jeesus, tee jotakin…”. Jeesus ei sanonut sanaakaan, mutta Hänen sydämensä särkyi, kun Hän katseli . Itkin, itkin ja kerjäsin, mutta siitä ei ollut hyötyä. Hulluuden keskeltä mummi kysyi perheen vointia ja oli huolissaan siitä: ”Haak- Sung, miten sisaruksesi jaksavat? Entä äiti?” Vastasin: ”Kaikilla menee nyt hyvin.” Kun vastasin, käärme kuristi mummia tiukemmin. Hänen kauhunhuutonsa kasvoivat yhä voimakkaammiksi ja voimakkaammiksi.
”Voi mummi, en tiedä mitä tehdä.” En voinut lakata itkemästä. Jeesus otti minua kädestä ja sanoi: ”Haak-Sung, on aika lähteä.” Jätin mummin tuskanhuudot taakseni ja tulin ulos helvetistä. Jeesus sanoi: ”Helvetissä, fyysiseen maailmaan verrattuna, kaikki aistit ovat varmempia, terävämpiä, valppaampia.” – Muistin pastorin maininneen samaa.
Käynnit helvetissä, josta olin vain kuullut muuta, olivat pelottavan shokeeraavia, vähintäänkin. Siellä on niin monia hirvittäviä näkymiä ja kuvottava löyhkä, etten voinut sietää sitä hetkeä kauempaa. Kun saavuin kirkkoon, muistelin mummia ja itkin. Jeesus muistutti minua tekemään viisaan päätöksen sanoen: ”Haak-Sung, älä itke. Näit sen selvästi. Mene ja palvele Herraa uskollisesti. Ymmärrätkö?”
Haak-Sungin Ensimmäinen Käynti Taivaassa
Jeesus sanoi minulle: ”Haak-Sung. Eikö helvetti ollutkin kauhea paikka? Tahdon näyttää sinulle tänään taivaan”. Nopeasti olimme taivaassa. Enkeliryhmiä ja monia ihmisiä oli toivottamassa meitä tervetulleeksi. Enkelit ja Jeesus tarttuivat toisiaan kädestä, muodostivat piirin ja tanssivat. Taivaassa kaikki oli täydellistä ja vastakohta sille mitä oli helvetissä. Kaikki näytti uudelta, hämmästyttävältä ja uskomattomalta. Tein pyynnön Jeesukselle: ”Jeesus, pastorin pojan Josephin jalka on syylien peittämä, kivulias. Hän kävelee sillä vaivalloisesti. Olisitko niin hyvä ja parantaisit hänet? Ja äitini selkä on kipeä. Voisitko ottaa kivun pois? Ja auttaisitko veli Jong-Sukia saamaan pian työpaikan? Lopuksi voisitko antaa meille kirkkoon herätyksen?” Jeesus vastasi onnellisena: ”Kyllä, OK”. Sitten Hän katsahti minuun ja sanoi: ”On aika lähteä.” Jeesus antoi kätensä ja niin me lensimme halki taivaan ja saavuimme takaisin kirkkoon.
Aloitin heti uutteran rukouksen. En voinut olla ajattelematta mummin kärsimystä helvetissä ja puhkesin kyyneliin. Olin niin ahdistunut ja tuskainen siitä, että ulvoin ja potkin ja itkin: ”Herra, mitä minun pitää tehdä? Mummi kuoli minun takiani! Sydämeni tuska on suuri. Mummi, mummi parka”. Itkin kunnes väsyin. Sitten aloin rukoilla uudelleen. Huusin Herraa. Itken harvoin, mutta nyt kyyneleeni valuivat ensin kaksi, sitten kolme, lopulta neljä tuntia! Vaikka ensimmäinen rukousjakso loppui, suruni ei loppunut.
Jaoin kokemukseni helvetistä ja taivaasta muiden kanssa. Sitten klo 5 aamulla alkoi toinen rukousjakso, joka loppui 5 tuntia myöhemmin. Kun pastori saarnasi, näin Jeesuksen. Juuri silloin pastorin saarna voimistui. Enkelit laskeutuivat taivaasta, järjestyivät riviin puhujakorokkeen viereen ja joku heistä kantoi maljaa toisten tukemana. He keräsivät maljaan jokaisen rukouksen, ylistyksen, ja laulun sanoen: ”Aamen, Aamen. ”
Vielä kaikkien aamun palvelustenkaan jälkeenkään en voinut lakata miettimästä mummin kohtaloa helvetissä, vaan jäin suuren ahdistuksen valtaan.
6. päivä
”Näin sanoo Herra, joka sen tekee, Herra, joka sen luo ja toteuttaa – Herra on Hänen Nimensä: ‘Huuda Minua avuksesi niin Minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita et ole tiennyt. ’” Jer. 33:2-3
Yhdeksän Lammasta
Baeck, Bong-Nyo: Pastori oli saarnannut jo neljä tuntia. Hän välitti meihin Pyhää Tulta. ( Holy Fire). Meitä oli paikalla 9, mutta jos hänen perhensä lasketaan pois, vain viisi. Pastori ei siitä välittänyt , että läsnä oli vain alkavia uskovia, vaan hän puhui loistavasti ja rohkeasti. Hän piti mikrofonia suunsa edessä ja marssi edestakaisin. Kenenkään silmäluomet eivät lupsahtaneet kiinni, vaikka hän saarnasi klo 02 yöllä. ”Aamen” vastaukset kaikuivat. 5-vuotias Meenakin kuunteli keskittyneesti.
Kun katselin pastoria, Jeesus ilmestyi enkelijoukon kanssa ristin takana olevan oven kautta kirkkoon. Jonkin ajan kuulin useiden eläinten ääniä, kunnes näin, että Jeesuksella oli mukanaan 9 lammasta. ”Mitähän nyt tapahtuu?”, ajattelin. ”Nämä ovat todellisia eläimiä.” Lampaiden joukossa oli neljä pienempää ja hännillä vielä yksi karitsa. Niiden valkoinen pörröturkki oli suloinen. Rukoilijoiden ja lampaiden määrä täsmäsi.
Yoo-Kyung, Joosef, Joo-Eun ja Meena ovat nuoria, Meena vain 5-vuotias. Ajattelin, että on hienoa, että luvut täsmäsivät. Jeesus sanoi: ”Te olette kaikki minun lampaitani. Pidän teitä aina silmällä, siksi älkää peljätkö älkääkä murehtiko.”
”Siksi Jeesus sanoi vielä: ‘Totisesti totisesti Minä sanon teille: Minä Olen Lampaiden Ovi. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja rosvoja, mutta lampaat eivät ole kuulleet heitä. Minä Olen Ovi. Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu. Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen.’” (Joh.10:7,9)
Ne 9 lammasta polvistuivat Jeesuksen edessä. Silloin pastori puhui palavasti Pyhästä Tulesta. Ajattelin: ” Pastorin ristiselkä on koko ajan kipeä. Toivottavasti hän ei rasita itseään kuoliaaksi”. Samassa Jeesus poistui lampaiden luota ja meni pastorin luo ja alkoi kosketella pastorin selkää. Jeesus oli syvästi kosketettu pastorin saarnasta ja huusi iloiten: ”Hienoa työtä, pastori. Suoriudut loistavasti”. Jeesus käveli pastorin vieressä ja hymyili koko ajan sädehtien.
Pastori puhui nopeasti kovalla äänellä toistaen samoja sanoja, joka kerran täyttyen ja antaen Pyhää Tulta. Kun pastori kohotti vasenta kättään, Jeesuskin, kun oikeaa, Jeesuskin. Sitten 10 enkeliä ilmestyi. Kaksi heistä seisoi korokkeen oikealla, kaksi vasemmalla puolella, ja seinällä, missä risti riippui, oli yksi enkeli, joka kirjoitti jotain nopeasti kirjaansa. Loput enkelit ympäröivät pastorin kantaen kukin maljaansa ja keräten saarnan. Kukin vuorollaan täytti maljansa, jotka vietiin taivaaseen. Jeesus ja enkelit iloitsivat. Voin nähdä Jeesuksen vain silloin kun rukoilin. Mutta hengellinen näkökykyni on epäilemättä avautunut, koska voin nähdä Herran silmät auki.
Saarnan jälkeen rukoilimme lopulta yhtäaikaa. Me kaikki yhdeksän näytimme siltä kuin olisimme taistelemassa. Kun huusimme Herran puoleen ja teimme parannusta, kyyneleet ja hiki virtasivat. Tämän kylmän talvenkin aikana me suljimme lämmityksen rukouksen aikana.
Jeesus tuli minua lähelle ja kutsui minua nimeltä. Herra puhui verraten eri kirkkoja: ”Bong- Nyo, monet kirkot nukkuvat. Niiden punaiset ristit kyllä loistavat viikonloppuisin, mutta Herran Kirkon jäsenet rukoilevat uutterasti. Olen nyt hyvin ilahtunut ja onnellinen.” Hän hymyili. Sitten kirkon ristin ”ovesta” laskeutui enkeleitä kolmen ryhminä. Ne pitivät tullessaan siipiään takana, toinen jalka ojennettuna eteen ja toinen lievästi taivutettuna. Olin ihmeissäni ja aloin laskea niitä.
1,2,3,4,5…Mutta niitä tuli loputtomasti, ja lopetin laskemisen. Niitä tuli alttarin eteen seisomaan lukematon määrä, kun me yhdeksän rukoilimme. Ne keräsivät kultaisiin maljoihin rukouksemme, veivät ne taivaaseen ja palasivat. Toiminta muistutti ihmisjonoa, joka kuivana aikana odotti vesiämpäreiden kanssa vesisäiliöautoa ja sen tultua olivat iloisia saadessaan vettä ämpäreihinsä.
Enkelit vievät rukoukset Jumalalle. Myöhemmin, kun Herran kirkon jäsenet palvoivat ja rukoilivat yö yön perään, enkelit kiittivät meitä, kuinka he olivat onnellisia saadessaan niin paljon tehtävää.
Kolmiyhteisen erikoiskokous
Jeesus näytti siltä kuin olisi juuri tullut jostain erikoisesta kokouksesta. Kysyin: ”Mistä Sinä tulet?” Jeesus selitti: ”Kun olette niin uutterasti huutaneet Herran puoleen yötä päivää niin Taivaallinen Isä, Minä ja Pyhä Henki olemme ihmetelleet paneutumistanne siihen. Se on harvinaista Maan päällä.“
Taivaallinen Isä kysyi meiltä: ”Mitä voin antaa teille?” Hän kysyi Jeesukselta: “Poikani, mitä luulet että minun pitäisi tehdä?” Jeesus vastasi: ”Isä, tee kuten tahdot.” Pyhä Henki voiteli meidät Pyhällä Tulella, öljyllä, ja taivaallisilla lahjoilla. Taivaallinen Isä sanoi: ”Pastorin vaimon Kang, Hyun-Jan Minä erikoisesti haluan voidella Pyhän Hengen Leimuavalla Tulella (Blazing Fire, BF) ja kyvyllä parantaa sairaita ja Minä haluan hänen tanssivan hengellistä tanssia rohkeasti.”
Hengessä Tanssimisen Lahja Saatiin
Kun pastorin vaimo alkoi tanssia Hengessä, kaikki olivat hämmästyneitä. Hänen kasvonsa alkoivat punehtua tanssin kuluessa.
Silloin Jumala työnsi minut äkkiä paikkaan, jossa tuntui kuin olisin ollut veden alla ja kehoni ja raajani olisivat liikkuneet omia aikojaan. En kyennyt ajattelemaan kunnolla. Hieman myöhemmin kuulin jostakin Herran äänen: ”Minä kastan sinut Leimuavalla Tulella.” Tunsin että minut heitettiin kuin öljyyn ja heti ruumiini tuntui tulipallolta…
Pastorin vaimo oli takana korokkeen oikealla puolella ja minä vasemmalla, kuumottaen kuin tulipallo. Me molemmat liikutimme ruumiitamme luonnollisesti Pyhän Hengen johtamana. Olin kärsinyt jatkuvista ristiselkäkivuista pitkään ja olin ajoin melkein vuoteen omana. Otin kipuun lääkkeitä päivittäin. Saatuani Pyhän Hengen kasteen kivut hävisivät. Myös kun puhun Jeesuksen kanssa, olen kivuton. Ja vaikka tanssin kaikin voimin, selkäni on kivuton.
Pyhä Henki heitti minut taas tuleen. Suuni kuivui niin, että join usein vettä. Kurkkuni kuivui ja huuleni rohtuivat. Ja vierelläni pastorin vaimo koki samaa Pyhän Hengen voimaa. Kun pastori Kim rukoili kädet ylhäällä, Jeesus tuli ja kehotti minua keskittymään Jumalaan. Rukousten päätyttyä jaoin kokemukset.
Äkkiä Jeesus alkoi puhua kirkosta ja sen pastoreista Koreassa. Hän puhui vihaisella äänellä. En tiennyt miksi. Hän sanoi: ”Mitä hyvää on kirkossa, jos se on vain iso ja tyhjä ja punainen risti loistaa sen tornissa? Olen valinnut pastorit jotta he pelastaisivat hukkuvia sieluja, mutta he eivät rukoile ja se murtaa sydämeni.” Kun kuuntelin, pyysin kiihkeästi: ”Herra, ota minut katsomaan helvettiä”. Jeesus vastasi: ”Älä huolehdi. Poikasi, Haak-Sung, jo kävi siellä ja näki mumminsa.”
”Haak-Sung kävi – miksi en minä pääse? Kaipaan äitiäni ”, itkin. Jeesus jatkoi: ”Jos nyt menisit katsomaan äitiäsi helvetissä, sydämesi varmasti murtuisi, ja kun näet piinallisen näkymän, se shokeeraa sinut. Minä näytän sinulle taivaan ensin, niin että muut ajatuksesi pyyhkiytyvät pois. ”
Sisar Baek, Bong-Nyon koti taivaassa
Tanssin pyhää tanssia ja rukoilin kielillä kun Jeesus tuli, otti kädestä ja sanoi: ”Tule kanssani taivaaseen.” Sillä hetkellä kun otin Jeesusta kädestä sain ylleni valkoiset vaatteet ja lähestyimme ristin ja saarnatuolin takana olevaa ovea. Sen läpi mentyämme lensimme taivaalla kuin linnut. Mitä ylemmäksi saavuimme sitä pienemmältä Maa allamme näytti.
Universumi oli kaunis näkymä. Lensimme hetken kunnes saavuimme galaksiin. Galaksin ohitettuamme tuli pimeys ja edessä oli kaksi tietä. Menimme oikeanpuoleista tietä ja kysyin: ”Herra. Mihin vasen tie johtaa? ” Hän vastasi, että se vei helvettiin. Näytti siltä, että kuljimme tietä hetken kunnes äkkiä ilmestyi valo, joka oli niin voimakas, etten kyennyt aukaisemaan silmiäni. Taivas oli täynnä tähtiä. Ihmiset maan päällä puhuvat paljon paratiisista. Mutta se mitä minä näin ei ole kuvattavissa maallisella sanavarastolla. ”Miten…Miten ihmeessä tämä on …mahdollista?” kysyin. Ihmiset eivät voi täysin ymmärtää millainen taivas on.
Monet enkelit tervehtivät meitä. Jeesus sanoi: ”Sinä olet päättäväinen ja olet vihkiytynyt ja olet kuuliainen kirkollesi. Niinpä haluan näyttää taivaallisen kotisi. Seuraa Minua!” Seurasin Jeesusta. Näin, että monet enkelit rakensivat jotakin. Jeesus kertoi minulle: ”Tämä on kotisi!” Katsoin, mutta ei siinä ollut mitään kotia. Näin vain syvän perustuksen, jota enkelit rakensivat kullasta. Jeesus sanoi: ”Sinun kotisi valmistuu muutamassa päivässä. Ole rohkea, rukoile uutterasti ja elä uskollisesti. Sinä palvoit paholaista ja olet johtanut monia harhaan. Mutta teit päätöksen seurata Minua ja olet käynyt uutterasti kirkossa.” Vastasin : ”Kiitos, Herra. Kiitoksia hyvin paljon.” Kumarsin päälläni ilmaisten kiitollisuuteni.
Jeesus sanoi: ”Haluan näyttää sinulle erään paikan, seuraa minua.” ja Hän vei minut toiseen paikkaan.
Pastori Kimin Ja Hänen Vaimonsa Aarrekammio
Ja Heidän Kotinsa
Jeesus piti kättäni hellästi: ”Rakas Bong-Nyo, näytän sinulle aarteiden varastohuoneen ja niiden ihmisten kodin, jotka ovat evankelioineet sinut, kirkkosi pastorin Kim, Yong-Doon ja hänen vaimonsa Kang, Hyun-Jan kodin. Katsele tarkoin!” Maapallolla 100-kerroksinen talo vastaa yhden kerroksen taloa taivaassa. Kaikki taivaassa on sanoinkuvaamatonta maallisilla sanoilla.
Kävelin käsi Jeesuksen kädessä ja näytti että kuljemme kohti taivaan keskustaa. Silmieni edessä oli suunnattoman suuri, korkea rakennus ja voimakas valon säteily, joka häikäisi niin etten voinut nostaa päätäni. ”Herra, valo on niin kirkas etten voi oikein nähdä. Miksi tämä tapahtuu?”, kysyin. Jeesus vastasi: ”Tämä on pastori Kim, Yong-Doon koti.” Jeesus kohotti oikeaa kättään ja äkkiä kykenin näkemään selvästi pastorin uuden kauniin kodin taivaassa. Sitten Herra sanoi: ”Mennäänpä nyt katsomaan pastori Kimin aarrevarastoa.” Kun kävelin Jeesuksen kanssa, arvioin etäisyyden pastorin kodista aarrevarastoon olevan noin 3-4 bussipysäkin välin matkan. Sadat raskaasti aseistetut enkelit vartioivat aarrevarastoa, joten emme voineet edetä. Mutta kun enkelit tunnistivat Jeesuksen, he laskivat siipensä alas ja seisten asennossa kumarsivat Hänen edessään. Taivaan jokaiseen aarrehuoneeseen pääsee vain Jeesuksen luvalla.
Varastohuoneesta tulvi kaikkia värejä kuin olisi katsellut valtavaa taideteosta. ”Vau! Pastori tulee olemaan onnellinen!”, sanoin. Sisällä huoneessa oli lukematon määrä enkeleitä järjestämässä kaikkea pastorin materiaalia, mitä tuli maapallolta. Pastorin aarteita tuli lisää jatkuvasti. Kysyin Jeesukselta: ”Miksi pastorin talo on noin suuri ja miksi hänellä on näin paljon aarteita?” Herra vastasi: ”Pastori Kim, Yong-Doo aloitti uskollisen vaelluksensa varhain ja hän aina rukoili ja palveli Minua ahkerasti.”
Pastorimme ja hänen vaimonsa riitelevät usein, mutta pastori Kim selvittää nopeasti erimielisyydet ja menee kirkkoon tekemään katumusta. Jeesus halusi, että nämä riitelyt loppuisivat ja Jeesus kehotti minua viemään tämän viestin heille.
Jeesus sanoi: ”Tämä riittää tältä kerralta. Seuraavalla vierailulla näet lisää.” Hän toi minut takaisin kirkkoon. Ennen kuin Jeesus jätti minut Hän sanoi: ”Kun kuolin ristillä, monet uskoivat, etten enää voisi nousta kuolleista. Heidän uskonsa Minuun loppui. He lopettivat seurakuntayhteyden, kokoontumiset, ja alkoivat tehdä maallisia töitään.” Jeesus lupasi: ”En voi näyttää sinulle koko taivasta yhdellä kertaa, mutta kun rukoilet ahkerasti niin Minä tuon sinut aina takaisin niin että voit nähdä lisää.”
Pastori Kim, Yong-Doo: Kuultuaan Sisar Baek, Bong-Nyon kertomuksen perheemme palkinnoista taivaassa, Jooseph ja Joo-Eun alkoivat hurrata. Heidän keskinäinen kinastelunsa väistyi ja he alkoivat ahkerasti kasvattaa aarteitaan taivaassa. Kaikki rukoustiimin jäsenet halusivat siunauksia Jumalalta ja täyttyivät ilolla.
Toinen Rukousjakso: Yoo-Kyung Kohtaa Äidinäitinsä
Jälleen Helvetissä
” Ja Johannes Kastajan päivistä tähän päivään asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti.” Mt. 11:12-13.
Lee, Yoo-Kyung: Olin rukoillut kielillä 30 minuuttia, kun Jeesus tuli luokseni. Jeesuksella on aina yllään loistavanvalkoiset vaatteet. Hän otti minua kädestä ja sanoi: ”Yoo-Kyung. Minulla on sinulle jotain näytettävää.” Vastasin: ”Hienoa. Pidän siitä, että saan olla kanssasi.” Pian lensimme taivaalla. Jeesus sanoi: ”Yoo-Kyung, kuuntele tarkkaan mitä sanon sinulle. Olemme menossa kohden helvettiä juuri nyt. Älä pelkää. Pidä vain tiukasti kädestäni. Olen oikealla puolellasi, joten älä huolehdi. Minä suojaan sinua. Minä näytän sinulle erään henkilön, katsele tarkasti.”
Heti kun saavuimme helvettiin, tunsin joitakin outoja palamisen hajuja. Ruumiitten löyhkä teki huonoa. Oli niin pimeää, etten nähnyt mitään. Jeesus liikautti kättään ja hitaasti alue alkoi tulla valoisammaksi. Olimme hämärässä huoneessa, joka oli jaettu eri lohkoihin. Silmiini tuli iäkäs nainen, joka istui ja itki. Ja toden totta – ei hän ollut muu kuin mummini! Hän kasvatti koko perheen. Itkin kun tunnistin hänet.
”Mummi! Mitä teet täällä? Miksi olet täällä? Ole hyvä ja tule ulos sieltä pimeästä tyhjästä huoneesta”, huusin äänekkään itkuni lomasta. ”Olen kaivannut sinua niin, mummi. Minä rakastan sinua, mummi!” Mummini itki ja sanoi: ”Voi rakas tyttärentyttäreni Yoo-Kung. Mitä sinä teet täällä? Minäkin olen kaivannut sinua niin paljon.” Pian muutamien sanojen vaihtamisen jälkeen ojensin käteni häntä kohti ja hän omansa minua kohti haluten koskettaa minua.
Juuri silloin Jeesus oli edessäni ja veti käteni pois, niin etten voinut koskettaa mummin kättä. Jeesus sanoi: ”Yoo-Kyung, et voi koskettaa hänen kättään. Älä kosketa sitä.” – ja Jeesus veti minut kauemmaksi. Mummini ja minä itkimme molemmat. ”Mummi, kaipaan sinua niin paljon”, kerroin hänelle. Silloin hän vastasi: ”Sinua olen eniten kaivannut. Mutta kuinka sinä olet tänne joutunut? ”
“Mummi, minä uskon Jeesukseen. Kirkossamme on menossa rukouskampanja ja kohtasin Jeesuksen. Hän toi minut tänne”. Mummi itki ja sanoi: ”Sehän on hienoa! Sinä olet varmasti onnellinen. Jatkoin vielä: ”Mummi, veljeni ei voinut tulla tänään kanssani. Hän ei kunnioittanut sinua, antoi sinun nähdä nälkää ja siksi kuolit ” Siihen hän vastasi: ”Olet oikeassa, Haak-Sung, se hirveä poika kielsi antamasta minulle ruokaa ja nälissään söi vain itse.” Sitten hän kertoi minulle: “Ikävä kyllä minä olen nyt helvetissä. Haluaisin mennä heti taivaaseen, mutta en voi ja siksi kiristelen hampaitani. Teidän äidin enonne vaimo kirosi minua koko ajan ja sanoi: `Milloin tuo vanha haaska kuolee? Miksi se kestää niin pitkään?` Hän kirosi minua joka päivä ja kun sain infektion , hän ei etsinyt lääkäriä vaan työnsi paperia infektoituneelle alueelle ja jätti kuolemaan. Siksi kiroan häntä täällä helvetissä.” Hän puhui täynnä vihaa olevia sanoja. Suuri käärme kietoutui mummin ympärille niin tiukalle, ettei hän voinut liikkua.
”Jeesus, pelasta hänet”, rukoilin. ”Armahda häntä.” Jeesus puhui minulle kun itkin: ”Yoo-Kyung, älä itke. Se ei auta,. Lähtekäämme täältä.” Ja niin me lähdimme helvetistä. Sitten Hän sanoi: ”Minä kuivaan kyyneleesi. Pidä lujasti kiinni kädestäni.” Heti kun tartuin Hänen käteensä lensimme taivaan läpi.
Taivaan taivasta ei voi sanoin kuvata. Se on niin kaunis, täynnä kauniita varjoja ja värejä. Miten voisin kuvailla taivasta? Jeesus teki kaikkensa, jotta surullinen mieleni kirkastuisi. Tanssin Jeesuksen kanssa taivaassa aika tovin. Enkelit kerääntyivät ympärillemme ja yhtyivät Jeesuksen kanssa tanssiin, joka muistutti korealaista piiritanssia.
Taivaassa Jeesus pyysi minua laulamaan laulun. Lauloin kirkossa oppimani: ”Ylistä Herraa, sieluni”. Lauloin sitä toistaen kunnes Jeesus sanoi: ”Yoo-Kyung, lopetetaan tältä päivältä ja palataan takaisin. Tuon sinut tänne uudestaan. Rukoile uutterasti niin minä ilmestyn sinulle ja tuon sinut takaisin taivaaseen.” Näin sanottuaan Hän käski enkelin viedä minut takaisin kirkkoon.
Kun palasin kirkkoon, itkin samalla kun rukoilin. Näin vain surkean mummini helvetissä kärsimässä. Itkin loputtomasti.
Rukouskokouksen jälkeen uskouduin pastori Kimille: ” Mummini on helvetissä. Mitä minun olisi tehtävä? Se aiheuttaa minulle syvää tuskaa. Hänen olisi pitänyt saada elää kauemmin. Hän oli niin kiltti. Hän toi minulle maittavia makupaloja ja oli niin hellä minulle. Mummi oli meille kuin äiti, kun oma äiti oli poissa. Ja nyt hän on helvetissä. Pastori, en tiedä mitä tehdä. Käyn säännöllisesti kirkossa. Olen sinulle kuuliainen mitä tahansa tapahtuu.” Vollotin.
Pastori vastasi itsekin itkien: ”Kyllä, tiedän tahtosi.” Ihmiset ympärilläni kuuntelivat ja itkivät myötätunnosta samalla kun vihkiytyivät uudelleen uskon tiellä vaeltamiseen.
7. päivä
” Jeesus kertoi heille vertauksen, että heidän tuli aina rukoilla, lannistumatta. Hän sanoi: ‘Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä…’” (Lk. 18:1-2)
Joo-Eunin (14-vuotias ”Pisama”) Hengellinen Näkökyky Avautuu
Kim, Joo-Eun: Ystäväni Yoo-Kyung ja Haak-Sung (24-vuotias B:n toinen tytär ja 27-vuotias puhevammainen Baekin poika) iloitsivat rukoilemisesta sen jälkeen kun heidän hengelliset silmänsä avautuivat. Olin hyvin kateellinen heille. Rukoilin entistä enemmän saadakseni tämän lahjan itsellenikin. Rukoilin kielillä tunnin, kun kirkas valo lähestyi; Jeesus hohtavan valkoisissa vaatteissa ilmestyi silmieni eteen. Jeesuksella oli ruskeat hiukset ja päällään valkoinen, hohtava toogan kaltainen asu. Hän kutsui minua nimeltä: ”Joo-Eun, rakas Joo-Eun, Minä rakastan sinua.” Jeesus tuli lähelleni puhuessaan minulle. Olin hämmästynyt ja sanoin: ”Oletko oikeasti Jeesus? Vau, minä todella rakastan Sinua! Olet ihmeellinen”, huusin. Olin innoissani enkä tiennyt mitä tehdä. Jeesus istui eteeni ja sanoi rakastavansa minua. Sanoin kuin ekstaasissa: ”Jeesus, minäkin rakastan Sinua!” - ja Hän vastasi: ”Minäkin rakastan sinua hyvin, hyvin paljon. Rukoile uutterasti niin Minä ilmestyn sinulle. Tulen ottamaan sinut mukaani taivaaseen ja näytän paikkoja. Niin että muista rukoilla uutterasti.”, ja Hän hävisi.
Pahojen Henkien Näkeminen
Kun en enää nähnyt Jeesusta, aloin rukoilla kielillä kaikin voimin. Äkkiä edessäni oli outo olio. Se juoksi minua kohti nopeasti. ”Ohhoh – mikä tämä on?”, ihmettelin. Sen molemmat silmäkulmat oli revitty, oikea silmä kuin meritähti ja X:n muotoinen. Tämä demoni oli arpien peittämä. Muistin pastorin juuri saarnanneen, kuinka demonit ajetaan ulos Jeesuksen nimessä ja huusin: ”Jeesuksen nimessä, lähde!” Se hävisi.
Jatkoin rukoilua kun joku, jonka silmät olivat kissansilmää kapeammat ja pupillit pystysuorat, lähestyi. Sillä oli lepakon siivet ja kun se avasi suunsa, näkyi teräviä hampaita, jotka tulivat esiin ilkeästi ylhäältä ja alhaalta. Se ryntäsi minua kohti suu auki pelästyttääkseen minut, mutta voitin sen Jeesuksen nimessä.
Nyt ilmestyi jotenkin tutun oloinen demoni ja mietin missä olin sen nähnyt aikaisemmin. Se oli erään tietokonepelin, Starcraft, hahmo. Tämä naisdemoni juoksi minua kohti. Se yritti pelotella minua katseellaan. Vähän päästä se yritti näyttää vielä pelottavammalta laskien hiuksensa alas.
Tämä ei lähtenytkään pois helposti. Toistuvatkaan käskyt eivät saaneet sitä liikahtamaankaan. Aloin tulla pelokkaaksi. Ryntäsin pastori Kimin saarnatuolin viereen ja jatkoin rukousta. Pastori otti kädestäni ja nosti sen ylös rukoillen kanssani ja vain silloin vasta tämä demoni häipyi.
Yoo-Kyung (24-vuotias Baekin 2. Tytär)
Kohtaa Äidinäitinsä Uudelleen Helvetissä
Lee, Yoo-Kyung: Kun rukoilin kielillä, Jeesus tuli luokseni. Hän sanoi, että meidän piti lähteä jonnekin, joten minä seurasin Häntä. Jeesus vei minut jälleen helvettiin. Helvetti oli sysipimeä ja sen liekit kirkkaanpunaiset. Joku huusi minua nimeltä: “Yoo-Kyung.” Se oli mummi. Yllättyneenä huusin: ”Mummi, mummi, miksi sinä olet siellä? Olit aiemmin pimeässä huoneessa. Miksi olet siellä? Tule pian pois sieltä!” Heti mummin ruumis suli pois ja hän muuttui kalloksi ja luurangoksi. Hänen luurankonsa nosteli ylös käsiään ja huusi: ”Yoo-Kyung, ahh – on niin kuuma! Pelasta minut, ole niin hyvä! Pyydä Herraa ottamaan minut ulos täältä. Minä vetoan sinuun.”
Kysyin kiireesti Jeesukselta: ”Jeesus, minä rakastan Sinua. Voisitko olla niin hyvä ja auttaisit mummiani?” Ojensin käteni ja yritin tarttua mummin luurangon käsiin. Jeesus vastasi: ”Ei, en voi. Etkä voi tarttua hänen käsiinsä.”, ja Hän tuli väliimme. Meidän vieressämme oli suuri käärme ruumistaan väännellen ja pitäen vahtia. Siellä oli myös pienempiä käärmeitä ihmisiä vahtimassa.
Vapisin pelosta, mutta Jeesus puristi kättäni ja rohkaisi: ”Yoo-Kyung. Minä olen vierelläsi, älä pelkää.” Mutta se paikka, jossa mummia pidettiin, oli hirvittävä. Kiehuva vesipannu hohti kirkkaanpunaisena kuumuudesta. Sellaisen kidutuksen keskeltäkin mummi alkoi taas kirota äidinpuolen enoaan. Sitten hän sanoi: ”Yoo-Kyung, älä ikinä enää tule tähän paikkaan! Sinun täytyy mennä taivaaseen. En voi kestää tätä kuumuutta. Haluan kuolla ja päästä tästä kidutuksesta. Ahhh kun on kuumaa!”
Lähtö Helvetista Ja Saapuminen Taivaaseen
Jätin mummin kauhunhuudot ja poistuin helvetistä Jeesuksen kanssa. Jeesus vei minut taivaaseen. Siellä tanssimme piirissä enkelien kanssa ylistäen lauluilla Jumalaa ja Jeesus näytti minulle monenlaisia kirjoja. Eräs kirja oli aika iso, joten kysyin: ”Jeesus, mikä kirja tämä on?” Hän ei vastannut, mutta sanoi: “ Voisit pitää sitä.” Mutta kirja oli niin painava, etten kyennyt pitämään sitä kunnolla.
Taivaan taivas ( The heaven´s sky), galaksi, ulompi avaruus ja tähdet universumissa olivat sanomattoman kauniita. Taivaan taivas oli suurempi kuin galaksi ja ulompi avaruus ja paljon kauniimpi ja säteilevämpi. Jeesus sanoi: ”Nyt lopetetaan sight-seeing tältä erää ja säästetään jotain seuraavaankin kertaan.” Ja pitäen Jeesusta kädestä palasin takaisin kirkkoomme.
8. päivä
Joosua 7:13: ”Nouse, pyhitä kansa ja sano heille: `Pyhittäytykää huomiseksi, sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sinun keskelläsi, Israel on tuhon omaksi vihittyä. Sinä et voi kestää vihollistesi edessä, ennen kuin olet poistanut keskuudestasi sen, mikä on tuhon omaksi vihittyä.’”
Saatana Testaa
Pastori Kim, Yong–Doo: Rukouskampanja alkoi viikko sitten. Hengellinen taistelu voimistui ja fyysiset koettelemukset jatkuivat päivittäin. Yksi rukoussoturi toisensa jälkeen sai kokea hengellisten silmiensä avautumisen ja Pyhällä Hengellä täyttymisen. Sitten demoniset voimat ryhtyivät aggressiiviseen hyökkäykseen.
Monia yksilöitä koeteltiin sietokykyvyn äärirajoille. Ensiksi autoni yksi rengas puhkottiin ja pölykapselin reunaa ruhjottiin. Sitä oli vaikea korjata. Seuraavana päivänä oli oikeanpuoleisen eturenkaan ja sen pölykapselin vuoro.
Näytti siltä, että teot oli tehty tahallaan. Oli kulunut vain kaksi kuukautta siitä, kuin vaihdoin kuluneiden tilalle tuliterät renkaat. Otti päähän. En valittanut Jumalalle vaan ylistin “Halleluja”, kun rukoilin. Seuraavana aamuna autoni oli hinattu parkkipaikalta pois. Tämä jo melkein ylitti sietokynnykseni, mutta vaimoni ja seurakunta rauhoitteli: ”Sinun täytyy kärsivällisesti kestää tämä”.
Menin hinausfirmaan hymy huulillani ja sanoin: ”Olette tosi aamuvirkkuja. Ihanko aina aloitatte niin varhain? Olen vaikuttunut. ” Ja niiltä sijoiltani palasin kotiin itsekin ihmetellen tyyneyttäni: ”Vau, pastori Kim. Mikä sinuun on mennyt? Et suuttunut, vaan voitit sen. Sinustahan on tulossa ihan ihmisiksi käyttäytyvä…”Ja nauroin äänekkäästi.
Kotiin palattuani rukoilin: ”Herra, jos nämä ovat demonien kolttosia, auta minua olemaan voitokas loppuun asti.” Seuraavana päivänä joku oli rikkonut autoni jarruvalot ja seuraavana päivänä oli raavittu naarmu terävällä esineellä auton kylkeen päästä päähän. Minä sanoin vain: ”Oi Herra” ja kestin päivästä toiseen.
Kim, Joo-Eun: Sunnuntai-aamun yhteisrukouksessa istuin pianon ääressä silmät kiinni. Ylistin Herraa suurella äänellä, kun näin edessäni pimeän varjon. Kun avasin silmäni, en voinut nähdä pahaa henkeä, mutta heti kun suljin silmäni, niitä oli monia. Kun demonit häipyivät, Jeesus ilmestyi kirkkaassa valossa ja toi muassaan suloisen tuoksun joka tunki sieraimiini sanoinkuvaamattoman hyvänä aromina. Odotin illan rukouskokousta innolla.
Pyhä Henki Johti Epämuodollista Ja Rentoa Palvelusta
Pastori Kim, Yong-Doo: Jeesus vieraili jatkuvasti Sisar Baek, Bong-Nyon; Lee, Haak-Sungin; Lee, Yoo-Kyungin ja Kim, Joo-Eunin luona keskittyen näyttämään heille taivasta ja helvettiä. Heidän hengellisten silmiensä avauduttua kielillä puhumisen lahjan jälkeen tuli muita henkilahjoja: profetoiminen, tiedon sanat, viisauden sanat ja uskon lahja. Myös parantamisen ja demonien ulosajamisen armolahjat alkoivat vahvistua vähitellen heissä.
Jumalanpalvelukset kehittyivät miten Pyhä Henki niitä johti. Tähän saakka kirkkomme lehdessä luki: “Pyhän Hengen täyttämä huippuhetki.”, mutta se korvattiin sanoilla: “Todellinen Pyhän Hengen johtama jumalanpalvelus.” Me poistimme paperille painetun jumalanpalvelus- liturgian, rukouksen, saarnan ja kolehdin ja annoimme Pyhälle Hengelle vapaat kädet ohjata kokousten kulkua, jumalanpalvelusta, palvontaa, ylistystä, ja saarnattua julistusta.
Sunnuntai-aamun jumalanpalvelus alkoi klo 11.00 ja loppui klo 13.30. Saarnalla ei ollut kiinteää takarajaa, koska toista jumalanpalvelusta ei ollut. Kokoyön vigilioihin osaa ottaneet rukoilijat valittivat alinomaa, ettei sunnuntain päiväpalvelus riittänyt tyydyttämään heidän hengellistä ruokahaluaan. Rukoustaistelijat aloittavat rukoustyön joka ilta klo 9 tai klo 10 aikoihin ja jatkavat sitä seuraavaan aamuun asti. He ovat täysin uppoutuneet ylistykseen, saarnaan ja rukoukseen. Uskon, että heidän uskonsa ylitti niiden uskon, jotka kävivät vain sunnuntain jumalanpalveluksessa. Tämä uskon kasvun ero aiheutti meille vakavaa huolta.
Kaikissa tilanteissa, jumalanpalveluksissa sekä rukouskampanjoissa, Jeesus osallistui ja tarkkaili jokaisen saarnan, ylistyksen, rukouksen ja kunkin uskovan asenteen sisältöä. Jokainen rukoustaistelija näkee Jeesuksen läsnäolon koko yön kestävän rukouksen aikana. Niinpä he eivät väsy, vaikka tilaisuus jatkuisi aamuun asti. Olemme aina valmiina. Ei ollut varaa laskea suojuksia hetkeksikään, sillä paholainen hyökkää jatkuvasti.
Sunnuntain Yöjumalanpalvelus
Apt. 2:17-21:
”Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, on tapahtuva, etä minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkyjä näkevät ja vanhuksenne unia uneksuvat. Myös palvelijoitteni ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he profetoivat. Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi , ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja loistava. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. ”
Kim, Joo-Eun: Rukoilin kielillä kun Jeesus lähestyi minua ja sanoi: ”Joo-Eun, Minä rakastan sinua. Hän jatkoi: “Rukoile uutterasti, ja minä otan sinua kädestä ja vien taivaaseen. Rukoile lakkaamatta. Minä näytän sinulle taivaan. Ymmärrätkö? ” Sanottuaan tämän Hän siirtyi lähelle saarnatuolia, jossa pastori Kim oli saarnaamassa.
Demonihyökkäykset Hajottivat Keskittymisemme Rukoukseen
Kun Jeesus ei ollut kanssamme, demonit ilmestyivät ryhminä. Yksi näytti räpyttelevän siipiään kuin lepakko kaksi pientä sarvea päässään ja silmät kuin kissalla. Jokaisen silmän sisällä oli terävä sarvi. Demoni lensi minua kohti suu auki, suussa oli kuin terävät Draculan hampaat. Sen kynnet käsissä ja varpaissa olivat pitkät ja terävät. Tuntui, että kaikki mitä sillä oli, soveltui leikkaamaan ( to slice) kuoliaaksi. Silmät olivat verestävät. Sitkeä lima valui sen suusta, jolla se haluasi niellä minut kokonaisena. Huusin: ”Jeesuksen nimessä minä komennan sinua saastainen likainen demoni, jätä minut!” Tällä se hävisi.
Vähää myöhemmin sinikasvoinen paholainen, jolla oli nyrkinkokoiset silmät, lähestyi minua. Vaikka olin peloissani ja ihoni nousi kananlihalle, huusin: ”Jeesuksen nimessä, jätä minut!” Mutta tämä paholainen ei liikahtanut. Sen sijaan se vaan tuijotti minua. Huusin ja pelkäsin, mutta sisar Baek, Bong-Nyo, joka istui vierelläni, yhtyi huutooni: “Jeesuksen nimessä, lähde täältä!” Vasta sitten paholainen lähti.
Jatkoin rukousta, kun valtava punainen lohikäärme alkoi lentää minua kohti. Sen silmät olivat vihreät. Pitkät terävät sarvet tulivat sen päästä. Suussaan sillä oli isot terävät hampaat. Sieraimista tuli savua. Tämän punaisen lohikäärmeen torahampaat olivat erikoisen pelottavia. Se luikerteli minua kohtia kuin nielläkseen minut elävältä. En perääntynyt. Rukoilin uutterasti kielillä Jeesuksen nimessä – äkkiä se lähti. Se oli mitä tyydyttävin tunne. Jeesuksen nimen voimaa ja suuruutta en ollut tähän mennessä kokenut.
Seuraavaksi pahantahtoinen, hirvittävän paha, kallonmuotoinen demoni kikatteli kasvojeni edessä ikään kuin minua ivaten. Kallon keskeltä nousi kolme sarvea ja se jatkoi pilkkaamistani. Jälleen rukoilin kielillä ja käytin Jeesuksen nimeä demonin pois ajamiseen. Ajattelin Jeesusta riippumassa ristiltä kun rukoilin. Silloin Jeesus ilmestyikin, rohkaisi minua ja sanoi: ”Joo-Eun, vain hiukan enemmän, rukoile hieman pidempään.”
Rukous Jalkapohjani Syylien Parantumiseksi
Kim, Joosef: Jalkapohjissani oli noin 50 syylää. Niiden arkuus haittasi kävelyä. Rukoilin uutterasti Jeesusta parantamaan minut ja pyysin ystäviäni Haak-Sungia ja Yoo-Kyungiakin rukoilemaan. Pastori Kimkin laittoi kätensä jalan päälle ja rukoili. Äitinikin rukoili ahkerasti puolestani. Ymmärsin, että oma rukoukseni kielillä oli tärkein, jatkoin sitä voimakkaalla äänellä ja kutsuin Herraa.
Sisar Baek, Bong-Nyo, Haak-Sung, Yoo-Kyung ja sisareni Joo-Eun kohtasivat jokainen Jeesuksen ja saivat monia henkilahjoja.
9. päivä.
Apt. 2:1-5: ”Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yht´äkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Jerusalemissa asui juutalaisia, Jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikista kansoista, mitä taivaan alla on.”
Lee, Haak-Sung: Paholainen aloitti keskitetyt hyökkäykset. Punainen lohikäärme, josta Joo- Eun kertoi eilen, ilmestyi eteeni. Sen suunnaton koko pelästytti minua. Sillä oli vihreät silmät ja sieraimista tuli mustaa savua. Sen hampaat olivat terävät kuin sarvet, kynnt olivat esillä ja häntä oli tosi pitkä. Silti rukoilin rohkeasti ja se hävisi.
Pian ilmestyi naispuolinen demoni. Se kirkui: ”Hee – hee- hee!” Sen suu oli täynnä kuin suden hampaita. Samalla kuulin takaani saappaissa marssivan sotajoukon askeleita. Nämä muuttuivat mustiksi varjoiksi ja ympäröivät minut.
Paholaisen kirkuminen ja pimeän armeijan sotilassaappaiden töminä pelästyttivät minut. Niinpä aloin huutaa: ”Herra, auta minua, auta minua!” Herra ilmaantui kirkkaassa valossa. Heti demonit hävisivät. Jeesus tarttui käteeni ja tanssin Hänen ympärillään kierroksen toisensa jälkeen. Sanoin epäröiden: ”Minulla olisi jotain sanottavaa.” Jeesus salli minun jatkaa. ”Pastori Kim kärsii kovista selkäkivuista, pyydän, että autat niiden paranemisessa. Myös äitini selkä on huono, auta äitiäni että hänen selkäkipunsa hellittäisi. Ja Jooseph ja Joo-Eun lopettivat iltapäivän opinto-ohjauksensa saadakseen enemmän aikaa rukoukseen. Auta heitä selviämään koulussa. Josephin jalka tarvitsee myös parantumista.” Jeesus vastasi: ”Kyllä, lapseni. ”
Lee, Haak-Sung Nauttii Kovasti Taivasmatkastaan
Jeesus sanoi: ”Rakas Haak-Sung, haluatko käydä taivaassa?” Heti kun Hän oli tarttunut käteeni minut puettiin valkoiseen kaapuun. Leijuin ilmassa ja lensimme kohti taivaallisia enkeleitä, jotka odottivat meitä. Kun lensimme läpi yötaivaan, oli edessämme sanomaton, kirkkaana säteilevä valo. En kyennyt nostamaan päätäni kirkkauden vuoksi. Taivas oli paikka, jossa oli runsaasti tähtiä. Ensin kuvittelin näkeväni unta, mutta taivas oli todellisempi kuin maapallo.
Kaikki oli päällystetty kullalla. Joka paikasta säteili valoa. Kaikkialta säteili valoa. Monet enkelit ja pelastuneet sielut liikkuivat eri puolilla ahkerasti. Kaikki enkelit tervehtivät minua iloisesti. Kysyin Jeesukselta: ”Jeesus, tahdon tietää, onko minulla talo täällä?” Silloin Jeesus määräsi kaksi enkeliä viemään minut taloni luo. Se ei ollut iso, mutta seinät oli tehty kultaisista tiilistä.
Näin valtavan kukkapuutarhan, mutta en nähnyt sen alkua enkä loppua. Kukkia oli monenlaisia. Äkkiä minulle tuli halu hypätä ja kieriä kukissa. Kukkien suloiset tuoksut tekivät iloiseksi ja hyppelin kuin lapsi.
En halunnut palata maapallolle. Tunsin ahdistuvani, kun en halunnut Jeesuksen sanovan, että minun on palattava maailmaan. Mutta lopulta Jeesus sanoi: ”Olemme jo ylittäneet aikamme tältä päivältä. Palataan maapallolle.” Hänen lujaa ääntään en voinut vastustaa, vaan palasin. Jatkoin rukoilemista palattuani kirkkoon tilaisuuden loppuun asti. Sen jälkeen söimme riisipalloja ja ruokaa, jota pastori Kimin vaimo oli tehnyt. Se oli makeaa kuin hunaja.
Jeesus, Paranna Haavamme!
Lee, Yoo-Kyung: Rukoilin kielillä kun paholainen lähestyi minua. Sen oikean silmän yläpuolella oli X:n muotoinen ommeltu arpi ja vasemmassa silmässä kuin merirosvon musta lappu. Se näytti miespuoliselta ja minä karjuin: ”Poistu Jeesuksen nimessä!” Se poistui välittömästi. Sitten luurankodemoni ilmestyi kolme sarvea päässään, sen ruumis oli vailla lihaksia. Tämäkin hävisi Jeesuksen nimessä, mutta vielä ilmestyi oudonnäköinen kolmas demoni. Sen ruumista peittivät lepakon siivet, nenä toiselle poskelle kääntynyt. Sillä oli koiran häntä ja murtunut siipi ja se räpytti vammaista siipeään yrittäen avata keskustelua kanssani. Se polvistui eteeni ja valitti: ”Mitä pahaa olen sinulle tehnyt, että vaivaat minua noin kovin?” Sen terävät kynnet tulivat esiin raapimaan minua. Vastasin: ”Sinä…saastainen demoni, Jeesuksen nimessä, katoa näkyvistäni!” Se katosi.
Olin ajanut pois 3 tai 4 demonia, kun tunsin äkkiä suloisen tuoksun ympärilläni. Jeesus tuli ja kutsui minua nimeltä. Jeesus sanoi: ”Rakas Yoo-Kyung, anna minulle kätesi!” Ojensin ne Hänelle ja Jeesus piteli niitä lämpimästi ja hellästi. Sanoin: ”Jeesus, hartiaani sattuu pahasti.” Kun Jeesus pani kätensä hartioilleni, kipu hävisi.
Jeesuksen käsi oli parantava lääke. Pyysin Jeesukselta: “Jeesus, mene tapaamaan Joo-Eunia ja pidä häntäkin käsistä. Joo-Eun kertoi minulle aiemmin, että hän toivoi kovasti voivansa pitää sinua kädestä.” Jeesus käveli Joo-Eun luokse ja piteli häntä kädestä. Sitten Hän kääntyi minuun päin ja tuli taas luokseni sanoen: ”Rakas Yoo-Kyung, pidä kädestäni.” Heti kun tartuin Hänen käteensä, olin puettu viittaan ja lensimme pois. Lauloin ylistyslaulua. Jeesus rohkaisi jatkamaan, mutta estelin: ”En ole kovin kummoinen laulaja”. Jeesus maanitteli ja maanitteli. Lopulta vastahakoisesti lauloin ”Ylistä Häntä, sieluni”. Lauloin sen kahdesti.
Jeesus Antoi Meille Lempinimiä
Kukin rukoustaistelija sai lempinimen. Minua Hän kutsui ”Pilkkukasvoksi”. Joo-Eun oli ”Sesame” eli ”Pisama”; hänen koko kasvonsa olivat pisamaiset. Joo-Eun kysyi: “Herra, miksi Sinä annat vain tytöille lempinimiä etkä vanhemmille veljillemme? Anna heille myös lempinimiä.” Silloin Jeesus vastasi: “Rakas Yoo-Kyung ja Sesame, oletteko molemmat onnellisia?”Minä olin hieman pahoillani ja vastasin: “Ei.” Silloin Jeesus vastasi: “Todellako? Mutta minähän vain yritin saada teidät nauramaan. Etkö hymyilisi?”, sanoi Jeesus.
Sitten Jeesus lohdutti minua syvästi: ”Voi rakas Yoo-Kyung, sinä itkit kovasti kun olit tavannut mummisi helvetissä.” Herra muistutti minua: ”Yoo-Kyung, kun menemme seuraavan kerran käymään helvetissä, sinun pitää muistaa, että et yritä edes koskettaa siellä ketään, ei edes rakkaan mummisi kättä. Ei kenenkään kättä.” Hän sanoi myös minulle: ”En tahdo sinun enää itkevän. Vaikka tuntui miltä tuntui, voisitko aina hymyillä, kun katsot Minuun?
Kerroin pastori Kimille Jeesuksen meille antamista lempinimistä myöhemmin ja siitä lähtien pastori kutsuu meitä lakkaamatta näillä lempinimillä jopa saarnansa aikana. Joka kerta kun tämä tapahtuu, emme pysty hillitsemään naurunpyrskähdyksiä. Pastori on erinomainen imitaattori, matkii jokaista meistä. Hänen saarnansa ovat humoristisia ja hauskoja, hän on kuin koomikko. Pastori on hyvin huvittava. Vaikka hän kutsuu meitä lempinimillämme, vastaamme ”Aamen”. Pyöreä, Possu, Sesame, Pilkkukasvo – ja me neljä huudamme kuorossa: ”Aamen”.
Sisar Baek Käy Helvetissä
Sisar Baek, Bong-Nyo: Olin tanssimassa Hengessä, kun Jeesus tuli ja tarttui ystävällisesti kädestäni. ”Rakas Bong-Nyo,” Hän sanoi: ”Sinun täytyy tulla kanssani johonkin. Mennään yhdessä.” Heti kun Jeesus oli tarttunut käteeni, lensimme, kuten ennenkin, halki taivaan. Tunsin äkillistä puistatusta ja tulin hermostuneeksi. Jeesus oli tietoinen tästä ja lohdutti minua: ”Älä pelkää. Olen tässä ihan rinnallasi ja pidän sinua kädestä, niin että ole ihan rauhallinen.”
Saapuessamme helvettiin en nähnyt aluksi mitään. Mädän lihan löyhkä pisti nenään ja väänsi vatsaa. Vaikka en nähnyt mitään, Jeesus käveli ja opasti. Ainoa asia, joka rauhoitti hermojani ja antoi toivoa, oli Jeesuksen käsi.
Tulimme kapealle tielle. Tuntui kuin olisimme käyneet polkua pitkin kahden avoimen riisipellon välissä maalla. Polku oli liian kapea kahdelle. En nähnyt tien loppua. Tien molemmin puolin näkyi satojen metrien syvyiset rotkot. Pienikin horjahdus olisi ollut kohtalokas. Molemmin puolin tien vieressä oli tuhansittain käärmeitä, jotka tuijottivat minua intensiivisesti.
Kaikki syvässä laaksossa piirtyi näkökentälleni. Olin kovin ahdistunut ja pelokas. Huusin Herralle: ”Minua pelottaa!” Jeesus rohkaisi: ”Minä olen tässä vierelläsi, älä pelkää!” Etenimme eteenpäin, sitten käännyin oikealle. Syvyys oli niin suunnaton, että menin shokkiin.
Kuilussa näin kalloja ja luurankoja toisiinsa kietoutuneina ja kaikki huusivat tuskaisena epätoivossaan. Ne huusivat ja vetosivat suurella äänellä: ”Pelastakaa meidät!”
Heidän huutonsa jäivät taakse. Nyt ilmestyi valtava lohikäärme eteeni. Sen koko oli mittaamaton. Sen ruumis oli sininen ja sillä oli noin 50 häntää ja 40-50 jalkaa. Sen kasvot olivat ihmiskasvot ja sillä oli 40-50 päätä. Hampaat olivat kauhistuttavat ja sen jalat olivat kuin sammakon räpylät. Tuo liskon kaltainen olento ryömi ympäriinsä ja sen sarvet pistivät esiin pään useista kohdista.
Lohikäärmeen kieli tuli ulos suusta ja se sieppasi uhreja, kietoutui niiden ympärille ja heitti ne tuleen. Julma ja kauhea näkymä oli ihmisen mahdotonta kuvata. ”Katso tarkkaan”, kehotti Jeesus. Katsoin lähempää. Näin helvetin toiseksi suurimman paholaisen kiertämässä kielensä ihmisten ympärille ja heittämässä heitä kielellään tuleen. Eräs nainen ihmisjoukossa kiinnitti huomioni.
Tapaan Äitini Helvetissä
Ihmettelin: ”Kuka on tuo lady?” Olin syvästi ajatuksissani kun katselin, mutta kun hänen katseensa yhtyi omaani, ruumiini jäykistyi. Hän ei ollut muu kuin se, jota oli kaivannut ja rakastanut syvästi, äitini. Olin kovasti halunnut tavata hänet. Kun jätin perheeni, hän astui tilalleni ja kasvatti lapseni. Demoni oli kietoutunut tiukasti äitini ympärille. Heti kun tunnistin hänet aloin huutaa hänelle: ”Äiti, äiti, miksi olet täällä?” Samalla hetkellä äiti katsoi minuun ja huusi: ”Rakas tyttäreni Bong-Nyo, mitä sinä teet täällä?”
Ennen kuin hän ehti lopettaa kysymystään, toiseksi korkea-arvoisin demoni heitti äidin kiehuvaan vesiastiaan. Hänen lihansa irtosi luuhun asti. Hän vajosi syvemmälle ja huusi: ”Ahhh. On niin kuuma. Bong-Nyo, pyytäisitkö Herraa ottamaan minut pois täältä. Pelasta minut, pyydän sinua!” Kun hän aneli, paholainen aukaisi toisen suunsa ja kietoi toisen kielensä äidin suun ympärille. Se ei sallinut äidin silmien upota veteen ja äidin tuskainen katse oli porautuneena minuun.
Itkin ja huusin Jeesukselle kuin hullu: ”Jeesus! Minun rakas Jeesus! Pelasta äitini, minä pyydän, kerjään Sinua!” Mutta Hän sanoi lujasti: ”Ei”! Huusin vielä: ”Jeesus, salli että minä otan äitini paikan niin että anna hänen tulla pois. Äidillä ei ollut syntiä, minulla oli paljon!” – Jeesus vastasi: ”Liian myöhäistä!”
Tämän Jeesus sanoi äidistäni: ”Rakas Bong-Nyo, jos äitisi maan päällä olisi hyväksynyt Minut, hän olisi pelastunut. Kuinka olisinkaan rakkaudella tuonut hänet taivaaseen, mutta hän ei hyväksynyt Minua, eikä hänellä ollut lainkaan uskoa. En voi enää auttaa häntä.” Jälleen Jeesuksen sydän murtui kun Hän puhui tätä. En voinut kestää sydämeni kipua enää kauempaa.
Tapaan Isäni Ja Nuoremman Veljeni Helvetissä
Tapasin lisää tuttuja paholaisen kielen sitomana. Katsoin tarkemmin ja näin isäni ja 26-vuotiaan nuoremman veljeni. Veli teki itsemurhan, söi myrkkyä. Katseemme kohtasivat. Veljeni sanoi: ”Vanhempi siskoni Bong-Nyo, kuinka sinä tulit tänne? Ei tämä ole sinun paikkasi! Ouuhh, auta minut pois täältä, auta.” Veljeni kivuliaat tuskanhuudot halvauttivat minut. He olivat molemmat alasti. Veljeni pyysi minulta apua, kun häntä oltiin heittämässä kiehuvaan veteen: ”Isosisko, rukoile Jumalaa! Pian! Ano Jumalalta, että pääsisin pois täältä taivaaseen. Heti!” Hänen itkunsa ja anomisensa jatkuessa hänet heitettiin kiehuvaan veteen. Kuulin kiehuvan veden porinan.
Kun olin pieni lapsi, isäni halveksi minua. Hänen vihansa lisääntyi vuosien saatossa. Isäkin yritti helvetissä puhua minulle: ”Bong-Nyo, eläessäni tein sinulle monia inhottavia tekoja, joita nyt kadun syvästi. Arvelen, että siksi olen täällä. Olen vilpittömästi pahoillani. Kun olin nuori, ei isänikään saanut omalta isältään rakkautta eikä hellyyttä. Jos vältyin pieksennältä, olin onnellinen.” Muistin nyt kaiken mitä menneisyydessä oli tapahtunut enkä voinut sanoa mitään. Katselin vain ja itkin:”Onko hän todella biologinen isäni”. Mietin menneisyyttäni, en voinut ymmärtää sitä.
Kysyin Jeesukselta: ”Herra, miksi isäni joutui tänne?” Jeesus vastasi: ”Isäsi on tehnyt paljon syntiä. Hän ei uskonut Minuun, pelasi uhkapelejä päivästä toiseen. Kun äitisi oli raskaana ja synnytys olisi ollut noin kuukauden kuluttua, jolloin lapsi olisi syntynyt luonnollisesti ja terveenä, isäsi tuhosi kalliin elämän kohdussa lyömällä nyrkillään äitiäsi mahaan. Sikiö vammautui ja kuoli. Isäsi pakotti sinut hautaamaan vielä elävä lapsi vuorelle. Etkö jo tiennyt tätä? Tämän pahan synnin jälkeen hän ei ikinä tunnustanut sitä eikä pyytänyt anteeksi. On oikein, että hän kuuluu tänne helvettiin”, Jeesus sanoi. Hänen äänensä oli täynnä raivoa. Heti Jeesuksen selityksen jälkeen isäni heitettiin kiehuvaan veteen.
Pyyntö Helvetissä Olevan Pikkusiskon Anopin Puolesta
Näin toiset kasvot, jotka tunsin. Ne olivat pikkusiskoni anopin. Siskoni oli hiljattain avioitunut ja hänen anoppinsa oli nyt kärsimässä samaa rangaistusta kuin isäni. Anoppi pyysi hartaasti, että kun palaan Maan päälle, evankelioisin hänen miniänsä perheineen uskomaan Jeesukseen, ja rukoilemaan uutterasti ja sitä, että hekin saisivat nähdä millaista helvetti on, niin että he kaikki pääsisivät taivaaseen. Sitten hän jatkoi: ”En tiennyt että helvettiä onkaan tai kuinka kurjaa ja kuumaa siellä on. Minulla oli diakonin koulutus, mutta en koskaan ollut työssä seurakunnassa. Minulla oli maailmassa monia epäjumalia ja ne korruptoivat minut. Siksi olen täällä. Kadun sitä kaikkea syvästi, ” hän huusi.
”Heittäkää tuo kelvoton palvelija uloimpaan pimeyteen: siellä on oleva itku ja hammasten kiristys”, Mt. 25:30.
Anoppi heitettiin kiehuvaan veteen. Olin niin peloissani ja surullinen, että en kestänyt enempää. Kasvoni olivat märkinä kyynelistä. Palaneen lihan käry teki hengityksen vaikeaksi. Jokainen helvetin nurkka oli suljettu. Voin pahoin ja halusin vain päästä ulos äkkiä.
Olimme kuilun äärellä. Siinä oli runsaasti tilaa jopa 10 hengen kävellä läpi, mutta sisällä liikkui jotakin. Noin 10 miestä ja naista fileerasi väkisin toistensa lihoja! Oli matoja, puolen hirssinsiemenen kokoisia, jotka menivät heidän silmistään, nenästään, korvistaan ja suustaan sisään ja ulos. Matojen silmät kiiluivat kirkkaasti. Kaikenlaisia ötököitä marssi sisään ja ulos, kiduttaen heitä. Aina kun ötökät tulivat, ihmiset kirkuivat kauhusta hyppien: ”Ahhh, lopettakaa! Jättäkää minut rauhaan!”
Kysyin Herralta: ”Herra, noilla otuksilla on hohtavat silmät. Eivätkö ne ikinä kuole?” Hän muistutti minua: ”Kirjoitettu on, muistathan? ‘Nuo madot ( maggots) eivät kuole.’” (Mk. 9:48 ”helvetissä… matonsa ei kuole eikä tuli sammu”). Puhuessamme madot olivat kerääntyneet ihmisen mittaisiksi kasoiksi. Sanoin: ”Herra, minua kuvottaa ja pelottaa. Haluan nopeasti pois. En enää ikinä halua tulla helvettiin.” Jeesus sanoi: ”Tiedän, lapseni.”
Menimme jättimäisen rautapadan luo. Sen sisällä kiehui jonkinlainen neste, mutta kiehumisen ääni oli hyvin kova. Padan alla oli suunnaton tuli, joka oli kuumentanut padan punahehkuiseksi. Padassa oli ruumiita. Sinne seuraavaksi heitettävien jonossa oli äitini, veljeni ja anoppi demonien valmistelemana. Äidin ja minun katseet kohtasivat jälleen. Äiti sani: ” Bong-Nyo, miksi sinä olet täällä taas? Minähän sanoin, että älä enää koskaan palaa tänne, miksi olet nyt täällä? Nautitko äitisi kauheiden kipujen katsomisesta? Lähde ja äkkiä!” Anoppi huusi äidin viereltä: ”Ja kun palaat Maahan, älä unohda kertoa lapsilleni Jeesuksesta, että pääsisivät taivaaseen. Ole hyvä ja tee tämän palveluksen minulle?” Ennen kuin hän ehti lopettaa puhettaan, demonit karjuivat vihaisesti: ”Mitä te luuserit täällä lässytätte?” Sitten ne nostivat ja heittivät äidin ja anopin pataan. Heti heidän lihansa sulivat pois ja vain luurangot jäivät jäljelle. Ne muuttuivat hirveiksi, muodottomiksi. Kun todistin tätä kauhua, ruumiini värisi ja hampaani kirskuivat. Huudahdin: ”Herra, tee jotain äitini hyväksi, teethän? Pelasta hänet, ole hyvä. Minä kerjään sitä.” Vaikka kuinka huusin, itkin, vetosin ja tarrauduin Jeesukseen , Jeesus toisti: ”Liian myöhäistä.”
Johtuiko loputtomista kyyneleistäni, mutta Jeesuskin vuodatti niitä. Herralla oli minulle tärkeä läksy: ”On vain yksi tie taivaaseen ja se on valittavana kun olet fyysisesti elossa.” En voinut muuta kuin avuttomana katsella äitiäni ja anoppiani.
Kun katsoin äitini kidutusta, muistin kuinka menimme ravintolaan ja söimme grillikylkikeittoa ja perunakeittoa yhdessä Nähtyäni äidin helvetissä en enää voi syödä grillikylkikeittoa. Jos näen näitä annoksia ravintolassa, muistan heti äidin helvetissä. Myös kirkkaanpunaiset valot kotona tai muualla muistuttavat tästä inhottavasta kokemuksesta ja se surettaa. Helvetin tulta ei voi verrata mihinkään maanpäälliseen tuleen.
Jeesus viittasi katsomaan toiselle puolelle, jossa näin suuren mustan maljan. Tuli maljan alla oli muuttanut sen punavärin kullankeltaiseksi. Monet alastomat ruumiit huusivat: ”Se on kuuma! En kestä tätä!” samalla kun he hyppelivät ympäriinsä maljassa. Kun he törmäilivät toisiinsa, he päästivät suustaan kirouksia. Tilanne muistutti markkinapaikkaa, jossa käytiin kiistaa.
Mutta rakas veljeni oli täälläkin. Katseemme kohtasivat. ”Isosisko, täällä on sietämättömän kuuma. Etkö voi pelastaa minua? Tee jotain, puhu Herralle niin että saisit minut ulos täältä. Etkö edes sääli minua?” Kuinka paljon ja äänekkäästi veli huusikaan, mikään ei auttanut. Isäni oli veljeni vieressä ja valitti. Hän ei yrittänyt puhua minulle tällä kertaa. Maljassa kiehui vesi ja vettä oli ihmisten suihin asti.
Tein Jeesukselle hartaan pyynnön: ”Jos et aio auttaa äitiäni etkä veljeäni pois helvetistä, miksi toit minut tätä kipua katsomaan?” Vähän ajan kuluttua Jeesus nosti rättiväsyneen ruumiini käsivarsilleen ja vei minut ulos helvetistä. Sanoin Hänelle: ”Herra, tästä lähin älä tuo minua enää uudelleen helvettiin.” Hän toi minut turvallisesti takaisin kirkkoon.
Paholainen Naamioituu Jeesukseksi
Lee, Yoo-Kyung : Rukoiltuani aamuun puoli kahdeksaan menin kotiin nukkuakseni kun tunsin, että jokin oli läsnä. En nähnyt mitään. Kun suljin silmäni, Jeesus istui vieressäni. Äkkiä aloin pelätä ja ihoni tuli kananlihalle.
Rukoilin pontevasti kielillä. Äkkiä hahmo, jota olin luullut Jeesukseksi, muuntui mustaksi demoniksi, jolla oli tumman siniset silmät. Kun se pyöritti silmiään, se myös kohotti kätensä lausuen Herran rukousta. Huusin: ”Kaikki demonit ulos!” Se ei liikahtanutkaan, vaan istui Haak-Sungin ja minun vieressä. Olin kauhuissani. Haak-Sung nukkui. Pakottauduin rauhalliseksi, kokosin itseni ja huusin: ”Sinä paholainen (devil), Jeesuksen nimessä, jätä minut!” Se hävisi sillä hetkellä.
10. päivä
Lk. 11:8-9: ” Jeesus sanoo: ‘Vaikka hän (ystävä) ei nousekaan antamaan ystävälleen sen tähden, että on ystävä, hän nousee kuitenkin siksi, että toinen hellittämättä pyytää, ja antaa hänelle niin paljon kuin tämä tarvitsee. Niinpä Minäkin sanon teille: -Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa niin teille avataan.-’”
Jeesuksen Nimessä Lähde Luotani, Saatana!
Kim, Joo-Eun: Kun olin rukoilemassa voimakkaasti kielillä, punainen lohikäärme ilmestyi eteeni. Heti kun havaitsin sen, se yllättäen hyppäsi minua kohti. Sillä oli uhkaavat silmät kuin krokotiilillä ja paksut terävät kynnet ja se yritti saada minut paniikkiin työntämällä leukojaan minua kohti. Sen sieraimista tuli tulta ja inhottavaa savua. Huusin: ”Saatana, sinä paha ilkiö, pakene Jeesuksen nimessä!” Kun huusin kuin hullu nainen, se kääntyi ja katsoi minua ilkeillä pistävillä silmillään ja suuntasi kohti Veli Haak-Sungia.
Ehkä Haak-Sung huomasi lohikäärmeen ilmestyneen ja hätkähti. Hänen kielillärukoilunsa voimistui ja tuli äänekkäämmäksi. Haak-Sung huusi saman kuin minä: “Saatana, pakene Jeesuksen nimessä.” Kun Veli Haak-Sung huusi, lohikäärme lähestyi minua ja muuttui sekunneissa mustasta punaiseksi. Ilkeästi nauraen se alkoi puhua: ”Älä rukoile. Miksi sinä avaat silmäsi niin helposti rukoillessasi? Jos niin on, avaa silmäsi. Miksi sinun täytyy sulkea silmäsi kun rukoilet? Avaa ne heti! Miksi rukoilet niin voimakkaasti tänään?” Lohikäärme löntysteli ympärilläni koko ajan häiritäkseen puheellaan keskittymistäni rukoukseen. Vaikka pelkäsin, en näyttänyt sitä. Huusin uudelleen: ”Ilkeä Saatana, jätä minut Jeesuksen nimessä!” Mutta lohikäärme ei niin vain totellut. Niinpä painotin Jeesuksen nimeä voimakkaammin. Jeesuksen nimen huutaminen käänsi lohikäärmeen katsomaan vielä kerran minua pahoilla, pistävillä silmillään, narskutti hampaitaan ja lähti.
Yritin koota itseäni, hengitin syvään ja aloin hitaasti rukoilla kielillä taas. Taas lähestyi olento. Nurkassa oli valkea henki. Omituisen muotoinen henki tuijotti minua ja alkoi lähestyä. Se oli tuttu naisdemoni korealaisista kauhuelokuvista ja televisiosta Pelästyin ja menin kananlihalle. Olin pelästynyt tätä kansantarujen naishaamua jo elokuvissa. Kuitenkin jatkoin rukousta ja pelko haihtui pois.
Mutta kuitenkin vanhaa pelkoa oli jäljellä. Tiesin, että jos näyttäisin sen, saisi haamu luottamusta hyökätä kimppuuni. Kaikki voimani pinnistäen en näyttänyt pelkoani ja jatkoin taistelua aavetta vastaan rukoillen.
Tästä taistelusta lähtien laulu ”Up and Fight Against the Devil” (“Nouse taisteluun paholaista vastaan”) ja uusi gospel-laulu ”Baptize with the Holy Spirit” (“Kasta Pyhällä Hengellä”) ovat tulleet teemalauluiksi rukouskokouksissamme demoneja vastaan.
En halunnut, että demoni häiritsee rukoukseen keskittymistäni. Oletan, että jos monet aikuiset näkisivät tämän hahmon, he kauhistuisivat kovasti. Tämän tarkoitus onkin pelotella ihmiset hengiltä. Siksi niitä kohtaan ei ikinä pitäisi osoittaa pelkoa. Sillä oli verta tippuvat suupielet, hiukset takussa ja hoitamatta ja sen epäpyhä ääni oli jotakin viheliäistä kikatusta. Voimieni takaa huusin: ”Lähde pois Jeesuksen nimessä!” Henki hävisi. Kyyneleet tulivat silmistäni. En ollut tajunnut itkuani. Ne olivat katumuksen kyyneleitä rukoillessani. Sitten Jeesus ilmestyi ja rakkaalla pehmeällä äänellä lausui lempinimeni.
Näky Jeesuksesta Ristiinnaulittuna
Jeesus puhui minulle, ja pian sen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ilmestyivät silmieni eteen. Herra seisoi heidän keskellään ja oli vaiti. Alueella oli isoja rakennuksia kuin linnoja. Ihmiset näyttivät osoittavan mieltään jostakin. He huusivat ja heittivät Jeesusta kohti kiviä.
Jotkut joukosta heittivät kovia esineitä Herraa kohti, mutta Hän sulki silmänsä eikä puhunut sanaakaan. Aloin huutaa: ”Miksi vainoatte Jeesusta? Lopettakaa!” Tulin hysteeriseksi, juoksin väkijoukkoon ja yritin estää heitä, mutta yritykseni olivat turhia. Sitten joku teki orjantappura-piikkikruunun ja painoi sen voimalla Jeesuksen päähän. Veri pursui Hänen päästään ja hänen vaatteensa olivat likomärät verestä. Veri alkoi valua lattialle asti. Näin tuskan Jeesuksen kasvoilla ja sen kuinka Hän yritti sietää kipua. Tunsin myötätuntoista surua Jeesusta kohtaan. En kestänyt nähdä näytelmää enempää. Häntä ruoskittiinkin monta kertaa. Kun Hän kulki ylämäkeä Golgatan kummulle, Herra, ruumiinsa runneltuna, kaatui maahan monta kertaa. Joka kerta roomalainen sotilas ruoski Häntä armotta.
Vaikkakin hakattuna, Herra nosti ristinsä ja jatkoi kohti kukkulaa. Kuten muistan elokuvastakin, roomalainen sadanpäällikkö sulkia kypärässään alkoi piestä Jeesusta. Pieksentä oli niin julmaa, että Jeesus ei päässyt enää ylös. Kukkulan laella oli kolme reikää maassa. Ristit laitettiin maahan kolonsa kohdalle Kolot oli niin kaivettu, että naulojen lyöminen maassa onnistui hyvin. Sitten he asettivat Jeesuksen ristille. He aloittivat naulaamalla Herran kädet ja sitten jalat.
Naulat olivat paksuja ja 30-40 cm mittaisia. Kun naulat lävistivät, Herra huusi tuskissaan. Kun minä näin nauloja naulattavan, sydämeni murtui. Aloin itkeä hysteerisesti. Herra äännähti heikosti ja värisi koska oli niin suuressa tuskassa.
Risti nostettiin pystyyn. Kaksi rosvoa, jotka ristiinnaulittiin Jeesuksen molemmille puolille alkoivat menehtyä. Koska Jeesus menetti niin paljon verta, näytti, että Hänellä ei ollut sitä enempää annettavanaan. Maa värjäytyi Jeesuksen verestä. Kun itkin, visio hävisi ja Jeesus ilmestyi minulle. Hän sanoi: ”Rakas tyttäreni Joo-Eun, rukoile lakkaamatta!” Minä vastasin:” Kyllä, Jeesus.”. Jatkoin itkua ja kielillä rukoilemista.
Vähän ajan kuluttua näytti siltä, että Herra oli tullut takaisin. Nyt minusta tuntui, että jokin oli vinossa. Tunsin epämukavuutta ja pelkoa. Muistin pastorin saarnassaan varoittaneen, että paholainen voi ilmestyä valkeuden enkelinä. Hän oli opettanut, että ellen kykene erottamaan kuka on kyseessä, olisi jatkettava rukousta kielillä tai testattava henkilö siteeramalla Raamattua. Heti kun aloitin rukoilla kielillä, Jeesuksen kasvojen muoto alkoi särkyä ja mustui. Paholainen oli siis yrittänyt naamioitua Herraksi. Paholaisen silmät pyörivät kaikkiin suuntiin eikä olisi hevin lähtenyt, koska halusi häiritä keskittymistäni rukoukseen.
Kang, Hyun–Jan (pastori Kimin vaimon)
Isän ja Äidinpuoleiset Mummit Taivaassa
Sisar Baek, Bong-Nyo: Kirkossamme on jokaisena yönä rukouskokous. Joka yö rukoillessani ajattelen vanhempiani ja veljeäni, joita kidutetaan helvetissä. Kuinka voin ikinä unohtaa ja päästä tuskasta, joka tällaisen ajattelemisesta seuraa? Tänään kun rukoilin kielillä Jeesus tuli luokseni. Itkin: ”Oi Herra, Herra.” Jeesus tuli, sanoi: ”Lopeta itkeminen. Minä tulin hakemaan sinua taivaaseen. Tule mukaani!” Herran kasvoilla oli lämmin myötätunto kun Hän tarttui käteeni.
Joka kerta kun käyn taivaassa hämmästelen ihmellisyyksiä, joita on rajattomasti ja jotka ovat ikuisia. OIen hämmästynyt ihanien näkymien äärellä. Tuntuu, että taivaan kaikkien näkymien tarkastelu ja kokeminen kestäisi iäisyyden. Jeesus kertoi, että taivaassakin on kirkko, ja että katsomaan sitä. Kysyin Jeesukselta: “Onko taivaassa todella kirkko?” Jeesus vastasi: ”On, on , näet sen itse.”
Aivan niinkuin Hän sanoi, taivaassa oli kirkko. Kun saavuimme kirkolle, suuni meni ammolleen; se oli ällistyttävän iso ja vaikuttava rakennus. Huusin: ”Vau!” Olin huumaantunut. Taivaan kirkkoa ei voi verrata mihinkään maan päällä olevaan suurimpaan, kauneimpaankaan katedraaliin. Se oli niin suuri. Tuntui että se ulottui taivaan taivaaseen asti.
Kun saavuimme, näytti että jumalanpalvelus olisi ollut päättymässä. Huomasin kaksi nuorta aikuista poistumassa ulos. He olivat onnellisia ja pitivät toisiaan kädestä. Jeesus opasti heidän luokseen ja ohjasi minua tervehtimään. Herra esitteli meidät. Nuoripari vastasi: ”Emme tunne sinua. Kuka olet?” Koska he näyttivät olevan hämillään, Jeesus esitteli minut uudelleen ja sanoi: ”Sisar Baek, Bong-Nyo on juuri saapunut Maasta. Hän käy Herran Kirkossa So Incheonissa. Hänen kirkkonsa pastori on Kim, Yong-Doo. Pastorin vaimo on Kang, Hyun-Ja. Sisar Baek, Bong-Nyo on ollut kirkon jäsen kaksi kuukautta.” Nuoripari vastasi: ” Aivan oikein, käyt tyttärentyttäreni miehen kirkossa!” He olivat innoissaan. Kohta he kysyivät: ”Mikä on vierailusi tarkoitus?” Vastasin: ”Pastori ja hänen vaimonsa halusivat minun varmistavan, että heidän mumminsa ovat taivaassa.” He olivat liikuttuneita kuultuaan, että aviomies ja tyttärentytär olivat heistä huolissaan.
Pastorin isänpuolen mummi kertoi elämänsä: ”Kuolin 95-vuotiaana. Tuona vuonna poikani ja miniäni kertoivat, että he menisivät katsomaan poikaansa Amerikassa. Asuin poikani kotona, enkä voinut enää ikäni takia matkustaa. Niinpä minun oli muutettava toisen lapseni kotiin kunnes poikani palaisi. Mutta tuo lapseni ei voinutkaan ottaa minua, he väittivät, ettei heillä olisi varaa. Minulla ei ollut paikkaa minne mennä. Mutta tyttärentyttäreni mies, pastori Kim, Yong-Doo tarjoutui majoittamaan minut 15 päiväksi jolloin poika palaisi Amerikasta. En ollut uskovainen. Koska en voinut kävellä, pastori otti minut selkäänsä ja toi ja vei joka päivä kirkkoon. Pastori todisti minulle ja sanoi, että jos haluan mennä taivaaseen tyttärentyttäreni kanssa, minun täytyisi hyväksyä Jeesus. Ja niinpä sitten sainkin ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen, Herran ja Pelastajan. Minulle oli palkintona taivaassa yksikerroksinen koti. Olin pakana koko elämäni. Olin hyvin onnekas, kun pelastuin ennen kuolemaani. Näin pääsin taivaaseen.”
Mummi pyysi minua viemään kiitolliset terveisensä tyttärentyttärensä miehelle siitä, että hän oli tuonut sanoman Jeesuksesta Kristuksesta hänelle.
Sisar Kang, Hyun-Jan äidinpuolen mummi kertoi samanlaisen tarinan pelastumisestaan. Molemmat olivat huolissaan pojistaan, jotka eivät vielä olleet pelastuneet. He toivoivat, että sanoma Jeesuksesta Kristuksesta mahdollisimman pian saavuttaisi heidät. He toivoivat että he kerran voisivat tavata lapsensa taivaassa Herran kanssa. Heidän äänistään kuului huoli.
Jeesus kutsui minua: ”Bong-Nyo, mentäisiinkö taivaan korkeimmalle huipulle?” Kun saavuimme korkeimmalle huipulle, näin monia alueita taivaassa. Näin paljon enkeleitä. Näin valtavan puutarhan täynnä erilaisia kukkia. Minun oli mahdotonta nimetä ja kuvata kaikkia erilaisia kasveja ja kukkia. Näin rannattoman valtameren, joka oli tyyni ja kristallinkirkas. Merellä kellui monia erilaisia kauniita laivoja.
Palasimme takaisin Maan kirkkoon. Kun Herra lähti, aloin jälleen rukoilla kielillä. Kun rukoilin kielillä, muistin vanhempani ja veljeni helvetissä. Itkin tunteja. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani, en tiennyt mitä tehdä. Pian sen jälkeen 15 enkeliä ilmestyi minulle. Kysyin miksi he tulivat juuri minua katsomaan. He vastasivat: ”Herra käski meitä menemään Maahan lohduttamaan sisar Baek, Bong-Nyoa. Siksi tulimme. ” Puhuttuaan tämän he ympäröivät minut ja alkoivat lohduttaa lämpimin sanoin. Tultuani näin lohdutetuksi, rauhoituin ja kyyneleeni pyyhittiin pois.
Näkyvä Ja Näkymätön Hengellinen Herääminen
Baek, Bong-Nyo: Jatkoin rukousta. Äkkiä näin taivaat auenneina ja Isä Jumala istui taivaallisella valtaistuimellaan. Hän puhui ja sanoi: ”Lopeta itkeminen.” Pyhä Henki tuli ja kuiskasi: ”Minä annan sinulle ja sisar Kang, Hyun-Jalle sairaiden parantamisen lahjan ja Pyhän Hengen Tulen. Muista kuitenkin rukoilla uutterasti saadaksesi ne!”
Jeesus seisoi Isän vieressä ja sanoi minulle: ”Bong-Nyo, kun tulet uupuneeksi ja väsyt rukoilemiseen, Minä voitelen Sinut Pyhän Hengen voimalla.” Hänen sanansa lohduttivat minua. Kysyin Herralta mitä on näkyvä hengellinen herääminen: ”On vasta pari kuukautta siitä kun hyväksyin Sinut Herrakseni ja Pelastajakseni. Armostasi se pysyy elävänä. Miksi parantamisen lahja on annettu minulle eikä pastorille ja vaimolleen? ”Jeesus vastasi: ” Isä on niin päättänyt, ettei se tällä hetkellä ole heille tarkoitettu.” ”Miksi ei?”, intin. Jeesus vastasi: ”Pastorin ja hänen vaimonsa tehtävä on johtaa lampaita. Jos he saisivat tämän lahjan, se voisi häiritä heidän päätehtäväänsä, lampaiden kaitsemista ja evankeliointia”.
En voinut ymmärtää Herran selitystä. Herra näki hämmennykseni. Hän aina tiesi, milloin en ollut ymmärtänyt. Siksi Hän selitti vielä syvällisemmin: ”Älä ole huolissasi. On näkyviä ja näkymättömiä heräämisiä ( awakening: herääminen, avautuminen). Pian Sisar Kang, Hyun-Ja saa näkyvän hengellisen avautumisen. Hänen pitää kärsivällisesti odottaa sitä eikä olla kärsimätön. Sinun ei myöskään pidä kantaa huolta siitä, että heillä ei vielä ole noita lahjoja. Minun etuoikeuteni ja tahtoni on, että annan näkyvän hengellisen avautumisen seurakunnalle enkä pastorille tai hänen vaimolleen. He rukoilevat lakkaamatta ja heidän uskonsa on vahva. Mutta seurakunta on nuori uskossaan ja niinpä sitä on vahvistettava hengellisen avautumisen kautta. Niinpä lakkaa huolehtimasta siitä miten tai missä järjestyksessä jaan lahjani.”
Seurakunta Ilahtuu Lyhennetystä Palveluajasta
Jeesus lausui kovasävyisellä äänellä, että kirkot ja pastorit palvovat Häntä turhaan. He seuraavat ihmisten töitä ja traditioita. Monet jumalanpalvelukset ovat lyhyitä ja niiltä puuttuu sanoma. Pitkiä jumalanpalvelus- ja ylistysaikoja ei hyväksytä. Halutaan että kirkkotilaisuus on lyhyt. Saarnat on lyhennetty. Jeesus oli tyytymätön. Yleensä jumalanpalvelukset kestävät tunnin ja yhä enemmän alle tunnin. Ne lopetetaan kiireellä. Jeesus haluaisi ilmestyä pastoreiden ruumiissa, mutta he saarnaavat lihassa ei Hengessä. Aikataulu kiinnostaa enemmän kuin saarnaaminen Hengessä. Mitä vähemmän jumalanpalveluksiin ja ylistämisiin menee aikaa sitä enemmän pastorien vapaa-aika kuluu lounailla, matkoilla seurakunnan kanssa, vähemmäntärkeissä asioissa. Jotkut pastori ihastuvat kauniisiin seurakuntalaisiin ja antavat heille enemmän huomiota. Jotkut pastorit eivät kohtele seurakuntalaisia tasapuolisesti. Varakkaammat saavat enemmän huomiota kuin köyhät. Tällaiset pastorit eivät vietä tarpeeksi aikaa Herran luona rukouksessa Jumalan kunniaksi, vaan rukoilevat mitättömiä asioita. Se turhauttaa ja on Herralle vastenmielistä. Saarnaa, sanomaa ei johda Pyhä Henki vaan pastorin lihallinen tieto. Lihallinen saarna on lyhyt ja turha. Saarnaajat eivät etsi Pyhän Hengen johtoa, vaan ovat seurakunnan tahdon johtamia.
Jeesus haluaa, että Hän voisi voidella voimallisesti ja käyttää pastoreita Jumalan kunniaksi. Mutta pastorit ovat, omasta tahdostaan, luopuneet etsimästä Herran voitelua! Heidän lihallinen mielensä hallitsee nyt hengellistä. Moni saarnaaja ei tunne Jumalan mieltä eikä tahtoa. Jumala on syvästi murheellinen.
Laajentaessaan toimitiloja tai rakentaessaan kirkon, jotkut saarnaajat tekevät niitä saadakseen omaa kunniaa ja ylpeyden aihetta. Tämäntyyppiset pastorit viettävät hyvin vähän aikaa rukouksessa ja askaroivat tämän maailman materialistisissa asioissa.
Kun Herra puhui minulle näitä, näin Hänen kasvoillaan surun. Moni saarnaaja kerskaa upeista kirkkorakennuksistaan, jotka taivaan näkökulmasta ovat triviaaleja. Taivaan tie on korkeampi kuin Maan. Se mitä joku pitää merkittävänä Maassa, voi olla taivaassa mitätön. Jeesus jatkoi: ”Eivät kaikki pastorit ole pahoja: silti tottelemattomia täytyy kurittaa. Elleivät he tee parannusta, heitän heidät helvettiin. Helvetissä heitä kidutetaan. Ja nopeammin kuin arvaatkaan vien sinut sinne. Siellä saat nähdä ne, jotka ovat joutuneet sinne ennen heitä.” Pelästyin kun Herra puhui minulle, että menisimme vielä käymään helvetissä.
Herran Diagnoosi Kulteista
Aina kun kiinnostun jostain, minun on pakko saada selvyyttä siitä. Olin miettinyt kultti/lahko- kysymystä ja kysyin Herralta: ”Jeesus, ennen kuin pastori Kim, Yong-Doo evankelioi minut, olin ennustaja ja palvelin epäjumalia. Kuitenkin pastori kantoi erityistä huolta perheestäni ja nyt meidät kaikki on kastettu. Olen oppinut kaikenlaista, mm Kolminaisuudesta, taivaasta, helvetistä, ikuisesta elämästä ja ikuisesta kuolemasta. Pastorin hellittämättömien rukousten ansiosta aloin osallistua hänen jumalanpalveluksiinsa ensipäivästä lähtien ja minut kastettiin liekehtivällä Pyhän Hengen Tulella. Tämän Tulikasteen jälkeen aloin rukoilla kielillä. Kun kerroin tästä muiden kirkkojen jäsenille, he pitivät minua lahkolaisena ja alkoivat pilkata ja puhua pahaa selän takana. He kertoivat, että leikin vaarallisilla asioilla ja että minun olisi heti jätettävä pastori Kimin kirkko.” Niinpä kysyin Herralta että Hän selittäisi minulle mitä lahkot ovat.
On uskovia, jotka ovat olleet uskossa vuosikymmeniä, ja väittävät olleensa uskollisia. Nämä selittivät minulle, että kun ihminen kuolee, hän astuu joko taivaaseen tai helvettiin. He väittivät, että minun kaltaiseni ihminen – tai kukaan ihminen - ei voisi käydä taivaassa tai helvetissä vielä eläessään. He pitivät moisia puheita hölynpölynä. Nuo toisen kirkon jäsenet yrittivät painostaa tytärtäni liittymään heihin. He sanoivat, että minun kirkkoni opissa vikaa. He tekivät sarkastisia huomautuksia rukouskokouksistamme ja herjasivat niiden pituutta. He väittivät, että minun täytyy olla lahko-kultissa, koska rukoilimme aamu-seitsemästä ilta-kahdeksaan. Ja että pastori ja kirkkonsa oli lahko. Rukoilin: ”Herra, mitä jos kirkkomme onkin lahko, kultti? Mitä perheelleni tapahtuu?”
Herra vastasi: ”Mikä on kultti/lahko? Ihmiset kritisoivat ja tuomitsevat toinen toistaan koska heillä on keskinäisiä eroja, denominaatioita eli kirkkokuntia, uskonsuuntia, oppi- ja kuppikuntia…ja oppeja. He tekevät siinä syntiä. Kuitenkin olen kovin mieltynyt sinun kirkkoosi. Sinä ja kirkkosi jäsenet rukoilevat lakkaamatta läpi yön. Nuo jotka vainoavat teitä ja kutsuvat teitä kultiksi/lahkoksi tulevat tietämään, että minä elän ja olen Herra. Te olette saaneet parantamisen armolahjan ja kyvyn ajaa ulos demoneja ja te myös elätte seuraamalla Pyhää Henkeä.”
Jeesus jatkoi: ” Ihmiset, jotka tuomitsevat ja kritisoivat toisia saavat hirvittävän rangaistuksen. Älä anna heidän johtaa sinua harhaan. Olen syvästi liikuttunut rukouksistanne. Älä ole huolissasi. Minä suojaan teitä ja kirkkoanne. Vaikka on tahtoni paljastaa itseni kaikille omilleni ja haluaisin taata heille henkilahjoja, he eivät etsi Minua. Moni ei rukoile tahtoni mukaisia rukouksia. ”
Herran kasvoilla oli ahdistus. Epäröiden kysyin kirkostamme: ”Jeesus, mitä kirkostamme tulee?” Herra puhui: ”Olette onnekkaita kun olette täyttyneet Pyhällä Hengellä ja saaneet kielillä puhumisen lahjat näin pian. Pyhä Tuli on tunnettavissa ja vastaanotettavissa tässä seurakunnassa.”
Jumala Vuodattaa Voiteluöljyä Pastori Kimin Päälle
Pitkien jumalanpalvelusten aikana Pastori Kim saarnaa voimakkaasti Pyhän Hengen voimassa ja voitelussa. Moni ajattelee, että nukahtelisimme niin pitkien saarnojen aikana, mutta vakuuttava saarna, ylistys, laulu, tulinen palvonta kaikki tehtynä syvästi eläytyneenä ja täynnä energiaa antoi voimaa jatkaa läpi yön seuraavaan aamuun asti. Eräänä päivänä pastori Kim puhui niin suurella vakuuttavuudella ja voimalla, että hänen kasvonsa tulivat punaisiksi. Saarna oli kiihkeä. Sen aikana näin näyn Jumalan loistavasta valtaistuimesta. Isä Jumala vuodatti voiteluöljyä pastorin päälle. Näytti siltä, että Pyhä Henki kastoi pastoria tulella. Isä Jumala vuodatti tulta jatkuvasti ja voiteli sillä pastoria. Saarnasta tuli voimakas ja ilahduttava.
Pastori matki riisimyllyä. Se erottaa jyvät akanoista. Näin kuinka Jeesus nauroi ilosta. Herra käski erään enkelin rekisteröidä kaikki tapahtumat huolellisesti. Enkeli totteli.
VÄÄRENNETTYÄ KRISTILLISYYTTÄ
Kysyin Herralta eräästä toisesta kirkosta: “On kirkko, jolla oli monia haaroja ympäri maailman ja myös Koreassa. Heillä oli yhdenmukainen jumalanpalvelus ja risti alttarilla. Jotkut sanoivat, että heitä on valtavasti historiansa ja perinteensä takia. Minusta näyttää, että he uskovat Jeesukseen kuten mekin. Ovatko he uskovia kuten me?”
Jeesus vastasi: ”Jos he uskovat Minuun, he totta kai pelastuvat. Mutta tuo kirkko hajottaa, halventaa ( degrade) Jumalan Sanaa liittämällä (wedding) sen maailmaan.” Kun keskustelimme tuosta toisesta kirkosta, demonien kuningas äkkiä ilmestyi. Paholainen näytti huolestuneelta ja näytti pelkäävän suunnitelmiensa puolesta juuri tuossa kirkossa. Hän näytti tosi hermostuneelta ja alkoi kävellä minua kohti.
Demonien Kuningas Paljastetaan
Jeesus sanoi: ”Moni Jumalan ihminen on tietämätön paholaisesta ja pahoista hengistä. Monet uskolliseni elävät elämänsä piittaamatta suurestikaan vihollisesta. Silti vihollinen yrittää estää sinun työtäsi. Ole rohkealla mielellä!”
Menin pastorin kotiin myöhemmin iltapäivällä. Pastori oli kirjoittamassa lehteensä artikkelia ja panemassa muistiin viime yön tapahtumia. Hänellä oli ollut hengellinen kokemus yöllisen rukousmaratonin aikana. Hän oli ensin nauhoittanut sen ja purki nyt sitä kirjalliseen muotoon. Pastorin kirjoittaessa polvistuin hänen vaimonsa kanssa rukoilemaan. Herran läsnäolo oli suojaamassa meitä pahoilta hengiltä.
Kun rukoilimme, valtava punainen lohikäärme ilmestyi. Se oli niin iso, että näimme vain sen ruumiin. Se oli tullut etuovesta ja oli eteisessä. Se tuntui ulottuvan taivaaseen asti. Peto ilmaisi puhdasta vihaa. Sen nenä heilui ja tutisi. Tunsin pahoinvointia ja huimausta kun pelkäsin. Lohikäärmeellä levitti lepakon siivensä. Siipien päissä oli veitsenmuotoisia teräviä sarvia. Kun se liikutti siipiään, sarvet osoittivat helvettiin. Ne löivät helvetin demoniolentoja ja ne kirkuivat kivusta.
Kun jatkoin rukousta pelästyin lisää, kun minulle näytettiin iso tuoli. Sen sivu ja korkeus tuntuivat loputtomilta. Se oli jonkinlainen keinutuoli. Lohikäärme puhui: ”Yritän tunkeutua ruumiiseesi. Kuinka uskallat vastustaa minua? Minä olen helvetin kuningas. Kaikki helvetissä tottelevat ja pelkäävät minua. Mikä sinä luulet olevasi? Et ole mitään. Sinulla ei ole oikeutta paljastaa identiteettiäni.”
Kun lohikäärme solvasi, sen vihainen ilme muuttui ymmärtäväiseksi: ”Aha – nyt tiedän, kuka sinä olet. Alaiseni juuri kertoi sinusta. Olin määrännyt äsken hänet pettämään ja johdattamaan monia ihmisiä helvettiin. Kuitenkin hän palasi epäonnistuneena. Kun kysyin, mikä oli mennyt pieleen, hän sanoi: `Kuninkaani, sinun täytyy nähdä itse kuinka vaikeaa se on. Ensin luulin, että on helppoa houkutella ihmisiä itsemurhaan. Mutta kristittyjen esirukoukset ovat voimakkaita.’ `Mitä höpiset?` pilkkasin alaistani. Minun oli testattava alaisen väite. Totta se oli. Oli miltei mahdotonta taistella rukoilijoita vastaan.”
Vaikka lohikäärme peloitteli ja ivasi meitä, olimme turvassa Jeesuksen suojellessa. Paholainen huuteli vulgaarisia hävyttömyyksiä ja sanoi: ”Minua on estetty”. Sitten Jeesus sanoi pedolle: ”Missä kuvittelet olevasi? Älä ole karkea äläkä väkivaltainen. Jos kosket yhtäkään Herran Kirkon jäsentä, sinua rangaistaan ja Isäni lyö sinua.” Peto ahdistui ja hävisi äkkiä.
Herra Jeesus sanoi: ”Tuo helvetistä tullut lohikäärme yritti petkuttaa teitä sanomalla, että hän olisi helvetin pahojen henkien kuningas. Tämä on tuon pedon ensimmäinen ilmentymismuoto. Hän lähettää aina maan päälle alaisiaan. Rukoilkaa uutterasti ja lakkaamatta. Olkaa aina varovaisia, mutta älkää pelätkö, koska Kolmiyhteinen Jumala suojelee teitä aina.”
Evankeliointi Rohkeasti Ja Uskoen
Pastori Kim, Yong-Doo: Oli tiistai-ilta ja lämpötila -7 astetta. Tuuli pahensi kylmyyttä, tuntui kuin olisi ollut -15 astetta. Tuuli ulvoi. Kun se osui ihoon, tuntui se kuin hyvin teräviltä veitsiltä. Huolimatta säästä Haak-Sung (27) , Yoo-Kyung, (24), Joseph (16) ja Joo-Eun (14) menivät ulos evankelioimaan.
Ennen kuin lähtivät he rukoilivat ahkerasti Pyhän Hengen voimaa. Herra voitelisi heidät pyhällä tulella. He varustautuivat lämpimin ulkoiluvaattein. Vaikka yhdellä nuorista oli kivuliaita syyliä jalkapohjassaan eikä hän kyennyt kunnolla kävelemään, hän lähti ulos täynnä intoa.
Vaikka ei ollut välttämätöntä lähteä noin huonossa säässä evakelioimaan, nuo neljä tekivät sen kiitollisuudesta Herralle. Nuo neljä sopivat suunnitelman, kuinka he voisivat evankelioida tuloksellisemmin ja tehokkaammin. He tiesivät että väsymätön työ Herralle palkittaisiin hyvin taivaassa. Hyvin kylmässä säässä he menivät hengitys pakkasessa huuruen voittamaan sieluja Herralle.
He palasivat myöhään. Ajattelin, että he olisivat väsyneitä ja hyvin kylmän sään kohmettamia. Odotin heidän sanovan, että se olisi viimeinen kerta. Mutta mitä vielä: he olivat täynnä iloa ja Pyhää Henkeä! Suorastaan kilpailivat kuka saa ensimmäisenä kertoa. Olivat tavanneet miehen, joka oli aikaisemmin käynyt kirkossamme, mutta jäänyt pois. Olin kehoitellut päivittäin häntä palaamaan kirkkoon. Hän ei palannut. Kun nyt mies tapasi neljä nuorta kadulla evankelioimassa, tuo mies oli antanut heille 10 dollaria, jotta olisivat saaneet lähikuppilasta keittoa lämpimikseen. Mies oli niin vaikuttunut nelikon innosta, että lupasi palata kirkkoon hänkin.
He kävivät evankeliomassa myös paikallisessa sairaalassa. Toinen mies näki nämä neljä nuorta ja antoi myös 10 dollaria heille. Hänkin oli vaikuttunut ja sanoi: ”Kiitos teille sisukkaasta uurastuksesta tällaisella koiranilmalla!” Hän oli rohkaissut ystävällisillä sanoillaan. Neljä nuorta sanoivat minulle:”Pastori, emme ennen tienneetkään että evankeliointi on näin hauskaa ja nautittavaa.” Herra oli heidän kanssaan koko päivän.
Nämä nuoret tulivat vaikeista taustoista. Pari oli vammaista. Niistä huolimatta he uskollisesti ottivat osaa läpi yön kestäviin rukouskokouksiin. Sen lisäksi he kasvavat Herran armossa.
Tuona iltana nuoret ja muu seurakunta jatkoivat yöllistä rukousta. Saamistaan rahoista nuoret päättivät antaa kymmenykset kirkolle kiitosuhrina Herralle. Rukousyö jatkui aamuun. He olivat käyneet taivaassa. He ovat nyt täysin vihkiytyneitä Herralle eivätkä tee koskaan kompromissia uskon eikä kuuliaisuuden kysymyksissä. He ovat osa Jumalan armeijaa.
11. päivä
Mk.16:17-18: ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; ja he panevat kätensä sairaiden päälle, ja ne tulevat terveiksi.”
.
Kim, Joosef: Moni seurakuntamme jäsenistä on saanut käydä taivaassa ja helvetissä. Olen kuullut heidät keskustelunsa Herran kanssa ja minäkin haluan hengellistä heräämistä. Rukoilen uutterasti joka päivä etsien hengellistä heräämistä. Sydämeni kaipaa sitä syvästi päivittäin.
Rukoilin katumuksen henkeä niin että voisin katua kyynelin. Ei kyyneltäkään ole tullut. Jalkapohjani syylät tulevat kivuliaammiksi joka päivä. En enää juuri pääse kävelemään kivun takia. Rukoilin paranemista. Äkkiä tunsin Pyhän Hengen läsnäolon ja ruumiini tuli tulikuumaksi. Sitten läsnäolo tuli eteeni. Se oli erittäin kirkas. Tunsin, että jokin koski päätäni ja jalkojani. Rukouksen jälkeen kysyin Joo-Eunilta, oliko hän nähnyt mitään: ”Joo, Jeesus syleili sinua”.
Pahojen Henkien Loputtomat Hyökkäykset
Kim, Joo-Eun: Rukoilin kielillä n.10 minuuttia, kun demoni näyttäytyi. Sen silmät muistuttivat kuun sirppiä. Ne olivat mustat ja punaiset. Hiukset olivat sekaiset ja sotkuiset. Se kikatti kun sekatsoi minua. Huusin: ”Me ajoimme demonien kuninkaan talostamme. Miksi luulet olevasi arvollinen taistelemaan? Alemmasta demonista ei ole vastusta. Jeesuksen nimessä, häviä!” Se hävisi.
Kun jatkoin rukousta, toinen paha henki lohikäärmeen muodossa lähestyi minua. Aluksi säpsähdin ja pelästyin, mutta kokosin itseni ja huusin: ”Sinä et ole kunnon vastustaja. Jätä minut Jeesuksen nimessä.” Se lähti.
Sähköpiano soitti gospel-kappaletta ”Kasta Pyhällä Hengellä”. Se on nopearytminen. Nostin käteni ja lauloin mukana. Rukoilin kielillä ja tunsin Pyhän Hengen läsnäolon. Tunsin Pyhän Tulen jalkapohjissani ja sieltä se nousi ylös päähäni asti. Tunsin liekkien roihun äänen. Ruumiini tuntui tulipallolta. Vaikka ilma ympärillä oli kylmä, tunsin palavani ja oli vaikeaa hengittää.
Kun jatkoin uutteraa rukousta kirkas valo ilmestyi eteeni ja tämän valon edessä seisoi Jeesus. Hän kutsui minua nimeltä pehmeällä äänellä: ”Joo-Eun, Minä rakastan sinua. Rukoile lakkaamatta, rukoile tinkimättä, rukoile koko sydämestäsi.” Tunsin lämpöä ja näin Jeesuksen yhä selvemmin.
Ahh, sitten ymmärsin, miksi Jeesus kehotti nostamaan kädet ylös: näin Jeesuksen elävämmin. Kerroin sen Hänelle: ”Vau, voin nähdä Sinut selvästi Herra. Minä rakastan Sinua. Kiitos Sinulle!” Kun ylistin, hiuksiini tarttui kuin tuulenpuuska. Se tuntui hyvältä. Kun lopetin rukouksen hetkeksi nauttiakseni vain autuaasta olostani, paha henki ilmestyi. Sillä oli kolme päätä ja sarvet kunkin pään päällä molemmin puolin. Se oli tummempi kuin pimeys. Paha henki piti maskia ja sen siivet olivat kuin lepakolla. Se yritti pelästyttää minua kun iski maahan. Mutta minä huusin: ”Sinusta ei ole minulle mitään vastusta, Jeesuksen nimessä häivy!” – Jälkeenpäin jatkoin kielillä rukoilua.
Lee, Haak-Sung (27-vuotias): Kun seurakunta rukoili, oli kuin salama olisi iskenyt minuun ja Pyhä Tuli meni läpi ruumiini. Pyhä Tuli kuumensi sen. En olisi sietänyt kuumuutta, jos ylläni olisi ollut lämmin vaatetus. Pidin aikaisemmin puseroa. Nykyisin varustaudun pelkällä T-paidalla rukouskokouksiin.
Kun pääsin syvälle rukouksessa, pahat henget alkoivat ilmestyä yksitellen. Sitten kolme ilmaantui samaan aikaan. Kukin oli ulkomuodoltaan omanlaatuinen. Aina kun käytin Herran nimeä, ne häipyivät. Sitten Herra Jeesus ilmestyi ja lohdutti minua.
Lee, Yoo-Kyung: Kun rukoilin kielillä, ilmestyi eteeni paha henki, jolla oli pitkät silmäripset. Se itki. Se kerjäsi, että kuuntelisin, mitä sillä oli sydämellään. Se sanoi: ”Ulkona on niin kylmä. Minullakin on kylmä. Voitko mitenkään lämmittää minua?” Vastasin: ”Sinä saastainen paha henki. Jeesuksen nimessä häviä!” – Sitten tuli toinen paha henki. Sillä oli suuret korvat kuin aasilla ja kuin lepakon siivet. Se räpytti siipiään koko ajan. Sen silmät olivat pullistuneina kuin sammakolla ja sen hampaat olivat kuin verenimijä-kreivillä, Draculalla. Sen ruumis oli veren peitossa. Sillä oli pitkät terävät kynnet. Se yritti saada minut pelkäämään uhkaamalla terävillä kynsillään. Pelästyinkin kovin ja sanoin: ”Jeesus, auta minua!” Sitten huusin: ”Sinä paha henki, Jeesuksen nimessä, häviä!”
Pian ilmestyi vielä yksi. Se oli ruma ja outo; sillä oli vain yksi korva ja silmissä vain valkuaiset. Se oli hyvin peloittava. Ihoni tuli kananlihalle kauttaaltaan. Aloin itkeä. Jeesus ja Hänen enkelinsä ilmestyivät ja paha henki pakeni. Jeesus lohdutti minua äänellään.
Herran Tapaaminen On Aina Hyvää
Ja Täynnä Toivorikasta Odotusta
Herra piti kättäni ja puhui lempeällä äänellä: ”Yoo-Kyung, älä pelkää. Olen aina kanssasi mihin ikinä menetkin. Siksi ei ole syytä huoleen. Miksi itket? Älä anna pahojen henkien pelottaa sinua. Minä suojaan sinua.” Herra puristi kättäni ja sanoi, että meidän pitäisi mennä yhdessä taivaaseen. Sitten Hän vielä tuli lähelleni ja halasi minua lujasti. Tuli lohdutetuksi ja tunsin lämmön sylissään. Olisin halunnut jäädä olemaan Jeesuksen kanssa aina ja ikuisesti.
Jeesus pyysi odottamaan hetken niin Hän palaisi. Hän tuli mukanaan suloinen karitsa. Sen turkki oli kiharainen. Baby-karitsa määkäisi: ”Bäää”. Sen turkki oli hyvin pörröinen ja kaunis.
Herran kohtaaminen on aina ihanaa. Olen aina täynnä toivorikasta odotusta. Jeesus sanoi: ”Yoo- Kyung, nyt minun pitää mennä.” Vastasin: ”Jeesus, minä rakastan Sinua.” Ilmaisin koko sydämeni Hänelle. Jeesus ilmaisi Hänen sydämensä minulle: ”Niin, Minä rakastan myös Sinua!” Sitten Hän vei minut takaisin kirkkoon.
Jeesuksen Kotitalo Taivaassa
Baek, Bong-Nyo: Kun rukoilin intensiivisesti kielillä, Jeesus tuli luokseni. Hän kutsui minua: ”Bong-Nyo, haluatko taivaaseen Minun kanssani?” Innoissani vastasin: ”Kyllä, Herra.” Ei voi kuvata taivaan ihanuutta ihmisen sanoin. Herra kertoi minulle: ”Itkit valtavasti kun näit vanhempiesi kidutusta helvetissä. Siksi otin sinut taivaaseen lohduttaakseni sinua ja pyyhkiäkseni pois kyyneleesi. Älä enää itke. Ole rohkealla mielellä.” Olin kiitollinen ja rohkaistunut.
ISÄ JUMALAN OLEMUS JA KOLMINAISUUS
Rukoilin kielillä ja aloin kuulla jotain valtavaa. Se oli äänekästä. En ollut varma mistä musiikki tuli. Äkkiä Pyhä Henki tuli luokseni läheltä, missä Jeesus seisoi. Kun Pyhä Henki ilmestyi, Pyhä Henki seisoi Isän Valtaistuimen edessä. Isän majesteettius ja kirkkaus ovat niin suuria, etten voinut nostaa katsettani. Kumarruin Hänen edessään. Isän olemus on sanoinkuvaamaton, etten voinut nostaa päätäni. Hänen majesteettiutensa oli yli kaikkien rajojen. Yritin nostaa katseeni voidakseni nähdä Hänestä edes vilauksen, mutta valon puhdas kirkkaus esti minua näkemästä Häntä.
Isä Jumala on valo eikä rajallinen mieli kykene käsittämään eikä edes kuvittelemaan Hänen kirkkauttaan. Myös näytti siltä, että Isä Jumalan hahmo muistutti ihmistä. Isä Jumalan mittasuhteet näyttivät täyttävän koko taivaan korkeuden ja syvyyden. Hänen valtaistuimensa näytti ulottuvan taivaan idästä länteen. Isän Jumalan Valtaistuimen yllä näytti leijuvan muodostelma pilviä. Säteilevä valo, aurinkoa kirkkaampi, suihkusi alas.
Minusta tuntui kuin olisin ollut tomuhiukkanen, kun seisoin Jumalan edessä. Ajattelin, että Pyhä Henki on kuin varjo, Tie, varjo, suojaa ihmistä tämän kulkiessa päivän aikana. Pyhä Henki näyttää aina sumuiselta ja epämääräiseltä minulle. Hän nopeampi kuin valon nopeus, ilmestyy ja häviää välittömästi. Hänen äänensä on hyvin pehmeä ja ystävällinen. Ei ollut tarkoitukseni katsoa Häntä silmiin, ne vain osuivat katseeseeni.
Näytti siltä, että ikään kuin kaikki Kolmiyhteisyyden ajatukset toimivat yhteistuumin. Pian tämän jälkeen Herra sanoi: ”Bong-Nyo, menkäämme käymään helvetissä.” Hän tarttui käteeni ja ohjasi minua. Olin peloissani jo ajatuksesta palata helvettiin näkemään vanhempiani. Vastustin menoa ja sanoin: “Helvetti on hyvin pelottava.” Herra vastasi: ”Älä murehdi. En vie sinua vanhempiesi luo.” Hän sanoi sen hellästi hymyillen.
Hyönteisparvia Helvetissä
Herra ja minä saavuimme helvettiin. Olimme jättimäisen kallion edessä, se oli vuoren suuruinen. Se oli peitetty piikkipensailla. Siellä parveili myrkyllisiä hyönteisiä ja matoja. Näin siellä lukemattomia ihmisiä. Niiden tarkkaa lukumäärää oli mahdoton arvioida. Ihmiset oli sidottu vuoreen käsivarret ojennettuneina. Aluksi he kaikki vaikuttivat normaaleilta ihmisolennoilta. Mutta myrkylliset ötökät ja madot söivät heidän lihaansa kunnes vain raihnaiset luut jäivät jäljelle.
En ole ikinä nähnyt tällaisia hyönteisiä tai matoja. Joillakin madoilla oli valkoinen karvoitus ruumiissaan ja näyttivät perhosen toukilta. Niiden silmät säteilivät kuin salamat. Nämä hirvittävät ötökät ryömivät ja peittivät vuoren. Matojen massa valkoisine karvoineen teki vuoresta valkoisen. Hyönteisten ja matojen lukumäärä oli loputon. Ne pistivät ihmisiä. Kun ihmiset liikahtivat, hyönteiset porautuivat armottomasti ihon läpi. Ihmiset keskittivät voimansa siihen, etteivät olisi liikkuneet, mutta silti ne ryömivät heidän päälleen ja kaikki ihmisten yritykset olivat tuloksettomia. Kun ihmiset tulivat levottomiksi ja heidän ruumiinsa liikkeet lisääntyivät, madot tunkeutuivat sitä hanakammin heihin ja söivät lihan luihin asti.
Ihmiset kirosivat ja itkivät kauhuissaan. Mitä enemmän he tappelivat ja vastustelivat, sitä pontevammin madot tuhosivat ja söivät heitä. Jälleen he yrittivät pysyä liikkumatta, mutta siitäkään ei ollut mitään apua. Ötökät tunkeutuivat heihin lihansa, söivät sen luihin asti. Ihmisistä tuli surkeita luurankoja. Se oli ruma ja hirveä näky. En halunnut nähdä tätä ihmissyöntiä enempää. Pyysin Herralta: ”Tämä on minulle liikaa. Liian vastenmielistä. En halua nähdä tätä enempää. Toivon, että menisimme jonnekin muualle.” Silloin Herra sanoi: “Mennään käymään vielä yhdessä paikassa.” Ja niin siirryimme toiseen paikkaan helvetissä.
Astuimme pimeään tunneliin. Olin ahdistunut, koska en voinut nähdä mitään pimeässä. Pidin lujasti Herraa kädestä. Olin hyvin peloisssani. Kun kävelimme eteenpäin, pieniä tulenliekkejä leimahteli ilmaan. Ihmiset oli puettu valkeisiin vaatteisiin. Kun Herra ja minä kuljimme heidän ohitseen, heidän valkeat vaattensa muuttuivat mustiksi.
Saavuimme luolaan, jossa oli musta ovi. Herra avasi oven. Kuulin ihmisten kirkuvan. Melu ja kirkuminen olivat hirvittävän äänekkäitä. Ne muistuttivat eläinten ulvontaa yössä, susien ja kettujen. Ne parkuivat: ”Voi! Tämä ei ole reilua, minua kidutetaan!” Huudot kovenivat. Oli kuin tiikerit olisivat karjuneet.
Olin säikähtynyt ja peloissani. En voinut mennä eteenpäin. Kun seisoin mustan oven edessä huomasin, että sitä vartioi demoni. Se sanoi: ”Olet tullut jo aikamoisen matkan. Miksi et kävisi hieman peremmälle? Mene eteenpäin. Luolan sisään asti!” Vastasin: ”Sinä olet demoni; te demonit petätte ja johdatte ihmisiä harhaan, sairauksiin ja kipuihin. Kun he ovat tulleet harhaanjohdetuiksi, he menettävät toivonsa ja päätyvät pimeyteen. En astu luolaan.” Katsoin Jeesukseen ja sanoin: ” Jeesus, minua pelottaa. Salli, että lähdemme täältä.” Jeesus sanoi: ”Älä pelkää.” Herra heilautti kädellään ja demoni muuttui tuhkaksi.
Demonijoukko Estää Tiemme Herran Kirkkoon
Jeesus sanoi: “OK, riittää, lähdetään täältä.” Jeesus vei minut takaisin taivaaseen. Hän komensi yhtä enkeliä saattamaan minut takaisin Maahan. Matkallamme Maahan joukko pahoja henkiä ajoi meitä takaa. Ne olivat erittäin rumia ja pelottavia. Vaikka minua saatteleva enkeli lensi erittäin nopeasti, pahat henget olivat yhtä nopeita. Yksi näytti lohikäärmeeltä siivet selässään. Sitten oli yksi käärmeen muotoinen ja kolmannella oli sammakon pää. Viimeisellä oli ihmispää, ja se nauroi minulle. Sitten näin ihmisen muotoisen pahan hengen, jonka pää oli halki otsasta poskeen. Halkaistut kasvot muodostivat suun. Huulet olivat punaiset ja sen hampaat muistuttivat hain hampaita. Suu avautui ja sulkeutui jatkuvasti.
Olin erittäin peloissani ja kysyin enkeliltä: ”Emmekö voi mennä lujempaa?” Demonit ohittivat jo meidät sulkivat tien, joka johti kirkkoon. Takaa tulevatkin ohittivat meidät ja blokkasivat tien. Ne valmistautuivat hyökkäykseen.
Silloin muistin pastorin edellisen saarnan. Se käsitteli sotaa taivaassa enkelien ja pahojen henkien välillä. Kun enkelit rukoilivat, pahat henget yrittivät estää rukousten kulkua Isä Jumalan valtaistuimelle.
Dan. 10: 12-13: ”Sitten hän ( Herra) sanoi minulle: ‘Älä pelkää, Daniel, sillä sanasi on kuultu ensimmäisestä päivästä alkaen, jona käänsit sydämesi etsimään ymmärrystä ja nöyrtymään Jumalasi edessä. Sinun sanojesi tähden Minä olen tullut. ’ Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi minua vastustamassa 21 päivää, mutta sitten Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli avukseni, sillä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuninkaiden luo. ”
Ensimmäinen esteeksi tullut paha henki oli se, jolla oli ihmisen pää. Olin erittäin peloissani ja hädissäni, kun se avasi suunsa. Enkeli huusi nopeasti: ”Herra, tule NYT!” Enkelin tätä huutaessa Herra ilmestyi eteemme. Mahtavalla ja voimakkaalla äänellä Hän nuhteli demoneja. ”Kuinka te uskallatte hyökätä lapseni kimppuun? Häipykää heti!” Sekunnissa ne hävisivät.
Kirkkomme Ja Seurakuntamme Muuttui Tulipalloksi
Kun saavuin kirkkoon, aloin rukoilla kielillä. Pyhä Henki pyyhkäisi yli koko seurakunnan Pyhällä Tulella. Sää oli hyvin kylmä. Varhaisen aamun tuuli sai sen tuntumaan jääkylmältä.
Myös kirkkomme oli huonosti lämmennyt. Oli vaikeaa nostaa käsiä ylös rukouksessa. Ne tuntuivat jäätyvän. Olosuhteista huolimatta jatkoimme rukoilemista. Kun rukoilimme, aloimme hikoilla, ruumiinlämpömme nousi. Oli riisuttava paksut puserot ja vaatteet. Pyhä Henki voiteli meitä koko ajan Pyhällä Tulella. Pyhän Hengen Tuli virtasi jatkuvasti sydämeeni, päähäni, käsivarsiini ja muualle ruumiiseeni. Kun lopetimme rukouskokouksen, huomasimme kellon olevan jo 7 aamulla ja olimme tulleet rukoilleeksi yli14 tuntia.
12. päivä.
Lk. 11:21-23: “Kun väkevä aseellisena vartioitsee kartanoaan, on hänen omaisuutensa turvassa. Mutta kun häntä väkevämpi karkaa hänen päällensä ja voittaa hänet, ottaa hän häneltä kaikki aseet, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin. Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajoittaa.”
Pastori Kim, Yong-Doo: Ne neljä teini-ikäistä, Joseph (16), Haak-Sung, (17), Yoo-Kyung (24), ja Joo-Eun (14) menivät ulos evankelioimaan kylmästä säästä piittaamatta. Joseph oli evankelioinut buddhalaista munkkia: ”Usko Jeesukseen Kristukseen, niin pääset taivaaseen. Jos jatkat tuollaisella munkin tiellä, päädyt helvettiin.” Kun Joseph oli puhunut munkille, tämä huusi ylimielisesti: ”Olet vasta opiskelija. Tunnetko edes kansasi historiaa? Kristinusko on ollut täällä vasta sata vuotta, mutta buddhismi jo tuhansia vuosia. Älä halveksi esi-isiäsi.” Mutta Joseph jatkoi evankeliointia: ”Usko Jeesukseen Kristukseen! Hän on ainoa tie taivaaseen. Usko Jeesukseen niin pelastut!” Kun Jooseph oli lopettanut, munkki vastasi vihaisella äänellä: Eikö sinulla ole mitään pelkoa tai kunnioitusta? Mene ja opettele Korean ja buddhismin historia. Mene ja omaksu oikea tieto ja usko”. Munkki käveli pois harmissaan.
Joseph oli hieman itsepäinen, seurasi perässä ja evankelioi munkkia. Vaikka munkki kielsi Josephin sanoman, Joseph piti missiotaan voittona. Kaikki neljä palasivat kädet kylmästä punottaen. He olivat evankelioineet yli neljä tuntia, mutta eivät olleet kyllästyneet missioonsa. He olivat kävelleet marketeissa, sairaaloissa ja liikkeissä. Tätä he jatkoivat joka päivä.
Paholainen Tekeytyy Herran Enkeliksi, Jopa Jeesukseksi
Sisar Baek, Bong-Nyo: Rukoilin kielillä. 30 minuutin kuluttua näin viisi enkeliä lentämässä minua kohti. Päätin testata olivatko ne aitoja vai demoneja. Rukoilin kielillä kunnes ne olivat edessäni. Läheltä näin heidän ystävälliset kasvonsa ja hymynsä. He esiintyivät ystävinä, kun jatkoin ahkeraa rukoustani kielillä. Luulin, että tämä todistaisi heidän ystävyytensä. Mutta lyhyessä ajassa heidän valkoinen viittansa muuttui mustaksi ja siivet hävisivät. Kun he liikkuivat, heidän ruumiinsa alkoivat kiemurrella ja vääntelehtiä. Jatkoin voimalla kielillä rukoilemista ja he alkoivat putoilla kirkon lattialle. Heidän putoamisensa äänet olivat hyvin
kovia. Todella – kielillä rukoileminen on voimakasta ja saa aikaan suuria.
En ollut osannut kuvitella, kuinka voimakasta on rukoilu kielillä. Olin ajatellut: ”Miten voin olla hyödyksi Jumalan Valtakunnan työn edistämiseksi?” Olin vasta kahden kuukauden ikäinen kristitty. Yritin koota itseäni, mutta demonit tulivat koko ajan silmieni eteen. He muistuttivat hirviöitä, joita kauhuelokuvissa esiintyy. Joukko koostui useista häijyn näköisistä olennoista, jotka kaikki olivat pelottavampia kuin olin ennen nähnyt.
Ei ollut väliä montako niitä oli, ajoin ne pois kaikki yksi kerrallaan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kaikki lähtivät. Tätä tehdessäni Jeesus sanoi: ”Bong-Nyo, Minä olen Herrasi. Luota Minuun.” Kuitenkin hänen äänensä oli outo ja käytöksensä omituinen. Jeesus ei ollut koskaan sanonut: ”Minä olen Herra.”. Mutta kun aito Jeesus tulee luokseni, Hän tulee lempeänä ja hiljaa. Hänen läsnä ollessaan sydämeni lämpenee ja tunnen rauhaa. Nyt olin hermostunut ja peloissani. Lisäksi tunsin kuinka hiukseni olisivat alkaneet nousta pystyyn. Ajattelin mielessäni: ”Tämän täytyy olla Jeesukseksi tekeytyvä demoni!” Kun tulin tästä vakuuttuneeksi, huusin: ”Jeesuksen Nimessä, lähde luotani!”
Mutta lähtemisen sijaan demoni muuntautui häijyksi eläimeksi, en tuntenut lajia. Sillä oli silmien sisällä silmät ja tätä jatkui loputtomiin. Sen kädet olivat koukun muotoiset. Se yritti hyökätä ja raapaista minua koukuillaan. Kun se tunki koukkujaan kohti, pelästyin ja huusin Jeesuksen nimeä useita kertoja. Se vastusteli, mutta useiden komentojen jälkeen lähti.
Demoni Kauniin Naisen Hahmossa
Seuraavaa en olisi ikinä voinut kuvitella demoniksi! Se oli todella viehättävä. Ajattelin: ”Kuinka ikimaailmassa kukaan nainen voi olla noin viehättävä?” Tämä demoni oli kauniimpi kuin mikään maailman naisista. Hän oli hyvin tyylikäs ja hienostonut. Hoikka ja kaunisvartaloinen. Hänellä oli business-tyylinen jakkupuku. Käveli kuin malli ja lähestyi tyylikkäästi. Hän kumartui tervehtien ja alkoi puhua: ”Kauanko olet käynyt Herran Kirkossa? ” En vastannut. Jatkoin rukoilemista kielillä. Sen aikana demoni polvistui eteeni.
Vaikka nainen näytti elegantilta ja aistikkaalta, ihoni oli kananlihalla. Niin pian kuin se nojautui minuun päin sen kasvot menivät kahtia otsasta leukaan. Kauniit kasvot muuttuivat hirviömäisiksi. Sen huulet halkesivat kahtia ja ylähuulet alkoivat kieriytyä ja avautua kun suu sulkeutui ja avautui. Kummastelin, että se vielä kykeni puhumaan niin runnellun näköisellä suulla.
Demoni huusi: ”Jatka vain rukouksiasi! Se ei tule olemaan helppoa. En aio vetäytyä.” Halkinaiset kasvot paljastivat valtavat hampaat, terävät kuin sahanterät. Ylä- ja alahampaat menivät toistensa lomiin. Samanlaiset hampaat oli nähnyt eilen. Harhautus ei estänyt minua rukoilemasta. Demoni ei kuitenkaan väistynyt. Tajusin, että Herra oli tullut. Hän alkoi puhua: ”Bong-Nyo, älä lopeta rukoilemista. Rukoile kiihkeästi. Minä nuhtelen ja estän demonia.” Rukoilin entistä innokkaammin. Äkkiä demoni lensi ilmaan ja muuttui takaisin kauniiksi naiseksi. Nyt sillä oli kaunis hääasu ja design-kengät kukkakuvioin. Se näytti upealta. Nainen lensi alas luokseni räpytellen isoja, pyöreitä silmiänsä.
Herra kuiskasi korvaani ja sanoi: ”Jatka rukoilua ja tarkkaile kuinka tuo kaunis nainen muuttuu taas rumaksi hengeksi.” Tein kuten Herra käski.
Pastorin Miellyttävä Saarna
Pastorin saarnat ovat hyvin nautittavia ja miellyttäviä. Vaikka ne jatkuivat varhaiseen aamuun asti, meistä tuntui että olisimme kuunnelleet lisää. Hänen saarnatyylinsä on voimakas, rohkea ja nautittava. ”Tulee kuuma kun hyppii ja pomppii saarnatessa”, virnuili hän. Ja jatkoi huumorilinjalla.
Pastori on hyvin etevä imitaattori kun hän matkii toista henkilöä. Hänellä vähätteli itseään: ”Olen menettänyt melkein kaikki hiukseni kuivuuden takia. Edes rikkaruohot eivät kasva päässäni. Pääni ei ole viehättävä uloke. Mitä minun pitäisi tehdä?” Ja sitten hän veti kasvonsa itku-ilmeeseen. Tämän ja muiden hassujen eleiden takia saimme nauraa katketaksemme; hyvä että pysyimme penkeillä.
Koska pastorin hengelliset silmät eivät vielä olleet avautuneet, hän ei kyennyt havaitsemaan mitä tapahtui. Hän tuli iloiseksi kuin pieni lapsi ja nauroi hellyttävästi: ”Hehhehhee, Herrani, taputtaisitko päätäni niin monta kertaa kuin haluat niin etten tulisi kaljuksi.” Kun hän puhui hän käveli edestakaisin.
Saarnan jälkeen aloimme rukoilla. Sinä yönä rukoillessani Herra tuli luokseni ja sanoi: ”Bong-Nyo, lähdetään taivaaseen”. Hän otti kädestäni ja saavuimme taivaaseen. Vaikka Jeesus on taivaassa, hän on levoton sekä pelastettujen että ei-pelastettujen puolesta. Ainoa mitä voin tehdä häntä miellyttääkseni, on olla kuuliaisesti mukana jumalanpalveluksissa, ylistää kiihkeästi ja rukoilla lakkaamatta.
Maa Kiertää Ja Pyörii, Neljä Vuodenaikaa, Sään Muutokset
Seisoin Isän Valtaistuimen edessä Herran kanssa. Näin säteilevän valon. Jeesus selitti minulle seikkaperäisesti sen prosessin, kuinka Isä Jumala loi päivän ja yön ja kuinka Maa pyörii (Gen. 1:16-18): ”Ja Jumala teki kaksi suurta valonlähdettä, suuremman valonlähteen hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Jumalan pani ne taivaanavaruuteen valaisemaan maata, hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon ja pimeyden toisistaan. Ja Jumala näki, ett niin oli hyvä. ” – Herra kehotti tarkkaamaan huolellisemmin. Minulla oli monia kysymyksiä ja epäilevä mieli, mutta olin utelias siitä mitä olin nähnyt koska tietoni ja mieleni olivat rajalliset.
Herra antoi minulle lyhyen ja yksinkertaisen selityksen Kolminaisuudesta: ”Bong-Nyo, kuuntele tarkasti. Ihmiset maan päällä eivät voi ymmärtää Jumalan korkeampia teitä. Heidän kykynsä ovat rajatut. Kun Pyhät kuolevat ja siirtyvät taivaaseen, heille annetaan täysi kyky ymmärtää täydellisesti. Kuitenkin sen selittäminen sinulle nyt on vaikeaa, jotta voisit täysin ymmärtää. Kuuntele vain tarkoin mitä kuvaan sinulle.”
Jeesus jatkoi selittämistään: ”Kun Isä Jumala avaa ja sulkee silmänsä, valtava säteilevä valo kajastaa alas Maahan määräten kylmät ja kuumat vuodenajat. Jumala hallitsee kaiken tuon. ( Ps. 74:17: ”Sinä määräsit kaikki maan rajat, kesän ja talven olet Sinä tehnyt.”). Lisäksi, Isä suunnittelee kaikki asiat tahtonsa mukaan ja ennen kuin Hän tekee päätöksen, asiat on läpikotaisin loppuun ajateltuja. Se oli Isä, joka lähetti Poikansa, Jeesuksen, Maan päälle tulemaan lihaksi, kärsimään ja kuolemaan ristillä koko ihmiskunnan puolesta. Sen tähden kuka ikinä haluaa tulla Isän luokse, Poika tarjoaa oven. Pyhä Henki on Jumalan Henki. Hän on aina meidän kanssamme.”
Kun Jeesus selitti, Pyhä Henki ilmestyi ja seisoi edessäni. Minä keskustelin Pyhän Hengen kanssa, kun Jeesus sanoi: ”Menkäämme vierailemaan kerran vielä helvetissä.” Heti kun Hän otti kädestäni, olimme helvetin pimeydessä.
Punaisen Valon Alueen Syntiset Kohtaavat Julmuuden
Herra oli tuonut minut helvettiin, mutta sitten Hän poistui. Ilman Jeesusta, olin yksin helvetissä. Äkkiä pelko sai ylivallan ja aloin vavista. Tunsin oloni epämukavaksi. Ilman Herraa Jeesusta, olisin tuntenut epämukavuutta kaikkialla. Kävelin eteenpäin pelon vallassa. Valtava harmaa vuori ilmaantui eteeni. Se oli puuton. Saatoin erottaa vuorella kivipareja, kuin ruukkuja. Niitä oli lukemattomia.
Uteliaisuuteni veti minut lähemmäksi niitä. Lähempänä huomasin, etteivät ne olleetkaan kiviä, vaan ihmisiä! Niiden ruumiit olivat peittyneet valkoisilla ötököillä. Vaikka niitä oli ruumiitten iholla ihmiset eivät tehneet elettäkään hätistelläkseen niitä pois. Sitten yhä suurempi määrä valkoisia ötököitä alkoi ryömiä heihin, mennä läpi ihon ja sieraimiin, suuhun, korviin. Ihmisistä tuli rumia ja lopulta luurankoja. Silmiin ötökät eivät menneet. Lähemmin tarkasteltuina ihmiset kärsivät sanomattomia kipuja.
Kysyin Jeesukselta: ”Herra, miksi näitä ihmisiä kidutetaan näin julmasti?” Jeesus vastasi: ”Nämä ovat naisia, jotka myivät ruumiitaan. Miehet ovat niitä, jotka tekivät huorin heidän kanssaan. Katso lähempää tarkemmin!” Katsoin: heidän kätensä oli sidotut. ( Ilm. 22:15: ”Ulkopuolella ovat koirat ja noidat, haureelliset ja murhaajat, epäjumalanpalvojat ja kaikki, jotka rakastavat ja noudattavat valhetta.”)
Oli liian kuuma. Olin tuskainen. En voinut kestää enempää. Kuumuuden takia yritin leyhytellä itseäni. Mutta se vain levitti minussa olevaa tulta. Silloin minut heitettiin Isän Jumalan Valtaistuimen eteen. Näin Kolmiyhteisen kerääntyvän yhteen paikkaan. Isä sanoi: ”Ihmisen ruumis on rajoitettu ja hauras. Emme voi ylikuormittaa sitä liialla tulella.” Niinpä Jeesus kosketti minua ja tunsin kuinka ruumiinlämpöni laski. Korkea lämpö toi päänsärkyä, mutta Herran kosketus poisti kivun nopeasti.
Paholaisen Lukemattomat Käynnit
Lee, Haak-Sung (27-vuotias): Olin kovasti rukoilemassa kielillä, kun valtava lohikäärme ilmestyi. Joseph rukoili vieressäni. Lohikäärme oli pelottavan ruma. Sillä oli kolme päätä, keskimmäinen suurempi toisia. Sen ruumis oli hyvin suuri ja se alkoi kävellä minua kohti. Se alkoi työntää kynsiään esiin.
Demoni, jonka näin pari päivää sitten, ilmestyi taas. Lohikäärme vei huomioni ja koska pelästyin, huusin: ”Jeesuksen nimessä, häivy!” ja demoni häipyi.
Kun olin ajanut demonit pois, Herra Jeesus ilmestyi ja kutsui minua: ”Haak-Sung, Minä rakastan sinua! Uskosi on kasvanut paljon!”. Sitten Jeesus palasi taivaaseen.
Demoneja alkoi ilmestyä taukoamatta. Aloin rukoilla kielillä kaikin voimin. Toinen lohikäärme ilmestyi, mutta tämä oli erilainen. Tämäkin oli kolmipäinen, kaksi pienempää päätä olivat käärmeen muotoiset. Demoni, jolla oli kuin lepakon siivet, lensi yli. Pelästyin. Hädässäni huusin Herran nimeä avukseni. ”Jeesus, auta minua.” huusin. – Jeesus ilmestyi pitäen karitsaa sylissään ja sanoi: ”Kuinka uskallatte tulla tänne ja saada aikaan kaaosta? Häipykää!” Ne häipyivät heti. Herra katseli kun rukoilimme.
Herra tuli minua lähelle ja sanoi: ”Haak-Sung, sinä ja muut nuoret menitte evankelioimaan huolimatta kylmästä säästä. Olen siitä mielissäni koko sydämestäni - kaikki te neljä evankelioitte kiihkeästi ja vakaumuksella.” Näin Herra kiitteli pyrkimyksiämme.
Kim, Joo-Eun (14-vuotias): Rukoillessani paholainen tuli minua kohti rukoushuoneen nurkasta oikealta puoleltani. Sillä oli täysi ruumis, mutta saatoin erottaa vain sen kasvonpiirteitä. Sillä oli selvät kuunsirpin muotoiset silmät. Ajoin sen pois Jeesuksen nimessä. Heti sen jälkeen tuli iso lohikäärme terävine kynsineen ja useine päineen, joita oli useita satoja. Kaikkien päitten suut avautuivat samaan aikaan. Niissä oli terävät uhkaavat hampaat. Ne näyttivät nälkäisiltä ja valmiina syömään minut.
Siinä hetkessä kuulin Gospel- laulun ”Kasta Pyhällä Hengellä”- Se tuli sähköpianosta ohjelmoidusti. Tanssin laulun rytmeissä ja huusin: ”Sinä saastainen ruma Saatana, Jeesuksen nimessä lähde luotani!” Kun olin lopetin huutamiseni, se poistui. Mutta toinen demoni tuli sen sijalle. Se näytti hassulta ja sai minut nauramaan hysteerisesti. Sillä oli pieni ruumis ja suhteettoman suuri pää. Kuin vesipäinen. Sillä oli monia erikokoisia silmiä, jotka kulkivat sik-sak-linjassa. Sillä oli kuin kotkan siivet taitettuina selän puolelle. Kävellessään se vaappui koomisesti. Huusin Jeesuksen nimessä, mutta se ei lähtenyt. Vasta kolmannella komennolla Jeesuksen nimessä se totteli.
Jatkoin kielillä rukoilemista. Jonkin ajan kuluttua Jeesus ilmestyi ja sanoi: ”Joo-Eun, Minä rakastan sinua!” Hän puhui pehmeällä ja ystävällisellä äänellä. Kun kuulin Jeesuksen äänen, ilahduin. Vastasin: ”Jeesus, minä rakastan sinua hyvin paljon.” Toistin sen ja muodostin käsilläni sydän-kuvion. Jeesus vastasi muodostaen käsillään sydän-kuvion. Nauraen Hän sanoi: ”Minäkin rakastan sinua”. Kysyin: ”Jeesus, voitko viipyä hetken kanssani? Älä vielä lähde. Jos lähdet, demonit tulevat heti takaisin.” Herra suostui jäämään luokseni.
Ajan myötä kielillä rukoileminen tuli intensiivisemmäksi. Herra lähti ja jätti minut rukoilemaan. Pian kuulin häiritsevän äänen. Ryhmä demoneja ilmestyi. En ole ikinä nähnyt sen tyyppistä demoneja. Niillä ei ollut ruumiita ja ne olivat kaikki silmän muotoisia. Oli eri kokoisia ja muotoisia: pyöreitä, kolmioita, vinoja jne. Vaikka niillä ei ollut suita, ne kaikki alkoivat puhua.
Kun ne olivat edessäni, ne kaikki huusivat: ”Älä rukoile! Me aiomme häiritä sinua.” Ne toistivat samaa loputtomiin. Tunsin pelkoa ja epämukavuutta niiden läsnäolosta. Siksi huusin: ” Jeesuksen nimessä, jättäkää minut!” Ne alkoivat pitää outoa melua. Sillä hetkellä Herra palasi ja sanoi: ”Joo-Eun älä katso äläkä kuuntele mitään muuta kuin Minua”. Kun Herra puhui Hän peitti korvani käsillään. Ja sanoi: ”Joo-Eun, voit puhua Minulle.” Demonit hajaantuivat Herran läsnäollessa ja poistuivat pian.
Lee, Yoo-Kyung (24-vuotias): Kun rukoilin kielillä, tuli demoni, jnka tukka oli oudontyylinen. Sillä ei ollut ruumista, vain pää, jossa oli tukkaa keskellä. Pään sivulla ei ollut hiuksia. Pään keskiosan tukka oli poninhännällä. Pää sanoi: ”Haluatko tanssia kanssani?” Vastasin: ”En, saastainen henki; Jeesuksen nimessä lähde pois!” Se lähti. Vähän ajan kuluttua toinen demoni, käsivarret katkaistuina, tanssi minua kohti. Sen kädet oli revitty olkapäistä ja verta vuoti runsaasti. Irroitetut kädet roikkuivat ilmassa heiluen edestakaisin. Se oli irvokas näky. Huusin: ”Lähde luotani Jeesuksen nimessä!” Kädet katosivat.
Jatkoin vahvaa rukousta. Herra ilmestyi ja kysyi: ”Yoo-Kyung, haluatko käydä taivaassa?” Vastasin innolla Herralle: ”Kyllä, Herra!”
Uinti Taivaan Valtameressä
Galaksi on ihmeellinen ja kaunis. Ja Taivaan taivas on mahtava. Näky on sanoin kuvaamaton. Kun tulimme taivaaseen, Herra vei minut erittäin korkealle paikalle. Kun me molemmat nauroimme, enkeli Herran vieressä tuijotti tutkivasti kasvojani. Kysyin miksi hän tuijotti minua sillä lailla. Enkeli vastasi: ”Halusin katsoa sinua lähemmin.” Me molemmat rupesimme nauramaan.
Jeesus sanoi minulle: ”Koska olet uskollisesti evankelioinut kylmälläkin säällä, tahdon antaa sinulle suuren palkinnon.” Vastustelin: ”En ole tehnyt mitään palkan arvoista.” Mutta Jeesus sanoi: ”Ei, olet tehnyt hyvää työtä.” Vastustelin: ”Evankeliointi on vain työtäni, en tarvitse palkintoa kutsumustyöstä.” Herra oli vaikuttunut suhtautumisestani: ”Ok. Kiitos Yoo-Kyung. Sää on hyvin kylmä. Muista ottaa mukaan lämpimiä vaatteita kun menet evankelioimaan.” Innolla vastasin: ”Aamen!”
Herra alkoi liikuttaa kättäni ympyräliikkeessä. Sanoin, että rupeaa huimaamaan. Herra nauroi. Minäkin yhdyin iloiseen nauruun. Sitten Herra vei minut taivaan valtamerelle. Hypin ilosta ja huusin: ”Vau, taivaassa on valtamerikin kuten Maassa. Se on kristallinkirkas ja suunnattoman suuri. Herra, näen sen veden lävitse.”
Hymyillen Hän vastasi: ”Kyllä, tämä on se kuuluisa kristallimeri. Et ole tällaista kristallinkirkasta vettä nähnyt ikinä missään.” Herra tarttui käteeni ja meni edeltä. Huusin:” Herra minä pelkään vettä. En tiedä voinko mennä veteen. ”Kun vastustelin, Herra lohdutteli minua, piti kädestäni ja vei veteen.
Rohkaisten minua Herra sanoi: ”Yoo-Kyung, älä mistään huoli! Pidät vain kädestäni kun uimme.” Aluksi tuntui kauhealta ja pelkäsin. Kuitenkin kun jatkoin uimista siitä tuli hauskaa. Uin ja iloitsin, lätkin vettä ja uin, kun karitsa näkyi kävelevän hiekkarannalla. Heti Jeesus meni rannalle silittämään sitä.
Jeesus viittilöi minulla ja sanoi: “Yoo-Kung, tule tänne ja silitä karitsaa.” Uin rantaan meni karitsan luokse. Kun silitin karitsaa, huomasin, kuinka sen turkki oli hyvin pehmeä ja pörröinen ja tasainen. Otin karitsan syliini ja halasin sitä, mutta se kai tunsi olonsa epämukavaksi kanssani kun se alkoi itkeä. Jeesus ojentautui puoleeni ja sanoi: ”Yoo-Kyung; riittää tältä päivältä. Tullaan takaisin toiste.” Katsoin ylöspäin Häntä kohti ja sanoin: ”Herra, minä rakastan sinua.” Herra vastasi minulle: ”Kyllä niin, tiedän.” Hän saattoi minun takaisin kirkkoon maan päälle.
13. päivä
Mt. 16:13-19: Kun Jeesus tuli Filippoksen Kesarean alueelle, hän kysyi oppilailtaan: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” ( Ihmisen Poika = Jeesuksen messiaaninen arvonimi) He vastasivat: ”Jotkut Johannes Kastajan, toiset Elian, toiset taas Jeremian tai jonkun muun profeetoista”. Sitten Hän kysyi heiltä: ”Entä te? Kenen te sanotte Minun olevan?”
Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Kristus, Elävän Jumalan Poika.” Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä Simon, Joonan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” Ja minä sanon sinulle: ”Sinä olet Pietari ( Petros= kallionlohkare) ja tälle kalliolle ( palaselle kalliota) minä rakennan seurakuntani, eivätkä tuonelan portit sitä voita. Minä olen antava Sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa ja minkä Sinä päästät maan päällä, se on päästetty taivaissa.”
Kim, Joo-Eun: Tänään saarnassa pastori kehotti keskittämään mielemme ja ajatuksemme rukoukseen. Pastori kehoitti Meenaa, joka oli vain viisivuotias: ”Meena, kun rukoilet, älä avaa silmiäsi. Nosta käsivartesi korkealle ja rukoile kielillä, sillä rukoilemme pitkän aikaa!” Meena vastasi: ”Aamen”.
Saarna tuntui tulisemmalta kuin muina päivinä. Vaikka olimme väsyneitä, pastori yritti pitää meitä valveilla huumorilla. Sisar Baek, Bong-Nyo vahvisti muille sen, mitä minä olin juuri kokenut.
Demonien totaalinen hyökkäys
Rukousaikana koko seurakunta rukoili kielillä tulisesti. Rukoillessamme kuunsirpin muotoinen paha henki ilmestyi taas luokseni. Se oli myös ruumiiton. Sen toinen silmä oli kuunsirpin muotoinen ja toisen luomet olivat sisään - ja taaksepäin kääntyneet. Vaikka sillä ei ollut ruumista, se vaelsi ympäri. Ensin sillä ei ollut suuta, mutta se kykeni repimään itselleen suun. Se uhkasi uudella suullaan minua huutaen karmivasti. Nuhtelin lujana sitä monta kertaa Jeesuksen nimessä: ”Sinä saastainen henki, lähde!” Se lähti.
Rukouksen aikana minut vietiin pimeään paikkaan. Tunsin heti, että se oli helvetti. Paikka oli pimeä. Tunsin, että siellä liikkui jokin iso olio. Pian aloin epämääräisesti nähdä toisiakin olentoja. Havaitsin monia pahoja henkiä. Ne olivat keräytymässä suuren olennon ympärille. Tulta oli koko paikan ympärillä. Liekit hulmahtelivat roihuten välillä ylöspäin. Alue oli hyvin laaja. Liekit olivat väriltään punaisen eri sävyjä. Iso olento näytti olevan kiihtynyt ja ärtynyt. Se huusi ja käveli kaikkiin suuntiin, oli hämmentynyt ja levoton.
Nyt iso olento näkyi selvemmin. Se näytti luurangolta, jolla oli pitkät hiukset hartioille asti. Iso olento oli demonien johtaja. Demoneja oli laskematon määrä. Ne odottivat ohjeita johtajaltaan, joka antaisi heille käskyn hyökätä. Sen saatuaan lukemattomat pahat henget lähtivät lentoon ja ilmestyivät meidän kirkkoomme. Se kävi sekunnissa.
Kaikki demonit hyökkäsivät seurakunnan jäsenten kimppuun, paitsi Meenan. Kun Meena huusi jämäkästi kielillä ”Babaya”, lähellä oleva demoni lensi selälleen. Hyökkäys suuntautui kerralla kaikkiin, jotka rukoilivat kielillä. Pahat henget kaatuivat yksitellen.
Pastori Kim Hengellisessä Tulessa
Paholainen ei uskalla tulla hänen lähelleen
Demoni karjui komennon: ”Kuulkaa, kaikki! Hyökätkää pastori Kimin kimppuun. Jos johto kaatuu, muut kaatuvat helposti. Idiootit – mitä te odotatte? Hyökätkää pastoria vastaan täydellä voimalla!” Äkkiä ilmestyi iso joukko demoneita kirkon sisältä ja ulkopuolelta ja se hyökkäsi Kimin kimppuun. Mutta mitä seuraavaksi tapahtui, oli hämmästyttävää - moni hyökkäävistä demoneista kaatui sille sijoilleen, haavoittui ja lyötiin. Ne kaikki olivat pelästyneitä ja ymmällään mitä heille näin äkkiä tapahtui.
Olin hyvin hämmästynyt siitä, mitä oli tapahtunut ja katsoin pastoriin ällistyneenä. Demonit uusivat yrityksensä, mutta heidät torjuttiin kaikista suunnista. Hyökkäykset jatkuivat samoin tuloksin. He eivät voineet koskea pastoriin.
Ennen tätä tapahtumaa ajattelin, että ne askeleet, joita kuulin, kun pastori käveli edestakaisin alttarin luona, olivat pastorin aiheuttamia. Sain myöhemmin selville, että ne olivat ääniä, jotka tulivat pahojen henkien kaatuessa lattialle, kun ne yrittivät hyökätä pastorin kimppuun. Kun demonit huomasivat, että hyökkäys pastoria vastaan oli hyödytöntä, ne kaikki alkoivat pelätä ja välttää häntä. Ne vain leijuivat hänen yllään, mutta eivät uskaltaneet mennä lähelle häntä.
Kun rukoilin kielillä, katsoin samalla pastoria. Hän ei ollut tietoinen, mitä oli tapahtunut. Hän rukoili palavasti kielillä polvistuneena ja nostaen käsiään korkealle. Olin itse halunnut kovasti saada rukoilla tulta. Kun pahat henget leijuivat pastorin luona, hän rukoili kielillä jylisevällä äänellä. Demonit lensivät pelästyksissään päin seiniä ja hajosivat kappaleiksi. Ne huusivat paniikissa. Kun näin niiden pakenevan, nauroin ja tunsin voitonriemua.
Sitten johtava paholainen huusi vihaisena: ”Pastori, älä rukoile! Luuletko, että jätämme asian tähän? Minä tapan sinut, vannon sen!” Sitten se kiristeli hampaitaan, huusi jälleen, nyt demoneilleen: ”Idiootit. Kaikella voimallanne ette pysty edes yhtä pastoria hoitelemaan? Kiireesti hyökkäämään!”
Sitten johtava paholainen huusi: ”Ohh, tämä pastori on minulle suuri päänsärky. Ahh, minusta tuntuu, että tulen hulluksi. Jätetään pastori rauhaan ja hyökätään seurakuntaa vastaan! Liikettä!” Ne hyökkäsivät, mutta eivät täydellä voimalla. Ne hyökkäsivät yhdellä tai kolmella demonilla yhtä seurakuntalaista kohti, mutta eivät täydellä voimalla.
Seurakunta Varustetaan Rukouskilvellä
Demonit hajautuivat kaikkiin suuntiin ja päättivät hyökätä kutakin jäsentä kohti kerrallaan. Niitä oli eri muotoisia ja kokoisia. Niiden suuren lukumäärän takia niitä kaikkia ei voi kuvata. Kuitenkin, riippumatta heidän hyökkäysvoimistaan he eivät onnistuneet. Seurakunnan voimakas kielillä rukoileminen antoi sille voiman ja suojan karkoittaa pahat henget. Hyökättyään ne kaatuivat taaksepäin. Rukousyön kuluessa seurakunnan rukoukset tulivat tehokkaammaksi ja voimakkaammaksi.
Pahojen henkien kuningas huusi: “Herran Kirkon ihmiset, lopettakaa rukoilu. Miksi jatkatte rukoilua? Pahat henget, mitä te teette? Eikö kukaan kykene lopettamaan heidän rukouksiaan?” Hänen alaisensa pahat henget juoksentelivat ympäriinsä sekasorrossa. Ei merkinnyt mitään kuinka monta pahaa henkeä kuningas-demoni lähetti. Urhean seurakunnan rukoukset kukistivat ne kaikki.
5-vuotias Meena rukoili neljä tuntia ilman taukoa. Minäkin rukoilin tarmokkaasti. Rukoillessani eteeni ilmaantui demoni, jolla oli pitkä, valkea puku, pitkät mustat hiukset ja pitkät terävät kynnet. Se juoksi minua kohti ja nosti kätensä iskeäkseen pitkät, terävät kyntensä minuun. Olin hämmentynyt ja peloissani demonin oudoista äänistä ja eleistä. Se liikkui nopeasti minua kohti, muttei voinut hyökätä kimppuuni. Olin hyvin peloissani, kun se kaarteli ympärilläni. Sitten minä huusin äänekkäästi.
Äkkiä luurangon muotoinen demoni tuli lähestyi minua. Sen kallon pinnalla oli lukuisia paiseita ja vammoja, kuten lepratautisella. Se hyökkäsi kohti. Hätkähdin sitäkin ja huusin Jeesusta apuun: ”Herra Jeesus, auta minua.” Mutta Jeesus ei tullut. Huusin vielä kerran koko voimallani: “ Likaiset, kurjat henget, Jeesuksen Kristuksen nimessä, lähtekää luotani nyt!” Kun huusin, pahat henget kalisuttivat hampaitaan ja sanoivat: “Lopeta rukoileminen. Minä harhautan ja häiritsen sinua niin, ettet voi rukoilla. Kiroan sinut sairaudella. Ha ha ha” , ne nauroivat ilkeästi.
Minä vastasin: “Mitä? Te kurjat henget.” Voin pahoin. Henki, jolla oli pitkä, valkea puku, ja toinen, luurangon muotoinen, jolla oli irvokas kallo, kiusasivat edelleen minua. Henki, jolla oli pitkä, valkea puku, liikkui nopeasti ilmassa lähelleni. Luuranko hyökkäsi uudelleen minua kohti. Käskin vielä kerran: “Jeesuksen nimessä lähtekää, nyt.” Molemmat pahat henget alkoivat liikkua sisar Yoo-Kyungi kohti. Kun ne lähestyivät häntä, hänen rukousten ääni voimistui.
Nämä demonit kääntyivät Meenaa kohti. En tiennyt olivatko Meenan hengelliset silmät avautuneet vai ei, mutta hänen rukoustensa äänitaso voimistui ja hän huusi kielillä: ”Babaya” - demonit hävisivät.
Kykenin taas keskittymään ja jatkoin rukousta. Ilman taukoa uusi demoni ilmestyi päättömän ruumiin muodossa, joka riippui ylhäällä, lähellä kirkon kattoa. Se katsoi minuun. Ajoin sen ulos Jeesuksen nimessä.
Monet Arkut On Täytetty Papeilla Helvetissä
Kun jatkoin kielillä rukoilua, silmieni eteen avautui näkymä helvetistä. Demoni survoi pitkää, terävää asetta suorakulmaisiin laatikoihin. Saastaisella kielellä se huusi: ”Oletko olevinasi joku pastori? Millaista elämää elit? Minulla on ilo ylimmillään, kun sain sinut tänne.” Demoni jatkoi laatikkojen lävistämistä ja kiroilua. Kova kivun aiheuttama kirkuminen kuului laatikoista. Silloin näin veren vuotavan laatikoista.
Itkin tuntitolkulla, kun näin mistä oli kysymys. Kutsuin Herraa monta kertaa: ”Herra, missä Sinä olet? Minua pelottaa.” Jonkin ajan kuluttua Herra ilmestyi ja otti kädestä. Jeesus puhui: ”Joo-Eun, tarkkaile edessäsi olevaa näkymää tarkasti.” Katsoin lähemmin suorakulmaisia laatikkoja. Niiden päällinen oli peitetty purjekankaalla. Siinä oli iso risti. laatikot olivat hyvässä järjestyksessä ja niiden rivi ulottui loputtomiin. En nähnyt missä laatikot loppuivat. Kunkin laatikon molemmissa kyljissä oli pieniä, pyöreitä aukkoja. Tajusin ne ruumisarkuiksi. Demonit survoivat pitkillä terävillä keihäillään aukkoihin armottomasti.
Uteliaana kysyi Herralta: ”Herra, miksi edellisten pastorien ruumisarkut ovat täällä? ” Herra vastasi: ”Nämä pastorit eivät saarnanneet minun evankeliumiani. He saarnasivat toista evankeliumia, ja jotka seurasivat heitä, turmeltuivat. Tämä on tuon lopputulos, paikka helvetissä. ” – Sanoin: ” Jeesus, Muistan lukeneeni jostakin kidutuksesta kirjasta ‘Paljastuksia helvetistä’. Todistan nyt samaa mistä olen lukenut aikaisemmin.” Herra vastasi: ”Olet oikeassa. Rappeutuneille pastoreille on suurempi tuomio.”
Huorintekijät Kärsivät Paistinpannussa
Tulimme pian toiseen paikkaan helvetissä. Heti tulin pahoinvointiseksi rasvan ja palavan öljyn katkuista. Tuo kauhea löyhkä väänsi vatsani. Pian eteeni ilmestyi iso paistinpannu. Se hätkähdytti minua ja käänsin pääni poispäin. Kuitenkin uteliaisuuteni voitti, katsoin ja havaitsin paksun, sitkeän, rasvaisen aineen. Aineen sisällä joukko ihmisiä juoksi pannussa. Juostessaan kaikki kirkuivat kivusta: ”Kuumaa! Kuumaa!”
Paistinpannun pohja loimotti punaisena äkäisestä tulesta joka raivosi alapuolella. Kidutus alkoi, kun ihmiset asetettiin riviin vieri viereen kuin sardiinit. Kun lämpö lisääntyi, ihmiset pomppivat ylös kivuissaan ja sitten juoksivat ympyrässä.
Kun öljy kosketti ruumiitaan, heidän lihansa hajosi, vain luu jäi jäljelle. He juoksivat luurankoina ja kiertokulku jatkui, kun heille tuli taas lihansa takaisin. Tultuaan ehjiksi heidät asetettiin uudelleen kylki kyljessä toistensa viereen ja kidutus jatkui. Tämä oli loputon kierre. Saatoin kuulla heidän jatkuvat murinansa, valituksensa ja äänekkään itkunsa. Aina kuului: ”Kuumaa. Ahh, auttakaa!”
Pelotti, kun he hyppivät kaoottisesti. Aloin itkeä. Kun itkin, Herra peitti korvani käsillään ja sanoi: ”Joo-Eun, älä kuuntele heidän kirkumisiaan äläkä itkemisiään.” Itkien sanoin: ”Herra, palavan lihan haju tukehduttaa minut. Tunnen pahoinvointia, oksettaa.” Silloin Jeesus kosketti nenääni enkä enää tuntenut palavan lihan löyhkää.
Oli pakko kysyä Herralta, mitä syntiä nuo olivat tehneet. Herra vastasi: ”Kun he olivat maailmassa, he syyllistyivät haureuteen puolisoitaan vastaan, he tekivät sen salaa. Ja tämän synnin vuoksi heitä nyt kidutetaan.”
Jeesus piti kädestäni ja ohjasi minut toiseen helvetin paikkaan. Tulimme kuilun ääreen. Se oli iso. En kyennyt näkemään pohjaa. Se oli täynnä ihmisiä. Kuilussa paloi tuli ja lieskoja loimotti sieltä. Tuli oli niin polttava, että tunsin sen lämmön jo kaukaa. En uskaltanut mennä lähelle. Punaisena hehkuvalla tulella tuntui olevan oma elämänsä. Ihmiset juoksivat kuilussa. He kirkuivat intensiivisestä kuumuudesta. Ilmassa oli palaneen lihan käry. Kuilu tuotti loputonta savua, jossa polttoaineena oli ihmisliha. Savu nousi koko ajan.
Jeesus selitti keitä nämä ihmiset olivat: ”Nämä uskoivat väärään uskontoon tai olivat hyljänneet evankeliumin.” Herra otti minua kädestä ja kertoi, että oli aika lähteä. Olimme kirkossa heti rukoilemassa kielillä, kun Hän oli lakannut puhumasta.
Yoo-Kyungin Matka Taivaaseen
Lee, Yoo-Kyung: Kun olin rukoilemassa kielillä, demoni, lepakon muotoinen, ilmestyi. Se tuli ja räpäytti siipiään. Olkapäillä ei ollut lihaa, vain luita. Kaksi silmää, ei muita rakenteita. Kun se tuli lähelle, karkoitin sen Jeesuksen nimessä. Pian Jeesus ilmestyi, sanoi: ”Mennään taivaaseen.” Hän otti kädestäni ja nopeasti olimme perillä.
Tulin huoneeseen, joka oli täynnä kirjoja. Pian huomasin kultaisen Raamatun ja Gospel-laulukirjan. Löysin mielikappaleeni: ”Jouluyö”. Aloin laulaa sitä. Monia enkeleitä oli siellä töissä.
Herra sanoi minulle: ”Yoo-Kyung, olen hyvin kiitollinen sinulle, että evankelioit tänään. Siksi näytän kotisi taivaassa. Seuraa minua.” Iloiten ja jännittyneenä seurasin Jeesusta. Äkkiä näin kimaltelevan aarretalon ja korkean talon, kuin pilvenpiirtäjän.
Myöhemmin kerroin Herralle: ”Herra, haluaisin saada väläyksen helvetistä.” Jeesus: ”Taivas on täynnä onnea ja iloa, mutta helvetti on sen vastakohta. Se on hirveä paikka täynnä pelkoa ja kuolemaa. Jos olet usein helvetissä, se vaikuttaa sinuun negatiivisesti etkä kykene havaitsemaan sitä tarkasti. Kun tulee sopiva aika, näytän helvettiä taas. Älä siis murehdi!”
Enkelit Puolustavat Nopeasti
Lee, Haak-Sung: Kun rukoilin kielillä silmät kiinni, valo välähti edessäni. Avatuilla hengen silmilläni näin demoneja juoksemassa kohti seurakuntalaisia ja hyökkäämässä itse kutakin kohti.
Äkkiä yksi demoni ilmaantui ihmismuodossa. Sillä oli reikä vasemmassa poskiluussa. Sen vasemmasta käden sormenpäistä tuli torakoita. Torakat ryömivät demoniruumista pitkin tuohon poskiluun reikään. Samalla ne menivät demonin kasvojen sisään ja suuhun. Demoni pureskeli torakoita häijy hymy huulillaan. Se oli kammottavaa. Komensin demonin poistumaan Jeesuksen nimessä. Se hävisi. Toinen ihmishahmoinen demoni lähestyi minua kävellen. Se oli punkkien peitossa naamasta jalkoihin. Sekin oli hirvittävän näköinen ja se käveli niin lähelle, että voi koskettaa nenääni. Ajoin sen ulos Jeesuksen nimessä. Taas ilmestyi yksi, nelikasvoinen; kasvot olivat edessä, takana ja sivuilla, joissa tavallisesti on korvat. Sekin oli hyvin pelottavan ja kammottavan näköinen. Kaikki kasvot olivat erilaiset. Se alkoi pyörittää päätään hyvin nopeasti. Sillä oli neljä kättä ja neljä jalkaa. Se oli ainutlaatuinen. Sen vaurioituneet kippuraiset jänteet riippuivat nivelistä ja ihosta. Se oli kuvottava ja pelästyin. Komensin sitä lähtemään Jeesuksen nimessä, mutta se ei totellut, vaan pelotti lisää kävelemällä edestakaisin. Rukoilin: ”Jeesus, olen niin peloissani, tule nyt!” Mutta Herra ei tullut. Peloissani rukoilin kielillä vielä intensiivisemmin. Silloin Jeesus ilmestyi. Heti kun Jeesus tuli, demoni alkoi pelätä ja hävisi.
Oli hyvin kylmä ilta. Puoli seitsemältä Joseph, Joo-Eun, Yoo- Kyung ja minä kokoonnuimme pastorin kotiin rukoillaksemme ennen evankeliointi-matkalle lähtemistä. Olimme varustautuneet traktaatein. Herra Jeesus piti Yoo-Kyungia kädestä lähtiessämme. Herran enkeleitäkin tuli meitä saattamaan ja he seurasivat joka askelta. Herra suojasi meitä kylmältä, pysyimme lämpiminä. Evankelioinnin aikana Joosephin kävely oli hankalaa. Hän oli kovin kivuissaan. Se ei estänyt häntä evankelioimasta. Lopetettuamme päätimme mennä kirkkoon rukoilemaan.
Välittömästi kirkkoon astuttuamme huomasin alttarin yllä lähellä kattoa leijuvan ryhmän demoneja. Menimme kirkon taka-osaan, väänsimme valot pois, ja aloimme rukoilla kädet ylhäällä. Heti demonit aloittivat kirkua ja hyökätä kohti. Kun johtava paholainen huusi, jokainen demoni, piilossakin ollut, tuli ja hyökkäsi. Silloin Jeesus ilmestyi ja komensi nopeasti enkeleitä: ”Enkelit, puolustakaa heitä heti!” Ja heti ne neljä enkeliä, jotka olivat saattaneet näitä neljää nuorta evankeliointimatkallaan sekä viisi muuta enkeliä taivaasta ottivat nopeasti toisiaan käsistä ja muodostivat suojamuurin. Demonien hyökkäys pysähtyi siihen.
Jeesus käski minun poistamaan Joosephin sukat. Kun olin sen tehnyt, Jeesus siveli vertaan alueelle, jossa kipu oli. Herra sanoi: ”Tästä hetkestä alkaen et enää tunne kipua kävellessäsi. Se paranee vähitellen ja tunnet kutinaa. Älä raavi jalkojasi. Jos raavit, ongelma palaa. Niinpä kestä kutina!”
Rouva Kang, Hyun-Jan Isänpuolen
Ja Äidinpuolen Mummit Helvetissä
Sisar Baek, Bong-Nyo: Kun olin rukoilemassa, Jeesus tuli ja vei minut pimeään paikkaan helvetissä. Äkkiä kävelimme hyvin kapeaa polkua. Sen lopussa oli laaja avoin kenttä. Katsoimme suurelle kentälle päin. Vaikka oli hyvin pimeää, jotenkin kykenin näkemään ympärillepäin. Kentällä seisoi kaksi iäkästä herrasmiestä. He olivat liikkumatta. Tuntuivat olevan onnettomia. Heidän kasvonsa sai minut tuntemaan pahoinvointia. Kun jatkoin heidän tuijottamistaan, aloin vavista pelosta. Kun vapisin, Herra otti lujemman otteen kädestäni ja sanoi: ”Olen aina rinnallasi. Älä pelkää. ”
”Jos Herra ikinä tuo sinut helvettiin, tutki ovatko isän ja äidinpuoleiset isoisät siellä”, pyysi rouva Kang, Hyun-Ja (pastori Kimin 43-vuotias vaimo). Herra jo tiesi mitä muistelin. Siksi hän toi minut paikkaan, jossa näitä isoisiä kidutettiin. Käärmeet, jotka olivat isompia kuin anakondat, puristivat heitä tiukasti. Ne olivat kiertyneet myös isoisien päitten ympärille. En voinut tajuta näkyä. Käärmeet jatkoivat kiemurteluaan ja menivät kahden isoisän suihin. Jotenkin ne miehet kykenivät huutamaan ja kirkumaan: ”Apua!” Kun he huusivat, käärmeet tiukensivat otteitaan ja näytti, että isoisät tukehtuisivat kohta.
Sanoin Herralle: ”Jeesus, rouva Kang Hyun-Ja rukoilee juuri nyt syvästi. Voitko, antaa hänen itse nähdä nämä avatuilla hengellisillä silmillään niin että hän voisi nähdä saman mitä minä näen?” Herra ei vastannut. Niinpä kärsivällisesti toistin pyynnön. Silloin Herra vastasi: ”Minä tuon hänet tänne nyt, mutta hän ei tajua olevansa helvetissä. En avaa hänen hengellisiä silmiään, vaan tuon vain hänen sielunsa tänne. Näin hänen fyysinen ruumiinsa kykenee tuntemaan pimeyden.” Ja Herra toi hänet sille paikalle, jossa hänen isoisiään kidutettiin.
Kun minä ja Jeesus seisoimme yhdessä, rouva Kang Hyun-Jan sielu seisoi isoisien edessä. Herra puhui isoisille: ”Tämä tässä edessänne seisova on tyttärentyttärenne. Katsokaa tarkkaan. Hän on se, joka eli kanssanne.” Kun Herra oli lopettanut puhumisensa, isoisät alkoivat huutaa, kun käärmeet kiristivät kuristusotettaan.
Isoisät alkoivat puhua: (tosin he ikään kuin huusivat) ”Mitä? Onko se todella meidän tyttärentyttäremme? Mikä yllätys. Mitä sinä teet täällä? Miksi tulit näin kammottavaan paikkaan? Jos katsot kiduttamistamme, kärsit itsekin. Mikä on vierailusi tarkoitus?” Rouva Kang, Hyun-Ja tuli surulliseksi ja alkoi valittaa. Vaikkei hänelle tullut kyyneleitä, hän rukoili surullisena.
Kun katselin tätä tapahtumaa, kyyneleet virtasivat poskiani pitkin. Herra sanoi: ”Bong-Nyo, olet fyysisesti heikko ja väsynyt, älä itke. Jätämme hänet heidän luokseen vielä hetkeksi. Haluan näyttää sinulle erään tietyn menneen tapahtuman. Mennään!” Menimme taivaaseen. Jeesus näytti minulle tapahtuman, jossa eräät Jumalan enkelit turmeltuivat. Tapahtumat, jotka näin, olivat päivänselkeitä.
Kun olin todistanut joidenkin enkelien lankeemuksen, palasimme paikalle, jossa rouva Kang, Hyun-Ja oli seisonut. Kun lensimme sinne, Herra sanoi: ”Ehkä sisar Hyun-Ja itkee yhä. Kiiruhdetaan.” Ja niin oli, että kun saavuimme paikalle, rouva Kang,Hyun-Jan sielu seisoi vielä siellä ja nyyhki yhä samalla kun hän rukoili kielillä. Herra katsoi häneen täynnä myötätuntoa ja sääliä.
Kaksi isoisä huusi yhä. Joka kerran kun he avasivat suunsa puhuakseen, näin käärmeen pään sihisevän kielineen. En voinut käsittää kuinka isoisäni saattoivat puhua käärmeitä suissaan. Mutta kuulin repliikit selvästi. Äidinpuolen isoisä huusi: ”Oletko se todella sinä, tyttärentytär? Missä olet? Haluan nähdä sinut, mutta en voi kun käärme kiertyy pääni ympärille. Kaipaan sinua kovasti. Missä seisot? Voitko pyytää Herraa vapauttamaan minut käärmeestä? Vapauta minut käärmeestä. Kun käärme on poissa, sinä et näe minua, mutta minä näen sinut. Haluan, että suuni vapautuu ja voin puhua selvemmin ilman että käärme häiritsee. Hyuan-Ja, rakas tyttärentyttäreni, kaipaan sinun kovin paljon. ”Isoisä valitti ja nyyhkytti.
Minäkin itkin katsellessani tapahtumaa. Vaikka aavistin, että kysely olisi turhaa, kysyin kuitenkin: “Herra, salli rouva Kang, Hyun-Jaan nähdä isoisänsä.” Herra ei vastannut. Jatkoin rukoilemista: ”Herra, miksi nämä isoisät ovat täällä?” Herra selitti: ”Kun he elivät maan päällä, he olivat alkoholisteja ja väkivaltaisia vaimoilleen. Mutta kaikkein tärkein asia oli, etteivät he uskonet Minuun. Siksi he ovat täällä, ja nyt kaikki on liian myöhäistä.”
Isänpuolen isoisä huusi ja sanoi: “Rakas tyttärentyttäreni, haluan halata sinua vielä kerran. Minua kidutetaan helvetissä. Kun olin maailmassa, en tiennyt seurauksista. Et ehkä tiedä kuinka kohtelin sinun mummiasi. Käytin häntä hyväkseni ja mursin hänen sydämensä monta kertaa. Olit tuolloin hyvin nuori. Olen suuresti pahoillani. Kadun kaikkea. Usko Herraan koko sydämestäsi ja voimastasi. Rukoile hartaasti. Haluan, että menet taivaaseen ja saat iankaikkisen elämän. Älä ikinä enää tule tänne. Toivon vain että saisin pitää sinua kädestä kiinni ja halata sinua. Mutta käärme estää minua. Se on mahdotonta!” Molemmat isoisät alkoivat itkeä hysteerisesti.
Äkkiä käärmeet ottivat miehistä lujan otteen ja kuulin kuinka heidän ruumiinsa rusentuivat. He kiljuivat kun heidän lihansa räjähti ja irtosi luista. Luutkin murskautuivat palasiksi. Ei auttanut, vaikka isoisät kuinka anelivat armoa. Se oli turhaa. Herra vastasi: ”Teidän tyttärentyttärenne nai erään pastorin otettuaan Minut vastaan Herranaan ja Pelastajanaan. Hän palvelee nyt Minua maailmassa.”
Jeesus sanoi minulle: ”Nyt riittää. Mennään.” Mutta ennen kuin huomasimmekaan, kahden isoisän ruumiit olivat muuttuneet ennalleen. Heidän luustonsa, lihansa ja ihonsa näyttivät normaaleilta. Mutta tietenkin käärmeet olivat edelleen kietoutuneina heidän ympärilleen tiukasti ja aloittivat kidutuksen uudelleen. Isoisät huusivat ja itkivät taas säälittävästi kivuissaan. Yritin lohduttaa, vaikka tiesin sen hyödyttömäksi: ”Isoisät, älkää itkekö. Minunkin perheenjäseniäni kidutetaan liekeissä, heidänkin kipunsa ovat sietämättömiä – isän, äidin ja veljen. Luulen, että sinun tuskasi on lievempi kuin heidän liekkiensä poltto. Sydämeni murtuu teidän molempien puolesta.”
Herra sanoi: ”Mennään. Meillä ei ole paljon aikaa”. Hän tarttui rouva Kang, Hyun-Jan käteen ja sitten minun käteeni ja vei meidät takaisin kirkkoon. Kun saavuimme kirkkoon, näin rouva Kang, Hyun-Janin fyysisen ruumiin liikkuvan, kun hän rukoili. Hän heilutti päätään puolelta toiselle ja rukoili kielillä. Hänen rukousasentonsa ei ollut tavanomainen. Näin hänen ilmeensä. Niissä oli surua. Hänen valitusrukouksensa lävistivät sydämeni kun tunsin hänen kipunsa.
Seuraavana päivänä koko ruumiini oli hyvin kivulias. Minun piti rukoilla samalla kun makasin vuoteessa. Pyhä Henki antoi minulle voimaa rukoilla. Kun rukoilin, sain näyn Herralta. Hän näytti minulle helvettiä ja käski huomioimaan yksityiskohdat. Aina kun vierailen helvetissä, koko ruumiini kipuilee. Kestää pari päivää toipua.
Toinen Rukouskokous: Ylistä Häntä, Oi Sieluni
Mk.10:34-38: ”Nämä pilkkaavat Häntä ja sylkevät Hänen päälleen, ruoskivat Häntä ja tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä Hän nousee ylös kuolleista”. Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat Hänelle: ”Opettaja, me tahdomme, että teet meille sen, mitä Sinulta pyydämme.” Hän kysyi heiltä: ”Mitä tahdotte Minun tekevän teille?” He vastasivat: ”Anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella, Sinun kirkkaudessasi. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Te ette tiedä mitä te pyydätte. Voitteko juoda sen maljan, jonka Minä juon, ja tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan? ”
Lee,Yoo-Kyung, (24-v.): Varhaisaamun palvelun jälkeen aloimme rukoilla. Kun rukoilin palavasti ja huusin Jeesusta, Hän tuli ja otti kädestä: ”Yoo-Kyung, haluaisitko laulaa ylistyslaulun, kun Minä pidän sinua kädestä? ”Kyllä”, vastasin. Me lauloimme laulun “Ylistä Herraa, Sieluni” monta kertaa. Jeesus meni rouva Kang, Hyun-Jan luo ja lohdutti häntä hänen rukoillessaan. Hän rukoili hartaasti kyynelin. Herra istui hänen viereensä ja puhui lohduttelevia sanoa. Herra palasi luokseni ja sanoi: ”Yoo-Kyung, tottele rouva Kang, Hyun-Jata”. Sitten Herra palasi rouva Kang, Hyun-Jan luokse.
Kalju Sopii Pastorille
Kim, Joo-Eun (14-v.): Kun pastori rukoili alttarilla, Herra Jeesus tuli ja seisoi pastorin vieressä. Herra taputteli pastorin kaljua ja sanoi nauraen: ”Ha ha ha ha ha, kalju pastori Kim.” Kun näin Herran pastorin luona, nauroin salaa samalla kun rukoilin. Ennen rukouksen alkua pastori oli toivonut, että Jeesus tulisi ja kehuisi hänen kaljuansa. Myöhemmin Herra sanoi: ”Pastori Kim, rukoilet todella tulisesti. Näytät itse asiassa hyvältä tuon kaljun kanssa. En tiedä olisiko mitään mieltä auttaa sinua saamaan lisää hiuksia”, ja Hän nauroi äänekkäästi.
Kylmästä ilmasta huolimatta rukoilimme aamuun asti. Herran kanssa keskusteltuani jatkoin kiihkeästi rukoilua. Kun rukoilin, kuunsirpin muotoinen demoni käveli kohti. Sen silmät olivat eriparia muodon ja koon puolesta, mutta ajoin sen pois rohkeasti Jeesuksen nimessä. Sitten demoni ilmaantui valkeaan pukuun pukeutuneena nuorena naisena. Se näytti hyvin peloittavalta. Sillä oli pitkät tummat hiukset jotka ulottuivat sen uumille asti. Verta tippui sen suupielestä. Sillä oli terävät kulmahampaat – kuin verenimijä-kreivillä (Dracula). Se yritti pelästyttää minua. Toinen paha henki ilmestyi ja päästi kauhean äänen, kuitenkin ajoin ne kaikki pois Jeesuksen nimessä.
Rukousten jälkeen söimme kaikki riisipalloja. Ne olivat herkullisia. Ja kuten tavallista, kun menimme koteihimme, aurinko tervehti ensisäteillään.
14. päivä
Gal. 1: 6-10: ”Minua ihmetyttää, että te niin pian olette luopumassa Hänestä, joka on kutsunut teidät Kristukseen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin. Se ei kuitenkaan ole mikään toinen evankeliumi. Jotkut vain hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.”
Demonit Ilmestyvät Jatkuvasti
Kim, Joo-Eun (14-vuotias): Palavan rukoukseni aikana ainutlaatuinen demoni ilmaantui. Se oli irvokas luuranko, jolla oli pitkät, valkeat hiukset ja hontelot kasvot. Jatkoin rukousta kielillä ääneti kun odotin sen tulevan lähelle. Kun se oli lähellä, huusin: ” Jeesuksen nimessä, lähde!” Se hävisi välittömästi. Kun tuo paha henki oli lähtenyt, tunsin uskoni olevan luotettava ja voittoisa.
Vähän ajan kuluttua ilmestyi nuoren naisen hahmoon naamioitunut paha henki, jolla oli valkoinen puku. Kun se tuli minua kohti, huomasin sen suupielistä tippuvan verta. Se sanoi: ”Älä rukoile. Minä voitan sinut.” Sitten se liikahti ja aikoi hyökätä kimppuuni, mutta vastasin: ”Sinä saastainen paha henki, Jeesuksen nimessä häivy!” Se poistui. Jälleen tuli toinen demoni. Tällä kertaa se näytti punaiselta lohikäärmeeltä ja se oli tosi vihainen. Se tuli hitaasti minua kohti. Sillä ei ollut ruumista, vaan ainoastaan pää ja kasvot. Tuntui, että se olisi voinut niellä minut elävältä. Se katseli minua pahaenteisesti kun se käänsi päätään. Olin hyvin pelästynyt sen silmien pahuutta.
Monia uusia demoneja alkoi ilmaantua. Rukoilin entistä palavammin. Tunsin, että vielä vahvempia demoneja ilmaantuu. Tunsin henkeni lähestyvän taivasta. Demonit yrittivät estää pääsyni taivaaseen pelottelemalla minua. Siksi rukoilin kiihkeästi kielillä silmät kiinni. Sitten ryhdyin ajamaan niitä ulos: ”Kaikki te saastaiset hengen, Jeesuksen nimessä, jättäkää minut!” Mutta punainen lohikäärme vastusteli. Komensin sitä voimakkaammalla äänellä: ”Jeesuksen nimessä, saastainen saatana, poistu! Poistu!” Yhä se vastusteli. Kun jatkoin käskemistä Jeesuksen nimessä antamatta periksi, lopulta paha henki joutui lähtemään.
Herra tuli ja oli vaikuttunut näkemästään: kaltaiseni nuori ajamassa demoneita pois. Jeesus kutsui minua lempi- ja oikealla nimelläni: ”Joo-Eun, Freckles ( Pisamat), uskosi on kasvanut dramaattisesti. Jatka kiihkeää rukousta silmät suljettuina.”
Keskityin rukoukseen, kun tunsin ylläni ylivoimaisen pimeyden: kylmää ilmaa puhalsi minua kohti. Kaukana näin oven auki. Äkkiä kirkas valo ilmestyi. Melkein avasin silmäni kun kirkas valo voimistui, mutta totesin, etten kyennyt avaamaan silmiäni. Pelko alkoi vallata minua, kun Jeesus ilmestyi ja alkoi selittää: ”Joo-Eun, kun rukoilit, henkesi oli jo lähellä taivasta enkelivartion kanssa. Kuitenkin pahat henget ilmestyivät peloittelemaan sinua, jotta avaisit silmäsi. Tulin ja käskin demoneja poistumaan. Minä estin sinua avaamasta silmiäsi, Joo-Eun. Luulen, että sinun täytyy rukoilla vähän lisää. En usko että menet taivaaseen tänään.” Ajattelin: ”Nuo saastaiset henget estivät minua pääsemästä taivaaseen.” Olin hyvin pettynyt. Jeesus lohdutti ja rohkaisi minua: ”Joo-Eun, älä ole milläsikään, lupaan sinulle, että otan sinut taivaaseen ja näytän paikkoja siellä sinulle.”
Tein Herralle tyhmän kysymyksen: ”Jeesus, kun pastori saarnaa, hän usein kutsuu Veli Haak-Sungia, Veli Josephia, Sisar Yoo-Kungia ja minua meidän lempinimillä, mutta aikuisia ei koskaan. Voitko antaa heille lempinimiä? Sitä paitsi pastori kyllä kutsuu vaimoaan Bong Ja Ya:ksi, Bon Ja Sa Mo:ksi kiusatakseen häntä. Mutta luulen, ettei pastorin vaimo tykkää niistä lempinimistä.”
Jeesus vastasi: ”Bong-Ja? Hmmmm… Jos hän ei tykkää tästä, kun hänen oikea nimensä on Hyun–Ja, miten olisi Sa-Bong tai Sa-Mo? Tarjoapa hänelle näitä kahta!” Lopuksi kysyin: ”Herra, haluatko siunata meitä taloudellisesti?” Jeesus vastasi: ”Taloudellinen siunaus tulee, jos rukoilet kiihkeästi ja uutterasti.” Tähän rukouskokouksemme päättyi.
Lee, Haak-Sung (27-vuotias) : Jonkun aikaa rukoiltuani ilmestyi demoni, joka oli kuin kaksipäinen käärme. Se huusi kovalla äänellä ja pelästytti ja kauhistutti minua. Vaikka rukoilin kielillä luottavaisena ja voimalla, demoni ei hävinnyt eikä lähtenyt. Sen sijaan se alkoi lähestyä minua. Tämä kaksipäinen käärme oli suurempi kuin mikään anakonda, jonka saatoin kuvitella tai olin nähnyt elokuvissa. Käärmeen päät muistuttivat pitkäkielistä kuningas-kobraa. Se sihisi minulle. Pelästyin vielä enemmän, kun se sihisi kasvojeni edessä.
Itkin paljon rukoillessani ja huusin avukseni Herraa: ”Jeesus, Herra, please tule nopeasti. Missä Sinä olet? Auta minua!” Vaikka kuinka huusin Herraa, Häntä ei näkynyt. Oli kuin demoni olisi odottanut juuri tätä hetkeä, sillä se alkoi kiemurrella hitaasti säärieni ympärille, mahani ympärille, rintani ja sitten kaulani ympärille. Kaulassa se alkoi kiristää otettaan. En voinut hengittää ja demoni jatkoi aikomuksenaan tukehduttaa minua. Vaikka menetin kykyni hengittää, kykenin silti huutamaan Herran puoleen. Huusin ja huusin ja huusin. Sitten käärme avasi suunsa apposen auki nielläkseen minut. Suu ammollaan se yritti tunkea päätäni sisäänsä. Katselin hermostuneena kun Herra ilmestyi yht´äkkiä ja tarttui käärmeestä kiinni ja heitti sen pois minusta. Herra kysyi: ”Haak-Sung. Oletko peloissasi? Älä pelkää! Minä suojelen sinua.”
Kiehuvan Padan Sisällä Olevat Huutavat Tuskissaan
Jeesus sanoi: ”Minä näytän sinulle helvetin. Tarkkaile sitä läheltä.” Jeesus tarttui käteeni ja hetkessä olimme synkässä paikassa. Näin tummanpunaisia liekkejä ympärillämme. Kun jatkoimme kävelyä, iso pata tuli näkyviin. Leukani loksahti auki, kun näin padan suunnattoman koon. Se oli järisyttävä. Kun minulle näytettiin sen sisäpuoli, olin kauhuissani ja peloissani.
Valtavan padan sisuksissa kiehui musta vesi. Tulikuumat punaiset lieskat loimottivat padan sivuilla kun se kuumensi vettä. Veden lämpötila oli yli kiehumispisteen ja höyrykuplat nousivat pinnalle. Höyry näytti savulta. Sisällä pannussa näin joukoittain ihmisiä. Siellä kaikki miehet ja naiset huusivat apua. He huusivat koko ajan: ”Ahh! On niin kuuma! En kestä tätä enempää tuskaa! Auttakaa minua! Lopettakaa tämä kidutus!” Heidän lihansa oli irronnut kiehuvassa vedessä ja heidän luunsa kelluivat kuumassa vedessä. Vaikka he olivat menettäneet lihansa ja muotonsa, heidän luunsa huusivat tuskasta ja jotenkin kykenivät aistimaan kipua. Haistoin ällöttävän, palaneen, keitetyn lihan ja luitten käryn. Halusin oksentaa. Löyhkä teki hengittämisen lähes mahdottomaksi. Kun pannu alkoi kiehua rajusti. tumma savu täytti ilman ja vaikeutti näkemistä. Ellen olisi ollut siellä Jeesuksen kanssa, olisin pyörtynyt näkymästä ja katkusta. Herra piti tiukasti kädestäni ja sanoi: ”Mennään vähän pidemmälle.” Luotin Herraan ja siirryimme helvetin toiseen paikkaan.
Ennustajien Ja Itsemurhan Uhrien Kidutuspaikka
Kun kävelimme pidemmälle, siellä istui tuolillaan iso paha olento. Sen asento ja käytös osoittivat, että se oli paikan kuningas. Iso luukku oli lattialla otuksen jalkojen edessä. Ihmiset seisoivat luukun päällä. Kun olento polkaisi jalkojensa ja luukun väliin piirrettyä valkoista viivaa, luukku avautui alaspäin ja ihmiset putosivat. Kykenin katsomaan, mitä luukun alla oli: vulkaanista laavaa. Kun ihmiset putosivat kiehuvaan laavaan, he syttyivät heti tuleen ja kirkuivat tuskasta.
Olin hyvin peloissani siitä mitä näin. Kysyin: ”Jeesus, keitä nämä ihmiset olivat? Miksi heitä kidutetaan laavassa? Olen niin surullinen heidän puolestaan. En halua todistaa heidän tuskiaan enempää. He hakevat avuttomina toivoa.” – Jeesus vastasi: ”Nämä ihmiset olivat ennustajia sekä ennustajien, manaajien ja noitien asiakkaita – ja niitä, jotka tekivät itsemurhan.”
Kun Herra puhui itsemurhan tekijöistä, enoni, joka oli tehnyt itsemurhan lääkkeillä, tuli näkyviin. Kun saimme katsekontaktin, huusin: ”Eno, se olen minä, Haak-Sung. Miksi seisot luukulla?” Seuraava ryhmä, missä enonikin oli, raahattiin luukulle seisomaan. Olento nosti jalkaansa tallatakseen merkkiviivaa.
Pyysin Herralta armoa: ” Jeesus, enoni on vaarassa pudota laavaan. Auta häntä!” Tuskaisena huusin vielä kovempaa: ”Herra , eno oli aina hyvä minulle. Eno – tule minun puolelleni, nopeasti!” Surullisin ilmein Jeesus vastasi: ”Haak-Sung, on liian myöhäistä. Mitään ei ole tehtävissä.” Enoni katsoi minua ja sanoi: ”Haak-Sung, tartu minua kädestä!” Sillä hetkellä kun enoni ojensi kätensä eteenpäin, olento polki linjaa ja ovet avautuivat alaspäin. Ryhmä putosi alas laavaan ja väki kirkui.
Tässä kidutusryhmässä – ne jotka eivät tunteneet Jumalaa – oli monia buddhalaisia munkkeja, joitakin luopiokristityitä ja sitten sellaisia, jotka kävivät kirkossa muista syistä kuin Jeesuksen tähden. Jeesus selitti tarkoin mitä tapahtui. En voinut lakata itkemästä, se oli hyvin pelottavaa. Kun itkin, Herra rohkaisi käymään vielä hieman eteenpäin.
Kun kävelimme, iso laite ilmestyi. Se oli kuin vesipyörä tai iso rengas. Iso ja pyöreä. Se pyöri koko ajan. Se oli peitetty teräväkärkisillä terillä. Mustanpunainen hehku säteili terien päistä ja tunsin niistä lähtevän lämmön.
Näin ihmisiä miehiä ja naisia, makaamassa pyörivän laitteen alapuolella. Heidät oli ahdettu sinne kuin sardiinit. Kun objekti pyöri, sen terät painuivat ihmisiin armottomasti.
En voinut katsoa enempää. Se oli kauheaa katseltavaa. Terävät veitset runtelivat ja lävistivät uhrien ruumiit. Ne räjähtivät kuin ilmapallot. Kun pyörä oli tehtävänsä tehnyt, demonit siivosivat paikan ruumiinkappaleista ilman pienintäkään kunnioitusta. Ne pitivät niitä jätteinä. Kun ne olivat keränneet osat röykkiöiksi, ne heittivät ne alas tulivuoren kitaan. Se oli julmaa nähtävää.
Tämä helvetin seutu oli täynnä tulivuoria. Ne kaikki näyttivät olevan valmiina purkautumaan. Alueella oli myös majoitettuina monia olentoja, jotka pitivät mustia rannekkeita. Kullakin oli iso rautatanko. Ne käyttivät sitä armottomasti niitä kohtaan, jotka vastustelivat tai yrittivät paeta tulivuorta.
Olin jo tavannut näitä olentoja rukoillessani kielillä Herran Kirkossa. Nämä olivat niitä demoneja, jotka yrittivät lähestyä minua. Ne kaikki olivat keskenään samannäköisiä. Ne nauttivat saadessaan kiduttaa ja polttaa ihmisiä.
Ailahtelevat ihmiset
Jeesus sanoi: ”Haak-Sung, katso tarkkaan!” Näin monia ihmisiä pienten ja suurten käärmeiden ympäröiminä. Ihmiset olivat kokoontuneet tiukasti yhteen. Suuremmat käärmeet kiemurtelivat ihmisten päitten ja pienemmät ruumiiden ympärille. Pienet purivat ja iskivät koko ajan. Ihmiset karjuivat kivusta.
Kysyin Herralta: ”Herra, millaiseen syntiin nämä olivat syypäitä?” – Herra vastasi: ” Heillä ei koskaan ollut todellista uskoa minuun. He eivät koskaan uskoneet Minuun täydestä sydämestään. Ja vaikka he väittivät uskovansa minuun, heidän tekonsa olivat ristiriitaisia. He olivat arvaamattomia, oikullisia. Se vaikutti heidän osallistumiseensa jumalanpalveluksiin. He eivät olleet koskaan todella uudestisyntyneet ylhäältä. Useimmat heistä kuolivat onnettomuuksissa. He eivät kyenneet tekemään parannusta täysin. Haak-Sung, sinullakin on oikukas persoonallisuus. Kuitenkin kristillinen vaelluksesi on vakaata”, Herra sanoi.
Monet laavakuopat olivat täynnä tulta. Tulella tuntui olevan oma elämänsä. Liekit saattoivat leimahtaa hyvin korkealle. Jeesus kaappasi käteni ja sanoi: ”Lähdetään.” Kävelimme hyvän matkaa ja tulimme laajalle paikalle. Siellä oli useita isoja muureja. Ne olivat niin pitkiä etten nähnyt niiden loppua. Muurit pyörivät myötäpäivään, mutta jotkut päinvastoin. Sitten oli toisia jotka vaihtelivat pyörimissuuntaansa alati.
Muurien seinillä oli joukoittain miehiä ja naisia, jotka makasivat seinää vasten kädet ja jalat yhteensidottuina. Ihmiset oli sidottu toinen toisiinsa ilman mitään rakoa heidän välillään. Äkkiä kuulin sihisevän äänen kaikilta suunnilta. Sitten ilmaantui tuli, jossa oli eri värejä. Se hehkui punaista, keltaista, sinistä väriä. Tuli alkoi polttaa ihmisten lihaa ja vaatteita. Ihmiset kirkuivat ja huusivat apua. Kun muurit pyörivät, ihmiset kirjaimellisesti paahdettiin kunnes kaikki liha oli poltettu heidän luistaan. Kun heistä oli tullut täysiä luurankoja, näin muurien pyörivän ja kun he ilmestyivät uudelleen, heidän lihansa olivat taas ennallaan. Isot käärmeet ilmaantuivat ja alkoivat kiertyä heidän päittensä ympärille.
Sitten ilmestyi kauhistuttavia vihreitä otuksia, joilla oli pitkät, kapeat silmät. Silmien katse muistutti ketun silmiä. Otuksella oli kolmionmuotoinen nenä ja pään molemmin puolin sarvet. Käsissään sillä oli kolmet sormet. Se oli niin lihava, että se näytti turvonneelta. Kukin otus kantoi nuijaa, jossa oli teräviä piikkejä. Ne ryntäsivät ihmisten kimppuun ja säälittä hakkasivat heitä nuijillaan. Ihmiset itkivät ja huusivat toivottomina apua.
Kun ihmiset huusivat: “Auttakaa!”, otukset iskivät heitä päähän. Ja kun he huusivat: ” Vapauttakaa meidät siteistä!”, otukset iskivät heitä nuijilla vartaloihin. Eräs nainen itki ja huusi kovalla äänellä: ”Tämä on epäoikeudenmukaista! En ansaitse tämän kaltaista rangaistusta! Elämäni Maan päällä oli viheliäistä. En voinut kestää sitä kauempaa. Siksi tein itsemurhan! Mutta – tuska helvetissä on paljon sietämättömämpää kuin elämä Maan päällä. Miksi lähetit minut helvettiin? Se ei ole reilua. En ollut koskaan kuullut helvetin olemassaolosta mitään. On epäreilua, että olen täällä.” Sitä hän toisteli uudelleen ja uudelleen.
Yksi pahoista otuksista nauroi ja vastasi: ”Minä houkuttelin ja petin sinut itsemurhaan. Sinä et tiennyt totuutta. Sinä jopa kävit kirkossa, mutta et kuullut koskaan taivaasta etkä helvetistä. Minä jopa olin vähän peloissani, että jos vaikka kuulisit näistä paikoista. Vaikka kävit kirkossa, surmasit itsesi. Siksi on oikein, että olet täällä. Minä liehittelin ja petin sinut. Voitin sielusi. Saat monia oppitunteja ikuisesti.” Otus alkoi piestä ja pahoinpidellä naista armottomasti.
Itkin, kun katsoin kauhunäytelmää. Olin tosi peloissani. Jeesus tuli lähemmäksi ja lohdutti. Hän pyyhki kyyneleeni ja halasi minua. Kidutus ja kipu olisivat loputtomia ja ikuisia. Huudot ja armon anomiset jäisivät vastaamatta. Se on ikuinen kidutus. Herra ja minä lähdimme pois helvetistä.
Kun tulimme kirkkoon, aloin rukoilla kielillä. Herra sanoi minulle: ”Haak- Sung, sinun rukouksesi yöstä varhaiseen aamuun ovat paljon tehokkaampia kuin päiväajan rukoukset. Niinpä yritä rukoilla enemmän öisin kuin päivisin.” Hän kehotti minua katsomaan tarkemmin Häntä. Herralla oli piikkikruunu päässään ja näin reiät hänen käsissään ja jaloissaan. Jokaisesta haavasta vuoti verta. Tein parannusta ja itkin kun katselin Herran kärsimystä.
Sitten lopetin rukoilemisen. Sen jälkeen Jeesus vei minut taivaaseen ja pyyhki pois kyyneleeni. Kun saavuin taivaaseen, olin kristallinkirkkaan valtameren rannalla.
Voinko Jäädä Taivaaseen?
Lee, Yoo-Kyung (24-vuotias): Rukoilin palavasti. Jeesus tuli ja sanoi minulle: ”Kaipasitko Minua?” Vastasin onnellisena: ”Kyllä Herra, oikein paljon”. Herra sanoi: ”Kuinka paljon?” Nostin käteni yli pääni ja muodostin sydämen käsilläni ja sormillani. Kovalla äänellä sanoin: ”Jeesus, minä rakastan Sinua!”
Tunsin oloni suurenmoiseksi sinä päivänä. Tavallisesti demonit häiritsevät minua jo kun alan rukoilla. Mutta tänään Herra kohtasi minut. Eikä vain ilmestynyt vaan vei minut taivaaseen. Jeesus sanoi: ”Sinulla on tänään loistava olo, eikö? ” Vastasin: ”Kyllä, Herra. Tunnen oloni suurenmoiseksi, koska en nähnyt demoneja tänään.” Kun saavuimme taivaaseen, yksi enkeleistä nojautui puoleeni ja sanoi: ”Vau! Sinä taas täällä? Sinulla täytyy olla suurenmoinen olo, kun saat tulla tänne niin usein.” Sitten enkeli hymyili minulle.
Herra vei minut erittäin korkealle paikalle ja näytti sieltä minulle maapallon. Maa näytti pieneltä sellaiselta etäisyydeltä. Havaitsin Maan pyörivän. Jeesus osoitti maapalloa ja sanoi: “Tuossa on sinun kotimaasi, kotikaupunkisi ja kotisi.” Pyysin Jeesukselta: ”Jeesus, haluan elää taivaassa. En haluaisi mennä takaisin Maahan.” Jeesus vastasi: ”Ei ole vielä sinun aikasi. Sinun täytyy ensin palvella Minua ja innolla tehdä Minun työtäni. Määrättynä hetkenä tulet tänne.”
Vietimme Herran kanssa laatuaikaa taivaassa. Kerroimme vitsejä ja nauroimme paljon. Me viihdyimme. Nautin suunnattomasti. Sitten palasimme kirkkoon.
Korkeajännitteisiä Rautapylväitä Helvetissä
Baek, Bong-Nyo: Rukoilimme kun Jeesus ilmestyi keskellemme. Hän lopetti äkkiä kävelynsä ja alkoi mutista itsekseen: ”Kenet valitsisin käymään helvetissä?” Myöhemmin tajusin, että Hän mutisi minun edessäni, koska Hän oli jo valinnut minut käymään helvetissä. Kun Hän seisahtui kohdalleni, minua pelotti. Hän sanoi minulle: ”Minulla on monenlaisia asioita näytettävänä sinulle. Menkäämme yhdessä!”
Sitten Herra otti minua kädestä. Sillä hetkellä muistin keskusteluni pastorin kanssa. Pastori oli sanonut: ”Isäni ja vanhin sisareni ovat todennäköisesti helvetissä, koska he eivät olleet hyväksyneet Kristusta. Jos Herra ottaa minut helvettiin, ja voin nähdä olot siellä omin silmin, silloin voin ja kirjoittaa luotettavasti siitä yksityiskohtia myöten. En voi ymmärtää, miksi Herra ei salli minun käydä helvetissä.” Pastori pyysi minua, että jos Herra antaisi minun käydä helvetissä, niin pyytäisin Herralta lupaa nähdä ovatko pastorin isä ja vanhin sisko siellä.
Matkalla helvettiin kysyin Herralta pastorin kysymyksen. Herra lupasi näyttää, missä pastorin isä ja sisko olivat. Herra otti kädestäni tiukan otteen. Hän muistutti, etten pelkäisi. Hän sanoi, että näkisin joitakin järkyttäviä tapahtumia, mutta että Hän suojelisi minua. Hänen sanottuaan tämän kävelimme kapeaa polkua. Polku oli erittäin pimeä. En nähnyt mitään. Menetin suuntavaistoni. En tiennyt kävelinkö suoraan, taaksepäin vai sivulle. Vain Jeesus ohjasi minua. Herra itse oli valo, joka loisti pimeydessä.
Kun jatkoimme kulkua, aloin kuulla hyvin äänekästä melua kaikkialta. Melu porautui päähän ja korviin niin että korviani alkoi särkeä. Tuntui kuin pääni räjähtäisi. Aloin erottaa ääniä, ne muuttuivat elävämmiksi ja selvemmiksi. Erotin itkua ja huutoja. Ne kuulostivat mielenosoitukselta tai mellakalta. Kuulin likaista kielenkäyttöä Jumalaa vastaan. Ihmiset kirosivat toinen toistaan, se kuulosti taistelulta. Se oli äänten kaaosta. Sanat ja kovaäänisyys koski sekä korviini että sieluuni.
Kapea polku tuntui loputtoman pitkältä. Tuntui kuin olisimme kävelleet ikuisuuden. Äkkiä tunsin läsnäolon, joka ympäröi minut nopeasti. Herra sanoi: ”Katso tarkkaan!” Hän heilautti kättään ja näin kaiken. Kapean polun molemmin puolin oli isoja, laajoja kammioita. Niin laajoja, etten voinut nähdä kattoja. Kammiot olivat rinnatusten. Kussakin oli suuri joukko ihmisiä tiiviisti yhteen pakattuina. Heillä ei ollut tilaa liikkua. Kammiot olivat korkeita kuin pilvenpiirtäjät isoissa kaupungeissa. Niiden edessä oli rautaiset kalterit kuin vankiselleissä. Kaltereissa oli oli korkea jännite. Tuli mieleeni sähköiset moskiittopyydykset, joissa hyönteinen houkuteltiin kohti valoa ja kuolemaansa.
Ihmiset tappelivat ja tönivät toisiaan epätoivoisena yrityksenään välttää näitä sähkötolppia. Ihmiset työnnettiin niihin. Sähkö kulutti näiden lihan ja sytytti tuleen. Uhrit paloivat, jäljelle jäi tuhkaa. Äkkiä kuulin huudon väkijoukosta. Mies huusi ja anoi apua: ”Herra, kun minä olin Maan päällä, menin kirkkoon saadakseni ruokaa. Kuitenkin saarnojen aikana menin ryypylle ja poltin tupakkaa. Mutta kuolin auto-onnettomuudessa ja huomasin olevani helvetissä. Herra, please, minä kerjään sinua ottamaan minut ulos tästä paikasta. Herra, en enää ikinä tee sellaista syntiä uudelleen.”
Hän alkoi itkeä ja huutaa äänekkäämmin, kun Herra ei vastannut mitään. Mutta havaitsin oudon ilmiön. Kun mies oli lopettanut anelemisensa, hänen lihansa alkoi hajota ja hänestä tuli luuranko. Silti hän kykeni puhumaan: ”Herra, ota minut pois tästä paikasta. Jos pelastat minut, en enää ikinä ryyppää enkä polta. En ikinä enää käytä hyväkseni kirkon ruuanjakelua. Omistan elämäni rukoukselle. Jos käsket, että paastoan, paastoan niin kauan kuin Sinä tahdot. Paastoan tuhat vuotta, tai vaikka 10 000 vuotta. Omistan elämäni Sinulle ja rukoukselle! Ota minut tästä hirvittävästä paikasta pois!” Kun mies aneli, hänen luunsa koskettivat sähköpylvääseen. Sillä hetkellä hän syttyi tuleen ja muuttui tuhkaksi.
Kuulin toisenkin edellisen vieressä anelevan. Ääni oli heikko, se oli naisen ääni. Mutta ääni muuttui kovemmaksi ja terävämmäksi: ”Herra, en ansaitse olla täällä. Tämä on epäoikeudenmukaista. En tiennyt että tällaista on olemassakaan. Herra ota minut pois täältä!” Herra vastasi hänelle: ”Minä tiedän tarkkaan jokaikisen tekemäsi synnin. Kuinka uskallat valehdella minulle? ”, Herra nuhteli häntä. Nainen vaihtoi äkkiä äänensävyään: ”Hän muuttui vihaiseksi ja puhui hyökkääviä sanoja: ”Herra, mitä hyvää Sinä olet tehnyt? Jos olet tosi Jumala ja kykenet pelastamaan meidät, miksi me päädyimme tänne helvettiin? Etkö voinutkaan pelastaa meitä? On sinun syysi, että suuret ihmisjoukot ovat helvetissä. ” Hän oli hyvin julkea Herraa kohtaan.
Herra oli vaiti, kun nainen pilkkasi Häntä. Nainen oli hyvin ylimielinen. Törkeä nainen jatkoi Herran kiroamista: ”Hei, sinä, mitä sinä olet puolestamme tehnyt? ” Sitten hän muutti puhettaan ja vetosi ystävällisesti. Hänen asenteensa muuttui edestakaisin anelemisesta röyhkeyteen. Minulle naisen Herraan kohdistamat syytökset olivat vaikeimpia kestää. Mutta Herra oli hiljaa ja kuunteli häntä. Taas nainen alkoi huutaa ja haukkua Herraa. Hän osoitti Herraa sormellaan ja alkoi kirota ja käyttää rumaa kieltä: ”Luuletko olevasi kaikkien Herra? Katso, juuri tälläkin hetkellä on hyvin suuri joukko ihmisiä helvetissä. Jos näen taivaaseen astuvan muutama sata ihmistä, astuu helvettiin useita satojatuhansia. Katso näitä kammioita. Niissä on ihmisiä liikaa, tungokseen asti!”
Kun väkijoukot tajusivat, että Herra oli paikalla, he kaikki yrittivät saada keskustella Hänen kanssaan. He ojensivat käsiään Hänen puoleensa. Mutta samalla he koskettivat rautapaaluja ja sähköisku poltti heidät tuhkaksi. Vielä tuhkanakin he yrittivät rynnätä lähemmäksi Herraa. Taaempana olevat, jotka eivät voineet päästä lähemmäksi Herraa, alkoivat kirota Häntä.
Ihmisten huutaessa Herra pysyi vaiti. Hän kuunteli kun he kirosivat ja huusivat. Minä anoin Herraa: ”Herra, lähdetään pois täältä. Minulla on paha päänsärky ja hengitysvaikeuksia. En kestä tätä enempää.” Herra vastasi: ”Hyvä on.” Hän otti lujan otteen kädestäni ja sanoi: ”Meidän täytyy jatkaa vielä vähän matkaa.”
Minun Äitiäni Piinataan
Jokaisessa Helvetin Kolkassa
Olimme kävelleet edemmäksi, kun edessä oli toinen hirvittävä näky. Tulin paikalle, jossa äitiäni kidutettiin. Hän kärsi ja oli hirvittävissä tuskissa. En ikinä enää olisi halunnut olla todistamassa oman äitini kidutusta. Sanoin Herralle: ”Se on äitini. Mitä minun pitäisi tehdä?” Äitiä oli kidutettu helvetin eri paikoissa. Minulle oli suotu oikeus todistaa hänen kidutuksiaan alusta tähän asti. Mihin ikinä me Herran kanssa helvetissä menimmekään, aina näin äitiäni kidutettavan. Äitini kirkui tuskissaan tulessa ja kuumuudessa. En kestänyt sitä. Menin shokkiin ja kaaduin. Mutta Herra auttoi minut pystyyn. Jatkoin kauhean näytelmän katselua.
”Äiti! Äiti- raukkani! Oletko yhä siellä?” Kun huusin, äiti kuuli ja vastasi itkien ja kivusta huutaen: ”Ouuh! On niin kuumaa. Bong-Nyo, soisin, että minua piinattaisiin jollain toisella tavalla. Minua kidutetaan sietämättömässä kuumuudessa! Joko kuumassa vedessä tai tulessa. Vihaan niitä niin. Ouuh ! On liian kuumaa! Bong-Nyo, ota minut pois täältä!” Kun katsoin, äitini liha hajosi ja vain luut jäivät jäljelle. Vaikka tiesin, että kysymykseni oli mahdoton, päätin silti pyytää Herralta apua. En voinut enää kestää katsella äitini kidutusta. Se oli liikaa minulle. Anoin: ”Herra, auta häntä, auta.” Aloin nyyhkyttää kerjätessäni apua äidille Herralta. Mitä enemmän itkin, sitä lujemmin tiesin, että pyyntöni oli mahdoton. Herra sanoi: ” On liian myöhäistä. Ei ole mahdollista auttaa häntä.” Herra tarttui käteeni ja alkoi vetää minua minun vastustellessani. Kun Herra veti minua, katsoin taakseni äitiäni.
Jatkoin: ”Äiti, rakas äiti. Mitä minun pitäisi tehdä? Äiti, mitä minun pitäisi tehdä?” Kun huusin tuskaisena, äiti vastasi ja itki: ”Bong-Nyo, tyttäreni.” Äiti huusi nimeäni yhä uudelleen ja uudelleen. Minuuttien kuluttua saatoin enää kuulla hänen kutsunsa heikot kai út.
Kun olimme jättäneet tämän paikan, Herra ja minä saavuimme toiseen kidutuspaikkaan. Taas sain nähdä äitini piinan. Tämä paikka oli edellistä lähellä, mutta nyt äiti oli tässä paikassa. Huomasin suuren, pahan olennon. Se näytti olevan paikan jonkinlainen prinssi. Kun otus huomasi, että katsoin äitiäni, se kiersi kielensä äidin ympärille. Sen kieli muistutti käärmeen kieltä.
Äiti näytti olevan tukehtumaisillaan, mutta silti kykeni huutamaan: ”Bong-Nyo, miksi olet taas tullut? Jos et voi pelastaa tai auttaa , miksi tulet aina uudelleen? Älä vain seiso siellä ja katsele, tule pelastamaan minut! Haluatko nähdä kidutustani? Kiiruhda pois! Älä enää ikinä tule uudelleen!” Kun äiti oli lopettanut huutamisensa, paha olento heitti hänet polttaviin liekkeihin. Kun hänen ruumiinsa kosketti liekkejä, hän paloi välittömästi. Kuulin hänen kaameat huutonsa.
Uhkapelureiden Kidutus
Herra käski minua siirtymään eteenpäin. Olin hiessä ja kyynelissä. En halunnut mennä eteenpäin. Olin nähnyt tarpeeksi. Tiesin, että Herra halusi näyttää minulle lisää. Taas uusi hirvittävä näytelmä odotti minua. Näin joukoittain ihmisiä istumassa rivissä. Heidän käsivartensa ja jalkansa olivat ojennetut eteenpäin. Suuri otus piteli valtavaa kirvestä ja asteli edestakaisin heidän rivistöjensä edessä. Kirves oli terävä ja uhkaava.
Otus hakkasi ihmisten kädet ja jalat vaiheittain pois. Hän aloitti sormista ja meni eteenpäin käsi- ja olkavarteen ja edelleen olkapäähän. Otus teki saman jaloille. Ensin varpaat ja sitten ylöspäin jalkaa. Se oli armotonta ja nopeaa. Ihmiset kirkuivat kivusta. Se oli loputonta.
Paloitteluaan odottavien kasvot olivat kuoleman merkitsemät. Ne olivat kuin pakastejäätä. Otus hyräili ja lauloi tehdessään työtään. Lopuksi otus halkaisi isolla kirveellään luut. Paksuimmatkin luut rusahtivat kevyesti. Hän oli kuin motin tekijä. Pienten luitten lihat irtosivat nopeasti pois.
Oli peloissani. Kun itkin, kysyin Herralta: ”Herra, olen niin peloissani. Miksi nämä ihmiset ovat täällä?” Herra vastasi: ”Nämä ovat ammattipelureita. He petkuttivat ihmisiä monin tavoin. He eivät kuunnelleen koskaan ketään. Vaikka heidän kätensä, jalkansa tai päänsä olisi uhattu katkaista pois, he eivät olisi kuunnelleet ketään eivätkä olisi tehneet parannusta. Heidän kohtalonsa oli helvetti.”
Kun ihmisten kädet ja jalat oli katkottu, ruumiit kierivät pois. Mutta pian heidän ruumiinsa tulivat uudelleen kokoon – ja prosessi alkoi alusta. Ihmiset näyttivät nukeilta, kun he istuivat kädettöminä ja jalattomina. Kaikki itkivät tuskissaan.
Huomasin joukossa tutut kasvot. Menin lähemmäksi nähdäkseni tarkemmin. Sain shokin – se oli isäni! Katseemme kohtasivat. Isäni vuoro oli joutua julman kirveen paloiteltavaksi. Minulla oli epämiellyttäviä muistoja isästä, kun olin nuori tyttö. Minulla oli hänen tähtensä syvä haava sydämessäni. Hän vihasi minua. Hän vain vihasi minua perheessä, solvasi ja löi.
Nyt isäni pyysi anteeksi: ”Bong-Nyo, olen tehnyt monia pahoja asioita. Olen hyvin pahoillani. Olen tehnyt sinua vastaan syntiä monta kertaa. Minulla ei ole sanoja joilla voisin ne hyvittää. Rangaistus on reilu ja minä ansaitsen tulla kidutetuksi. En voi olla eri mieltä tuomiosta. Mutta miksi sinä olet täällä? Miksi käyt helvetissä niin usein?” – Kun isäni lopetti puheensa, otus alkoi hakata ja katkoa isäni raajoja armottomasti. Kun hän huusi, käänsin pääni poispäin. En voinut katsoa. Pyysin Herraa: ”Herra, haluan lähteä täältä”.
Rahallinen Siunaus Perheelleni
Sisar Baek, Bong-Nyo: Rukoilin: ”Herra, miksi et ole pitänyt lupaustasi siunata meitä rahallisesti? Sinä rikoit lupauksesi. Katso meitä. Katso, millaisessa tilassa olemme. Rukoilemme kylmässä, koska meillä ole varaa lämmittää. Me tutisemme kylmästä rukoillessamme. Meidän on alinomaa hierottava käsiämme pysyäksemme lämpimänä. Usein lämpö on alle 10 astetta. En ymmärrä, miksi et ole siunannut meitä. Perheeni neljä jäsentä asustaa pastorin luona eikä hänenkään raha-asiansa ole häävisti. Heilläkään ei ole muuta syötävää kuin riisi ja kimchee. Miksi et ole siunannut meitä? ”
Jatkoin rukoilua: ”Molemmat perheet ovat erittäin suurissa talousvaikeuksissa. Pastorin ja minun perheillä ei ole rahaa. Me kidumme. Kuinka odotat meidän rukoilevan tuntikausia, kun näemme nälkää? Olet antanut meille kyvyn päästä sisälle hengen maailmaan rukoillessamme. Mutta emme kykene jatkamaan jos näemme nälkää. Lisäksi meillä on hyvin kylmä. On niin kylmä. Miksi tuot minut jatkuvasti helvettiin näkemään toisten kiduttamista? Tiedän, paljonko sattuu kun oma ruumis kärsii – mutta en osaa kuvitellakaan kuinka paljon sattuu kun he kärsivät helvetissä. Kun kirkkomme ihmiset rukoilevat koko yön, he ovat jäykkiä ja turvoksissa rukousasennosta johtuen. Ruumiimme kärsivät kivusta ja jäykistyvät. Ruumiimme eivät palaudu entiselleen. Koko yön rukoilu on iso haaste. Meidän ruumiimme eivät ole vahvoja kunnon ruuan puutteen vuoksi. Miksi annat meidän jatkaa näin? Herra, en jaksa enää tällaista.”
Itkin itkemistäni kun valitin Herralle. Paheksuin tilannettani, jota kuvasin jatkaessani rukouksiani: ”Palvoin pahoja henkiä ja elin 14 vuotta ennustajana. Ota minut helvetin liekkeihin äitini sijasta. Minä tein väärin ihmisille. Minun on vastuu siitä, että niin moni joutui helvettiin! Heidän vertaan on minun käsissäni. Herra, Sinä tiedät, että olin pahojen henkien vaikutuksen alainen. Ne minut ajoivat pois hylkäämään lapseni ja tulemaan ennustajaksi. Äitini otti vastuun ja kasvatti lapseni. Nyt hän on helvetissä kidutettavana. Se ei ole oikeudenmukaista enkä voi elää syyllisyyteni kanssa. Lähetä minut helvettiin ja vapauta äitini.” Minä olin kuin jokelteleva lapsi ja valitin ajattelematta ensin asiaa. Mutta Herra vain kuunteli ystävällisesti joka sanan. Herra oli todella kärsivällinen minua kohtaan. Valitukseni jälkeen katsoin, mikä ilme Herralla oli.
Odotin, että Herra antaa vastauksen, mutta hän seisoi ihan hiljaa. Hän mittaili ilmettäni. Oli pitkä tauko ja sitten Herra puhkesi nauruun – ja sanoi: ”Bong-Nyo, olen vienyt monia ihmisiä katsomaan, mitä helvetissä koetaan. Mutta sinä olet ensimmäinen, joka valittaa talousasioista sen jälkeen, kun olen näyttänyt hänelle kiduttamista helvetissä.” Herra nauroi jälleen. Olin häpeissäni, kun kuuntelin hänen kauniita sanojaan. Olisin halunnut kätkeytyä johonkin.
Olin ollut vasta kaksi kuukautta uskossa. Uskoni oli uusi ja epäkypsä. Olin tietämätön Herran opetuksista. Herra alkoi puhua lämpimin sanoin: ”En välitä valituksistasi. Meidän ei pidä olla huolissamme mistään. Lähdetään liikkeelle. Katsohan tätä näkymää!” Joku eläin liikkui edessäni. Se oli suuri kuin vuori. Oli mahdotonta arvioida sen lajia. Se muistutti krokotiilia tai lohikäärmettä. Sillä oli yli sata häntää ja ihmiskasvot. Se oli satapäinen. Kun se avasi suunsa säikeenkaltainen loputon kieli tuli näkyviin. Vanha mummo yllään valkoinen vaate seisoi sen edessä. Peto oli kiertänyt kielensä mummon ympärille. Tajusin, että äitini oli siinä!
Tämä paha otus käytti kieltään sitoakseen uhrinsa. Kun uhri joutui sen suuhun, peto puri ja nieli jokaisen. Olin erittäin ahdistunut, itkin ja itkin. Herra katseli ja sanoi minulle: ”Bong-Nyo, kun itket, tunnen kipusi. Kun sydämesi suree, niin suree minunkin sydämeni. Kun olet surullinen, minäkin olen. Jos äitisi olisi elossa, olisin voinut auttaa sinua. Kuitenkin, nyt on liian myöhäistä. Jos haluat valittaa ja olla vihainen, voit tehdä niin. Minä olen tässä ja kuuntelen, kuinka sinuun koskee. Tiedän, että olet stressaantunut. Haluan, että purat sen kaiken esiin.”
Olin häpeissäni ja kaduin kaikkia ymmärtämättömiä puheitani. Itku jatkui. Herra halusi, että katsoisin eteenpäin. Kun nostin katseeni, näin ison mustan padan. Sisällä oli mustaa kiehuvaa vettä. Sieltä tuli kamala löyhkä ylt ´ympäriinsä. Se haisi homehtuneelta ruualta. Pääni alkoi jyskyttää ja löyhkä oksetti. ”Herra, mitä se on?”, kysyin. Herra vastasi: “Se on iso padallinen paloviinaa. Se on homehtunut ja mädäntynyt.” Herra kehotti katsomaan tarkemmin. Siellä oli suuri joukko ihmisiä demonien järjestäminä odottamassa paikkaansa padassa.
Pastori Kimin Isä, Vanhempi Sisko
Ja Nuorempi Veljeni Helvetissä
Jeesuksen sanat tekivät minut surulliseksi. Herra alkoi selittää näiden riviin asetettujen ihmisten osaa. Heidän joukossaan oli nuorempi veljeni, pastorin isä ja hänen vanhempi siskonsa. He odottivat rivissä vuoroaan joutua kiehuvaan pataan. Veljeni oli jonossa ensimmäisenä ja pastorin isä ja vanhempi siskonsa takanaan. Kun veljeni näki minut, hän alkoi itkeä: ”Sisko, miksi olet tullut taas?” Aloin itkeä ahdistuneena tietäen että hän oli ensimmäisenä joutumassa pataan.
Muistan kuinka veljeni kuoli. Hän myrkytti itsensä tableteilla. Muisto tästä sai minut vääntelehtimään tuskasta. Muistan kuinka hän huolehti minun ja miehen väleistä. Hän oli huolissaan avioliitostamme. Hän sanoi: “Sisko, älä tappele miehesi kanssa! Kuinka ihmeellistä olisikaan, jos te kaksi rakastaisitte toisianne ja eläisitte rauhassa?” Miksi tappelette? Etkö ymmärrä mitä yritän sanoa sinulle? Kuolen ennen sinua, mutta haluan, että sinä ja miehesi eläisitte pitkän onnellisen elämän.”
Yritin saada yhteyttä veljeeni. Huusin suurella äänellä: ”Olen pahoillani. En kyennyt pitämään lupaustani. Erosin miehestäni ja minusta tuli ennustaja. Palvoin monia pahoja henkiä vuosia. Kapinastani maksoivat lapseni hintaa hankalalla elämällä. Anna anteeksi, veli.” Hän ei kuitenkaan näyttänyt kuuntelevan.
Hän jatkoi kyselemistä: Sisko, miksi tulet toistuvasti tänne?” Vastasin: ”Koska Jeesus tuo minut tänne. Eräs pastori, Kim Yong-Doo, evankelioi minut eräänä päivänä ja hyväksyin Jeesuksen ja minusta tuli kristitty. Kun rukoilen tuntikausia, Herra käy luonani ja vie minut vierailulle helvettiin. Herra on valinnut minut näkemään helvetin todellisuutta. Käyn kirkossa, se on nimeltään Herran Kirkko. Pastori pyysi minua katselemaan – jos ikinä saisin käydä helvetissä - josko tapaisin helvetissä hänen isänsä ja vanhemman siskonsa. Jumalan armosta sain nähdä heidät kaikki. En odottanut näkeväni teitä kaikkia samassa paikassa.”
Kun olin lopettanut, aluetta vartioiva paha otus huusi: ”Seiskää rivit suorina!” Kaikki hermostuivat ja jännittyivät. Jostain isäni ja äitini ilmestyivät ja pantiin riviin pastorin isän, siskon ja veljeni kanssa. Kun katsoin padan sisuksiin, mätä, musta vesi kiehui intensiivisesti. Aivan kuin myrskyssä näin salaman iskevän padan sisältä ukkosen jyristessä Otus alkoi heittää isäni,äitini ja nuoremman veljeni kiehuvaan pataan.
Kun kuulin vanhempieni ja veljeni tuskanhuudot, menin shokkiin ja huusin: ”Herra, miksi tämä paikka on niin viheliäinen? ” Herra vastasi: ”Tämä paikka on alkoholisteille, jotka on kirottu. Ne, jotka eivät ole tehneet parannusta eivätkä ole ottaneet vastaan Jeesusta Kristusta joutuvat pataan ainakin kerran.” Riviin asetetut heitettiin pataan nopeasti. Heidän huutonsa kaikuivat aina helvetin taivaisiin asti. Kun tippuivat pataan, heidän lihansa hajosivat välittömästi. Jos jotkut onnistuivat nousemaan pinnalle, paha otus nuiji heitä nopeasti päähän rautanuijallaan. Ihmisiä estettiin nousemasta kiehuvan veden pinnalle. Kaikki huusivat apua.
Herra viittoi minulle saadakseen huomioni. Hän osoitti minulle joitakin ihmisiä ja kehotti katsomaan tarkemmin. Näin kaksi ihmistä seisomassa. Toinen näistä oli vanha mies, joka oli pastorimme näköinen. Toinen oli kaunis nuori nainen. Vanhempi mies huusi pastorimme nimeä. Pastorimme oli kertonut minulle, että heitä oli seitsemän sisarusta – viisi veljestä ja kaksi siskoa. Vanhempi sisar oli kuollut jo nuorena tautiin. Hän oli asunut toisessa kaupungissa etäällä pastorista. Pastorimme näytti ihan isältään. He olivat kuin identtiset kaksoset.
Vanhempi mies alkoi huutaa: ”Yong-Doo! Missä on poikani?” Herra kertoi, että Hän oli jo kertonut hänelle pastoristamme. ”Yong-Doo, missä sinä olet?” Minä kysyin Herralta: ”Herra, miksi pastorin isä on täällä?” Herra vastasi: ”Hän teki paljon syntiä ja pahoinpiteli vaimoaan. Hän rakasti juopottelua. Alkoholi oli hänen idolinsa. Hänen alkoholisminsa vaikutti hänen työhönsä ja hän laiminlöi lapsiaan. Hänen lapsillaan oli vaikea elämä. Siksi hän saa maistaa kidutusta tässä mädässä liemessä ikuisesti.”
Pastorin isä jatkoi huutamistaan: ”Yong-Doo. Mihin sinä menit? Kuulin, että sinusta oli tullut pastori. Kuinka on mahdollista, että sinusta tuli pastori? Miksi et käy minua katsomassa helvetissä? Miksi on joku toinen ottanut paikkasi?” Herra vastasi hänelle: ”Sinun pojastasi on tullut pastori, ja hän saarnaa evankeliumia.” Pastorin isä kääntyi puoleeni, joten esittäydyin.
”Hei! Olin ennustaja ja palvoin demoneja. Jouduin onnettomuuteen ja päädyin sairaalaan. Pastori evankelioi sairaalan potilaita, minua muun muassa. Hyväksyin Herran heti. Kirkkomme on Incheonin länsilaidalla. Sitä kutsutaan Herran Kirkoksi. Pastori on uskollinen ja vihkiytynyt. Rukoilemme päivittäin; jopa läpi yön. Herra tulee luoksemme ja siksi me olemme nyt täällä. Minäkin käyn hänen kirkossaan. Pastori on ollut huolissaan sinusta, että jos vaikka olisit helvetissä. Hän pelkäsi, että niin sinä kuin vanhempi siskonsakin olisivat helvetissä. Hän pyysi minua, että jos Herra sallii minun käydä vierailulla helvetissä, etsisin sinua ja siskoa. Hän toivoi, että minulle tarjoutuisi tilaisuus puhua kanssasi”.
Pastorin isä vastasi: ”Ahaa, nyt ymmärrän. Mutta en ymmärrä kuinka hänestä on voinut tulla pastori. Kun hän oli lapsi, hän oli lapsistani itsepäisin. Jos pyysin häntä tekemään jotain, hän ei koskaan kuunnellut eikä totellut. Kuinka hän on päässyt pastoriksi? Kun annoin hänelle rahaa ostaakseen minulle alkoholia, hän palasi myöhään kotiin. En voi käsittää kuinka hänestä on voinut tulla pastorin mitat täyttäväksi? Jos hän on pastori, miksi hän ei käy katsomassa minua helvetissä? Hänen pitäisi pelastaa minut välittömästi täältä!”
Jatkoin keskustelua pastorin isän kanssa: ”Minun pastorini rukoilee palavasti ja kiihkeästi seurakunnan hengellisen herätyksen puolesta. Hän rukoilee monia tunteja läpi yön aamuun asti. Milloin tahansa hän rukoilee, demonit hyökkäävät häntä ja seurakunnan jäseniä vastaan. Pahat henget yrittävät estää meitä rukoilemasta ja saamasta hengellisen herätyksen. Pastori taistelee ja jatkuvasti ajaa pakoon riivaajia kaikin voimin. Hänen rukouksensa ovat voimakkaita ja hartaita.” Kun pastorin isä itki, hän puhui minulle ja sanoi: ”Jos olisin yhä elossa, kuuntelisin poikaani ja hyväksyisin Herran Pelastajakseni. Kävisin kirkossa kuuliaisesti. Sitten voisin päästä taivaaseen. Voi, mutta nyt, se on liian myöhäistä. Mitä voin tehdä? Yong-Doo, poikani, kunpa näkisin kasvosi vielä kerran”. Hän oli suuressa sielun hädässä ja surussa.
Pastorimme muistutti isäänsä hyvin paljon. Kuitenkin isä oli pitempi ja tanakampi. Isä alkoi huutaa uudelleen: ”Voi, minä olen tehnyt monia kauheita asioita. Toivoin, että vaimoni hyväksyisi Jeesuksen pelastajanaan ja Herranaan. Niin hän pääsisi taivaaseen. Kun olin Maan päällä, pelasin uhkapelejä ja join päivät pääksytysten. En huolehtinut ikinä perheestäni. En edes heidän perustarpeistaan. Vaimoni työskenteli koko päivän elättääkseen lapsemme. Minä olen vastuussa hänen vaikeasta elämästään. Synnit jotka tein, maksatetaan minulla nyt. Minä ansaitsin tulla kirotuksi. Kun palaat Maan päälle, kehota nuorinta poikaani jatkamaan kirkossa käymistään. Kerro, että on uskollinen Herralle ja uskoo.” – Hän myös pyysi kertomaan pojilleen, ettei pelkkä kirkossa käyminen ollut riittävää. Heidän olisi pidettävä lepopäivä pyhänä, tehtävä vilpitöntä parannusta, vaellettava uskollisesti kristittyinä.
Pastorin isä puhui kyynelten läpi. Hän kykeni puhumaan, koska Jeesus salli sen. Vielä pastorin isä sanoi: ”Minä olen helvetissä ja kidutuksessa. Helvetti on lopullinen loppu, loputon piina. Täällä ei ole toivoa. Evankelioi veljesi, siskosi, sukulaisesi niin, että he saavat mahdollisuuden päästä taivaaseen.”
Pastorin isän takana oli nuori nainen. Hänellä oli kalpeat, valkoiset kasvot. Hän oli hyvin kaunis. Hän oli pastorin vanhempi sisar. Kyyneleet silmissä hän alkoi puhua: ”Rakkaat sisaret ja veljet, kerro heille, että hyväksyvät Herran Jeesuksen pelastajanaan. Kerro heille, että ovat kuuliaisia Herralle niin että he voivat päästä taivaaseen. Äiti-paralleni haluan sanoa, että olen pahoillani siitä, että loukkasin häntä. Kaipaan häntä valtavasti. Äidilläni oli vaikea, viheliäinen elämä. Haluan, että äitini pääsee taivaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kerro hänelle terveiseni. Minä tein paljon syntiä.” Kun pastorin sisar puhui, iso tuhatjalkainen ilmestyi. Irvokkaalla otuksella oli isot, pyöreät silmät ja se oli valmis tuhoamaan uhrinsa. Pastorin sisko huusi: ”Äiti- parkani, veli-parkani ja sisar-parkani, olen tehnyt niin monia vääriä tekoja.” Jeesuksen edessä hän itki ja teki parannusta. Mutta paha otus huusi: ”Sinä – parannuksen tekeminen on tarjolla vain silloin kun elää Maan päällä. Ei enää täällä.” Otus kirosi häntä.
Pastorin siskolla oli pitkät suorat hiukset ja lapsenpehmeä iho. Demoni sanoi: ”Sinun on täytynyt olla hyvin suosittu, kun elit maan päällä.” Tuhatjalkainen valmistautui tuhoamaan hänet, mutta odotti sopivaa hyökkäysmahdollisuutta. Se tuli lähemmäksi ja kiertyi pastorin siskon ruumiin ja pään ympärille. Se oli iso ja sillä oli tuhansia jalkoja. Se käytti ruumistaan kiduttamiseen ja sen pisti jatkuvasti uhrejaan terävillä hampaillaan.
Se pisti pastorin siskoa, jonka kasvot muuttuivat vaaleansinisiksi. Myrkky alkoi levitä ympäri ruumista. Hän muuttui kauhistuttavan näköiseksi.
Pastorin isä työnnettiin pataan, jossa oli mädäntynyttä paloviinaa. Tuhatjalkainen kiertyi vanhemman siskon ympärille. Molemmat kykenivät vielä puhumaan: ”Äitini täytyi työskennellä uutterasti huolimatta rankasta kylmästä säästä. Kerro hänelle, että uskoisi Jeesukseen Kristukseen niin että hän saattaisi pelastua. Minulla ei ole tunteita isääni kohtaan. Isäni on vastuussa äitini vaikeasta elämästä. Isä ei ikinä tehnyt työtä ruokkiakseen lapsiaan vaan eli baareissa. Varoita perhettäni Maan päällä. Tunnen suurta surua pikkuveljieni, siskojeni ja äidin puolesta. Erityisesti äidin. Pikkuveljilläni ja – siskoillani lienee jo omat perheet maan päällä. Äitini täytyy elää yksin. Sydämeni on raskas hänen vuokseen. Veljeni ja siskoni ovat todennäköisesti itsekkäitä eivätkä huolehdi hänestä”, hän valitti isoon ääneen. Ja myös itki. Halusin halata häntä ja itkeä yhdessä. Herra heti varoitti minua menemästä heidän lähelleen enkä saanut edes hipaista heitä. Niinpä matkan päästä osoitin halaamis-eleitä hänelle.
Helvetin Taivaan Ristit
Sanoimme hyvästit pastorin isälle ja vanhemmalle siskolle. Herra vei minut seuraavalle kidutuspaikalle. Ihmettelin itsekseni: “Minnehän Herra vie minut tällä kertaa?” Seurasin Herraa ja pidin Häntä kädestä. Seuraava paikka teki oloni epämukavaksi ja ahdistuneeksi jo etukäteen.
Kävelimme hetken. Sitten Herra nosti kätensä ja viittasi sillä taivaalle. Kun katsoin helvetin taivasta, olin hämmästynyt näkemästäni. Tuo taivas oli täynnä ihmisjoukkoja, kaikki riippuivat risteillä! Ihmisiä oli niin paljon, etten nähnyt koko taivasta selkeästi. Näky oli sanoinkuvaamaton. Ei löydy sanoja millä sitä kuvaisi.
Ihmisjoukot oli sidottu pareiksi. Jokainen ristillä olija katsoi toista kasvoihin. Kukin oli naulittu ristille. Ristit olivat puuta. Jeesus kehotti minua katsomaan tarkemmin. Siellä oli monia eri kansallisuuksia. Kun katsoin lähemmin, näin, että jokainen oli naulittu ristille aivan niin kuin Jeesus. Isot naulat lävistivät kädet, ja jalat olivat toinen toisensa päällä. Teräväpiikkisiä muratteja kiersi heidän kaulojensa ympäri.
Kun parit tuijottivat toisiaan, lukuisat piikikkäät hyönteiset peittivät heidän ruumiinsa. Outoa kyllä, ihmiset jatkoivat mutinaansa lakkaamatta. Kun katselin heitä järkyttyneenä, kysyin Herralta: ”Herra, tämä on hirmuinen paikka. Mitä syntiä nämä ovat tehneet joutuakseen kidutetuksi täällä?”
Puolisydämiset (Lihalliset) Uskovat
Kun olin kysynyt, ymmärsin mitä syntejä he olivat tehneet. Kuitenkin Herra alkoi selittää, ja Hänen äänensävynsä muuttui vihaiseksi: ”Nämä kyllä kävivät jumalanpalveluksissa säännöllisesti. He jopa ottivat Raamattunsa mukaan kirkkoon. Mutta he palvoivat ja rukoilivat turhaan. He olivat teeskentelijöitä, huijareita. Ulkokullattuja. Seurakuntaelämän ulkopuolella he olivat juoppoja ja tupakoitsijoita. He eivät pyhittäneet lepopäivää. Kirkonmenojen jälkeen he menivät vapaa-ajan aktiviteetteihinsa, kuten vuorikiipeilyyn jne. Jotkut heistä olivat koronkiskureita: lainasivat rahaa hyvin korkeilla koroilla ja rikastuivat näin. Moni perhe ei kyennyt maksamaan korkoja vaan teki konkurssin. Heidän sydämensä ja toimensa olivat maalliset, vaikka he sanoissaan tunnustivat uskoa. Jos he olisivat vaeltaneet uskossa kaikesta sydämestään ja voimastaan, he olisivat päässeet taivaaseen. He eivät olleet syntyneet uudesti ylhäältä uskottomuutensa vuoksi. He seurasivat traditiota, eivät Jumalaa. Maalliset aktiviteetit olivat heille tärkeämpiä kuin Jumala. Heidän tekonsa eivät heijastaneet aitoa uskoa. He palvelivat puolisydämisesti.”
Heti kun Herra oli lopettanut, otus keskeytti kova-äänisesti ja puhui tuomituille: ”Milloin ikinä näenkään teidät, se miellyttää minua. Kun olitte Maan päällä, olitte olevinanne niin kristittyä, että…Mutta uskonne oli huijausta. Minä olin se, joka huijasi teitä! Näytän teille mikä on uskottomuutenne hinta!” Otus antoi kädellään merkin ja monentyyppiset ötökät, pienet ja suuret, alkoivat hyökätä taivaalla riippuvien päälle. Ne alkoivat ryömiä jaloista ylöspäin. Hyönteisillä oli kaksi sarvea. Ne jyrsivät jaloista lihat luuhun asti. Näin hyönteiset söivät tiensä uhrien aivoihin asti. Ruumiit alkoivat sulaa ja niistä vuoti jotain mustaa nestettä, kuin verta.
Otus komensi ihmisiä toistamaan perässään, mitä hän sanoi. Se piti rautatankoa kädessään valmiina lyömään. Peloissaan ihmiset toistivat suurella äänellä, mitä ikinä käskettiin.
Ihmiset huusivat kivusta, kun musta neste valui ulos heidän ruumiistaan. He yrittivät kestää kivun, joka johtui käsiin ja jalkoihin isketyistä nauloista. Heidän piti sietää kaulojensa ympärillä olevien piikkien kipu sekä kipu, mikä aiheutui hyönteisten syödessä heidän lihansa ja luunsa. Kaiken lisäksi heidän piti toistaa suurella äänellä otuksen komennot. Se oli kidutuksen kidutusta.
Jos heidän äänensä ei ollut tarpeeksi kuuluva, pahat otukset tulivat yhdessä ja pieksivät ihmisiä armotta ja heittivät tuleen. Ihmiset olisivat mieluummin roikkuneet risteillään kuin tulleet heitetyiksi polttavaan helvetin tuleen. Polttava tuli oli heille kaikkein pelottavin paikka. Näytti siltä kuin he olisivat tulleet kaikki hulluiksi. Hyönteiset söivät heidän ruumistaan, kuolleiden ruumiitten neste valui helvetin kamaralle. Nesteistä alkoi tulla lammikoita. Lopulta hyönteiset söivät lihat ja luut. Ruumiista jäi jäljelle tomua, joka tippui helvetin kamaran lammikoihin.
Heti kun heidän tomunsa tippui saastaiseen veteen, heistä tuli jälleen ihmisen kaltaisia lihoineen ja luineen! Pahat otukset ottivat ja naulitsivat heidät risteille. Piikikkäät muratit kiedottiin heidän kaulaansa. Herra kertoi, että tätä toistettaisiin uudelleen ja uudelleen, ikuisesti. Herra oli tässä varoituksessaan kivenkova ja selkeä. Sitten Hän kehotti minua katsomaan ihmisiä, jotka uskoivat turhaan. Hänen selityksensä oli varoitus.
Isä Jumalan Kirkko Taivaassa
Vapisin hallitsemattomasti pelosta, kun Herra puhui lempeästi: ”Bong-Nyo, olet peloissasi. Riittää tältä päivältä, mennään. Bong-Nyo, olet todistanut kuinka perheesi on piinassa. Siinä on ollutkin käsittelemistä. Olet itkenyt paljon. Haluan lohduttaa ja virkistää sinua. Kun saavumme taivaaseen, astumme kirkkoon. Haluan sinun rukoilevan ja katsovan jumalanpalvelusta.” Niin pian kuin Herra oli ottanut kiinni kädestäni, surujen ja kyynelten maailma jäivät taaksemme. Olimme taas kirkkaan loistavan taivaan taivaan alla.
Tuo taivas oli fantastinen. Me olimme Jumalan taivaallisessa kirkossa. Olin kuullut sellaisen olemassaolosta, mutta nyt minulla oli kunnia olla siellä itse.
Jumalan kirkko loisti kirkkain värein ja sen valosäteet peittivät koko Taivaan taivaan. Temppeli oli suunnaton. Sen kokoa on mahdoton kuvailla. En osaa edes sanoa oliko siinä toista tai kolmatta kerrosta. Kykenin näkemään vain ensimmäisen lattiatason. Se oli tehty puhtaasta kullasta. Alttari oli kultaa. Itse asiassa kaikki oli kultaa.
Siellä oli joukoittain pyhiä palvomassa. Myös monet enkelit siipineen osallistuivat palvelukseen. Herra alkoi puhua: ”Olen tuonut sisar Baek, Bong-Nyon Maasta. Mutta tätä ennen näytin hänelle helvettiä. Siellä ollessamme sisar Baek, Bong-Nyo todisti ja koki perheensä piinan. Hän itki paljon ja oli shokissa katseltuaan ihmisruumista vammauttavia tapahtumia. Siksi haluan, että kaikki te enkelit täällä lohdutatte häntä. Ensin aioin näyttää hänelle pastorinsa isän ja vanhemman sisaren. Kuitenkin hänen täytyi nähdä perheensä ensimmäiseksi. Enkelit, menkää sisar Baek, Bong-Nyon luo ja lohduttakaa häntä.”
Äkkiä kuulin tutun musiikkikappaleen soivan joka suunnasta. Me lauloimme sitä usein kirkossamme. Sen nimi on ”Baptize with the Holy Spirit” ( Kasta meidät Pyhällä Hengellä). Havaitsin, että ryhmä enkeleitä otti osaa jumalanpalvelukseen. He olivat juuri täyttäneet tehtävänsä Maassa. Nuo enkelit olivat arvo-asemassa alempia kuin muut enkelit. Jeesus käski uudelleen kovalla äänellä alttarilta: ”Kaikki pyhät, katsokaa ruumistani. Minut ristiinnaulittiin. Minä vuodatin vereni ja kuolin teidän puolestanne.” Sillä hetkellä kun Hän puhui, Hän riippui ristillä, joka seisoi alttarilla. Kirkas kultainen säde valaisi ristiä. Tunsin läpi ruumiini yllä lämpimän virtauksen kun istuin kirkon tuolilla. Monet enkelit tulivat luokseni ja puhuivat suloisesti lohduttavin sanoin. Olin hyvin onnellinen.
Herra yritti lohduttaa surun täyttämää sydäntäni. Kuinka Herra saattoi yrittää niin kovasti ja antaa huomiotaan henkilölle, joka on alhaisista alhaisin? Olin pelkkä syntinen ja olin ollut kirkon jäsen vasta kaksi kuukautta. Olin tehnyt niin paljon syntiä, että kaikki mitä olen tehnyt on katumusta ja parannuksentekoa. Olin vain saastainen syntinen ja rukoilin itkien.
15. päivä.
Jk. 1:2-4: “Veljet, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin koetuksiin. Tehän tiedätte, että uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä, kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä. Ette millään tavoin vajaita. “
Baek, Bong-Nyo: Sunnuntain jumalanpalvelukseen jälkeen lounastimme kaikki pastorin kotona. Siitä oli kauan, kun näin olimme kokoontuneet lounaalle. Meillä oli hyvä keskustelu edellisyön rukouskokouksen tapahtumista. Yritin painostaa diakonissa Shin Sung Kyungia liittymään yörukouksiin. Hän on vasta vähän yli 20-vuotias ja on rauhallinen, sisäänpäin kääntynyt persoona. Ajattelin: ”Jos hän osallistuu yörukouksiin ja kokee Pyhän Hengen tulen niin mitenkähän hänen persoonallisuutensa muuttuu.” Olin hyvin utelias näkemään muutoksen. Kun itse osallistun yörukouksiin minusta tuntuu kuin olisin ihan eri planeetalla, koska Jumala ilmestyy niin suurella voimalla. Täytymme Pyhällä Hengellä ja Hänen Armollaan.
Palvoin epäjumalia ennen pelastumistani. En ikinä ollut kohdannut Jeesusta. Nyt koen sen kaiken todellisessa elämässä Herran Kirkossa. Kokemuksieni aikana ihmettelin: ”Kuinka tämä voi tapahtua minulle?” Olin usein utelias saamistani kokemuksista. Ajattelin, että minun oli koettava nämä, koska aiemmin palvoin ja palvelin demoneja. Usein epäilin kokemuksiani. Aina kun epäilin, Herra antoi vastaukset. Hän vastasi aina minulle ystävällisesti,kuten: ”Bong-Nyo, et ikinä tule tietämään kuinka paljon Minä sinua rakastan. Sinä päätit seurata Minua ja uskoa Minua; siksi unohdan aiemmat rikkomuksesi. Minä aina suojelen sinua erikoisella tavalla. ” Sitten Hän siunasi minua.
Aiemmassa elämässäni olin käynyt kirkossa kerran, pari. Se oli iso kirkko. En ollut ikinä kokenut mitään hengellistä aiemmin. Mutta nyt, tässä pienessä kirkossa, koen näitä. Usein ajattelin ja murehdin, että osallistunko jonkin lahkon toimintaan. Mutta Herra selitti selkeästi: ”Pastori Kim ja hänen vaimonsa Kang, Hyun-Ja, ovat rukoilleet palavasti ja hartaasti. Ei ole väliä onko heillä seurakunta tai ei. Ei ole väliä onko ahdistusta tai ei. He eivät koskaan ole epäilleet Minua. Siksi käytin pastoria evankelioimaan sinut.”
Tajusin, että pastori ja vaimonsa olivat aina pitäneet rukouskokouksia yöt läpeensä. Jeesus oli heidän antaumuksestaan vaikuttunut ja johti minut Herran Kirkkoon. Sain kielillä puhumisen armolahjan ensimmäisenä yönä. Olin täysin tietämätön henkilahjoista ja ihmettelin, kuinka minunlaiselleni annettiin tällainen lahja. Nyt yhden tai kahden tunnin rukoilu ei riitä nälkäiselle sielulleni. Voin helposti rukoilla kolme tai neljä tuntia. Itse asiassa rukoilen useimmiten seitsemän tuntia yhteen menoon.
Rukouskokousten jatkuttua 15 päivän ajan Herra antoi diakonissa Shinille mahdollisuuden tulla seuraamme. Hän oli tulossa tuon 15. päivän illan ja yön rukouskokoukseen, mikä sai minut hyppimään ilosta. Kirkkoomme kuuluu vain muutamia ihmisiä, mutta Sunnuntaipalveluksissa kokoonnumme perhekunnittain. Kokoontuessamme vaihdamme kokemuksia Herrasta Jeesuksesta iloisin mielin. Kaikki innostuvat.
Kun kokoonnumme palvomaan , tilaisuudet ovat fantastisia kun Jeesus ilmestyy. Joukoittain enkeleitä tulee taivaasta tanssimaan kanssamme. Heillä on kiire kerätessään suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukouksia, joita he vievät Jumalan eteen taivaassa. Enkeleillä on kiire tallentaa pikkutarkasti jumalanpalveluksen tapahtumat, myös ihmisten käyttäytyminen ja ympäristö. En ollut siis ainoa henkilö, joka todisti tapahtumat. Ne, joiden hengelliset silmät olivat avatut, saivat nähdä tapahtumat selkeästi: Joo- Eun (14-v.), Haak-Sung (27-v.), Yoo-Kyung (24-v.) saivat katsella hämmästyttäviä tapahtumia. Kun he katselivat, he taputtivat käsiään hämmästyneinä.
Saatana käyttää TV:tä Ja Tietokoneita
Saattaakseen Ihmiset Siteisiinsä
Kim, Joo-Eun: Kun rukoilin hartaasti, eteeni tuli näky. Oli henkilö kotioloissaan. Näin kaiken selkeästi. Henkilö oli mies, joka makasi kyljellään ja katsoi TV:tä. Irvokkaalta näyttävä demoni tuli TV:stä ja meni miehen sisään. Henkilö ei olllut tajunnut TV:n katselun hengellistä vaikutusta.
Näky vaihtoi maisemaa. Oli huone, jossa monia tietokoneita, internet- kahvila. Se vuokrasi tietokoneita netti-surffaamiseen ja peleihin 24/7. Paikka oli täynnä pelaajia. He pelasivat yöt läpeensä. Eräs mies tuli näyssä erityisesti esiin. Hän oli kuin hypnotisoitu ja koko hänen huomiokykynsä oli kohdistunut nettipeliin. Hänen oli täytynyt pelata tunteja, hänen silmänsä verestivät. Äkkiä luurangon muotoinen demoni hyppäsi nettiruudusta ja astui pelaajan ruumiiseen. Tämän jälkeen pelaaja addiktoitui peleihin entistä pahemmin ja pelasi yhä kuumeisemmin. Näyt järkyttivät minua. ”Vau, kuinka tuo on mahdollista?” kysyin itseltäni. ”Minäkin tykkään tietokonepeleistä ja surffaan joskus netissä, mutta tästä lähin en aio niiden uhreiksi langeta”, päätin; ja päätin myös olla entistä varovaisempi mitä netistä katson ja teen.
Palasin rukoilemaan kielillä. Rukoillessani ilmestyi puolikuun muotoinen demoni. Yleensä demoni oli kuun sirpin muotoinen, mutta tämä oli toisenlainen henki. Puolenkuun muotoisella oli silmä silmän sisässä. Sen sisempi silmä oli musta. Sen pää oli pääkallon muotoinen. Sillä ei ollut huulia, mutta hampaat olivat, yhteen puristetut. Huusin: “Jeesuksen Kristuksen nimessä, jätä minut!” Se ei uskaltanut tulla lähemmäksi minua. Vihaisella äänellä se sanoi: ”Anna minun mennä nettikahvilaan.” Näin näyn tästä demonista sen mennessä nettikahvilaa kohti. Tuo kahvila tuli elävästi näköpiiriini. Näin miehen, joka pelasi peliä intensiivisesti. Hän oli tullut riipuvaiseksi tuosta pelistä. Demoni sanoi: ”Koska olet niin uppoutunut peleihin, minä tulen ruumiiseesi.” Sitten demoni meni pelaajan ruumiiseen. Näin monia demoneja valmiina kiusaamaan pelaajia. Nämä olivat riippuvutta aiheuttavia demoneja. Jotkut pyhätkin sortuivat tähän ansaan. He viettivät enemmän aikaa pelien kuin rukouksen parissa. He olivat vihkiytyneitä kirkossakävijöitä ja kuitenkin olivat tulleet riipuvaiseksi netistä ja TV:stä. Sen seurauksena jumalanpalveluselämä ja hengellinen elämä kuihtuivat. Nämä demonit saivat ihmiset rakastumaan TV:oon ja/tai tietokoneisiin ja internettiin. Olin nähnyt TV:n ja internetin hengelliset seuraukset. Ihmiset sokeutuvat eivätkä tajua, että demonit ovat vastuussa heidän riippuvuuksistaan ja toimistaan. Ihmiset lankeavat niiden myötä yhä syvempiin ansoihin.
Näin uuden vision. Kun ihmiset panivat TV- laitteensa päälle, luurangon muotoiset demonit lensivät ulos TV:stä. Niillä oli lepakon siipien kaltaiset siivet ja ne räpyttelivät ruudusta uhriensa ruumiisiin. Olin hyvin pelästynyt ja shokissa. Sanoin itselleni: ”Nyt näen, kuinka nämä demonit työskentelevät. Mitä tahansa päätöksiä teen tai mitä ylipäätään teen, kysyn tästä lähin ensin Herralta.” Sitouduin tähän päätökseen.
Saatana Ei Anna Meidän Rukoilla Rauhassa
Kun huusin rukouksessa, demoni pitkine terävine hampaineen, jotka muistuttivat hain hampaita, ilmestyi. Sillä oli pitkät hiukset ja outo paha nauru. Se oli erittäin pelottava ja sen takia avasin silmäni rukouksen aikana monta kertaa. Mutta suljin ne taas ja jatkoin rukousta. Sitten kuulin hirvittävän äänen. Sain ihoni kananlihalle. Minun oli juostava alttarille pastorin viereen. Tiesin, että hän rukoili enkä halunnut keskeyttää häntä. Siksi päätin olla kärsivällinen ja jatkoin rukousta. Huusin voimieni takaa ja demoni häipyi.
Pystyin kokoamaan itseni ja jatkamaan rukousta. Kuunsirpin muotoinen demoni lähestyi minua, mutta saatoin nuhdella sitä välittömästi. Kun painiskelin tuon demonin kanssa, Herra ilmestyi ja kutsui minua nimeltä: ”Joo-Eun, Minä vien sinut taivaaseen ja näytän sinulle useita paikkoja huomenillalla.” Vastasin: ”Herra, en ole nähnyt helvetistä vielä tarpeeksi. Toivon, että voisit ottaa minut helvettiin uudelleen.” Aloin itkeä. Herra sanoi: ”Joo-Eun, kun itket rukouksesi aikana, sydämeni särkyy. ” Ja Herra itki kanssani.
Kun Jeesus oli lähtenyt, kokosin itseni ja aloin rukoilla. Kun jatkoin, isopäinen demoni lähestyi. Sillä oli kolme silmää otsassa, sarvi päässä ja suu. Ruumiinsa oli pieni. Lähestyessään se aukoi ja sulki suutaan kuin olisi halunnut näykkiä minua. Se oli erittäin ruma etenkin suu auki. Sitkeää limaa vuoti sen suusta. Sillä oli uhkaavat, krokotiilin hampaita muistuttavat hampaat. Huusin: ”Jeesuksen nimessä sinä saastainen demoni, häivy!” Huutaessani se muuttui mustapukuiseksi mieheksi. Se näytti vanhan kauhuelokuvan tyypiltä, mutta ajoin sen pois Jeesuksen nimessä.
Tällä kertaa demoni ilmestyi leijonan hahmossa. Se oli niin pelottava, että aloin vapista. Sillä oli isot kasvot ja pää ja paljon turkkia kaulallaan. Sen hampaat ja käpälät olivat pelottavia. Mutta jatkoin rukoustani. Leijona hiipi lähemmäksi ja ärjyi. Se otti hyökkäysasennon, Demoni sanoi: ”Minä vien sinut helvetin kammioihin. ” Huusin: ”Mitä sinä höpiset? Sinä saastainen henki, Jeesuksen Kristuksen nimessä, häivy!” Se häipyi.
Olin helpottunut, kun demoni oli häipynyt, mutta suomatta lepoa, seuraava oli jo tulossa. Sanoin itselleni: ”Miksi tänään on näin monia demoneja liikekannalla?” Tämänkertainen tuli kahden silmän muodossa. Silmillä oli niihin kiinnittyneinä kaksi jalkaa. Se käveli hassulla tavalla. Nauroin, koska se muistutti ankan kävelyä. Demoni huusi vihaisena: ”Miksi naurat minulle?” Vastasin: ”Koska olet huvittava. Onko se väärin?” Sitten se vastasi: ”Älä naura.” Demoni vastasi käyttämällä lempinimeäni: ”Hei, Pisama, Sinähän olet Pisama, eikö? Älä naura, Pisama!” Se yritti olla hauska kustannuksellani. Huusin: ” Sinä saastainen paha henki, Jeesus antoi tuon lempinimen minulle. Hän kutsuu minua siksi koska ihailee minua. Kuinka uskallat kutsua minua lempinimelläni, jonka Jeesus erityisesti antoi? Sinä hyödytön surkea paha henki, sinä rumalta näyttävä paha henki – Jeesuksen nimessä lähde luotani!” Se lähti.
Tunsin itseni voittoisaksi ja samalla huvittuneeksi. En voinut olla hymyilemättä edes rukoillessani. Hetken kuluttua kuulin naisen askeleita. Sen korot iskivät sementtiin. Demoni oli naamioituneena naisen hahmoon valkoisessa puvussa. Tämä demoni pelotti minua eniten. Hänellä on aina pitkät suorat hiukset ja valkoinen puku. Hänen silmänsä olivat pitkät ja kapeat ja niistä tippui verta. Sillä oli kuin Draculan kulmahampaat ja verta tippui sen suusta.
Tulin kauhistuneemmaksi ja demoni tuli lähemmäksi. Lopulta olimme kasvotuksin ja se avasi suunsa apposen auki. Pelosta avasin silmäni. Aina kun avaan silmäni, näen muut pyhät rukoilemassa.
Kun suljin rukoillessani silmäni, saatoin nähdä demoneja. Siksi rukoilin lähellä äitiäni tai pastoria. Kuitenkaan siitä ei ollut apua, koska kun suljin rukoillessani silmäni, olin yhä yksin. Pahat henget eivät jättäneet minua.
Suljin silmäni taas ja aloin rukoilla kielillä. Rukoillessani demonit valkoisiin pukeutunut paha henki tuijotti minua ilkeästi. Se häiritsi keskittymistäni rukoukseen. Huusin Herran puoleen: ”Herra, minua pelottaa. Auta minua!” Valkopukuinen demoni poistui katkera ilme kasvoillaan.
Helpottuneena huokaisin: ”No, nyt on kaikki hyvin.” Siksi aloin taas rukoilla. Pian kuitenkin demoni, jota sisar Baek, Bong-Nyo oli kuvaillut , ilmestyi. Se oli erittäin ruma. Sen kasvot olivat kuin peikon ja se oli monipäinen. Kasvot ja päät olivat silmien peitossa ja sillä oli useita käsiä ja jalkoja. Reagoin sen ilmestymiseen huudolla: ”Sinä saastainen paha henki, minä inhoan ulkonäköäsi. Jeesuksen nimessä, häivy!” Se hävisi. Siinä vaiheessa olin hyvin väsynyt niin monien demonien karkoittamisesta.
Voiman puutteen takia en enää jaksanut pitää käsiäni ylhäällä. Silloin pääni notkahti ja koko kroppani vaipui lattialle rukouksen aikana. En muista kuinka rukoukset päättyivät. Luulen rukoilleeni noin neljä tuntia. Rukouskokouksen päätteeksi söimme riisipalloja.
Syödessäni sisar Baek, Bong-Nyo kuvaili, mitä oli nähnyt. Kun olin uuvahtanut, Jeesus tuli kahden enkelin kanssa ja istui minun viereeni. Hän silitti hiuksiani ja sanoi, että oli tullut viemään minut taivaaseen. Jeesus sanoi: ”Joo-Eun, Minä olet tullut noutamaan sinua taivaaseen ja näyttämään sen monia paikkoja, mutta sinä olet kaatunut lattialle väsymyksestä. Nouse ylös, Joo-Eun. Nouse ylös ja mennään yhdessä taivaaseen!” Sisar Baek, Bong-Nyo kertoi, etten ollut reagoinut mitenkään. Kun kuulin tämän, olin pettynyt. Mietin mielessäni: ”Miksi Jeesus tuli kun olin tajuton? Hänen olisi pitänyt tulla vähän aikaisemmin.” Sisimpäni oli vaivaantunut ja oli erittäin pettynyt. Kyyneleet alkoivat virrata silmistäni.
Haak-Sung Tanssii Jeesuksen Kanssa
Lee, Haak-Sung (27-vuotias): Kun rukoilin kielillä, useita demoneja alkoi hyökätä kimppuuni, kuten tavallista. Ensimmäinen oli ison härkäsammakon näköinen, pullea. Se aikoi hypätä minua kohti. Sammakolla ei ollut mitään väriä. Se oli melkein läpinäkyvä. Sillä oli kolme silmää rivissä ja koko selkä täynnä mustia täpliä. Ulkonkö oli epämiellyttävä. Käskin sitä jättämään minut ja kykenin karkoittamaan sen Jeesuksen nimessä.
Toinen demoni ilmaantui ihmiskasvoisena. Puolet kasvoista oli pahasti palanut ja siksi sillä oli vain yksi silmä. Sillä oli aasin korvat ja niiden sisässä toinen korva. Se oli kädetön ja se käveli paljasjaloin. Se käveli minua kohti ja näytti pahaenteiset hampaansa, jotka muistuttivat Draculan hampailta. Pelästyin sen epätavallista, irvokasta ulkonäköä ja huusin Herran nimeä. Hän ilmestyi heti piikkikruunu päässään.
Demoni lähti heti nähtyään Herran. Jeesus lähestyi minua ja huomasin, että Hän vuotaa verta. Hän seisoi hiljaa ja vuoti edessäni. Ihmettelin sitä verimäärää, minkä Herra kykeni vuotamaan. Verta tuli kaikkialta päästä. Vuoto tuntui loputtomalta. Aloin itkeä ja kysyin Herralta: ” Jeesus, mitä minun pitäisi tehdä? Jeesus, Sinä kuolit minun edestäni.” Nyyhkytin hillittömästi, itkin ja huusin Herran puoleen. Herra ojensi kätensä eteeni niin että saatoin nähdä Hänen ranteensa ja naulojen reiät, jotka lävistivät hänet ja joista tuo veri pulppusi.
Kun itkin hillittömästi, Herra käski minua tanssimaan kanssaan. En ollut ikinä ennen tanssinut askeltakaan, mutta tiesin että Herran käskyjä on parasta totella. Olin peloissani enkä mitenkään ” tanssituulella”. Yritin koota itseni etten olisi ollut kuin parkuva vauva. Kyyneleeni virtasivat loputtomasti. Kuitenkin Herra ojensi kätensä yhä verta vuotaen ja me tanssimme. Tanssimme sanomatta sanaakaan, seurasin ja Hän vei.
Seurasin Herraa enkä tiennyt miten tanssin. Herra sanoi: ”Haak-Sung, teit hyvää työtä kun evankelioit tänään. Myös, kun siivosit kirkkoa. ” Hän tuntui olevan ylpeä toimistani ja jatkoi kiittämistään: ”Minun Haak-Sung, kun evankelioit, sinä johdit ja huolehdit pikkuveljistä ja – siskoista. Ilma oli hyvin kylmä, mutta sinä voitit esteet. Teit hyvää työtä. Olen oikein ylpeä sinusta.” Sitten Hän halasi minua.
Heti kun Jeesus oli lähtenyt, neljä demonia ilmestyi ja hyökkäsi kimppuuni yht´aikaa. Ensimmäinen oli luurangon muotoinen. Luut irtosivat erilleen nivelistä ja alkoivat tanssia. Toinen oli sama, joka ilmestyi ennen Jeesuksen tuloa, puolet sen ihmiskasvoista oli palanut. Se yritti häiritä keskittymistäni rukoukseen ja sanoi: ”Älä rukoile! Seis. Et voi rukoilla.” Kolmannella oli pitkät, keltaiseksi värjätyt hiukset. Se yritti häiritä minua liikehtimällä nopeasti puolelta toiselle. Se liikehti silmieni edessä. Vielä yksi käden muotoinen demoni yritti keskeyttää rukoukseni tanssimalla ja liikehtimällä kirkon seinillä ja katossa. Kaikki nämä demonit yrittivät häiritä rukousta. Keskityin koko voimallani rukoukseen ja huusin sisimmässäni. Vetosin voimakkaasti Jeesuksen nimeen rukouksissani. Lopputulos oli, että kaikki pahat henget poistuivat.
Alkoholistit Helvetissä
Kärsivät Suuressa Keittopadassa
Kun olin karkoittanut demonit, Jeesus ilmestyi. Hymyillen Hän sanoi: ”Haak- Sung, meillä on paikkoja joissa vierailla. Mennään niihin yhdessä.” Heti kun Hän oli ottanut käteni omaansa, olimme välittömästi helvetissä. Näin valtavan kuumennetun mustan padan. Kun katsoin sen sisälle, siellä oli kiehuvaa vettä ja kuumaa höyryä nousi ylös siitä. Vesi näytti kiehuneen jo jonkin aikaa.
Jeesus käski katsomaan lähempää. Nyt huomasin, että vedessä oli joukoittain ihmisiä kirkuen ja huutaen kivusta. Huudot kaikuivat kun tulin lähemmäksi. Joukossa tietty mies kiinnitti huomiotani. Hän nosti kätensä minua kohti ja kutsui nimeltä: ”Haak-Sung, auta minut pois täältä. On niin kuuma”. Silloin tajusin, että mies oli serkkuni. Hän yritti tarttua minuun saadakseen apua. Tätä paikkaa vahtimaan komennettu otus lensi nopeasti pataan ja nuiji serkkuani nuijallaan ja veti hänet takaisin pataan. Otus näytti lepakolta.
Demonilla tai pahalla otuksella oli pitkä, valtava sarvi otsassaan. Tämä paikka vilisi demoneja kävelemässä ja lentämässä joka suuntaan. Niitä näytti olevan loputtomasti. Ne näyttivät lohikäärmeiltä, lentäviltä käärmeiltä, joilla oli siivet. Jeesus sanoi: ”Haak-Sung, älä pelkää. Demonilaumat eivät voi vahingoittaa sinua niin kauan kuin Minä olen vierelläsi suojaamassa sinua.”
Demonit katsahtivat meihin kun lensivät ohi. Herra sanoi: ” Tätä paikkaa kutsutaan ´kiehuvan padan piinaksi.´ Siellä piinataan alkoholisteja ja tupakoitsijoita.” – Kun ihmiset joutuivat kiehuvaan veteen, heidän lihansa hajosi. Outoa kyllä, kiehuvan veden sisällä paloi tuli. Kun katselin, Herra osoitti eleellään, että olisi aika poistua. Sanoin: ”Aamen.” Ennen kuin sekunti oli kulunut olimme takaisin kirkossa.
Paholainen Ilmestyy Jatkuvasti
Lee, Yoo-Kyung: Kun rukoilin, ilmestyi demoni koripalloilijan hahmossa, jota Veljeni Haak- Sung oli kuvaillut. Se puhui minulle ja nyökytteli päätään: ”Haluaisitko pelata erän korista kanssani? ” Vastasin: ”Sinä saastainen henki, Jeesuksen Kristuksen nimessä, poistu!” Se poistui. Pian toinen demoni ilmestyi. Tämä muistutti TV:n piirrettyjen hahmoa. Sen puolet kasvoista oli ihmisen, toinen puoli oli naamioitu. Sillä oli sarvi päässään. Kuten tavallista, karkoitin sen pois Jeesuksen nimessä.
Toinen demoni ilmestyi ja kutsui minua Jeesuksen antamalla lempinimellä. Se häiritsi minua pirullisella naurullaan ja sanomalla: ”Neiti Moe”. Nuhtelin sitä: ”Tuon lempinimen on Jeesus antanut minulle. Kuinka uskallat käyttää sitä?” Demoni vastasi ilkeällä käkätyksellä: ”Minä kykenen kuulemaan joka sanasi mitä puhut. ” Sanoin vihaisena: ” Sinä saastainen henki. Jeesuksen nimessä, häivy!”
Kun se oli lähtenyt, toinen tuli tilalle. Tällä kertaa se oli ihmiskäden muotoinen, jonka veli Haak-Sung oli kohdannut. Se yritti pelästyttää minut kiertelemällä säännöttömästi ympärilläni. Sitten tuli ” koripalloilija” taas. Se aneli minua pelaamaan: ”Etkö tiedä, kuinka hauskaa koriksen pelaaminen on? Pian nyt, mennään pelaamaan!” Se jatkoi ärsyttämistä. Pudistin päätäni ja huusin: ”Ei, ei!” Ja ajoin sen pois Jeesuksen nimessä.
Pian Jeesus ilmestyi kirkkaassa, hohtavassa asussa. Hän otti käteni ja sanoi: ”Yoo-Kyung, menkäämme taivaaseen.” Kun tulimme taivaaseen, enkelit tervehtivät, kuten tavallista. Jeesus aina otti minut huoneeseen, joka oli täynnä kirjoja. Hän halusi, että tutkin ja luen tuon valtavan kirjakokoelman, joka oli elegantisti koottu hyllyilleen. Siellä oli niin monia kirjoja, että en voinut lopettaa eri aihealueiden tarkastelua. Kirjat olivat kultaa. Olin aina haltioissani päästessäni tähän huoneeseen. Koskettelin ja katselin lukemattomia kirjoja. Herra sanoi: ”Yoo-Kyung, menkäämme käymään nyt helvetissä.” Vastustelin: ”Ei, en halua. En halua nähdä helvettiä.” Kuitenkin Herra hienovaraisesti johdatteli minua ja sanoi, että oli eräs paikka helvetissä, joka minun pitäisi nähdä. Jeesus sanoi: ”Olen aina kanssasi. Älä pelkää.” Kun Hän otti tiukasti käteni omaansa, me matkasimme helvettiin.
Ikuinen Kärsimys Helvetissä
Minua ei lakannut hämmästyttämästä kuinka nopeasti me matkasimme paikasta toiseen. Niin kauan kuin pidin Herran kädestä, olin joko taivaassa, helvetissä tai kirkossani sekunnin murto- osassa. Herra ja minä seisoimme helvetin keskustassa. Herra otti minut katsomaan helvetin pelottavinta näkymää. Pelkäsin näkymää mummini piinasta.
Minä näin mummini paikassa, jossa tulen liekit paloivat korkeimmillaan. Vaikka seisoin turvallisen matkan päässä, saatoin silti tuntea tulen lämmön. Mummini seisoi seuraavana jonossa paistinpannuun. Tuo valtava paistinpannu oli tulikuuma. Suuret punaiset ja siniset liekit valaisivat aluetta. Näin joukoittain ihmisiä, joita oli käristettiin öljyssä. Kuulin heidän kauheat huutonsa. Näin pelonniiden kasvoissa, jotka odottivat käristämistään. He kaikki vapisivat hysteerisesti astuessaan eteenpäin.
Mummini oli ensimmäisenä jonossa. Hän huusi pelosta. Tehtävään määrätty otus nosti hänet ja heitti paistinpannuun. Sekunnissa hän kirkui: ”Ahh on niin kuuma! Eikö kukaan voi pelastaa minua?” Minä melkein pyörryin, kun kuulin tuon kamalan huudon.
Mummini kanssa oli valtavia ihmisjoukkoja paistumassa. Kaikki huusivat: ”Pelastakaa minut, auttakaa minut pois täältä. Apua!” Kun heitä oli kidutettu pannussa, heidät heitettiin tuleen. Ihmisiä paloi loputtomasti. Heitä poltettaisiin ikuisesti. Palaneen lihan käry leijui ilmassa ja savu nousi korkealle taivaalle. Oli vaikeaa nähdä kaikkea savun takia. Otus veti ihmisiä pois liekeistä. Heti kun heidät otettiin liekistä, heidän lihansa palautui ennalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sitten näin ison käärmeen ja se kiertyi mummin ympärille jaloista kaulaan asti. Se alkoi tiukentaa otettaan.
Kun käärme tiukensi puristustaan, mummi huusi minulle: ”Yoo- Kyung, pyydä Jeesusta pelastamaan minut. En kestä tätä enää kauempaa. Voi, en kestä kidutusta enää kauempaa.” Sitten käärme mursi hänen niskansa. Huusin mitä keuhkoistani lähti: ” Mummi! Jeesus, tee jotakin! Isä Jumala!” – Mutta Herra sanoi: ”Se on liian myöhäistä!”
Väkivaltainen otus heitti mummini takaisin paistinpannuun. Hän oli avuton nainen vailla toivoa. Kuitenkin heti kun hänet oli heitetty pannuun, hän sai jotenkin kerätyksi voimia huutaa tuskissaan. Hänen lihansa hajosi. Noidankehä jatkui ja toistui ja toistui…Jälleen joukoittain ihmisiä sai takaisin inhimillisen rakenteensa. Sitten heidät heitettiin paistinpannuun ja lihansa irtosi ja jäljelle jäi vain heidän luurankonsa. Otus otti luurangot pois pannusta ja ihmiset palautuivat ennalleen. Lopulta käärme kiertyi heidän ympärilleen ja taittoi heidän niskansa.
Jeesus sanoi: ”Helvetti on ikuisen kidutuksen paikka. Ihmispaljoudet, joukossaan mummisi, ovat ikuisessa piinassa. Kidutus jatkuu ikuisesti tuon noidankehän tapaan.” Sitten kuulin mummini huutavan minulle: ”Yoo- Kyung, etkö tunne sääliä minua kohtaan? Kuinka voit vain seistä ja katsella siellä kiduttamistani? Minä vetoan sinuun. Pelasta minut. En kestä enempää. On liian kuuma. Yoo-Kyung, tee jotakin.”
Hänen surullisten vetoomustensa tähden aloin itkeä hillittömästi. Herra pani kätensä ympärilleni ja lohdutti minua. Huusin pahalle otukselle: ”Otus, älä koske mummiini! Älä kiduta häntä! ” Mutta vaatimukseni kaikuivat kuuroille korville. Otuksella oli lukematon määrä päitä, joukoittain käsiä ja jalkoja kiinnittyneenä kaikkiin ruumiinkohtiin. Jeesus sanoi: ”Yoo- Kyung, sinun ei tarvitse katsoa enempää.” Herra johdatti toiseen paikkaan. Kun lähdimme, mummin huudot jäivät taakse. Määränpäässämme kolme demonia tanssi ilosta.
Ne olivat epämiellyttävän näköisiä henkiä. Yhdellä niistä oli valtavan iso pää ja toisella taas erittäin pieni. Kolmannella oli tukkaa vain keskellä päätä. Demonit olivat matkan päässä, mutta kuulin, että ne puhuivat likaista kieltä. Näin niiden juoksevan uhriensa luokse ja kuinka ne armottomasti repivät heidät hampaillaan. Herra ja minä menimme lähemmäksi nähdäksemme tarkemmin.
Olin kuin räjähdyksen lamaama etulinjan sotilas kranaattikauhussa ja pyörtymisen partaalla. Taas siinä oli mummini. Viimeksi näin hänet kidutettuna paistinpannussa. Nyt häntä kiduttivat erilaiset demonit. Ne kirosivat häntä: ”Sinä kuolet. Sinä kuolet.” He jatkoivat kiroamistaan tauotta. Pahat henget juoksivat hänen luokseen ja purivat häneltä korvat pois. Mummi kirkui kivusta. ”Ouuh!” Hän hyppäsi ja kompuroi kädet korvillaan. Hän yritti juosta pakoon, mutta demonit estivät yrityksen ja purivat häntä, kun hän yritti väistää niitä. Halusin nuhdella niitä, mutta tiesin yrityksen turhaksi. Sydämeni oli murtunut ja sanoin Herralle: ”Jeesus, tämä on hirveän pelottavaa.” Olin paniikissa. Herra sanoi: ”Lähdetään. Olemme nähneet tältä päivältä tarpeeksi.” Me poistuimme helvetistä.
Helvetti on hirveä ja pelottava paikka. Olin syvästi helpottunut, kun olin saanut oppia tuntemaan Herran. Kuitenkin kyyneleet valuivat silmistäni kun muistelin mummi-parkani kohtaloa. Heti kun saavuin takaisin kirkkoon, aloin rukoilla. Pian ilmestyi luuranko-hahmoinen demoni. Sen pääkallo oli matojen peitossa. Kun käskin sitä häipymään Jeesuksen nimessä, se häipyi.
Kun rukoilin hartaasti, Jeesus tuli takaisin ja vei minut taivaaseen. Jeesus oli ottanut Yeh- Jeen mukaansa. Sitten lensimme halki taivaan ja saavuimme taivaan valtamerelle. Se on kirkasta kuin kristalli. Leikimme vesileikkejä, läiskyttelimme vettä ja uimme. Monta enkeliä tuli katsomaan leikkejämme. He olivat mielissään, kun huomasin heidän nauravan meitä katsellessaan. Heidän on täytynyt nauttia katselusta. Yeh-Jee ja minä hengailtiin enkelien kanssa ja meillä oli hauskaa yhdessä. Lauloimme monia lauluja yhdessä.
Herra antoi äidilleni lempinimen ”Kaunis”. Hän on kaunis nainen. Hän antoi myös Meenalle lempinimen ” Itkevä lapsi”.
Veljenpoikani Ja Lankoni Helvetissä
Baek, Bong-Nyo: Kun rukoilin kielillä, kaksi enkeliä tuli ylhäältä alas. Kysyin, mikä oli heidän vierailunsa tarkoitus. He ilmoittivat, että heillä oli käsky noutaa Baek, Bong-Nyo Herran Kirkosta. Olin innoissani kuultuani uutisen. Mutta he olivat tulleet hakemaan minut vierailulle helvettiin. Iloni oli ennenaikainen.
Enkelit ja minä kävelimme tietä pitkin helvettiin. Se oli loputon ja pimeä. Olin hermostunut, levoton ja paniikissa. Kävelimme pitkään. Tien varsilla oli sienen muotoisia puita. Mutta pian havaitsin, etteivät ne olleet puita vaan ihmisiä, jotka oli kaivettu maahan. Se oli shokeeraava näkymä.
Kun katsoin lähempää, huomasin jotain outoa. Niillä oli ihmiskasvot, mutta käärmeen ruumis. Jalkojen asemesta niillä oli käärmeen häntä. Koko ruumiinsa oli kaivettu maahan. Kun jatkoin tarkastelua sydämeni alkoi hakata ja ihoni nousi kananlihalle. ”Kuinka tämä on mahdollista?” mietin mielessäni. Heidän kasvoillaan oli outo ilme. Minulla ei ole sanoja sen kuvaamiseen.
En huomannut, että Jeesus oli saapunut ja Hän seisoi vierelläni. Jeesus ja minä seisoimme kirottujen ihmisten edessä. He pyysivät ja nyyhkyttivät Herralle: ”Herra, Herra, palauta meidät normaaliin ruumiiseemme. ” Kun katselin, kuulin äkkiä jonkun kutsuvan minua nimeltä: ”Bong- Nyo, katso tänne. Tänne näin!” Tunnistin äänen. Se oli lankoni, joka oli kuollut vuosia sitten.
Käännyin äänen tulosuuntaan päin. Hänen vierellään seisoi toinen mies. Miesten vieressä virtasi sähkövirta. Näytti siltä kuin olisi heidän vuoronsa joutua heitetyksi tuohon sähkövirtaan. Veljenpoikani ja lankoni olivat sinisenharmaita kun he puhuivat. Molemmat kutsuivat minua nimeltä. Mietin mielessäni: ”Mitä he mahtavat pelätä noin pahasti?” En havainnut paikalla mitään kidutusvälinettä tai – menetelmää. He seisoivat avoimella kentällä. Mutta kun katsoin paikkaa tarkemmin, olivatkin vitsit vähissä. Jokainen helvetin paikka on pirullinen ja pelottava, täynnä epätoivoa, kipua ja kidutusta.
Vähän ajan kuluttua salamat ja ukkonen valaisivat helvetin taivaan. Kuulosti siltä kuin taivas olisi revitty kahtia. Salama iski lähelle veljenpoikaa ja lankoani.
Säikähdimme salamaniskua ja vaistomaisesti otimme pari askelta taaksepäin pelosta. Sekunnissa tätä paikkaa johtamaan määrätty otus toi miehen ja asetti hänet riviin lankoni selän taakse. Lankoni tutisi pelosta ja huusi: ”Sisar? Mitä voin tehdä? Jos seison tässä, kaikki luuni hajoavat ja ruumiini tuhoutuu. Sisar, pyydä Jeesukselta, että minua ei lähetetä tuonne. Voi! Mitä minun pitää tehdä? Sisar, olen syyllistynyt niin moneen väärinkäytökseen sinun isosiskoasi kohtaan. Mene ja kerro isosiskollesi, että minä pyydän anteeksi sitä kipua, minkä olen aiheuttanut hänelle. OK?”
Lankoni oli viettänyt suurimman osan elämästään metsästäjänä, lähinnä linnusti. Hän rakasti sitä. Siskollani oli vaikeat ajat. Siskoni kärsi sanoinkuvaamattomista kivuista. Kerran hän komensi siskoni valmistamaan hänelle nopeasti aterian ennen metsästämään menoa. Lisäksi lounaseväät reppuun matkalle. Kun sisko työskenteli keittiössä, lanko otti yliannoksen linnustuksessa käytettyä myrkkyä. Se oli itsemurha.
Nyt hän on helvetissä eikä takaisin ole tulemista. Hän anomalla anoi, että veisin hänen viestinsä siskolleni. Hän sanoi olevansa erittäin pahoillaan kaikista vääryyksistään mitä oli tehnyt. Sitten hän pyysi sanomaan, että sisko ja siskon tytär uskoisivat Jeesukseen millä hinnalla hyvänsä. Lisäksi hän pyysi minua kertomaan heille, että he rukoilisivat lakkaamatta. Hänen suurin halunsa oli, että he pelastuisivat.
Lankoni vieressä seisoi veljenpoikani. Hän oli työskennellyt kalastuslaivan miehistössä. Työ oli kovaa. Työtoverit kiusasivat ja löivät häntä. Hän ei juuri saanut levätä työvuorojen välissä. Hän sairastui ja kuoli. Hän huusi minulle: ”Täti, ajattelin, ettei mitään kuoleman jälkeistä elämää ole olemassakaan ja että kuoltuani vain nukun rauhassa. Mutta päädyin tähän pelottavaan paikkaan. He sanovat, että minua kidutetaan ikuisesti. Mitä voin tehdä? Täti, pelasta minut. Tee jotain !” Hän nyyhkytti lohduttomasti.
Salama ja ukkonen iskivät heidän lähelleen ja molemmat paiskautuivat maahan. He huusivat: ”Pelasta minut!” Mutta salama iski heihin ja heistä tuli läjä tuhkaa. Aloin itkeä. Enkelit, jotka seurasivat meitä, yrittivät lohduttaa, mutta nyyhkytin hysteerisesti. Anoin, kerjäsin, vetosin Herraan: ”Herra, tulin tähän paikkaan nähdäkseni vanhempani ja nuoremman veljeni kidutuksessa. Sen seurauksena itken päiväkaudet ja sydämeni ja ruumiini heikentyvät. En enää kykene liikkumaan heikentyneen kuntoni takia. Miksi näytät tätä kaikkea jälleen? Kuinka voit näyttää tuollaista kidutusnäytelmää minulle? Herra, en voi katsoa enempää. En kestä sitä. En voi enää olla kärsivällinen.”
Kipu Sukulaisten Näkemisestä Kauheassa Kidutuksessa
Huusin kivusta, kun katselin sukulaisteni kidutusta. Herra piti minua kädestä. Sitten Herra tiukensi otettaan ja vei minut toiseen paikkaan, jossa oleili valtava otus. En kyennyt näkemään otuksen pään toista reunaa, otuksen koko oli jättimäinen. Kykenin näkemään kaikenlaisia eläimiä otuksen ruumiin sisällä. Ne kirkuivat. Siellä oli susia, kissoja, tiikereitä, leijonia, hevosia ja monia muita. Nämä villieläimet mourusivat koko ajan. Kun otus avasi suunsa, sen sisällä oli toinen suu ja sen sisällä taas suu – sitä jatkui loputtomiin. Suita oli noin 70-100. Otuksellakin oli 70-100 päätä. Otus oli musta. Sen kieli ja hampaat olivat kuin hailla. Joukoittain ihmisiä oli imeytynyt otuksen suihin. Näin äitini ihmisjoukossa.
Koin välitöntä kipua kun äitini ja minun katseet yhtyivät. Äiti aneli, että pelastaisin hänet. En ikinä unohda hänen ilmettään enkä katsettaan hänen tuijottaessaan minua. Voinko ikinä poistaa sen muististani? Hän aneli: ”Bong-Nyo, pelasta minut. Minähän pyysin sinua olla tulematta enää tänne. Mikä on vierailusi tarkoitus? Jos tulet näin uudelleen, sinun olisi pitänyt pyytää Herraa ottamaan minut pois täältä…Eikä vain katselemaan ja itkemään. Tulitko vain katselemaan kiduttamistani?” Hänen tätä itkiessään otus imi hänet suuhunsa.
Itkin tiedostamattani, jolloin pikkuveljeni, joka oli tehnyt itsemurhan, ilmestyi näkynä. Saatoin kuulla äänensä sanovan minulle: ”Sisko, minulla on hirveä mahakipu. Pelasta minut, sisko. Mahakipuni on sietämätön.” Kun veli itki kivuissaan, olin avuton enkä kyennyt tekemään mitään. Vihaisena vetosin Herraan: ”Miksi, Herra? Miksi otat minut toistuvasti helvettiin ja annat minun kokea sietämätöntä kipua? Äitini, pikkuveljeni, isäni, lankoni, veljenpoikani ovat kaikki kirotut ja kidutettavina. Jeesus, kuinka Sinä voit tehdä tämän minulle? Itken joka päivä ja ruumiini heikontuu helvetti-vierailuista. Miksi et ota pastori Kimiä vierailuille taivaaseen ja helvettiin? Hän rukoilee monta tuntia päivässä, enemmän kuin minä. Haluaisiko hän käydä taivaassa ja helvetissä? Miksi olet valinnut minut kokemaan tämän tuskan katsella rakkaittensa kärsimyksiä kidutuksissa?” – Jeesus seisoi vaiti. Herra näytti minulle lisää kidutuspaikkoja.
Kesken rukouskokouksen saimme vierailijan. Hän oli erään toisen kirkon pastorin vaimo. Hän ja hänen miehensä olivat pastori Kimin läheisiä ystäviä. Vaimo sanoi tulleensa siksi, kun edellisestä rukousillasta hän oli tullut niin siunatuksi. Lisäksi hänellä oli joitakin kysymyksiä ja hän halusi konsultoida hengellisistä kysymyksistä. Rukouskokouksemme päättyi suunniteltua lyhyempänä odottamattoman vieraan vuoksi. Kun heidän keskustelunsa olivat ohi, pastori antoi vieraalleen kyydin kotiin. Sitten aloitimme toisen rukouskokouksen.
Kun rukoilin kielillä, perheeni kidutus helvetissä tuli mieleeni. Aloin itkeä. Herra palasi jälleen. Vetosin Herraan: ”Herra, seuraavalla kerralla, ota pastori mukaasi minun sijastani. Pastori on soveliaampi kokemaan ja kirjoittamaan tarkan raportin.” Herra vastasi: ”Hyvä on. Ole vielä hetki kärsivällinen. Sinun on opittava vielä vähän enemmän.”
Tapaaminen Arkkienkeli Mikaelin Kanssa
Kun Jeesus lohdutti minua lämpimillä sanoillaan, Hän käveli lähemmäksi ja sanoi: ”Minä vien sinut taivaaseen täältä. Näytän sinulle enemmän taivasta. Minä pyyhin pois kyyneleesi. Tiedän, että olet kokenut kovia kipuja.” Hän piti kädestäni hellästi. Kun Hän piti kädestäni, minut varustettiin kirkkaalla, loistavalla puvulla, jossa oli siivet. Uusilla siivilläni lensimme läpi alttarilla seisovan ristin.
Matkustaminen taivaaseen on mitä kiehtovin elämys. Kun olimme lentäneet Maan ilmakehän halki, kuljimme läpi avaruuden. Ohitimme joukoittain tähtiä. Lensimme galaksista toiseen. Jatkoimme läpi pimeän kuilun. Sen jälkeen oli edessämme kaksi tietä. Toinen vasemmalle, toinen oikealle. Vasen helvettiin, oikea taivaaseen.
Jeesus ja minä menimme oikealle ja tulimme kirkkaana hohtavaan kultaiseen linnaan. Joukoittain enkeleitä tuli meitä vastaan toivottamaan meidät tervetulleiksi. Enkelien joukosta Herra esitteli minut erikoiselle enkelille. Se oli arkkienkeli Mikael, enkeli, josta pastori oli puhunut saarnassaan. Jeesus sanoi arkkienkeli Mikaelille: ”Tämä pyhä on ollut uskossa vasta kaksi kuukautta. Tällä lampaalla on ollut mahdollisuus kokea ja todistaa helvetistä. Hänen hengellinen näkönsä on avautunut määrättyjen rukouskokousten aikana. Hän on kokenut shokeeraavan elämyksen helvetissä. Hän on todistanut kuinka hänen sukulaisiaan yhä kidutetaan. Käsken sinua, Mikael, ottamaan hänet kierrokselle taivaaseen ja näyttämään hänelle ihmeellisiä paikkoja. Lohduta häntä myös.”
Arkkienkeli kumarsi päätään ja sanoi: ”Kyllä, Herra.” Sen jälkeen Mikael ja minä lensimme taivaan eri paikkoihin. ”Vau! Uskomatonta!”, sanoin enkelille. Alkoi olla ilmeistä, ettei taivaan kaikkia paikkoja voisi nähdä vaikka siihen saisi käyttää maallisen elinaikansa. Herra saatteli minua näyttäen muutamia paikkoja. Herra nautti siitä kun sai näyttää minulle henkilökohtaisesti nuo taivaan ihmeelliset paikat.
Taivaan Eristetty Alue
Jeesus lohdutit minua: ”Bong-Nyo, heikentyneestä kunnostasi johtuen sinulla on vaikea olla. Tiedän, että olet emotionaalisesti tyrmistynyt. Mutta minulla on erityinen paikka, jonka näytän sinulle. Tuo paikka on sallittu näyttää vain sinulle. Katsele tarkkaan.” Kysyin Herralta: ”Mihin viet minut? ” Näytän sinulle Isäni talon. Kuitenkaan kenenkään ei ole sallittu mennä taloon sisään. Mutta saat nähdä sen ulkoseinät.”
Muistan pastorin opetukset Jumalasta. Pastori opetti kerran, että Jumala on valo. Jumala on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän ei muutu. Hän on kanssamme riippumatta siitä missä me olemme. Hän suojelee ja pitää meistä huolta.
Ajattelin mielessäni: ”Miten Jumalalla voi olla talo?” Herra veti minua kädestä ja vei minua. Aloimme matkata kohti taivaan huippua. Tuntui kuin olisimme lentäneet loputtomasti ylöspäin. Tulimme paikkaan, jossa oli kirkkaita valokeiloja. Olimme saavuttaneet seinät, jotka olivat puhdasta kultaa. Koko seinä, alhaalta ylös, oli puhdasta kultaa.
Jeesus kertoi, että tämä oli eristetty alue, jonne kenelläkään ei ollut lupaa päästä. Seinät olivat erittäin kirkkaat. Valomäärän takia en voinut nähdä tarkasti.
Jeesus kuvaili, että Jumala on omnipresentti, mikä tarkoittaa, että Hän on kaikkialla kaikkina aikoina. Aika ei vaikuta Jumalaan. Hän on mukana kaikissa luomakuntansa toiminnoissa. Hän johtaa tahtonsa mukaan. Herra jatkoi taivaan eri paikkojn näyttämistä minulle. Hän myös kruunasi minut kultaisella kruunulla. Sitten palasimme Herran Kirkkoon.
Kun palasin kirkkoon, jatkoin rukolemista. Rukousteni aikana näin näyn. Näin Isän Jumalan Valtaistuimen. Katseleminen oli vaikeaa. Kirkas, sateenkaaren väreissä loistava valo lävisti silmäni. Valo oli erittäin voimakasta. En kyennyt nostamaan päätäni. Rukouksessa ollen kysyin Isältä: ”Isä Jumala, miksi ojentaudut puoleeni? ” Silloin ääni, joka oli kuin ukkosen ääni ja joka kaikui kaikkialla maailmassa, tuli ylhäältä. Pehmeä, ystävällinen ja auktoriteetin omaava ääni sanoi: ”Minä vain halusin näyttää sinulle.” Kun Isä Jumala ojentautuu, maailma tulee kirkkaammaksi kun valo valaisee sen.
Diakonissa Shin, Sung-Kyung
Tulee Mukaan Rukous-kampanjaan
Diakonissa Shin, Sung-Kyung (33-vuotias): Päivärukouspalvelun jälkeen menimme pastorin kotiin syömään. Kun olimme aterialla, Sisar Baek, Bong-Nyo kertoi, kuinka hän oli tavannut Jeesuksen ja Yeh-Jeen. Hän sanoi, että Yeh-Jee oli taivaassa Jeesuksen kanssa. Olin järkyttynyt uutisesta. Tyttäreni Yeh-Jeen elämä oli ollut vaikea. Hän oli taistellut syöpää vastaan jo lastentarhaiästä alkaen. Hän kuoli yhdeksänvuotiaana Han Yongin yliopistollisessa sairaalassa. Kun hän oli kivulloisimmillaan, olin tavannut pastori Kim.
Ennen kuin tyttärelläni diagnosoitiin syöpä, olin erään kultin jäsen. Olin syvästi vihkiytynyt kulttiin. Kuitenkin tyttäreni sairaus sai minut irtoamaan kultista, sillä minun oli käytettävä paljon aikaa hänen hoitamiseensa. Tyttäreni pelastui ennen menehtymistään. Pastori Kim palveli häntä ennen kuin hän kuoli. Hän tunnusti suullaan, että Jeesus oli hänen Herransa ja Pelastajansa. Hänellä oli kipuja koko ajan. Mutta kun pastori Kim tuli ja rukoili hänen puolestaan, kivut hävisivät. Tyttäreni pyysi ystävällisesti, että mieheni ja minä halaisimme häntä. Kun olimme halanneet häntä, hän kuoli ja meni taivaaseen. Hänellä oli kuolinhetkenään täydellinen rauha ja minä tiesin sisimmässäni, että on olemassa taivas. Sitten minusta tuli diakonissa ja vihkiydyin kirkon palvelukseen. Ikävä kyllä aloin tehdä työtä sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Joka vuosi, Yeh-Leen kuolinpäivänä aviomieheni ja minä, kävimme hänen haudallaan saarella, jonne hänen tuhkansa oli siroteltu. Tänään tiedämme, että nuo haudalla käynnit olivat turhia.
No, rukouskokouksessa oli yhdeksän ihmistä ja he rukoilivat läpi yön, vaikka ilma oli kylmä.
He olivat kertoneet minulle, että he tapasivat Jeesuksen ja olivat käyneet sekä taivaassa että helvetissä. Ollakseni rehellinen, en uskonut kerrottuja väitteitä tosiksi. Kuitenkin he kaikki kertoivat samoin. Jopa nuoret olivat hengellisesti heränneet niin, että he kykenivät näkemään taistelun yksityiskohdat ja karkoittamaan riivaajat. Kuuntelin heidän näkyjään melkein joka viikko. Olin hämmentynyt ja häpeissäni heihin kuulumisestani ja siitä, että minua kutsuttiin diakonissaksi. Sisar, joka oli ollut jäsen vasta kaksi kuukautta, sai pyhän kielillä puhumisen armolahjan, ja rukoili yöt läpeensä. Hänkin oli hengellisesti herännyt. Tulokkaana huomasin heti, että hänen uskonsa oli kasvanut suuremmaksi omaani. Kukaan ei olisi kyennyt arvioimaan kuka oli uusi jäsen ja kuka oli diakonissa.
Sanouduin irti työstäni ja päätin alkaa osallistua kokoyön rukouskokouksiin kokosydämisesti. Järkytyin lisää ja kaikki tuo oli mielikuvitukseni ja odotusteni ulkopuolella. Vaikka olin diakonissa, en ollut aikaisemmin osallistunut yöllisiin rukouskokouksiin. Annoin vain puolet kymmenyksiä. Koko elämäni aikana olin rukoillut enintään 10 minuuttia kerrallaan. Sen jälkeen kun sain pyhät kielet, pakotin itseni rukoilemaan tunnin.
Kun saavuin rukouskokouksiin, järkytyin siitä mitä näin. Tilaisuus sinällään teki suuren vaikutuksen. Rukoukset todella jatkuivat koko yön. Kaikki, aikuiset ja lapset, jatkoivat rukousta aamuun saakka ilman taukoa. He eivät näyttäneet edes väsyneiltä. Meena, 5-vuotias, rukoili kolme tuntia yhteen menoon. Hän ojensi kätensä ylös ja puhui kielillä.
Toin jopa poikanikin rukousiltoihin. Hän oli alaluokalla. Hän oli ongelmanuori ja jo naapurienkin silmissä huonomaineinen. Kuitenkin kun hän alkoi osallistua kanssani kirkon tilaisuuksiin, pastori oli hyvin vaikuttunut. Ongelmanuori uudistui.
Oh, Jung-Min Saa Kielilläpuhumisen Lahjan
Olin osallistunut vain sunnuntai- jumalanpalveluksiin enkä tiennyt, kuinka erilaisia pastorin saarnat olivat iltaisin. Oli shokki kuulla ero, ilmestykset ja näyt kerrottuina. Yösaarnat eivät olleet yhtä rauhallisia kuin sunnuntai-saarnat. Saarna Pyhän Hengen voitelussa jatkui klo 19:stä klo 23:een ilman taukoa.
Ensin havaitsin muutoksen poikani käytöksessä. Poikani Jung-Min ei yleensä kyennyt olemaan hiljaa ja liikkumatta sunnuntai-jumalanpalvelusten aikana. Se hermostutti minua ja teki oloni epämukavaksi. Mutta tätä yösaarnaa poika seurasi kuin penkkiin liimattuna. Hän seurasi antaumuksellisesti ja vahvisti ”Aamen , Aamen” – huudahduksillaan.
Saarnan jälkeen aloimme rukouspalveluksen klo 23. Pastorilla oli erikoispaikka pojalleni. Poikani ei osannut rukoilla. Siksi pastori alkoi opettaa kuinka rukoillaan. Pastori haki lattiatyynyn ja kehoitti poikaa käymään polvilleen tyynylle ja nostamaan kätensä ylös ja rukoilemaan lakkaamatta. Vaikka poikani on itsepäinen ja tietämätön, pastori selitti, että pojan pitäisi rukoilla sydämensä halusta ja pyytää Pyhän Hengen lahjana kielillä puhumisen armolahjaa. Pastori selitti, että jos hän saisi Pyhän Hengen armolahjan, hän kykenisi rukoilemaan pitempään ja vastaanottamaan rukoillessaan voimaa. Näin pastori ohjasi häntä pyytämään ja haluamaan ensiksi kielten lahjaa.
Kaikki rukoilivat palavasti kielillä. Pastori asetti pojan vierelleen ja kehotti häntä rukoilemaan alttarilla. Pastori laittoi kätensä hänen päälleen ja alkoi rukoilla. Kun pastori voimakkaasti rukoili kädet pojan yllä, poikani nosti kätensä ylös ja alkoi itkeä. Sitten hän alkoi rukoilla kielillä. Poikani tuli likomäräksi kyynelistä ja hiestä.
Ajattelin mielessäni: ”Hän on vasta seitsenvuotias. Kuinka on mahdollista, että hän tekee parannusta ja rukoilee noin hartaasti?” Rukoilin Herraa sydän kiitollisuutta täynnä. Päätin kokosydämisesti omistaa loppuelämäni rukouskokouksille. Sitten lopetin rukoukseni.
Kirjailijan tapaaminen
Pastori Michael Park (AMI Mission Church amisbuso@sbcglobal.net):
Pastorina olen lukenut monenlaisia kirjoja hengellisestä sodankäynnistä. Käytän niitä saarnoissa, opetuksessa ja päivittäisessä elämässä lähetysmatkoilla eri maissa.
Kun kuulin ensimmäiseksi kirjasta ”Baptize by Blazing Fire”,(Tulikaste) ajattelin, että se on taas yksi ”tuon tapaista monista” vain eri otsakkeella. Mutta luettuani kirjan, totesin, että käsitykseni hengellisestä sodankäynnistä oli ollut täysin väärä. Hengelliset silmäni olivat olleet sidotut. Olen lukenut kaikki viisi pastori Kimin Blazing Fire – sarjan kirjaa.
Hengellistä sodankäyntiä koskevia kirjoja on vaikka millä mitalla hengellisissä kirjakaupoissa. Monet nojaavat omiin kokemuksiinsa ja soveltavat jotain Raamatun teoriaa. (On oikein käyttää Raamatun periaatteita kun soditaan demonihenkiä ja pimeitä pahan voimia vastaan). Kuitenkin Baptize by Blazing Fire (Tulikaste) on erilainen. Herra Jeesus Kristus ilmestyi tälle pienelle kirkolle henkilökohtaisesti ja avasi kunkin kirkon jäsenen hengelliset silmät. Näin he voivat nähdä Jeesuksen ja demonit. Herra opetti heitä kuinka käydä hengellistä taistelua ja kuinka vastustaa paholaista ja hänen demonejaan ja kuinka nähdä ne omin silmin. On innoittavaa nähdä kuinka helppoa taistelu paholaista vastaan on sen jälkeen kun hengelliset silmät ovat avatut. On niin paljon erilaisia demoneita aiheuttamassa sairauksia, pahoja ajatuksia, perheiden rikkoutumisia, kirkkojen jakautumisia, ja paljon paljon muuta.
Lukemani innosti minut vierailemaan Koreassa Herran Kirkossa. Se tapahtui hiljattain. Sain pastori Kimiltä ja hänen seurakunnaltaan lämpimän vastaanoton. Epäilyni kirjan asioita kohtaan haihtuivat kuin sumu, kun puhuin pastorin Kimin kanssa, sekä muiden vierailijoiden ja seurakuntalaisten, nuorten ja vanhempien, kanssa. Mikä hämmästytti minua oli, että kirkko on täpösen täynnä rukoustaistelijoita jo alkaen klo 21.30 aina aamuun klo 5.00 saakka 365 päivänä vuodessa. He ovat tekevät esirukoustyötä. Joka ilta on vahva palvonta/ylistys- palvelus, hengellinen tanssi, saarnoja, voitelevan tulen välittämistä ja paljon rukousta.
Olen ollut todistamassa, kuinka Herra ottaa varhain aamulla pastori Kimin kanssaan helvettiin joka päivä. Herra Jeesus haluaa hänen kokevan helvetin kärsimykset ja kidutukset, koska Hän haluaa kertoa maailmalle, että helvetti on todellinen! Hänet on otettu myös taivaaseen monta kertaa. Herra suree sitä, että tämän päivän kirkot eivät enää usko helvettiin, tai enintään ottavat sen liian kevyesti.
Tämä hämmästyttävä kirja on must- ( täytyy- !) lukemistoa kaikille kristityille. Baptize by Blazing Fire (Tulikaste) rohkaisee sinua voittamaan hengellisen taistelun samoin kuin antaa sinulle ihmeellistä esimakua taivaasta. Kirkkoni aikoo kääntää pastorin sarjan englanniksi. Näin kristityt voivat kääntää sen omille kielilleen. Haluan kiittää Yoojinia ja Jenaa käännöstyöstä – (he saivat Hengessä tanssimisen lahjan rukouksensa aikana.) 1.Pt. 5:8: ” Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenet hän saisi niellä.”
- Jeesuksen Kristuksen orja.
- Pastori Michael Park
- AMI Mission Church (714) 537-3397
JATKUU KIRJASSA TULIKASTE KAKSI …
Kirjan kääntäjän loppusanat
Teksti on vapaasti kopioitavissa, levitettävissä ilman rahaa ja hintaa. Muistakaa Herramme sanat: Lk. 12:49: ”Tulta Minä Olen tullut heittämään maan päälle, ja kuinka tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt.” Ja 1. Joh. 5:1: ” Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus ,on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa sitä joka on synnyttänyt, rakastaa myös sitä, joka on hänestä syntynyt.” ja Ilm. 2: 4: ”Se minulla on sinua vastaan, että olet hylännyt ensirakkautesi.” Ilm. 3:15: ” Kunpa olisitkin kylmä tai palava!” Armeijan kiväärikomppanian ohjesääntö: ”Asetta ei koskaan, missään olosuhteissa saa suunnata muuta kuin vihollista kohtaan. ”
Hgissä poikkeusolojen aikana maalis-toukokuussa 2020, englanninkielisen kirjan kääntäjä: Olli V. V. Siipola; olli.siipola@welho.com
Esipuhe 4
TAPAHTUMASARJA, JOKA AVAA HENGELLISET SILMÄT ( I-V)
I Rukous kielillä
II Demonihenkien vierailut
III Demonihenget ja niiden suunnitelmat
IV Demonihenkien alati vaihtuva ulkomuoto
V Herran toimintatapa taisteluissa
Hengellisen näkökyvyn avautumisen jälkeen
Pahan voimat hyökkäävät
Saatanan pahojen voimien nimet
NOITA JA VELHO USKOO JEESUKSEEN 10
Johdanto. 30-päiväinen rukouskampanja. Yhteenveto Pastori Kim Young-Doo 18
Herran Kirkon rukoussoturit 23
1. päivä. Jumala auttaa pyhimmässä paikassaan (I-III)
I Vastukset ovat mahdollisuuksia kohdata Jumala
II Hän vastaa Temppelissä, Kaikkeinpyhimmässä
III Rukouksen kautta Jumala toteuttaa suunnitelmansa
2. Päivä 27
Lee, Yoo- Kyung kohtaa Jeesuksen ensi kertaa; vierailee Taivaassa
Rva Beak, Bong- Nyon Hengellinen näkökyky avataan
Pyhä Henki johti palavaa rukousta
3. Päivä 33
Yoo- Kyung pyytää sydämensä pohjasta apua Jeesukselta
4. Päivä
Yoo- Kyung kohtaa valkopukuisen paholaisen
5. Päivä 35
Jeesus ja Sisar Baek vihitään taivaassa
Lee, Haek-sung tapaa äidinäitinsä helvetissä
Haek-Sungin ensikäynti taivaassa
6. Päivä 40
Yhdeksän rukoustaistelijaa; 4+4 lammasta ja yksi karitsa
Kolmiyhteisen erikoiskokous
Lahja tanssia Pyhässä Hengessä
Sisar Baekin koti taivaassa
Pastori Kimin ja vaimonsa koti ja aarrekammio taivaassa
II rukousjakso. Yoo- Kyung kohtaa jälleen äidinäitinsä helvetissä
7. Päivä 48
Sisar Baekin toinen tytär kohtaa äidinäitinsä uudelleen helvetissä
7. Päivä 48
Joo- Eunin, 14, Hengellinen näkökyky avataan
Pahojen henkien näkeminen
Sisar Baekin toinen tyrät kohtaa äidinäitinsä uudelleen helvetissä
Lähtö helvetistä. Saapuminen taivaaseen
8. Päivä 51
Saatana testaa
Pyhä Henki johti rentoa ja epämuodollista jumalanpalvelusta
Sunnuntain yöjumalanpalvelus
Demonihyökkäykset hajottavat keskittymiskyvyn rukoukseen
Rukous jalkapohjasyylän parantamiseksi
9. Päivä 56
Lee, Haak-Sung nauttii taivasmatkastaan
Jeesus, paranna haavamme!
Jeesus antoi meille lempinimiä
Sisar Baek käy helvetissä
Sisar Baek tapaa äitinsä helvetissä
Sisar Baek tapaa isänsä ja nuoremman veljensä helvetissä
Pyyntö helvetissä olevan pikkusiskon anopin puolesta
Paholainen naamioituu Jeesukseksi
10. Päivä 66
Jeesuksen nimessä lähde luotani, Saatana!
Näky Jeesuksesta ristiinnaulittuna
Pastori Kimin vaimon isän- ja äidinpuoleiset isoäidit taivaassa
Näkyvä ja näkymätön hengellinen herääminen
”Srk ilahtuu lyhennetystä jumalanpalveluajasta ”(Jeesus varoittaa, kritisoi )
Herran diagnoosi kulteista
Jumala vuodattaa voiteluöljyä Pastori Kimin päälle
VÄÄRENNETTYÄ KRISTILLISYYTTÄ
Demonien Kuningas paljastetaan
Rohkeaa evankeliointia
11. Päivä 79
Pahojen henkien loputtomat hyökkäykset
Herran hyvä tapaaminen. Täynnä toivorikasta odotusta
Jeesuksen kotitalo taivaassa
ISÄ JUMALA. OLEMUS. KOLMINAISUUS
Hyönteisparvia helvetissä
Demonijoukko estää tiemme Kirkkoon
Kirkkomme ja seurakuntamme muuttuu tulipalloksi
12. Päivä 86
Paholainen tekeytyy Herran Enkeliksi, jopa Jeesukseksi
Demoni kauniin naisen hahmossa
Pastorin miellyttävä saarna
Isä Jumala säätää säät ja neljä vuodenaikaa
Punaisen Valon alueen syntiset helvetissä
Paholaisen lukemattomat käynnit
Uinti taivaan valtameressä
13. Päivä 95
Demonien totaalihyökkäys
Pastori Kim Hengellisen Tulen suojaamana
Seurakunta varmistetaan rukouskilvellä
Monet arkut täynnä pappeja helvetissä
Huorintekijät helvetin paistinpannussa
Lee, Yoo- Kyungin taivasmatka
Enkelit puolustavat nopeasti
Rva Kang, Hyun –Jan isä- ja äidinpuolen isoäidit helvetissä
II Rukouskokous. Herran ylistystä
Kalju sopii pastorille
14. Päivä 109
Demonit ilmestyvät jatkuvasti
Kiehuva pata helvetissä
Ennustajat ja itsemurhan tehneet helvetissä
Ailahtelevat helvetissä
Voinko jäädä taivaaseen?
Korkeajännitteiset rautapylväät helvetissä
Sisar Baekin äidin piina helvetin joka kolkassa
Uhkapelurien kidutus helvetissä
Sisar Baekin perheen rahallinen siunaus
Pastori Kimin isä, vanhempi sisko ja nuorempi veli helvetissä
Helvetin taivaalla ristit
Puolisydämiset uskovat helvetissä
Isä Meidän Kirkko taivaassa
15. Päivä 133
Saatana käyttää TV:tä ja tietokoneita sitoakseen ihmiset
Saatana ei anna meidän rukoilla rauhassa
Haak-Sung tanssii Jeesuksen kanssa
Alkoholistit helvetin suuressa keittopadassa
Paholainen ilmestyy jatkuvasti
Ikuinen kärsimys helvetissä
Veljenpoikani ja lankoni helvetissä
Kipu sukulaisten näkemisestä helvetissä
Tapaaminen Arkkienkeli Mikaelin kanssa
Taivaan eristetty alue: Isän koti
Diakonissa Shin, Shung-Kyung tulee mukaan
Oh, Jung- Min saa kielilläpuhumisen lahjan
Kirjailijan tapaaminen 155
Kirjan kääntäjän loppusanat 156
Aiheitten mukainen sisällysluettelo ss. 157-159 157