Christiantroopers
Tervetuloa, soturi!







                      
                                                       Christian Troopers
                      

                                               Pertti J. Peussa
                                     LL,  psykiatrian erikoisl√§√§k√§ri, ylil√§√§k√§ri

                                     (el√§kkeell√§)
                                     M.D.,  psychiatrist (retired)

                                    
                      
                                    "Emmeh√§n me taistele ihmisi√§ vastaan
                                     vaan henkivaltoja ja voimia vastaan,
                                     t√§m√§n pimeyden maailman hallitsijoita

                                     ja avaruuden pahoja henki√§ vastaan."
 
                                      Paavali Tarsolainen Ef.6:11
                                                                                                                                                                                   
                                                  
                                     "Minun lampaani kuulevat minun √§√§neni,

                                    ja min√§ tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
                                     Ja min√§ annan heille iankaikkisen el√§m√§n

                                     ja he eiv√§t ikin√§ huku eik√§ kukaan ry√∂st√§
                                     heit√§ minun k√§dest√§ni."                                    

                                      Jeesus Nasaretilainen, Joh. 10:27         

                                       


          Esipuhe


          Luku 1.                Evakkopoika

          Luku 2.           Etsint√§ ja lainalaisuus

          Luku 3.           DNA:n arvoitus

          Luku 4.           Aina tarvittaessa

          Luku 5.           Voiko kristityss√§ olla demoni?

          Luku 6.           Yhteys Luojaan ja sen varmistus

          Luku 7.1.             Karismojen k√§yt√∂n luotettavuus

          Luku 7.2.        Yst√§v√§n ja vihollisen tunnistamisen

                                  prosessini

          Luku 7.2.1.     Tunnussanojen k√§ytt√∂ 1.Joh. 4: 1-

                                 ym.

          Luku 7.2.2.     Viimeisimm√§t l√∂yt√∂ni

          Luku  7.2.3     V√§√§r√§t Jeesukset ja v√§√§r√§t Kristukset

                                  ja tilannearviointia 16.11.2020

          Luku 7.2.4.     Omat ajatukset
                             
                Luku 8.            Toimintaohje


               Luku 9.            L√§hdekirjallisuutta


                                                                                           Esipuhe



Laadin tämän sivuston nettiin, jotta mahdollisimman moni voisi lukea ja jakaa vähin kustannuksin tietoja, kokemuksia, virheitä ja voittoja hengellisestä sodankäynnistä. Teksti on suunnattu ensisijaisesti niille kristityille, jotka jo käyvät hengellistä sodankäyntiä. Kullakin meistä on oma toiminta-alueensa. Kuitenkin me kaikki tarvitsemme toisiamme, kukaan ei voi kattaa kaikkea, ei toiminnan eikä tiedon alueilla.
 
Tekstista saattaa olla apua myös niille, jotka harhailevat epätietoisina siitä, mikä on heidän kuulemastaan totta ja mikä valhetta. Jotkut saattavat tämän sivun opetuksia soveltamalla välttyä joutumasta psykiatriseen hoitoon. Toiset tulevat edistymään Herramme tahdon tietämisessä ja toivottavasti myös sen tekemisessä. Hänhän sanoi terävästi, että jos te rakastatte minua, niin te teette niinkuin minä käsken teidän tehdä.

Toiveeni on, että syntyisi sotureiden yhteistyöverkosto, joka ulottuisi myös kansainväliselle areenalle. Siksi osa aineistosta tullaan kääntämään englanniksi.

Omistan nämä sivut Helinälle, Markolle ja Elisalle.


Sipoossa  2020, Pertti Peussa                                                             



 Luku 1                         Evakkopoika

                 Synnyin Viipurissa vuonna 1936 . Vanhempani olivat silloin kansakoulunopettajina Hiitolan aseman koululla. Kuolemaj√§rven Inkil√§n koululta he siirtyiv√§t talvisodan jaloista vuonna 1939 Laukaan kunnan Lievestuoreen koululle. Is√§ni kaatui Syv√§rill√§ vuoden 1943 syyskuussa. K√§vin oppikoulun Jyv√§skyl√§n Lyseossa. √Ąitini oli aktiivinen luterilaisen  Laukaan seurakunnan j√§sen.

Luku 2.                         Etsint√§  ja  lainalaisuus

              N√§in murrosi√§ss√§ kotipaikkakunnallani Laukaan Lievestuoreella elokuvan "Vastaus", joka pani minut ajattelemaan. Se kertoi suomalaisessa teollisuuslaitoksessa ilmenneest√§ konfliktista tehtaan johdon ja ty√∂ntekij√∂iden v√§lill√§. Ratkaisuksi l√∂ydettiin ihmisen sis√§inen muuttuminen. Ihmisten ja perheiden sis√§inen muuttuminen n√§htiin l√§ht√∂kohdaksi yhteiskuntael√§m√§n muuttumiselle. Hyv√§ksyin silloin mieless√§ni periaatteen, ett√§ jos haluan jonkin ihmissuhteeni, yhteiskunnan, kansainv√§listen suhteiden tai maailman muuttuvan paremmaksi, oli parhainta aloittaa muutos omasta itsest√§ni.

                 En kuitenkaan silloin tiennyt, kuinka oma muuttumiseni tulisi toteuttaa, mit√§ se edellytt√§isi minulta, mitk√§ toimenpiteet minun puoleltani olisivat tarpeen ja miss√§ j√§rjestyksess√§ ne olisi toteutettava. Halusin saada ammatin, jossa voisin auttaa ihmisi√§. Pyrin ja minut hyv√§ksyttiin sek√§ Jyv√§skyl√§n kasvatusopilliseen korkeakouluun ett√§ Helsingin yliopiston l√§√§ketieteelliseen tiedekuntaan.

                Kun aloitin opinnot Helsingiss√§ vuoden 1958 alussa, p√§√§tin tutustua kurssini is√§nt√§√§n, joka oli yhdyshenkil√∂ tiedekuntaan p√§in. H√§nelt√§ sai parhaiten tietoa opiskeluaikatauluista ja tenttien ajankohdista. Valmistauduimme joihinkin tentteihin yhdess√§. Tutustuin my√∂s h√§nen vanhempiinsa; h√§nen is√§ns√§ oli Helsingin teknillisen korkeakoulun professori. K√§vi ilmi, ett√§ he olivat olleet mukana tekem√§ss√§ "Vastaus"- elokuvaa. Helsingin teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa toimi Ristin kilta. Siihen kuuluvia opiskelijoita toimi my√∂s "Vastaus"-elokuvan tehneen ryhm√§liikkeen parissa. T√§m√§ liike, MRA (Moral Re-Armament eli Moraalinen varustautuminen) oli jatkoa Oxford-liikkeelle, joka vaikutti Suomessakin jo ennen toista maailmansotaa ja jonka parissa liikkui joitakin huomattavia teollisuusjohtajia, poliitikkoja, ansioituneita julkkiksia sek√§ kulttuuripersoonia Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

             Sain tilaisuuden osallistua Sveitsiss√§ Montreauxissa pidett√§viin kansainv√§lisiin MRA:n kokouksiin suomalaisten kanssa vuonna 1958. Menin siell√§ er√§√§n√§ p√§iv√§n√§ polvilleni toverieni kehoituksesta ja annoin el√§m√§ni, niinkuin sanoin, kolmiyhteiselle Jumalalle, Raamatun mukaan. Koska en silloin viel√§ ollut tullut tuntemaan Kristusta henkil√∂kohtaisena  Vapahtajanani, siirryin ns. lainalaiseen tilaan, jossa pyrin olemaan kunnollinen ihminen, rehellinen, ep√§itsek√§s, moraalisesti puhdas ja rakkaudellinen. P√§√§t√∂s oli minulle kuin hyppy lentokoneesta pime√§√§n ilman laskuvarjoa. Ei ollut tietoa tulevasta, eik√§ siit√§ mit√§ se merkitsi.

          MRA:ssa opetettiin pit√§m√§√§n "hiljaisia hetki√§", joissa tarkoituksena oli kuunnella ajatuksiin tulevaa Jumalan puhetta, arvoida ajatusten oikeellisuus ehdottoman rehellisyyden, puhtauden, ep√§itsekkyyden ja rakkauden mittapuilla. T√§m√§n j√§lkeen ne piti toteuttaa. Ajatukset kirjoitettiin muistiin.  "Kun ihminen kuuntelee, Jumala puhuu. Kun ihminen tottelee, Jumala toimii", opetti pastori Frank N.D. Buchman, joka johti Oxford-ryhm√§liikett√§ ja sitten MRA:ta.  Olin mukana 17 kuukautta kest√§neell√§ kiertueella ymp√§ri Eurooppaa ja Yhdysvalloissa esitt√§m√§ss√§ n√§ytelmi√§, joissa ratkaisuksi yksil√∂n ja kansojenv√§lisiin ongelmiin tuotiin ihmisen muuttuminen - uudistuminen- "uuden ihmisen luominen".Olin mukana Suomen MRA:n tiedotuslehden toimituksessa, tapailin ylioppilaiden aktiivihenkil√∂it√§ ja kirjoittelin Ylioppilaslehteen MRA:n ideasta.

           Hesperian sairaalassa psykiatriaan erikoistuvien l√§√§k√§rien koulutuksen yhteydess√§ kuulin joitakin AA:ssa raitirtuneita alkoholisteja. Kiinnostuin silloin ryhmien k√§yt√∂st√§ ihmisten auttamisessa. Vaikka itsell√§ni ei ollut mit√§√§n alkoholiongelmaa, tutustuin AA:n toimintaan. Pidin L√§√§k√§rip√§ivill√§kin esityksen AA:n toiminnasta. Perustin Hesperian sairaalaan potilaille Nimett√∂mien Neurootikkojen ryhm√§n, jossa olin mukana pari vuotta. AA oli saanut aikanaan alkunsa sen kahden perustajaj√§senen raitistuttua Yhdysvalloissa toimineessa Oxford-ryhm√§liikkeess√§.
    
           Nykyisin en toimi MRA:ssa, en AA:n enk√§ Nimett√∂mien Neurootikkojen piiriss√§. Ne j√§iv√§t  1974-75, jolloin koin hengellisen uudistumisen. En halunnut en√§√§ edist√§√§ synkretistisi√§ liikkeit√§.
        
 Luku 3.                    DNA:n  arvoitus

                      Vuoden 1973 syksyll√§ otin kuukauden virkavapaata lukeakseni psykiatrian erikoisl√§√§k√§rin tutkintoon vaadittavaa tenttikirjallisuutta. Lukiessani siit√§, mit√§ silloin tiedettiin ihmisen perim√§n eli geenien osuudesta persoonallisuuteen ja mielenterveyden h√§iri√∂iden syntyyn, mieleeni nousi  kysymys, jonka koin olevan suunnattu minun vastattavakseni. Kysymys kuului: "Kuka on suunnitellut ja rakentanut ensimm√§isen DNA-molekyylin?"

                     Tiesin, ett√§ Cricks ja Watson olivat r√∂ntgens√§teit√§ ja hyv√§√§ p√§√§ttelykyky√§√§n k√§ytt√§en oivaltaneet DNA:n perusrakenteen ja saaneet l√∂yd√∂st√§√§n Nobel-palkinnon. Tajusin nyt, ett√§ DNA:n rakenne ja sen aikaansaama toiminta solussa olivat niin monimutkaisia ja nerokkaita, ett√§ niihin tarvittiin viisautta ja kyky√§, jota mill√§√§n ihmisell√§ tai ihmisryhm√§ll√§ ei ole.

         Vastasin kysymykseen mieless√§ni: "Haluan palvella h√§nt√§". H√§nell√§ tarkoitin sit√§ olentoa, joka oli suunnitellut ja rakentanut ensimm√§isen DNA-molekyylin.

Luku 4.                     Aina tarvittaessa

                 Kev√§√§n ja alkukes√§n 1974 aikana olin mielenkiinnolla lukenut pastori K. K. Sarlinin kokoamaa kirjaa  em√§nt√§ Helena Konttisen el√§m√§st√§ ja ns. unessa saarnatuista puheista. Vaimoni vanhemmat olivat tulleet kirjan kautta hengelliseen her√§tykseen ja kirja oli tullut sit√§ tiet√§ kotimme kirjahyllyyn.Olin lukenut saman kirjan jokin vuosi aikaisemminkin, mutta silloin se ei tehnyt minuun erityisemp√§√§ vaikutusta.

                     Nyt kirja oli minulle aivankuin uusi. Aloin ymm√§rt√§√§ sen sanomaa enemm√§n. Ollessani sisareni ja h√§nen miehens√§ kes√§m√∂kill√§ Nurmij√§rvell√§, ilahduin huomatessani voivani omistaa itselleni sen totuuden, ett√§ oli mahdollista p√§√§st√§ l√§hemm√§ksi taivaallista Is√§√§ antamalla itsens√§ h√§nen poikansa Jeesuksen Kristuksen omaksi. T√§m√§ olisi siihen ainoa tie. Kun p√§√§tin antaa itseni ehdoitta Jeesuksen omaksi, koin iloa ja sain sis√§isen luottamuksen h√§nen olemassaoloonsa. Sain my√∂s varmuuden siit√§, ett√§ el√§m√§ni jatkuu kuoleman j√§lkeen H√§nen luonaan. Tunnelma oli kuin olisin voittanut itselleni √§√§rett√∂m√§n paljon kaikkea parhainta mit√§ vain voi kuvitella nykyisess√§ el√§m√§ss√§ ja tulevassa.

                    Kun jatkoin Konttisen kirjan lukemista, n√§in ilmestyksen, avoimin silmin. Noin kuuden metrin p√§√§ss√§ etuvasemmalla n√§in ihmisen kokoisen, kuin tanskalaisen kuvanveist√§j√§ Thorvaldsenin tekem√§n Kristus-patsaan kirkkaat √§√§riviivat. Kuvan oikean olkap√§√§n takana n√§kyi latinalaisen isokokoisen ristin yl√§osan √§√§riviivat, my√∂s kirkkaina. Kuva n√§kyi usean viikon ajan p√§iv√§ll√§, ei y√∂ll√§. Sen tilalla n√§kyi ajoittain enkelien √§√§riviivoja kirkkaina.  Koskaan aikaisemmin en ollut n√§hnyt t√§llaisia kuvia.

                  Sitten tapahtui muutos. Vuoden 1974 hein√§kuun er√§√§n√§ viikonloppuna olin l√§htenyt AA:n neuvottelup√§iville Sein√§joelle tutustumaan AA:n toimintaan ty√∂ni vuoksi. En ole koskaan ollut humalassa, mutta alkoholistien kokemukset olivat opettavaisia. Kun bussi l√§hti sunnuntaina iltap√§iv√§ll√§ paluumatkalle Helsinkiin, huomasin ilmestyksen kuvan muuttuneen. Tilalle tuli sarja kuvia.  Ensimm√§isess√§ kuvassa oli ihminen naulattuna ristille k√§sist√§√§n ja jaloistaan. Tummia pisaroita tippui naulojen kohdilta. Sitten kuva k√§√§ntyi siten, ett√§ saatoin havaita vasemmassa kyljess√§ olevan haavan, josta my√∂s valui tummia pisaroita. Kun n√§m√§ kuvat n√§kyiv√§t, mieleeni nousivat selke√§sti sanat: "Minun vereni vuotaa sinun puolestasi kolme vuorokautta." Katsoin kelloa. Se oli viisitoista minuuttia yli kolme iltap√§iv√§ll√§. Ristiinaulitun √§√§riviivat n√§kyiv√§t p√§ivisin seuraavana maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Keskiviikkona ty√∂p√§iv√§n p√§√§tytty√§ ajoin autoni Herttoniemen kirkon parkkialueelle ja j√§in odottelemaan, tapahtuuko klo 15.15 mit√§√§n uutta. Ei tapahtunut. Mutta kello 15.17 kuvan ollessa yh√§ n√§kyviss√§ mieleeni nousivat selke√§sti sanat: "Se on t√§ytetty. T√§stedes minun vereni vuotaa sinun edest√§si aina tarvittaessa."

                 Minua hymyilytti tuo "tarvittaessa"-sana. Olin niin monesti kirjoittanut potilailleni reseptill√§ l√§√§kett√§ tarvittaessa otettavaksi. Ilmestys katosi eik√§ ole sen j√§lkeen esiintynyt.





Luku 5.             Voiko kristityss√§ olla demoni?

       Paavali vastaa t√§h√§n kysymykseen aivan selke√§sti Raamatussa,  Toisen Korinttolaiskirjeen 12. luvun jakeissa 7-9 (v.-92 k√§√§nn√∂s):

Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi

minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni,

Saatanan enkelin  kurittamaan itse√§ni, etten ylpistyisi. Olen

kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän

on vastannut  minulle: "Minun armoni riitt√§√§ sinulle. Voima

tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sen tähden ylpeilen

mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen

voima.

          On aika yll√§tt√§v√§√§, ettei t√§t√§ itsens√§ Paavalin todistusta demonista kristityss√§ ole huomattu olevan Raamatussa. Olin 80-luvulla kutsuttuna mukana suomalaisten karismaattisten pappien ja lehtoreiden kokouksessa Helsingiss√§ Bulevardin varrella. Er√§s papeista, L√∂ytty, nosti esiin kysymyksen "Voiko kristityss√§ olla demoni?" Syntyi hiljaisuus, kukaan ei halunnut ottaa kantaa. Lopulta sanoin, ettei asiassa ole kokemukseni perusteella mit√§√§n ep√§selv√§√§: kristityss√§ voi olla demoni. Kukaan muu ei k√§ytt√§nyt puheenvuoroa asiasta.

           Saatanan enkeli on sama asia kuin demoni. Er√§s syy siihen, ett√§ anglosaksisissa maissa ei n√§ytet√§ tuntevan Paavalin todistusta, johtuu englanninkielisten arvostettujen raamatunk√§√§nn√∂sten sanavalinnasta. Ne k√§ytt√§v√§t sanoja "Satan`s messenger"  (Saatanan sanansaattaja) jakeessa 7 kun taas kaikki viralliset Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen raamatunk√§√§nn√∂kset k√§ytt√§v√§t sanoja "Saatanan enkeli" (Satans engel).


           Lukuisat suomalaiset esirukousty√∂ss√§ toimineet voivat vahvistaa kokemustensa perusteella, ett√§ niin kristityiss√§ kuin ei-kristityiss√§ voi olla ei ainostaan yht√§, vaan lukuisiakin demoneja. Voidaan jo sanoa, ett√§ ihmiskunta on suurelta osin sille tavallisesti n√§kym√§tt√∂mien olentojen miehitt√§m√§ sis√§isesti. T√§m√§ selitt√§√§  sellaiset yll√§tt√§v√§t v√§kivaltaiset teot, psyykiset ja fyysiset vaivat, pakkomielteet ja perversiot, joihin ei l√∂ydy l√§√§ketieteellisi√§ perusteita.



Luku 6.                          Yhteys Luojaan ja sen varmistus

           DNA on niin monimutkainen ja super√§lykk√§√§sti laadittu ja toimiva rakennelma, ett√§ sill√§ on t√§ytynyt olla ihmist√§ ylivoimaisesti viisaampi suunnittelija ja luoja.  Olisi loogista, ett√§  ihmiseen on luotu my√∂s mahdollisuus p√§√§st√§ keskusteluyhteyteen Luojansa kanssa.

             Paratiisissa Aatami ja Eeva keskustelivat Luojansa kanssa kasvokkain. Luoja itse tuli maapallolle noin 2000 vuotta sitten ja viipyi t√§√§ll√§ vuosikymmeni√§ keskustellen  tuhansien ihmisten kanssa. H√§n on luonut meihin mahdollisuuden jatkaa t√§t√§ l√§heist√§ keskustelusuhdetta, vaikka h√§n ei ole viel√§ t√§√§ll√§ jatkuvasti n√§kyv√§ss√§ hahmossa.

             Miten sellainen keskusteluyhteys voi synty√§ ja miten se voidaan saada luotettavaksi? Varsinkin kirkkohistoria todistaa, kuinka  erilaisten k√§sitysten ja raamatuntulkintojen perusteella on syntynyt lukemattomia eriseuroja, lahkoja ja kirkkokuntia, jotka kiistelev√§t opeista kesken√§√§n ja tekev√§t kristinuskon naurunalaiseksi - ja aivan syyst√§.

             On aivan selv√§√§, ett√§ kristityt unohtivat jo varhaisessa vaiheessa apostolien opetuksen ja k√§yt√§nn√∂n siit√§, miten yhteys Luojaan toimii ja miten sen luotettavuus varmistetaan.


 7.1.                             Karismojen k√§yt√∂n luotettavuus

             Minulla on ollut mahdollisuus el√§m√§ni aikana tutustua useisiin viel√§kin toiminnassa oleviin karismaatikkoihin. Lehtori Ulla-Christina Sj√∂man, yst√§v√§ns√§ lastentarhanopettaja Doris Nordbladin kanssa, rukoili minulle Pyh√§n Hengen t√§yteytt√§ sek√§ tiedon ja viisauden sanojen armolahjoja vuoden 1975 alussa. Koska tiesin, ett√§ Sj√∂man kuuli Herran puheen korvin kuultavalla √§√§nell√§, kysyin h√§nelt√§, mist√§ h√§n tiet√§√§, ett√§ se on oikea Jeeesus , joka h√§nelle puhuu. Sj√∂man sanoi, ett√§ yleens√§ h√§n tuntee Jeesuksen puheen s√§vyst√§, ett√§ kysess√§ on Jeesus, mutta ett√§ jos on jotain ep√§selvyytt√§, h√§n kysyy: "Oletko se Jeesus, joka kuoli Golgatan keskimm√§isell√§ ristill√§?"Jos vastaus oli my√∂nteinen, h√§n piti puhujan olevan Jeesus. (Jos olisin k√§ytt√§nyt t√§t√§ erottamistapaa, olisin v√§lttynyt monelta ik√§vyydelt√§ ja erehdykselt√§ seuraavina vuosina. Olisin kyennyt tunnistamaan mm. kundalinin, joka ilmoittaa olevansa Jeesus.)
Kielill√§ puhumisen lahja alkoi toimia pian t√§m√§n j√§lkeen. My√∂hemmin, 80-luvulla, alkoivat toimia my√∂s sairaiden parantamisen,  kielien tulkinnan, profetoimisen  ja henkien erottamisen karismat.

             Huomasin melko pian, ett√§ karismojen toiminnassa oli selv√§ puute: ei osattu varmistaa, oliko saatu tulkinta, tieto, ilmestys tai profetia totuudenmukainen, aito ja oikea. Luin metrikaupalla kristillist√§  kirjallisuutta asian selvitt√§miseksi, mutta en l√∂yt√§nyt selke√§√§ ja k√§yt√§nt√∂√∂n yksinkertaisesti sovellettavaa toimintatapaa. P√§√§tin, etten hae enk√§ k√§yt√§ karismojen k√§ytt√∂√∂n perustuvaa tietoa ennenkuin tiedon alkuper√§n varmistaminen on minulle mahdollista.



  7.2.           Yst√§v√§n ja vihollisen tunnistamisen prosessi


  7.2.1.                       Tunnussanojen k√§ytt√∂ 1.Joh.4: 1-

Kamppailin siis vuoden 1975 jälkeen, kuinka voin erottaa Herran tai Herran enkeleiden antamat ajatukset vihollisen antamista tai omista ajatuksistani. Koska laajalti lukemieni kristittyjen kirjailijoiden teksteistä ei löytynyt selkeää ohjetta näissä kysymyksissä, päätin olla käyttämättä tiedon sanojen armolahjaa, kunnes asia selkiintyisi. Päätin toimia vain parhaan ymmärrykseni mukaan.

Kolmen vuoden kuluttua alkoi tapahtua. Olin vuonna 1978 Hämeenlinnan Aulangolla Helsingin kaupungin järjestämässä johtajakoulutusseminaarissa. Iltaisin oli vapaata aikaa ja luin erään amerikkalaisen kristityn kirjoittamaa kirjaa hänen ihmeen kautta saamastaan parantumisesta kahdesta kuolemaan johtavasta sairaudesta. Silloin mieleeni nousi Uudesta testamentista Johanneksen ensimmäisen kirjeen neljännen luvun alkujakeet:


 "Rakkaani, √§lk√§√§ jokaista henke√§ uskoko, vaan koetelkaa henget,
ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt
maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki,
joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on
Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole
Jumalasta"

Mieleeni nousi viel√§ seuraavaa:  Kun me suomalaiset k√§vimme talvi- ja jatkosotaa Neuvostoliitoa vastaan, oli meill√§ etulinjassa k√§yt√∂ss√§ vihollisen tunnistamismenetelm√§, joka toimi pime√§ss√§kin. Se oli tunnusssanan k√§ytt√∂. Eri rintamalohkoilla oli eri tunnussanoja ja niit√§ vaihdettiin ajoittain. Vartiomiesten tuli osata p√§ivitt√§inen tunnussana. Jos vartiomies kuuli tai n√§ki linjojen v√§liss√§ liikett√§, h√§n huusi: " Tunnussana!"  Ellei siihen tullut oikeaa vastausta tai mit√§√§n vastausta, vartiomies ampui tunkeilijaa vihollisena ja teki h√§lytyksen. Jos tulija osasi sanoa tunnussanan, niin vartiomies toivotti h√§net tervetulleeksi omalle puolelle.

Johannes opettaa siis, että meidän tulee käskeä henkeä - ei ihmistä-, joka meille puhuu ajatuksissa tai korvin kuultavalla äänellä, sanomaan tunnussanan, joka tässä on kokonainen lause: "Tunnustan Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi." Jos henki ei kykene sanomaan tätä lausetta tällaisena tai syntyy hiljaisuus, kyseessä on henki, joka ei ole Jumalasta. Jos henki kykenee sanomaan tunnuslauseen kokonaan, on se henki Jumalasta, kertoo Johannes.

Jos ilmenee, että henki ei ole Jumalasta, on se Jeesuksen nimessä sidottava ja käskettävä poistumaan häiritsemästä.

Tunnistaminen tekee my√∂s mahdolliseksi keskustelun Jeesuksen, Herran enkeleiden, Pyh√§n Hengen ja taivaallisen Is√§mme kanssa. Mik√§ suuremmoinen asia t√§m√§ olisikaan! Johannes opettaa t√§t√§ "lapsukaisille" eli vasta hiljattain seurakuntaan liittyneille henkil√∂ille eik√§ jo vuosikausia  vaeltaneille. T√§m√§ tekisi mahdolliseksi saada opetusta, rohkaisua ja lohdutusta itse Totuudelta joka p√§iv√§. Se avaisi my√∂s suoran viestiyhteyden kristittyjen ja enkelien sotajoukon ylip√§√§llikk√∂√∂n Jeesukseen Kristukseen.

Varmistettu keskusteluyhteys tekisi my√∂s mahdolliseksi kulkea joka p√§iv√§ Jumalan johdatuksessa, k√§yd√§ menestyksellist√§ taistelua vihollisen henkivaltoja vastaan, l√∂yt√§√§ Herran tahdon mukaisia ratkaisuja ongelmiin ja saada toimintasuunnitelmia ja mit√§ tahansa kaikissa niiss√§ asioissa, joissa Herramme haluaa sanoa sanansa.  H√§n on delegoinut ihmiselle ratkaisuvaltaa maapallolla, mutta toivoo, ett√§ h√§nt√§ konsultoidaan. T√§rkeint√§ on kysy√§ H√§nelt√§ ennenkuin teemme ratkaisuja. On asioita, joissa H√§n antaa ihmiselle vapaat k√§det, mutta on asioita, joissa h√§n haluaa, ett√§ H√§nt√§ kuullaan.

Johanneksen opetus osoittautui jo -80-luvulla riitt√§m√§tt√∂m√§ksi v√§√§rien Jeesusten tunnistamisessa. 
Sen jälkeen kokeilin useita muita tunnussanoja, joista seuraavassa kappaleessa.


 7.2.2.   Kirjallisuudesta l√∂ydettyj√§ testej√§

Karjalan profeetan Helena Konttisen saama tunnistusohje

Helena Konttinen kamppaili toimintansa alkuvaiheissa sen kysymyksen kanssa, oliko h√§nen unisaarnansa Herrasta.  H√§nell√§ oli mm. ilmestyksen armolahja. Konttisen kahdesti saama "vakava opetus" erottamisesta oli, oli, ett√§ h√§nen tulee pyyt√§√§ olentoa puhumaan "Herran Jeesuksen Natsareenuksen nimeen". (Kirjassa K.K. Sarlin: "Er√§s meid√§n ajan profeetta" ss. 46-48).
Ellei olento pysty sanomaan puhuvansa em. nimess√§, ei olento ole Jeesuksen puolella. Silloin tulee  Jeesuksen nimess√§ k√§ske√§ olennon l√§hte√§ h√§iritsem√§st√§.
K√§ytin t√§t√§ ohjetta Jeesuksen tunnistamiseen ja vihollisen erottamiseen vuoden 2009 syksyst√§. 
Mutta tämäkään testi ei ole toiminut täydellisesti.

                Jeesuksen veri

Vuoden 2010 syksyn kuluessa luin internetist√§ etel√§korealaisten kokemuksia hengellisest√§ sodank√§ynnist√§ (SpiritLessons.com , "Baptize by Blazing Fire/ Kim").  He kertoivat Jeesuksen veren suunnattomasta voimasta kamppailtaessa vihollista vastaan.  Rohkenin nyt kysy√§, tunnistaessani Jeesusta, "Oletko Jeesus Nasaretilainen?". Jos h√§n sanoi: "Min√§ olen", kysyin viel√§: "Onko sinussa Jeesuksen veri?" Jos h√§n sanoi:"Minussa on Jeesuksen veri.", hyv√§ksyin h√§net  Jeesus Nasaretilaiseksi, Jeesukseksi Kristukseksi.
Mutta t√§m√§k√§√§n testi ei osoittautunut luotettavaksi.                    

 
                 Jeesuksen haavat
      
Vuoden 2010 joulukuussa mieleeni tuli Johanneksen evankeliumissa kerrottu tilanne, jossa Jeesus ilmestyi opetuslapsille kuolleista heräämisensä jälkeen suljettujen ovien takana. Tuomas halusi olennon antavan varman identifioinnin. Silloin Jeesus näytti hänelle ristiinnaulitsemisen yhteydessä syntyneet haavansa, raajoissaan ja kyljessään.
       Helena Konttinen halusi varmistuksen n√§kyjens√§ alkuper√§st√§, jolloin Jeesus n√§ytti h√§nelle haavansa.
       Min√§kin sain ilmestyksess√§ vuonna 1974  n√§hd√§ Jeesuksen ristill√§ ja h√§nen em. haavansa samalla kun H√§n sanoi:"Minun vereni vuotaa sinun puolestasi kolme vuorokautta."

      Ymm√§rr√§n t√§m√§n niin, ett√§ jos emme tied√§, kuka puhuu meille ilmestyksess√§, voimme pyyt√§√§ olentoa esitt√§m√§√§n Jeesuksen haavat tai jos meill√§ ei ole ilmestyst√§, kysy√§, onko sinulla Jeesuksen haavat? On kuitenkin k√§ynyt ilmi, ett√§ vihollinen voi esiinty√§ v√§√§r√§n√§ Jeesuksena, jolla on Jeesuksen haavoja muistuttavat vammat raajoissa ja kyljess√§. N√§m√§ ovat kundalineja, langenneita serafeja. T√§st√§ kertoo Judy Franklin kirjassaan "Experiencing the Heavenly Realm". T√§m√§ v√§√§r√§ Jeesus johti Judyn ja koko Bethel-seurakunnan USA:ssa harhaan sek√§ New Age-filosofiaan, josta osoituksena on Franklinin ja Davisin kirja "The Physics of Heaven". Franklin opettaa raamattukoulussa USA:ssa "soukkaamista", jossa mielikuvituksen avulla saadaan yhteys vihollisen henkiolentoihin, v√§√§riin Kristuksiin (sama spiritistinen toimintatapa, jota Ruth Carter-Stapleton suoritti -70 luvulla USA:ssa terapiana). Franklin menee hengess√§ toiseen taivaaseen (ei kolmanteen), jossa h√§n kohtasi v√§√§r√§n Jeesuksen, joka n√§ytti h√§nelle "haavansa". Toinen taivas on vihollisen vallassa.

Tämäkään testi ei toimi oikein.
              


   7.2.3             V√§√§r√§t Jeesukset ja v√§√§r√§t Kristukset
                          ja tilannearviointia 16.11.2020

Monien vuosien ajan olen todennut vihollisimperiumin tekevän vastaiskuja lähettämällä näkymättömiä vääriä Kristuksia ja vääriä Jeesuksia.

Jeesus sanoi puhuessaan lopun ajan merkeistä: "Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat:'Minä olen messias' ja eksyttävät monia.(Matt.24:4). "Sillä vääriä messiaita (false Christs/ KJV) ja vääriä profeettoja ilmaantuu ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he johtavat, jos mahdollista, valitutkin harhaan.(Matt.24:24) KJV=King James Versio Raamatusta.

Jeesus sanoi, että hänen lampaansa kuulevat hänen äänensä. Näin on ja Jeesuksen tahdon tekeminen edellyttää hänen äänensä kuulemista. Mutta omat ajatukset ja viholliset saattavat kuitenkin häiritä Jeesuksen puhetta. Martti Luther opetti Vähä-katekismuksessa, että Jumala puhuu ihmisen omassatunnossa. Omatunto sijaitsee ihmisen hengessä ja kristityn ihmisen hengen kautta Pyhä Henki välittää Jeesuksen puheen ihmisen mieleen ymmärrettäväksi. Jotta tämä toimisi luotettavasti, kristitylle on varattu saatavaksi henkien erottamisen lahja.


On kuitenkin lis√§ksi tiedett√§v√§  Raamatun antamat ohjeet, kuinka vihollinen voidaan est√§√§ sekoittamasta tai est√§m√§st√§ Jeesuksen puheen kuuleminen. Se merkitsee hengellisen sodank√§ynnin osaamista, joka ilman henkien erottamista ei onnistu.

7.2.4.          Omat ajatukset?

   
Miten omien ajatusten tuomaa h√§irint√§√§ voidaan v√§hent√§√§ tai poistaa?  Olen Raamatusta l√∂yt√§nyt yhden kohdan, voi olla muitakin:
  
                     Paavali kirjoittaa 2. Kor. 10:5:
"Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen,
joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme
jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle."

Paavali sanoo siis vangitsevansa jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle. Paavali tarkoittaa omia ajatuksiaan ensisijaisesti. Olen ymmärtänyt tämän niin, että kun etsimme Jeesuksen tahtoa, meidän tulee sanoa Hänelle: "Alistan jokaisen ajatukseni nyt kuuliaiseksi Sinulle, Herra Jeesus."



Luku  8.                         Toimintaohje

Seuraavaa olevaa henkien erottamisohjetta olen käyttänyt viime vuosina menestyksellisesti tunnistamaan väärät Jeesukset ja väärät Kristukset. Olen sitä opettanut muutamalle ystävälleni, joilla on asiasta myös hyviä kokemuksia.

1. Sanon:  "Jeesuksen nimess√§ vangitsen nyt jokaisen ajatukseni kuuliaiseksi Kristukselle." (2. Kor.10:5).

2. Sanon:" Herra Jeesus, haluaisin puhua kanssasi.
    Puhuisitko kanssani?"

3. Jos saan em. pyyntöön myönteisen vastauksen, kysyn:
    "Kuka Jeesus sin√§ olet?"

4. Jos saan vastaukseksi: "Minä olen se Jeesus, joka on
    maailmankaikkeuden luojan ja hallitsijan,
    Kaikkivaltiaan Is√§n ainoa Poika, joka syntyi
    neitsyest√§, ristiinnaulittiinGolgatalla nousi
    kuolleista kolmantena p√§iv√§n√§, astui yl√∂s
    taivaaseen, istuu Jumalan, Is√§n, Kaikkivaltiaan
    oikealla puolella ja on tuleva tuomitsemaan
    el√§vi√§ ja kuolleita."(Apostolisen uskontunnustuksen Jeesus-osio),
    uskon, ett√§ t√§m√§n sanova olento on oikea Jeesus Kristus.

5. Nyt kerron Hänelle asiani ja kuuntelen vastauksen.

6. Jos koen vihollisen häiritsevän tai haluan varmistaa, kenen
    kanssa puhun, toistan kohdan 3 ja ja odota kohdan 4 vastausta.

Luku 9.                      L√§hdekirjallisuutta
 
Rebecca Brown: "Jeesus Kristus vapautti vangitut"
/El√§m√§n Tie r.y.  v.1999/ss. 35-36:
"Sohvalla istui isokokoisin ja hyv√§kuntoisin nuorimies, mit√§ olin koskaan n√§hnyt. Tajusin heti, ett√§ kysymyksess√§ ei ollut ihminen...  H√§n sanoi:--'Minulla on sinulle sanoma Is√§lt√§.'-- Keskeytin h√§net heti: 'Seis! Kuka olet? --' Olen suojelusenkelisi.'-- Olin h√§mmentynyt kaikesta enk√§ v√§hiten h√§nen silmiens√§ puhtaasta katseesta. Mieleeni leimahtivat:'Eik√§ ihme; sill√§ itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.'2.Kor.11:14. 'Rakkaani, √§lk√§√§ jokaista henke√§ uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta...' 1.Joh.4:1-- Demonit ovat yritt√§neet samaa. Kuka on mestarisi? Ket√§ palvelet? --'Palvelen Herraa Sebaotia.'--'Se ei riit√§, sill√§
saatana käyttää itsestään samaa arvonimeä'. Enkeli hymyili:-- 'Minä palvelen Herrojen Herraa ja Kuningasten Kuningasta, Jeesusta Kristusta, joka syntyi neitsyestä, tuli maan päälle lihassa, kuoli ristillä ja nousi haudasta kolmantena päivänä. Tämä Jeesus on minun Herrani ja Mestarini.'-- Huokasin helpotuksesta. Hän oli läpäissyt 1.Joh. 4. luvun testin.

Rebecca Brown: "Valmistaudu sotaan"
/Myllypaino, Leväsjoki 1997 s.18:
"Yhtäkkiä kirkas valo täytti huoneen, kun olohuoneeseen ilmestyi loistava, valkopukuinen olento, jolla oli paljastettu miekka kädessä... Rebeccan alkaessa puhua hän keskeytti sanoen:
'Nainen, ole hiljaa,"minä olen kaikkein korkeimman Jumalan palvelija, Jeesuksen Kristuksen, joka syntyi neitsyestä, vaelsi täällä maan päällä lihassa 33 vuotta ja kuoli ristillä teidän syntienne tähden. Tämä Jeesus, joka nyt istuu korkeudessa Isän oikealla puolella, on minun Mestarini, Jumala."

Rebecca Brown: "#Jeesus Kristus vapautti vangitut"
/Elämän Tie r.y./ s. 99:
                               Saatanan palvojan tunnistaminen
Elaine Knost-yhdysvaltalaisen Saatanan palvojien Brotherhood-salaseuran entinen ylipapitar kertoo:
"Saatanan palvojat käyttävät Jeesus-nimeä puheessaan ja rukouksissaan. He voivat jopa opettaa ja saarnata Jeesuksesta. Jos kysyt: Onko lihaan tullut Jeesus pelastajasi?, he valehtelevat:'Kyllä.' He voivat sanoa: 'Jeesus pelasti minut', mutta tarkoittavat muuta Jeesusta. Jos luettelet heille uskontunnustuksen ja kysyt, uskovatko he sen, he sanovat: 'Kyllä.'
Ainoa, mitä he eivät kykene sanomaan kirkkain silmin ja omalla suullaan on: 'Jeesus Kristus, joka on Jumala, joka tuli lihaan, kuoli ristillä ja kolmantena päivänä nousi haudasta ja istuu Isän oikealla puolella, juri tämä Jeesus on Herrani ja Pelastajani ja Mestarini.'

Rebecca Brown: "Valmistaudu sotaan" /Myllypaino,
Leväsjoki s.200:
            Demonin aikaansaaman kielill√§puhumisen tunnistaminen
Rebecca Brown kertoo tapauksen, jopssa kristitty nainen sai demonisen kielillä puhumisen, kun kundalini-tartunnan saanut saarnamies rukoili hänen puolestaan. Tämän jälkeen nainen sairastui vatsa- ja suolisto-ongelmiin, joita ei pystytty diagnosoimaan eikä parantamaan läketieteellisesti. Nainen ei kyennyt lukemaan Raamattua kuin pari minuuttia, oli masentunut ja lannistunut. Hän oli kärsinyt näitä vaivoja 16 vuotta, kunnes tapasi Brownin.
Brown kertoo. "Pyysin häntä puhumaan kielillä ja jatkamaan sitä siitä huolimatta, mitä minä sanoisin. Kun nainen alkoi puhua kielillä, sanoin seuraavaa: 'Sinä henki, joka puhut nyt kielillä, Jeesuksen Kristuksen, Herrani ja Vapahtajani nimessä, käsken sinua sanomaan minulle, mitä sinulla on sanomista Jeesuksesta ja mitä Jeesusta sinä palvelet?'
Nainen oli kauhuissaan, kun hänen suustaan alkoi tulla kirouksia. Hän pani kätensä suunsa eteen pysäyttääkseen sanojen virran. Kielillä puhuva henki oli reputtanut kokeen... Aivan ilmeisesti se oli demoni. Nainen ei ollut osannut testata saarnamiehen tilaa eikä saamaansa henkeä.
Kun hän pyysi Herralta anteeksi, ettei ollut seurannut Raamatun antamia ohjeita ja käski vääriä kieliä puhuvan demonin lähtevän hänestä Jeesuksen Kristuksen nimessä, hänen vatsa- ja suolisto-ongelmansa paranivat hetkessä. Hän kykeni lukemaan Raamattua vapaasti, ilman keskeytyksiä ja hänen suhteensa Herraan oli läheisempi kuin se koskaan oli ollut."

Olen kiitollinen kaikista näitä asioita koskevista löydöistä, mitä tämän lukijalla on kerrottavana henkien erottamisesta käytännössä. Kokemuksensa voi jakaa saittini vieraskirjaan.
          
                                                                                                               Pertti Peussa