Christiantroopers
Tervetuloa, soturi!

 

 

                     YONG-DOO KIM

 

 

 

     TULIKASTE

            4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

“pastori Yong-Doo Kim:  Baptize by Blazing Fire Book 4” nettiversiosta suomentanut englannista 6/20 Olli V. V. Siipola      olli.siipola@welho.com

 

 

Lausunto suositukseksi

 

Halleluja! Annan ylistyksen ja kiitoksen Jumalalle, joka on johtanut minut lukemaan Tulikaste 1 kirjan. Kun olin ostanut ja tuonut tĂ€mĂ€n kirjan kotiini, ajattelin: ”MitĂ€ ihmettĂ€? TĂ€mĂ€ tapahtuu nuoressa kirkossa, joka sijaitsee talon alakerrassa Incheonissa?” Ostin vĂ€littömĂ€sti myös kirjat 2 ja 3. Luin Herran Kirkon jĂ€senten sukulaisista, jotka eivĂ€t olleet pelastuneet ja jotka nyt kĂ€rsivĂ€t helvetin tulessa. Olen lukenut nĂ€iden katumuksesta ja katkeruudesta. Olen myös lukenut Pyhien kodeista ja puutarhoista taivaassa. Taivas on kaunis ja kodit on rakennettu puhtaasta kullasta ja koristeltu jalokivin. Me elĂ€mme siellĂ€ ikuisuuden. Kun luin, koin Jumalan hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€n rakkauden ja HĂ€nen rajattomuutensa. Ja koko lukemiseni ajan olin jatkuvasti jĂ€rkyttynyt ja vahvasti vaikutettu. Olin lukenut tĂ€mĂ€n tyyppisiĂ€ kirjoja paljon, Pyhien ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia ja nĂ€kyjĂ€ taivas- ja helvettimatkoista Koreasta ja kaikkialta maailmasta. Ei kuitenkaan ole montakaan kirjaa, joka dokumentoi kĂ€ytĂ€nnön tapahtumia ja olosuhteita nĂ€in pikkutarkasti. Harva tĂ€llaisista kirjoista on jĂ€rkyttĂ€nyt tai koskettanut minua niin kuin Kimin kirjat.

 

Pastori Kim Young-Doon vaimo, poikansa Joosef (17), tyttĂ€rensĂ€ Joo Eun (15) ja monet kirkon jĂ€senet ovat kaikki kuuliaisesti seuranneet pastorin opetusta ja johtoa. He ovat kuunnelleet Jumalan Sanaa, palvoneet, ylistĂ€neet, rukoilleet joka ilta klo 21:stĂ€ aamuvarhaiseen asti. Kuinka tĂ€mĂ€ ei miellyttĂ€isi Jumalaa? HeidĂ€n kokoöinen palveluksensa ei ollut vain parin yön mittainen. He ovat tehneet tĂ€tĂ€ useita vuosia! Satoipa vettĂ€ tai lunta, he eivĂ€t ole jÀÀneet pois yhdestĂ€kÀÀn tilaisuudesta. He ovat huutaneet Herran puoleen vuosia ilman lepoa. Kun he huusivat ja itkivĂ€t tĂ€llĂ€ tavalla, heidĂ€n rukouksensa kohosivat IsĂ€n Jumalan luo Valtaistuimelle ja HĂ€n liikuttui niistĂ€. Sitten Herra Jeesus tuli henkilökohtaisesti ja  suoraan vierailemaan heidĂ€n luonaan. HĂ€n lohdutti heitĂ€ ja antoi heille toivoa.

 

LisÀksi heille annettiin suuri voima ja auktoriteetti. He saivat PyhÀn Hengen kasteen, kielillÀ puhumisen, profetian, terveeksi tekemisen, henkien erottamisen armolahjat, voiman ja vallan karkoittaa demoneja, paholaisia ja pahoja henkiÀ. Herra lÀhetti heidÀt helvettiin osana intensiivistÀ koulutusohjelmaa, niin ettÀ Herra saattoi kÀyttÀÀ heitÀ yhÀ enemmÀn. HeidÀn hengelliset silmÀnsÀ avautuivat. He kykenivÀt nÀkemÀÀn, ettÀ Herra seisoi heidÀn vierellÀÀn. Herra salli itsensÀ nÀkyÀ, olivatpa heidÀn silmÀnsÀ suljetut tai auki. He kykenivÀt nÀkemÀÀn myös taivaan ja helvetin. Heille suotiin kyky nÀhdÀ erilaisia pahoja henkiolentoja. Heille annettiin hengellinen voima ja auktoriteetti Sanasta murskata ja kukistaa paholaisen voima ja auktoriteetti helvetissÀ. Se oli aivan mykistÀvÀÀ.

 

Pastori Kim Yong Doo on Ă€lykĂ€s mies. HĂ€n valmistui An Yan yliopistosta. Koulu oli teologialtaan presbyteerinen. pÀÀttĂ€vĂ€isyydellÀÀn ja sitkeydellÀÀn hĂ€n yhĂ€ johtaa palveluvirkaansa vaikeuksista huolimatta sisukkaasti.  HĂ€n on pannut tĂ€mĂ€n kirjasarjan  kirjoittamiseen kaiken voimansa.

 

NÀissÀ kirjoissa Herra esiintyy persoonana, joka rakastaa paljon. LisÀksi Herra on erittÀin huumorintajuinen. MehÀn tunnustamme, ettÀ Herra on Kuningasten Kuningas ja kaiken taivaallisen ja maallisen Herra. Samalla HÀn on myös myötÀelÀvÀ, laupias, sydÀmellinen ystÀvÀ, joka on aina luonamme. Kun olen lukenut ja oppinut tÀmÀn nÀistÀ kirjoista yksityiskohtia myöten, en voi olla ylistÀmÀttÀ HÀntÀ virsin enkÀ kiitollisuutta osoittavin hymnein.

 

Kun olin osallistunut pastori Kimin pitĂ€mÀÀn herĂ€tyskokoukseen, olin erittĂ€in hĂ€mmĂ€stynyt. YllĂ€tyin siitĂ€ ajasta, minkĂ€ palvelus kesti. Se alkoi varhaisillan tunteina ja kesti seuraavaan aamuun neljÀÀn tai viiteen. Olin sydĂ€meni pohjasta otettu, kun olin löytĂ€nyt sellaisen pastorin, joka veti herĂ€tyskokousta illasta yli yön aamuun asti. Onko sellaisia pastoreita nykyisin enÀÀ missÀÀn? HerĂ€tyskokouksen aikana nĂ€in omin silmin PyhĂ€n Hengen voimakkaita ilmentymiĂ€ ja toimintaa.  Se oli selvÀÀ, kirkasta ja elĂ€vĂ€istĂ€ kuin pĂ€ivĂ€. Pastori antoi kaikkensa miellyttÀÀkseen Jumalaa. Jos tarpeen, hĂ€n oli valmis uhraamaan itsensĂ€ kokonaan Herralle. Kaikki tapahtui Jumalalle ja HĂ€nen kunniakseen. Saatoin havaita pastori Kimin toiminnan ytimen olevan: virkapalvelus oli elĂ€mistĂ€ kaikin tavoin ja voimin Herran kĂ€skyjen ja HĂ€nen Sanansa mukaisesti.  Olin erittĂ€in vaikutettu.

 

Nykyaikaisessa sodassa tykillÀ tai ohjuksella ei ammuta umpimÀhkÀÀn, vaan ammukset tÀsmÀohjataan maaliin viimeisimmÀn teknologian ja laitteiston avulla. KÀytÀmme tutkaa tai tiedustelua havaitaksemme ja seurataksemme vihollisen liikkeitÀ. Vain jos tÀhtÀÀmme tarkasti, voimme tuottaa tÀydellisen tuhon kohteelle yhdellÀ laukauksella. TÀtÀ periaatetta on sovellettava hengelliseenkin sodankÀyntiin, kun taistelemme Saatanaa, paholaisia, demoneja eli pahoja henkiÀ vastaan. Me voimme kukistaa ne tÀsmÀasein. Me voimme saada Herralta viimeistÀ huutoa olevat hengelliset aseet ja toimia tehokkaammin. Sanan lingolla pastori ruhjoi Saatanaa, paholaisia, demoneja. Olen ylpeÀ hÀnestÀ. Taistelu on kuin Daavidin linko vastaan Goljat, jossa Daavid yhdellÀ linkokivellÀ kaatoi pelÀtyn ison Goljatin.

 

Ihmiset, joilla ei ole tietoa eikĂ€ kokemusta nĂ€istĂ€ asioista, voivat esittÀÀ eriĂ€viĂ€ mielipiteitĂ€ epĂ€uskosta tai epĂ€ilyistĂ€ johtuen. Kuitenkin se mitĂ€ henkilökohtaisesti koin, nĂ€in ja tunsin,  oli aitoa, selvÀÀ ja ehdottomasti PyhĂ€n Hengen työtĂ€ ja ilmentymistĂ€. Voin vain kiittÀÀ Herraa siitĂ€, ettĂ€ HĂ€n on koonnut yhteen hengellisesti arvokkaita työntekijöitĂ€ Korean eri kirkoista. Yliluonnollinen hengellinen todellisuus ei ole jotain, jonka voisimme ”tĂ€ydellisesti” ymmĂ€rtÀÀ. MeidĂ€n kaikkien tĂ€ytyy henkilökohtaisesti tavata PyhĂ€ Henki ja saada hengelliset silmĂ€mme auki. Vain siten voimme ymmĂ€rtÀÀ ja ottaa vastaan Jumalan Sanasta ilmestystiedon ja kokea hengellisen todellisuuden.

 

Pastori Kim Young-Doo koki hengellisen todellisuuden olevan olemassa. Armosta hĂ€nelle suotiin mahdollisuus kokea taivas ja helvetti sekĂ€ pahojen henkien valtakunta. Pastori Kim ei sensuroinut eikĂ€ poistanut mitÀÀn, vaan paljasti kaiken, minkĂ€ Herra kĂ€ski paljastaa. HĂ€n kirjoitti kirjansa verellÀÀn, kyynelillÀÀn ja kivuillaan. Suosittelen, ettĂ€ kaikki lukevat tuon kirjasarjan I – VI ” Baptism by the Blazing Fire. ” (Tulikaste 1-6) Se paljastaa ja tekee ymmĂ€rrettĂ€vĂ€ksi uuden hengellisen todellisuuden, josta ihmiset eivĂ€t ole tienneet.  TĂ€tĂ€ toivoen suosittelen ilomielin nĂ€itĂ€ kallisarvoisia kirjoja.

 

Korean pastoraaliopetuksen presidentti, pastori Suh Jin Kyung; lokakuussa 2006.

 

Korean Kirkon presbyteerikirkon kirkolliskokous Kyung Joo, Mokyang kirkko, pusanin presbyteerisen teologian Yliopiston professori. 

 

                                          JOHDANTO

                                       Kim Yong-Doo

 

On vanha sanonta: ”Jos tunnet vihollisesi, voitat satoja kertoja sadoista kerroista.”  Jumalan Kirkon ja uskovien on nyt selvĂ€sti ymmĂ€rrettĂ€vĂ€ ajat ja heidĂ€n vihollisensa, pahojen henkien, voima. Vain sillĂ€ tiellĂ€ etenemĂ€llĂ€ kykenemme voittamaan. KristittyinĂ€ meidĂ€n pitĂ€isi perustavanlaatuisesti, vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ ja erottamattomana elementtinĂ€ tuntea vihollisemme, sen lĂ€snĂ€- ja olemassaolo, jotta voimme voittaa hengellisen sodankĂ€ynnin.

 

Ef. 2:2: ” joissa te ennen vaelsitte tĂ€mĂ€n maailman menon mukaan, avaruuden hallitsijan, sen hengen hallitsijan mukaan, joka nyt tekee työtÀÀn epĂ€uskon lapsissa
”

 

Kun Herra kÀvi Israelin maassa, HÀn ei paljastanut demonien ulkonÀköÀ juutalaisille eikÀ oppilailleen, koska HÀn ei halunnut lisÀtÀ heidÀn hedelmÀtöntÀ taikauskoisuuttaan.

 

Ilm. 12:12: ”Sen tĂ€hden riemuitkaa taivaat, ja te, jotka niissĂ€ asutte! Voi maata ja merta, sillĂ€ perkele on astunut alas luoksenne pitĂ€en suurta vihaa, koska tietÀÀ, ettĂ€ hĂ€nellĂ€ on vĂ€hĂ€n aikaa.”

 

Milloin vain mahdollista, demonit suunnittelevat pahaa ja saavat aikaan ongelmia kirkoissamme ja kristityissĂ€ – ja tietenkin kaikkialla maapallolla. Siksi jonkun tĂ€ytyy toimia ja tuhota pahojen voimien linnakkeet. TĂ€mĂ€ on kristittyjen tehtĂ€vĂ€.

 

Kun Saatana lankesi, monta enkeliĂ€ lankesi sen kanssa. Siksi he, Jumalan tuomitsemina, ovat alustavasti saaneet oikean rangaistuksensa. Hebr. 2:2: ”SillĂ€ jos enkelien kautta puhuttu sana Pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa
” Mutta kostoksi nuo langenneet enkelit kiristelevĂ€t hampaitaan ja saastuttavat Jumalan valittujen pelastuksen. Ne jatkavat raivoissaan ihmisten etsimistĂ€ tuhotakseen heidĂ€t viettelemĂ€llĂ€ ja pettĂ€mĂ€llĂ€. I. pt. 5:8-9: ” Olkaa raittiit, valvokaa. TeidĂ€n vastustajanne,  perkele, kĂ€y ympĂ€ri kuin karjuva leijona, etsien kenet nielisi. Vastustakaa hĂ€ntĂ€ lujina uskossa, tietĂ€en, ettĂ€ samat kĂ€rsimykset tĂ€ytyy teidĂ€n veljiennekin maailmassa kestÀÀ.”

 

1. Demonit menevÀt uskoviinkin.

 

Maailmassa on lukematon mÀÀrĂ€ sÀÀlittĂ€viĂ€ sieluparkoja, joita pahat henget ovat johtavat harhaan ja kĂ€rsimyksiin.  Demonit johtavat heitĂ€ minne haluavat. Surullista kyllĂ€, monet kirkoistamme ja pastoreistamme ovat huonosti varustautuneet, eivĂ€tkĂ€ tiedĂ€ mitĂ€ tehdĂ€. Onko meidĂ€n mentĂ€vĂ€ kertomaan sieluparoille, ettĂ€ kirjoittautukaa mielisairaaloihin? Vai onko meidĂ€n kerrottava heille, ettĂ€ ottakaa rauhoittavia lÀÀkkeitĂ€ hoitaaksenne kĂ€rsimyksiĂ€ ja hermostuneisuutta. Herra on sangen vihastunut useimpia kristittyjĂ€ kohtaan. Herra etsii ihmisiĂ€, jotka voisivat auttaa uhreja saamaan vapautuksen ja paranemisen.

 

Jn. 11:33-34: ”Kun Jeesus nĂ€ki hĂ€nen itkevĂ€n ja hĂ€nen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevĂ€n, hĂ€n joutui hengessÀÀn syvĂ€n liikutuksen valtaan ja vapisi, ja HĂ€n sanoi: ‘Minne panitte hĂ€net?’ He sanoivat HĂ€nelle: ‘ Herra, tule ja katso.’” Mt. 17:16-17: ”Toin hĂ€net opetuslastesi luo, mutta he eivĂ€t voineet hĂ€ntĂ€ parantaa.” Jeesus vastasi ja sanoi:        ” Voi sinĂ€ epĂ€uskoinen ja nurja sukukunta, kuinka kauan minun tĂ€ytyy olla kanssanne? Kuinka kauan kĂ€rsiĂ€ teitĂ€? Tuokaa hĂ€net tĂ€nne minulle.”

 

Ei ole yllÀttÀvÀÀ, kun demonit menevÀt epÀuskoisiin ja he tulevat hulluiksi. Mutta kautta maan on liian paljon demonisoituneita uskovia ihmisiÀ. Monet saastaiset pahat henget työskentelevÀt uskovien kodeissa. JÀrkytyin jÀrkyttymÀstÀ pÀÀstyÀni. JÀrkyttÀvin asia oli, ettÀ kristityt, jotka luottavat vahvauskoisina pelastukseensa, ovat myös demonisoituneita.

 

YhtĂ€ kaikki, ketĂ€ voimme syyttÀÀ tai asettaa vastuuseen?  Herra on selvĂ€sti ilmoittanut, ettĂ€ demonien karkoittamiseen ei ole muuta tietĂ€ kuin rukous. Mk. 9:29: ” TĂ€tĂ€ lajia ei saa lĂ€htemÀÀn ulos muuten kuin rukouksella ja paastolla.”  Metodi on selostettu Raamatussa. Emme saa hylĂ€tĂ€ sitĂ€, vaan velvollisuutemme on noudattaa sitĂ€. Me tiedĂ€mme tĂ€mĂ€ tosiasian ja siksi meidĂ€n kristittyjen tĂ€ytyy astua esiin ja kohdata demonit rohkeasti.  TĂ€mĂ€ kohtaaminen tapahtuu yksilössĂ€ tai ryhmĂ€ssĂ€ siten, ettĂ€ meidĂ€n tĂ€ytyy rukoilla yhdessĂ€ kuin yksi sielu. TĂ€tĂ€ Herra todella kaipaa ja se on Jumalan Sanassa opetettu tĂ€ydellisesti.

 

2. Demonien lukumÀÀrÀ

 

Ilm. 12:3-4: ”NĂ€kyi myös toinen merkki taivaassa: katso: suuri, tulipunainen lohikÀÀrme, jolla oli seitsemĂ€n pÀÀtĂ€ ja kymmenen sarvea. Ja sen pĂ€issĂ€ seitsemĂ€n kruunua. Sen Pyströ pyyhkĂ€isi pois kolmannen osan taivaan tĂ€htiĂ€ ja heitti ne maan pÀÀlle. LohikÀÀrme seisoi synnyttĂ€mĂ€isillÀÀn olevan vaimon edessĂ€ niellĂ€kseen hĂ€nen lapsensa, kun hĂ€n sen synnyttĂ€isi.”  Ilm. 12:7-9: ”Oli sota taivaassa. Mikael ja hĂ€nen enkelinsĂ€ sotivat lohikÀÀrmettĂ€ vastaan, ja lohikÀÀrme ja hĂ€nen enkelinsĂ€ sotivat, mutta he eivĂ€t voittaneet eikĂ€ niillĂ€ enÀÀ ollut sijaa taivaassa.”

 

Demonien lukumÀÀrĂ€ on suuri eikĂ€ se ole meidĂ€n laskettavissamme. Kykenemme vain arvioimaan paholaisen voimat suunnattomana lukuna Sanan pohjalla. LukumÀÀrĂ€n voima ei kuitenkaan ole mÀÀrÀÀvĂ€ tekijĂ€. Rohkeutemme laatu ja seikkailumielinen asenne, halu ja kyky yhdistyĂ€ ja tulla yksimieliseksi toistemme kanssa Jumalan avulla on tĂ€rkeintĂ€, kun paljastamme pahojen henkien olemassaolon. Silloin voimme karkoittaa ne. TĂ€mĂ€ sanottuna jokainen voi PystyttÀÀ voiton lipun. Voiton lipun teksti on: ”Herra, Jeesus Kristus.”

 

1. pt. 4:12: ”Rakkaani, Ă€lkÀÀ pitĂ€kö outona sitĂ€ hellettĂ€, joka jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikÀÀn kuin teille tapahtuisi jotain outoa
”

 

Joh. 16:33:  ”TĂ€mĂ€n olen puhunut teille, ettĂ€ teillĂ€ olisi minussa rauha. Maailmassa teillĂ€ on ahdistus, mutta olkaa turvallisin mielin: MinĂ€ olen voittanut maailman.”

 

            3. Riko tavanomainen ajattelutapa ( mind set).

 

Kun Jeesus tuli maailmaan, HĂ€n rohkeasti musersi ja rikkoi tavanomaiset uskonnolliset ja perinteiset kĂ€ytĂ€nnöt. Sitten HĂ€n otti yhteen verojen kokoajien kanssa, tapasi prostituoituja,  pakanavaimoja, sadanpÀÀmiehen, orpoja, syntisiĂ€, sairaita jne.

 

Lk. 7:34: ” Ihmisen poika on tullut, syö ja juo, ja sanotte. ÂŽKatso ylensyöjÀÀ ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystĂ€vÀÀ! `”

 

Kiitos Jeesukselle, moni sielu, jota pimeys rusensi, tuli lopulta nÀkemÀÀn todellisen valon. He kykenivÀt maistamaan samalla kertaa sekÀ parantumista ettÀ vapautumista.

 

Mt. 4:16: ”
kansa, joka pimeydessĂ€ istui, nĂ€ki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus. ”

 

15 vuotta olen taistellut, ollut vaivattu ja kokenut hermostuneisuutta perinteisestĂ€ ajatustavasta johtuen.  Sitten Herra kertoi minulle:            ”pastori Kim! ÄlĂ€ pelkÀÀ, usko ainoastaan! Murra tavanomainen perinteinen hengellinen ajatustapasi, joka on rajoittanut sinua! Onko mitÀÀn, mitĂ€ MinĂ€ en voi tehdĂ€? pane pois se kaikki, ja ota seikkailumieli! Tule Minun luokseni pitkin ja rohkein askelin!” Kun otin askeleen kerrallaan, valojuova alkoi hohtaa. Lopulta tulin tĂ€hĂ€n pisteeseen. TĂ€stĂ€ hetkestĂ€ eteenpĂ€in olen hyvin kiinnostunut siitĂ€, mihin Herra minua aikoo johtaa. MitĂ€ metodeja HĂ€n kĂ€yttÀÀ? Olemme heikkoja ja puolinaisesti varustautuneita. Esimerkiksi joillakin alueilla olemme hyvinkin hengellisiĂ€ ja toisaalla emme lainkaan. En ole poikkeus. MeissĂ€ kaikissa asuu pelkuri ja minulla se kĂ€tkeytyy ulkoisen pastori-olemukseni taakse. Sen seurauksena minun on tĂ€ytynyt kaivaa hengellistĂ€ kaivoa polvillani, jotta voittaisin pÀÀttymĂ€ttömĂ€t hengelliset taistelut ja ne, jotka ovat vielĂ€ edessĂ€ni.

 

Vaikka olen tuntenut ja kokenut omat rajani sen ilmaisemisessa mitĂ€ olen kokenut, IV kirja on nĂ€hnyt pĂ€ivĂ€nvalon ja perustuu niihin esirukouksiin, joita Herran Kirkon jĂ€senet ja lukemattomat muut kautta koko Korean ovat rukoilleet. Uskallan suositella ja esittÀÀ tĂ€tĂ€ kirjaa vasta perustettujen kirkkojen pastoreille ja heidĂ€n vaimoilleen. HeidĂ€n tĂ€ytyy saada kirkkonsa nimet vahvalle perustalle ja he odottavat vielĂ€ aikaansa kuten songi–sieni, joka odottaa kylmĂ€ssĂ€ varjoisessa paikassa ja toivoo vain, ettĂ€ saisi pÀÀstÀÀ suloisen tuoksunsa Herralle.

 

 Ennen sisÀÀn astumista

 

                              Viesti hengellisestĂ€ sodankĂ€ynnistĂ€

 

Lk. 11:21-23: ”Kun vĂ€kevĂ€ aseellisena vartioi kartanoaan, hĂ€nen omaisuutensa on turvassa. Mutta kun hĂ€ntĂ€ vĂ€kevĂ€mpi karkaa hĂ€nen pÀÀlleen ja voittaa hĂ€net, hĂ€n ottaa hĂ€neltĂ€ kaikki aseet, joihin hĂ€n luotti, ja jakaa hĂ€neltĂ€ riistĂ€mĂ€nsĂ€ saaliin. Se, joka ei ole Minun kanssani, on Minua vastaan, ja se, joka ei Minun kanssani kokoa, on Minua vastaan.”

 

1. Hengellisten asteiden ja taisteluiden lÀpi kÀyminen

 

Num. 33:1: ”NĂ€mĂ€ olivat israelilaisten matkat, jotka he kulkivat EgyptistĂ€ osastoittain Mooseksen ja Aaronin johdolla. ”

 

Israelilaiset eivÀt tunteneet pelastuksen voimaa punaisen Meren ylitys-tapahtumassa. He eivÀt tienneet, ettÀ heitÀ odottaisi vaikea matka punaisen meren ja Kaanaan maan vÀlillÀ. Matka tulisi olemaan mitÀ uuvuttavin.

 

He eivÀt voineet luottaa Jumalan erikois-suojeluun kaikessa. HeidÀn oli kuljettava villin erÀmaan lÀpi. VielÀ jopa Jordan- joen ylitettyÀÀn he saapuivat Kaanaan maahan Pyhin jaloin. Jotta he olisivat voineet omistaa maan, joka vuoti maitoa ja hunajaa, heidÀn oli taisteltava monia uuvuttavia sotia, jotka odottivat heitÀ. HeidÀn piti tuhota vihollisensa.

 

Se koskee myös meitĂ€. Moni kristitty ei kĂ€sitĂ€ hengellisen sodankĂ€ynnin todellisuutta. HeillĂ€ ei ole mitÀÀn kĂ€sitystĂ€ siitĂ€, miten se tapahtuu, mutta sen sijaan he kyllĂ€kin kuvittelevat, ettĂ€ he astuvat  Kaanaan Maahan, taivaaseen. He ovat haltioissaan, kun he haaveilevat kauniista paratiisin maisemista ja sen PyhyydestĂ€. Kuitenkin meidĂ€nkin tulevaisuutemme koostuu monista hengellisistĂ€ kerroksista ja prosesseista. paljon hengellistĂ€ sotaa on edessĂ€mme. MeidĂ€n elĂ€miĂ€mme ympĂ€röivĂ€t nĂ€kymĂ€ttömĂ€t viholliset. prosessin kokeminen voi tuntua loputtomalta. Ja se on uuvuttava, kivulias, kiduttavakin. MeidĂ€n tĂ€ytyy pÀÀstĂ€ valoon pimeydestĂ€ ja ainoa toivomme on Jeesuksessa Kristuksessa. Joh. 14:6:  “Jeesus sanoi hĂ€nelle: ‘ MINÄ OLEN  tie, totuus ja elĂ€mĂ€. Kukaan ei tule IsĂ€n luo muuten kuin minun kauttani.’”

 

2. ErÀs, joka oli vihkiytynyt taistelemaan pahojen voimien kanssa

 

YleensĂ€ ihmiset aina uneksivat saada elÀÀ elĂ€mĂ€nsĂ€ nauttien ja levĂ€ten, mukavaa elĂ€mÀÀ elĂ€en.  Kuitenkin tĂ€mĂ€ heidĂ€n ikuinen halunsa tai toiveensa on kadotettu synnin kautta. ElĂ€mĂ€mme on  taistelua. ElĂ€mĂ€mme on veristĂ€ eloonjÀÀmistaistelua. ElĂ€mĂ€mme on jatkuva painiottelu. Mutta moni haluaa vĂ€lttÀÀ taistelun. MeidĂ€n taistelumme ei ole tavallinen taistelu. Se on tulinen taistelu, jota vain Kristuksen ihmiset osaavat taistella. Taistelu kĂ€ydÀÀn pahan voimien kanssa ja jokainen maaperĂ€n tuumakin on valloitettava. Maailmalliset ihmiset ovat pahojen voimien uhreja. Vain uskon ihmiset voivat taistella ja voittaa.

 

 Gal. 5:25: ”Mutta ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. ”

 

Jeesus etsii ihmisiĂ€, jotka voivat vihkiytyĂ€ taisteluun pahan voimia vastaan. Lk. 11:23: ”Joka ei ole Minun kanssani, on Minua vastaan, ja se, joka ei Minun kanssani kokoa, hajottaa.” Jos aiomme olla ja jatkaa Herran kanssa, meillĂ€ ei ole muuta vaihtoehtoa kuin selkeĂ€sti ja erottuvasti aseistautua ja ryhtyĂ€ hengelliseen sodankĂ€yntiin . On meidĂ€n velvollisuutemme kaataa ja kukistaa vihollinen. Kuitenkin, useissa tapauksissa, kristityt valitsevat passiivisen ja omahyvĂ€isen elĂ€mĂ€n. ”Vahva mies” edustaa paholaisen voimaa, joka on tĂ€ysin varustettu ja muuntelee omaa olomuotoaan. pahan joukot ovat hyvin ja huolellisesti valmistautuneet. Ihmiset, jotka voivat onnistuneesti taistella ja osallistua taisteluihin pahoja voimia vastaan, ovat kristittyjĂ€. Mutta nykyisin useimmat kristityt on avuttomia tai lyötyjĂ€.

 

3. Taistelun alku

 

Kristityt alkoivat taistella, kun Herra oli tÀÀllÀ maan pÀÀllÀ. Jeesus tuli tuhoamaan paholaisen työt. Herra haluaa, ettÀ kristityt olisivat hyviÀ hengellisiÀ sotilaita eikÀ vain siviili-uskovia.

 

2. Tim. 2: 3: ” KĂ€rsi siis kovia kuin jalo Kristuksen sotilas. ”

 

 I. Joh. 3:8: ”Joka tekee synnin, on perkeleestĂ€, sillĂ€ perkele on tehnyt syntiĂ€ alusta asti. SitĂ€ varten Jumalan poika ilmestyi, ettĂ€ tekisi tyhjĂ€ksi perkeleen teot.”

 

Saatana voimineen ei kĂ€y omiensa kimppuun. Saatana on hyvin ovela. Sen voimat eivĂ€t jĂ€tĂ€ rivehinsĂ€ aukkoa eikĂ€ murtumaa. Siksi ne eivĂ€t hajoita joukkojaan. pahat voimat tietĂ€vĂ€t, ettĂ€ jakautunut kuningaskunta romahtaa eikĂ€ kestĂ€ ; Mt. 12:26: ” Jos Saatana heittĂ€isi ulos Saatanan, hĂ€n olisi jakaantunut itseÀÀn vastaan; kuin sitten hĂ€nen valtakuntansa voisi kestÀÀ? ” Jeesus on kĂ€sitellyt tĂ€tĂ€ aihetta:

Lk. 11:17: ” Mutta HĂ€n tiesi heidĂ€n ajatuksensa ja sanoin heille:               ” Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensĂ€ kanssa, joutuu autioksi, ja jakautunut talo toista taloa vastaan kaatuu.”

 

Hengellinen taistelu on hyvin raivokasta ja rankkaa. Lopputulos riippuu siitÀ, kummalla on parempi aseistus ja enemmÀn voimaa.

Lk. 11:22: ” Mutta kun hĂ€ntĂ€ vĂ€kevĂ€mpi karkaa hĂ€nen pÀÀlleen ja voittaa hĂ€net, hĂ€n ottaa hĂ€neltĂ€ kaikki aseet, joihin hĂ€n luotti, ja jakaa hĂ€neltĂ€ riistĂ€mĂ€nsĂ€ saaliin.” Kun Jeesus, voimakkaampi, tulee, HĂ€n lopulta voittaa ja murtaa paholaisen vallan. paholaisen voima ja valta loppuvat. Kun me menemme hengellisesti syvemmĂ€lle, me saamme todeta, ettĂ€ meidĂ€n on aina aseistettava itsemme tĂ€ydellisesti ajatuksissa, mielessĂ€ ja jokapĂ€ivĂ€isessĂ€ elĂ€mĂ€ssĂ€.

 

4. pue yllesi Jumalan koko taisteluasu

 

Ef. 6:10-17: ”Lopuksi , vahvistukaa Herrassa ja HĂ€nen vĂ€kevyytensĂ€ voimassa. pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu voidaksenne kestÀÀ perkeleen kavalat juonet. SillĂ€ meillĂ€ ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia ja valtoja vastaan, tĂ€ssĂ€ pimeydessĂ€ hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sen tĂ€hden ottakaa pÀÀllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana pĂ€ivĂ€nĂ€ tehdĂ€ vastarintaa ja kaiken suoritettuanne PysyĂ€ PystyssĂ€. Seisokaa siis lanteet totuuteen vyötettyinĂ€, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinĂ€ jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypĂ€rĂ€ ja Hengen miekka, joka on Jumalan Sana. ”

   

Kun tarkastelemme ihmisten asuja, voimme niistĂ€ pÀÀtellĂ€ mitĂ€ he tekevĂ€t. Sotilaat kantavat univormuja. Kun ihmiset nĂ€kevĂ€t sotilaita univormuissa, he voivat tuntea voiman, sillĂ€ univormu ja sotilas edustavat luottamusta ja turvallisuutta. Mutta kun he nĂ€kevĂ€t ihmisiĂ€ yllÀÀn yöpuku tai sairaalavaatteet, he nĂ€yttĂ€vĂ€t heikoilta ja voimattomilta. ErÀÀt sotilaat erikois-kommandopuvuissaan ilmentĂ€vĂ€t ja edustavat vielĂ€ suurempaa voimaa.  Ihmiset, jotka kohtaavat heitĂ€, voivat pelĂ€tĂ€ ja vapista. On totta, ettĂ€ kristittyjenkin tĂ€ytyy aseistautua yhtĂ€ tĂ€ydellisesti kuin sotilaiden. Kun he ovat tĂ€ydellisesti aseistautuneet, demonit nĂ€kevĂ€t voiman ja vapisevat heti heidĂ€n lĂ€snĂ€ollessaan. MeillĂ€ kristityillĂ€ on oltava kyky ja voima napata takaisin sielut , jotka ovat pahojen voimien kaappaamia ja sitomia.

 

Hebr. 4:12: ”SillĂ€ Jumalan Sana on elĂ€vĂ€ ja voimallinen ja terĂ€vĂ€mpi kuin mikÀÀn kaksiterĂ€inen miekka ja tunkee lĂ€vitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet, ja on ajatusten ja aikeiden tuomitsija.”

 

MeidĂ€n voittomme ratkaisee lĂ€vistĂ€vĂ€ Jumalan Sana,  joka on nopea, voimakas ja terĂ€vĂ€.

 

            5. Kokoa Jumalan kanssa – tee pÀÀtös!

 

Lk. 11: 23: ” Se, joka ei ole Minun kanssani, on Minua vastaan, ja se, joka ei Minun kanssani kokoa, hajottaa.”

 

MeidĂ€n on tehtĂ€vĂ€ kysymys itsellemme: ”Vaikka rakastettu Jeesukseni tarjoaa minulle mahdollisuuden tehdĂ€ pÀÀtös, haluanko jatkaa itsetyytyvĂ€isyydessĂ€?” Saatana hallitsee maailmaa. Vaikka kaikki on Jumalan Suunnitelman alla, demonit teeskentelevĂ€t ja vetĂ€vĂ€t roolia ikÀÀn kuin kaikki olisi heidĂ€n kontrollissaan. pahat henget ovat syyllisiĂ€ ja ne tuhoavat, varastavat, ryöstĂ€vĂ€t. Ne suunnittelevat ja iskevĂ€t kristittyihin joka pĂ€ivĂ€ ja yö. Jotkut kristityt on lyöty avuttomiksi jo ennen kuin he edes tiesivĂ€t mikĂ€ heitĂ€ löi.

 

Yhteiskunnassamme ihmiset ovat tavallisesti riittÀvÀsti jÀrjestÀytyneitÀ. He kÀyttÀvÀt paljon omia voimiaan saadakseen aikaan uudistuksia lainsÀÀdÀnnön, kasvatuksen, työolojen parantamisen jne. saroilla. Kuitenkin se kaikki lopulta pÀÀttyy synkkÀÀn kuolemaan. Vaikka maailma on Saatanan vallassa, meillÀ on yhÀ toivoa. MinÀ todella uskon, ettÀ paholaisen voima tulee tehottomaksi sen jÀlkeen kun olemme tunnustaneet, tunnistaneet ja hyvÀksyneet Jeesuksen Kristuksen työn ja Ristin ja Ylösnousemuksen voiman.

 

Herra on voimakkaampi ja HÀn sortaa paholaisen linnakkeen. Evankeliumi on aina hyvÀ uutinen. Jos sinÀ yksinkertaisesti tunnustat sen suullasi, mutta et usko sydÀmessÀsi, se ei riitÀ, kun kyseeseen tulee hengellinen sota. Ihmisen tÀytyy hypÀtÀ jaloilleen uskossa ja ryhtyÀ taisteluun Herran mukana.

 

Kuitenkin Herra on selvÀsti varoittanut, ettÀ on oleva ihmisiÀ, jotka vastustavat meitÀ. Herra etsii ihmisiÀ, jotka ovat valmiit hyppÀÀmÀÀn liekkeihin kuten palomiehet. Me tarvitsemme uskoa, jotta voimme saada kyvyn tehdÀ pÀÀtöksen joko lÀhteÀ taisteluun Herran kanssa tai sitten ei. On hyvÀ pitÀÀ mielessÀ, ettÀ meidÀn tÀytyy lopulta tehdÀ valinta. TÀmÀ on totuus.

 

NĂ€ky kolmen vuoden takaa

 

Noin kolme vuotta sitten rukoilin kirkossa koko yön. Herra nĂ€ytti minulle nĂ€yn. Se kosketti lopun aikoja: Joel 2:30-32: ”Annan nĂ€kyĂ€ merkkejĂ€ taivaalla ja maassa: verta, tulta, savupatsaita.”

 

En tiedÀ, koskiko nÀky vaivan aikaa edeltÀvÀÀ kautta, sen keski-osaa vai sen jÀlkeen. Mutta Jumalan ihmiset menivÀt pakolaisina Siionin Vuorelle, turvaan sitÀ vainoa, jota pahat voimat maailmassa harjoittivat. Kaikki epÀuskoiset oli johdettu harhaan ja he nÀyttivÀt olevan mieltÀ vailla. EpÀuskoiset etsivÀt lÀpikotaisin joka paikan ottaakseen kiinni Jumalan ihmiset. HeidÀn mielessÀÀn oli vain yksi ajatus, yksi pÀÀmÀÀrÀ: vangita kaikki uskovat. He raahasivat uskovia vankiloihin ja kiduttivat heitÀ kuoliaaksi. NÀmÀ julmat nÀkymÀt tuotiin silmieni eteen.

 

pahoilla ihmisillĂ€ oli jonkinlainen laite, jolla he erottivat tarkasti henkilöt toisistaan. Laitteet olivat heidĂ€n ruumiissaan ja niillĂ€ oli kyky tunnistaa, oliko henkilö ”omia” vai Kristukseen uskovia. Kristityille oli tarjolla vain kaksi mahdollisuutta: 1) marttyyrikuolema tavattaessa;  2) pakopaikan löytĂ€minen.

 

NÀin vaimoni, monia pastoreita (joista tunsin joitakin) ja lukuisan joukon uskovia ja itseni vÀentungoksessa PyrkimÀssÀ Siionin Vuorelle turvaan. Olimme ainoat jÀljelle jÀÀneet uskovat maan pÀÀllÀ. En kyennyt ymmÀrtÀmÀÀn Siionin Vuoren sijaintia, mutta Anti-Kristuksen ja Jumalan Valitut olivat jyrkÀssÀ vastakkain - asettelussa. NÀytti siltÀ, ettÀ molemmat puolet olivat lÀheisessÀ kosketuksissa toisiinsa. Siionin Vuosi ei ollut nÀkyvÀ eikÀ paikka, jota maailma voisi paikantaa. Sekulaarit voimat eivÀt kyenneet paikantamaan sitÀ, koska Jumala oli kÀÀrinyt sen tÀydellisesti tulen sisÀÀn(Tulivaippaansa). Tulen paksuus oli noin metri. Tuli muodosti erikoisen suojan. pakopaikkaa etsivÀt uskovat kykenivÀt nÀkemÀÀn selvÀsti Siionin Vuorta ympÀröivÀt alueet. Kuitenkaan epÀuskoiset eivÀt kyenneet nÀkemÀÀn fyysisesti tai jÀljittÀmÀÀn Vuoren paikkaa. Jumalalla oli oma erityinen metodinsa suojatakseen omansa. HÀnen voimansa piti meidÀt tÀysin suojassa ja turvassa.

 

Siionin Vuori vuoti voimallista Jumalan yliluonnollista energiaa. Jumala hankki ruokaa omilleen yliluonnollisella tavalla. Uskovat olivat onnellisia eivÀtkÀ tunteneet pelkoa, ahdistusta, paineita eikÀ epÀmukavuutta. Turvallisuudesta ei ollut mitÀÀn huolta. He tunsivat olevansa hyvissÀ kÀsissÀ ja heidÀn ilmeensÀ todisti sen. HeistÀ virtasi jatkuvasti Jumalan ilo ja rauha.

 

SillĂ€ hetkellĂ€ taivaasta kuului matala kaikuva ÀÀni: ”NĂ€mĂ€ ovat lopun aikoja, kuka haluaa mennĂ€ maailmaan julistamaan evankeliumia? Tarvitsen noin 12 ihmistĂ€. MinĂ€ tarvitsen vapaaehtoisia, jotka haluavat mennĂ€ mielellÀÀn.”  MinĂ€ luonnollisesti tunsin, ettĂ€ se oli Jumalan Ă„Ă€ni. Vaikka uskovat tiesivĂ€t, ettĂ€ se oli Jumalan ÀÀni, he Siionin Vuorella epĂ€röivĂ€t eikĂ€ kukaan astunut kiireesti esiin. He tiesivĂ€t, ettĂ€ sillĂ€ hetkellĂ€ kun he lĂ€htisivĂ€t vapaaehtoisina, se merkitsisi astumista takaisin tĂ€mĂ€n maailman realiteetteihin ja heitĂ€ odottaisi kuolema. Myös vangituksi tuleminen lyhyen ajan sisĂ€llĂ€ oli yhtĂ€ realistinen mahdollisuus.

 

Sitten Jumala nĂ€ytti minulle vision, jossa HĂ€n siunasi ja takasi armonsa. SillĂ€ hetkellĂ€ ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ensimmĂ€isenĂ€ henkilönĂ€ palvelustehtĂ€vÀÀn ja levittĂ€mÀÀn evankeliumia. NĂ€ytti siltĂ€ kuin olisimme tarvinneet lisÀÀ aikaa, jotta olisimme tĂ€yttĂ€neet jĂ€ljellĂ€ olevat 11 paikkaa. Kun aikaa kului, uskovat olivat yhĂ€ epĂ€röiviĂ€ ja katsoivat toinen toisiaan. Jumala kĂ€ski minua jĂ€ttĂ€mÀÀn Vuoren heti ja HĂ€n sanoi: ”Koska pastori Kim on lĂ€htenyt vapaaehtoisena uskossa, MinĂ€ takaan hĂ€nelle suuren ja voimakkaan tulen. Kun saat voimani, olet osoittava ja ilmentĂ€vĂ€ minun auktoriteettiani ja voimaani. ”

 

SillĂ€ hetkellĂ€ jĂ€tin vuoren. Minusta tuntui kuin olisin ollut kommando, joka ei palaisi. NĂ€in itseni ihmispommina, jonka oli tarkoitus tuhota ja kukistaa vihollisen asema. Kun astuin tulipilarien suojasta, koin oudon ilmiön. Se ei kestĂ€nyt minuuttia, ei sekuntiakaan. SillĂ€ hetkellĂ€ kun astuin ulos vuorelta ja tulipilarien ulkopuolelle, olin vĂ€littömĂ€sti palanut maailmaan. EtĂ€isyys maailmasta Siionin Vuorelle oli vain askel. Siionin Vuorella en tuntenut ahdistusta enkĂ€ huolta ulkopuolella olevista asioista. Mutta niin pian kuin olin astunut ulkopuolelle, koin vĂ€littömĂ€sti ja elĂ€vĂ€sti paniikkia ja ahdistusta. Turvavyöhykkeen ulkopuolelta en kyennyt enÀÀ nĂ€kemÀÀn Siionin Vuorta. Vuorta ei ollut missÀÀn nĂ€köpiirissĂ€. ”Voi! Kuinkahan tĂ€ssĂ€ kĂ€y? Kuinka tĂ€mĂ€ on voinut tapahtua
?” , olin hetken ymmĂ€llĂ€ni. Tunsin itseni niin yksinĂ€iseksi taistelemaan pahan voimia vastaan. Tunsin suurta yksinĂ€isyyttĂ€. Kukaan ei ollut rinnallani. Ei yhtĂ€kÀÀn persoonaa. pelon todellisuus hukutti minut.

 

Kuitenkin jonkin ajan kuluttua ilmestyi henkilö Herran Armeijasta. Kun henkilö tuli lĂ€hemmĂ€ksi, tunnistin hĂ€nen kasvonsa. Kun katsoin tarkemmin, se olikin vaimoni, joka hymyili: ” Me olemme menneet naimisiin tĂ€ssĂ€ maailmassa, tahdon yhĂ€ seurata sinua, minĂ€kin tulin vapaaehtoisena!” Olin hetken hĂ€mmentynyt. Mutta pian muitakin uskovia ilmaantui, niin ettĂ€ Jumalan luku, jota HĂ€n oli etsinyt, tĂ€yttyi. Kun tervehdimme ja esittĂ€ydyimme, Jumala ÀÀni puhui jĂ€lleen: ”Te kaikki olette Minun palvelijoitani, jotka levitĂ€tte evankeliumia tĂ€mĂ€n lopunajan aikana. MinĂ€ takaan teille Tulen Voiman ja auktoriteetin. Te tulette suuremmoisesti nĂ€yttĂ€mÀÀn ja ilmentĂ€mÀÀn Minun voimaani!”  

 

TĂ€mĂ€n nĂ€yn aikana minĂ€ ja vaimoni emme todella olleet huolissamme  intiimistĂ€ yhdessĂ€olostamme tai ajatelleet avioliiton merkitystĂ€. Me 12 olimme enemmĂ€n yksilöitĂ€. Kun olimme rukoilleet ryhmĂ€nĂ€ yksimielisesti, kukin meistĂ€ lĂ€hti suorittamaan omaa tehtĂ€vÀÀnsĂ€. Minut lĂ€hetettiin  kaupunkiin, jossa vierailin jokaisessa  ruokakunnassa ja jaoin evankeliumin. Riskeerasin elĂ€mĂ€ni. ÄkkiĂ€ ryhmĂ€ ihmisiĂ€, joilla oli takanaan pahan voima, tuijotti minua pahasti ja ryntĂ€si kohti: ”TÀÀllĂ€! Ottakaa kiinni henkilö, joka uskoo Jeesukseen!” En kyennyt löytĂ€mÀÀn tai tuntemaan mitÀÀn ihmisoikeusmoraalia heissĂ€. He kaikki olivat murhaajia, villejĂ€ raakalaisia ja heidĂ€n omatuntonsa oli turta. He kĂ€yttĂ€ytyivĂ€t ja toimivat kuin ryhmĂ€ hyeenoja,  jotka olivat valmiita repimÀÀn saaliinsa.

 

Juuri kun he olivat pidÀttÀmÀisillÀÀn minut, valtava ja voimakas valkoinen hevonen lensi minua kohti. Hevonen tuli taivaasta. Hevonen lensi nopeasti pahojen ihmisten ohi. Kun hevonen saapui lÀhelleni, se avasi suunsa apposen auki. SillÀ hetkellÀ nÀin jotain voimakasta tulevan valkoisen hevosen suusta. SieltÀ tuli valtaisa liekki ja liekit ryntÀsivÀt minua kohti. Sitten rinnastani tuli esiin sÀkki ja se kokosi kaikki tulipallot, joita tuli hevosen suusta. Kaikki tulipallot menivÀt rintani sisÀÀn.

 

Tuo kaikki tapahtui hetkessĂ€ ja aivan silmieni edessĂ€. SiitĂ€ hetkestĂ€ alkaen tuli rinnassani muuttui voimakkaaksi hyökkĂ€ys-aseeksi. Tuli lĂ€hti sormenpĂ€istĂ€ni. Osoitin sormillani kuin pistoolilla. Huusin:           ” Jeesus! Jeesus! ” ÄkkiĂ€ sormenpĂ€istĂ€ni lĂ€hti voimakkaita liekkejĂ€. Sormeni toimivat kuin liekinheittĂ€jĂ€t ja jotkut PyörtyivĂ€t tulesta. Jotkut PyörivĂ€t ja konttasivat maassa. Lopulta he vĂ€lttelivĂ€t minua. He eivĂ€t halunneet tulla ammutuiksi leimuavalla tulella.

 

Ennen kun saarnasin ilman voimaa, minua vainottiin ja vÀlttelin kiusaajiani. Mutta nyt, PyhÀllÀ Tulella varustautuneena, minÀ olin hyökkÀÀjÀ. Olosuhteeni olivat kÀÀntyneet pÀÀlaelleen. pahoilla ihmisillÀ piti nyt kiirettÀ minua karttaessaan ja pois juostessaan!

 

Kun kĂ€ytin voimakasta PyhĂ€n Tulen asetta, huomasin, ettĂ€ se alkoi tyhjentyĂ€. Ne olivat kuin luoteja. Tarvitsin lisÀÀ ammuksia. TĂ€mĂ€ teki minut ahdistuneeksi. Olin luullut, ettĂ€ ammuksia olisi rajattomasti, koska Jumala oli taannut Voiman minulle. Mutta kuitenkin, kun kĂ€ytin voimaa, tulivoima hitaasti vĂ€heni. Lopulta se oli kuin ase ilman ammuksia. Kun voima oli lopussa, paha ryhmĂ€, jota demonit kontrolloivat, jotenkin heti sai tietÀÀ sen. Silloin se ryntĂ€si taas kohti.  ” Hei! Vihdoinkin! Tulivoima on lopussa. pidĂ€ttĂ€kÀÀ hĂ€net! HyökĂ€tkÀÀ!”

 

TĂ€mĂ€ nĂ€ky oli hyvin selkeĂ€ ja sen nĂ€ytti Herra. Se oli hengellinen vertauskuva. HengellisessĂ€ todellisuudessa on tietty mÀÀrĂ€, kiintiö, joka on joka pĂ€ivĂ€ tĂ€ytettĂ€vĂ€. MeidĂ€n on varustauduttava Jumalan Sanalla. MeidĂ€n tĂ€ytyy valmistella ja haluta Jumalan Sanaa, koska se on meille ravinto, joka ravitsee meidĂ€t. TĂ€mĂ€ voidaan tehdĂ€ uutteruudella ja polvirukouksessa. Siksi kuka vain, joka heikentyy rukouselĂ€mĂ€ssÀÀn,  saa oireita hengellisestĂ€ talvihorroksesta. He  menettĂ€vĂ€t hengellisen voimansa. Kun hengen tuli minussa heikkeni, taivaasta laskeutui erivĂ€rinen hevonen. TĂ€llĂ€ kertaa se loisti kirkkaana. TĂ€mĂ€kin hevonen vuodatti kitansa kautta tulta minuun. Ja sain sĂ€kkini tulta tĂ€yteen. Kun Jumalan Voima ilmeni, saatoin taas lĂ€hestyĂ€ ihmisiĂ€ ja huutaa : ” Jeesus! PyhĂ€ Tuli!” 

 

Sitten ajattelin niitĂ€ yhtĂ€toista, jotka myös olivat siellĂ€ jossakin. HeidĂ€n oli tĂ€ytynyt levittÀÀ ja saarnata evankeliumia ja kĂ€ydĂ€ lĂ€pi samat kĂ€rsimysnĂ€ytelmĂ€t kuin minĂ€kin. Kaksitoista voi olla vain symbolinen luku
Kuitenkaan mÀÀrĂ€,  tai keitĂ€ he olivat, ei ole tĂ€rkeÀÀ. Ei merkitse mitÀÀn oliko mÀÀrĂ€ suuri tai pieni. Mutta se oli tĂ€rkeÀÀ, olivatko sielut puhtaita ja sopivia Herran sydĂ€men ja tahdon kannalta. HeidĂ€n tĂ€ytyy olla valmistuneita. Kun oikea aika koittaa, nĂ€mĂ€ ihmiset ilmestyvĂ€t Ă€kkiĂ€ tekemÀÀn työn ja johtamaan palvelusvirkoja Tulen voimalla. EhkĂ€ jotkut jo ovat palveluvirassa ja – työssĂ€ Tulen voimassa. Jokaisella on mahdollisuutensa. Sukupuoli ei ole kysymys. Herra kĂ€yttÀÀ heitĂ€ kuten hurskaaseen jĂ€rjestykseensĂ€ kuuluu. Tulen virka on mahdollinen sellaiselle henkilölle, joka ei ole saastunut maailmasta eikĂ€ maailmallisista asioista. HeillĂ€ tulee olla puhdas omatunto vailla vilppiĂ€ tai petosta. HeillĂ€ tĂ€ytyy olla uskoa. NĂ€mĂ€ ovat edellytyksiĂ€, jotta Jumala voi kĂ€yttÀÀ ihmistĂ€:  â€Mutta suuressa talossa ei ole ainoastaan kulta- ja hopea- astioita, vaan myös puu- ja saviastioita, ja toiset ovat jaloa ( to honour – kunniallista kĂ€yttöÀ varten)  toiset halpaa ( to dishonour – epĂ€kunniallista) kĂ€yttöÀ varten. Jos siis ihminen puhdistaa itsensĂ€ tĂ€llaisista ( epĂ€kunniallisista), hĂ€nestĂ€ tulee astia jaloa (kunniallista, PyhitettyĂ€) kĂ€yttöÀ varten, Pyhitetty,( ja tulee sopivaksi isĂ€ntĂ€nsĂ€ kĂ€yttöön) isĂ€nnĂ€lleen hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis. ”( 2. Tim. 2:20-21).

 

1. Tim. 6:11-12: ”Mutta sinĂ€, Jumalan ihminen pakene sellaista           (= rahan himoa, halua rikastua) ja tavoittele vanhurskautta, jumalanpelkoa, uskoa, rakkautta, kĂ€rsivĂ€llisyyttĂ€, sĂ€vyisyyttĂ€. Kilvoittele hyvĂ€ uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elĂ€mÀÀn, johon olet kutsuttu ja ( ja olet palvellut hyvĂ€n palvelun  monien todistajien edessĂ€) johon olet hyvĂ€llĂ€ tunnustuksella tunnustautunut monen todistajan edessĂ€.”

 

Herran kÀskystÀ minÀ teen tÀtÀ asiakirjaa, joka paljastaa paholaisen henkilöllisyyden. Minua vastaan hyökÀtÀÀn samaan aikaan kaikilta suunnilta, sisÀltÀ ja ulkoa. HyökkÀykset ovat niin vakavia, ettÀ niitÀ kaikkia on mahdoton kuvailla. Minua vastaan on hyökÀtty fyysisesti ja hengellisesti. Olosuhteet voivat olla hyvin vaikeat. Monet hyökkÀykset ovat kukin erilaisia luonteeltaan. Joskus, kun on oikein paha hyökkÀys, minua puukotetaan ja lÀvistetÀÀn demonien toimesta, kun ajan autolla moottoritietÀ. Ne puukottavat jalkoja, ranteita ja pÀÀtÀ. Olen usein vaarassa ja kriittisissÀ tilanteissa.

 

Herra suojelee minua joillakin alueilla, mutta minun on myös koettava joitakin suoria hyökkĂ€yksiĂ€. Kun heittĂ€ydyin tĂ€hĂ€n palveluvirkaan, olin jo uskonut elĂ€mĂ€ni Herralle ajat sitten. Tarvittaessa kuolemaan asti. Kun kohtaan hyökkĂ€yksiĂ€, vaikeita tilanteita tai kriittisiĂ€ momentteja, uskoni kasvaa voimakkaammaksi.  Tulevaisuudessa kirjaan ja selostan monia taisteluita, joita minulla on ollut Saatanan kanssa. Haluan kuvata ne pikkutarkasti monin yksityiskohdin. paholaisen henkilöitymiĂ€ tullaan paljastamaan vielĂ€ enemmĂ€n.

 

Kolme mentoria

 

On monia ihmisiÀ, jotka ovat vahvasti herÀnneitÀ ja avanneet minun silmÀni uskoon. ElÀmÀssÀni on vaikuttanut kolme erityistÀ pastoria, joilla on ollut valtava vaikutus elÀmÀÀni.

 

pastori Chae, Bok Gyu (Korean keskuskirkko, vanhempi pastori, Betanian Vanha Kirkko)

 

Menneisyyteni ei ole ollut niin normaali kuin Korean yhteiskunta ehkĂ€ olisi halunnut. Valmistuin Seoulin peruskoulusta, joka on Sun Chonin kaupungissa. Muutin Seouliin keskikouluun. Huonon ajoituksen takia menetin yhden vuoden. Kun sitten menin keskikouluun, se oli koulu, joka oli vastapÀÀtĂ€ Betania- kirkkoa. KĂ€ytyĂ€ni sitĂ€ vuoden, koulu lopetettiin. Betania-kirkolla oli kuitenkin kouluohjelma. Se opetti mm. köyhiĂ€ ja rekisteröinti- takarajoista tippuneita yms.  Kun Koreassa oppilas kirjoittautuu keskikouluun, oppilaan vanhemmat sitoutuvat maksamaan lukukausimaksut. Betaniakoulu oli matalan budjetin koulu. Opettajat olivat opiskelijoita, lukiosta valmistuneita. He silti opettivat oppilaitaan innolla.

 

Koska koulu oli Betania-kirkon sisÀllÀ, kaikki oppilaat saattoivat osallistua herÀtyskokouksiin. LisÀksi, luokan loputtua, me kaikki menimme pÀÀPyhÀkköön kuullaksemme saarnan. Kuulimme voimakkaan, epÀtavallisen sanoman, jonka saarnasi pastori Che, Bok Gyu. Uskoni syntyi noihin aikoihin. Rukousaikoina kun me kaikki itkimme yhdessÀ, minÀ panin useita karamelleja suuhuni. Heitimme vitsejÀ ja pelasimme ystÀvien kanssa. Nuo pÀivÀt olivat kallisarvoisia ja muistorikkaita. Minulla oli lapsena monia haaveita, unelmia. Mutta en koskaan kuvitellut, ettÀ minusta tulisi erÀÀnÀ pÀivÀnÀ pastori.

 

pastori Chae, Bok Gyu on uskoni isĂ€. HĂ€n on aina ollut vapaa ja helposti lĂ€hestyttĂ€vissĂ€. Kuka tahansa voi lĂ€hestyĂ€ hĂ€ntĂ€. HĂ€n on ystĂ€vĂ€llinen ja tunteellinen. Kuitenkin, milloin ikinĂ€ hĂ€n on puhujakorokkeella, hĂ€nen saarnansa tulevat voimalla. HĂ€n on huumorintajuinen , vaikka hĂ€nen sanansa lĂ€vistĂ€vĂ€t kuulijat HengessĂ€. HĂ€nen sanoissaan on voima ja syvyys ja kyky muuttaa uskovia. Kun olin perustanut kirkon Seouliin, vierailin vanhan pastorin luona osoittaakseni kiitollisuuteni. Pastori Che, Bok Gyu oli suuresti vaikuttunut ja kysyi ihastuneena: ”Onko totta, ettĂ€ Betanian keskikoulun entisestĂ€ oppilaasta on tullut pappi? ” HĂ€n oli yhtĂ€ onnellinen kuin jos olisin ollut hĂ€nen ainoa poikansa!

 

pastori Pyee, Jong Jin ( Nam Seoul Keskuskirkko)

 

Teinivuosieni lopullla muutin pÀÀkaupunki Seoulin esikaupunkiin Jung-Gu Dongiin. Silloin uskonelÀmÀni jatkui. Hengelliset silmÀni alkoivat avautua, kun tapasin pastori Pyee Jong Jinin. HÀn toimi Yaksun keskuskirkon kappalaisena. Tuohon aikaan Yaksun keskuskirkko muutti paikkaa ensin Yaksu Dongista Ganag Nam Dogok Dongiin ja sitten Gaepo-dongin kaupunkiin. Noina vuosina koin uskossani parhaat hetket. Olin hyvin aktiivinen ja innokas tuon nuoruuteni jakson aikana. Uskossani olin sitoutunut ja palava. Olosuhteistani riippumatta omistauduin evankeliumin levittÀmiseen. Ne olivat vuosia, jolloin uskoni kukoisti vahvistui voimakkaasti.

 

pastori Pyee, Jong Jin on tunnettu evankelista, joka on virallisesti tunnustettu ja hyvÀksytty Korean kirkkojen taholta. HÀnen kirkossaan tapasin hyviÀ ihmisiÀ ja tulevan vaimoni. En koskaan unohda noita pÀiviÀ.

 

Milloin tahansa koen saamattomuutta, velttoutta tai itsetyytyvĂ€isyyttĂ€, muistelen pastori Pyee, Jong Jinin toimintaa, koska se innoittaa minua. HĂ€nen palava uskonsa Herraan ja hĂ€nen vakaumuksensa, joka oli - pitÀÀ jatkuvia herĂ€tyskokouksia levĂ€htĂ€mĂ€ttĂ€, olivat vaikuttaneet suuresti elĂ€mÀÀni. HĂ€n piti uskonsa kuolemankin uhalla. Nuoruudessani osallistuin koko yön kestĂ€viin rukouskokouksiin Nam Seoulin keskuskirkossa. SiellĂ€ rakensin perustuksen nykyiselle rukoustoiminnalleni. Olen velkaa pastori Pyeelle hĂ€nen osuvista rukouksistaan ja terveistĂ€ ohjeistaan.pastori Pyeen toiminta vei minut opiskelemaan pastoriksi. LisĂ€ksi tuona aikana monet papit  löysivĂ€t voimansa ja kutsumuksensa. Pastori Pyeen toiminnan kautta  monet maallikko-uskovat, lĂ€hetystyöntekijĂ€t ja pastorit saivat nĂ€hdĂ€, ettĂ€ hekin voisivat palvella Herraa suurella voimalla. TĂ€llĂ€kin hetkellĂ€ sydĂ€meni on tĂ€ynnĂ€ iloa.

 

pastori Pyee, Jong Jin oli antanut minulle monia nÀkyjÀ tulevaisuudesta. Olen hyvin luottavainen niiden suhteen. En koskaan unohda pastori Pyeen vaimoa, rouva Lee, Sung Jata. Aina kun pastori Pyee oli lÀhtenyt pitÀmÀÀn jossakin herÀtyskokousta, hÀnen vaimonsa istui siellÀ etummaisessa kirkonpenkissÀ ja rukoili koko yön. Pastori Pyeen vaimon kokoöiset rukoukset ovat vaimoni jatkuva puheenaihe. Nam Seoulin keskuskirkko on selvÀsti tehnyt minusta sellaisen, kuin tÀnÀÀn olen. LisÀksi se rakensi kestÀvÀn perustan uskolleni ja nÀkemykselleni kristinuskosta. Opin myös jonkin verran hallintoon kuuluvia asioita, joita tarvitsin omassa papinvirassani. Arvokkaat työtavat ja vahvuudet, jotka sain Nam Seoulin keskuskirkosta, ovat toimintani perusta. Aina kun muistelen noita pÀiviÀ, tulen innostuneeksi ja sydÀmeni on tÀynnÀ iloa. Riemun tunnetta ei voi sammuttaa.

 

                   pastori Yoon, Suk Juhn (Yonsein keskuskirkko)

 

Jumala on kutsunut minut (Kim Yong Doon) pastoriksi ja HÀn on johtanut minut palveluvirkaani. Herra on kurittanut minua kunnolla. HÀn karsi minua. Olin puu, jossa oli monia tuuheita oksia. papin virka alkaa unella ja nÀyllÀ. Ei todellakaan ole kysymys siitÀ, ettÀ pitÀisi olettaa kaiken olevan vain riemua ja iloa. Olen tullut kipeÀsti ymmÀrtÀmÀÀn, ettÀ kun palveluvirka alkaa, Herra rakentaa sitÀ sitten aste asteelta sitÀ mukaa kuin ihmisen fyysiset halut ja oma tahto kuolevat. Olen oppinut tÀmÀn monen kurituksen ja koetuksen kautta. Herra on epÀilemÀttÀ laittanut minut kuivaan erÀmaahan sanan tÀydessÀ merkityksessÀ. Olen kohdannut monia vaikeita hetkiÀ elÀmÀssÀni. Vaimonikin on kokenut joitakin vaiheita kuolemasta aika ajoin erÀmaassa. ( Tuolloin vaimoni oli kuolinvuoteellaan ilman toivoa selviytymisestÀ. HÀn oli joka pÀivÀ kivuissaan. Se oli elÀmÀni vaikea hetki . Vedin hiuksiani ja löin rintaani).

 

pastori Yoon Suk Juhn johdattaa rukouksen ytimeen

 

Niinkuin kuivuus odottaa paljon kaivattua sadetta, oli tilani, kun satuin tapaamaan pastori Yoon Suk Juhnin pastorien seminaarissa. Olin nĂ€hnyt hĂ€net etÀÀltĂ€. Nuoruudessani olin usein samoillut edestakaisin vuoren rinteitĂ€ ja rukoillut.  pastori Yoon todella ohjasi minut rukouksen ytimeen. Aloin papinurani varhain 1990-luvulla. Kuitenkin harhailin turhautuneena ja kivuissani. Mutta tuona aikana aloin oppia pastori Yoonin rukouspalvelusta. Ja siitĂ€ hetkestĂ€ lĂ€htien rukousaikani alkoi lisÀÀntyĂ€ noin 15 vuoden ajan. Sitten se lopulta rĂ€jĂ€hti ja nyt sen tuloksena kirkossamme tapahtuu monenlaisia hengellisiĂ€ tapahtumia. Pastori Yoonin rukouspalvelu on aivan omaa luokkaansa. Myöhemmin tajusin, ettĂ€ kaikki mitĂ€ Yoon kirkossa tapahtui, alkoi laajalla systemaattisella rukouksella.

 

Ihmiseni puhuvat rukouksesta, mutta todellisuudessa olosuhteet eivĂ€t suosi tilannetta, jossa yksi rukoilee vaikka kuinka hartaasti. Ja vaikka yksi haluaisi rukoilla pidempÀÀn, hĂ€nen rukouksensa eivĂ€t ole kyllin tehokkaita - ne kun törmÀÀvĂ€t fyysisiin, hengellisiin ja mielen rajoituksiin. Olen tullut ymmĂ€rtĂ€mÀÀn, ettĂ€ rukous  ja palvelu ovat sellaisia, ettei kukaan ihminen tĂ€ysin hallitse niitĂ€ yksin. Olen myös rukoillut tuntikausia ja yhĂ€ olen tĂ€ynnĂ€ vajavuuksia. Kun katson monien ihmisten innolla haluavan oppia pastori Yoon, Suk Juhnin rukouspalvelua, minĂ€kin haluan ottaa siitĂ€ mallia.

 

Useita vuosikymmeniĂ€ sitten pastori nimeltÀÀn Lee, Young Do oli hyvin tunnettu suuresta rukouspalvelustaan.  Siihen aikaan hĂ€nen liikkeensĂ€ leimattiin kultiksi. HĂ€n kuoli krooniseen tautiin. Viimeisen vuotensa aikana kukaan ei tullut katsomaan hĂ€ntĂ€. Vaikka hĂ€n on nyt kuollut, niin jos hĂ€n elĂ€isi, hĂ€n olisi se henkilö, jonka luokse menisin vierailulle. Olen kuullut, ettĂ€ pastori Yoon halusi kĂ€yttÀÀ samaa mallia kuin pastori Lee, Yong Do kĂ€ytti.

 

Kuitenkin viime vuosina pastori Lee Young Do ÂŽn palvelusvirkaa on arvioitu uudelleen ja katsottu pĂ€tevĂ€ksi. Lopullinen johtopÀÀtös oli, ettĂ€ hĂ€nen palvelusvirallaan ei ollut mitÀÀn tekemistĂ€ kultin kanssa. Nyt moni haluaa omaksua hĂ€nen mallinsa. Ennen kuin tapasin pastori Lee, Yong Don, kysyin Herralta: ” Herra, Herra! Tunnetko pastori Lee, Yong Don? Haluaisin todella tavata hĂ€net!”  Herra vastasi: ”Ah- ha! pastori Yong Do, kyllĂ€, MinĂ€ tunnen hĂ€net. Odota hetki. Sinun nimesi on todella samanlainen kuin hĂ€nen!” Olin todella innoissani ja haltioissani, kun lopulta sain tavata hĂ€net. SillĂ€ hetkellĂ€ pastori Lee, Yong Do tuli esiin. HĂ€n ilmestyi eteeni ja kumarsi Jeesukselle. Pastori ja minĂ€ pidimme toisiamme kĂ€destĂ€ ja meillĂ€ oli mukava keskustelu.

 

                                 Todistuksia tapahtumista

 

MeillÀ on monia muita todistuksia, joita pastorit ja maallikot esittÀvÀt. Koska tilamme on rajattu, esitÀn vain muutamia todistuksia ja tapausselostuksia herÀtyksistÀ, joita olemme kokeneet toisten pastorien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Gunsan, MeidÀn Kirkko, pastori Kim Kwang Sun:( kaikkien hyvÀksymÀ kirje)

 

 

EnsimmÀinen vierailuni ( 5.-7.11.2006)

 

Olin lukenut kirjan ” Baptism by Blazing Fire” kuukautta aikaisemmin. Satuin tapaamaan erÀÀn pastorin tietyssĂ€ paikassa. TĂ€mĂ€ tietty pastori johdatti minut tuon kirjan ÀÀrelle ja luin kaikki kolme. Olin hyvin jĂ€rkyttynyt. Miten voi Jumala toimia sillĂ€ tavalla, kyselin itseltĂ€ni. JĂ€rkyttyneenĂ€ pÀÀtin lĂ€hettÀÀ vaimoni LĂ€nsi-Incheoniin vierailemaan Herran Kirkossa. Vaimoni meni sinne vierailulle heti seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ luettuani juuri kolmannen kirjan. Oli perjantai ja vaimoni osallistui perjantai-illan jumalanpalvelukseen. Minun oli mentĂ€vĂ€ anoppini hautajaisiin. Sitten riensin Herran Kirkkoon vaimon sisaren kanssa. Minun piti kysyĂ€ neuvoa monelta ihmiseltĂ€, ennen kuin osasimme perille.

 

KĂ€lyni oli saanut kielillĂ€puhumisen armolahjan, kun hĂ€n oli keskikoulussa, mutta hĂ€n oli menettĂ€nyt lahjan kun oli lopettanut rukoilemisen. HĂ€n oli unohtanut ei vain kielet, vaan koko sen mitĂ€ on olla kristitty. Kun hĂ€n tuli Herran kirkkoon, pastori kehotti istumaan aivan korokkeen eteen. Sitten pastori kehotti hĂ€ntĂ€ huutamaan vilpittömĂ€llĂ€ sydĂ€mellĂ€: ” Jumala! Ole hyvĂ€ , lahjoita minulle kielet!”  Kun hĂ€n huusi, hĂ€n pulppusi kieliĂ€.

 

pastori Kim Young Doo ja hĂ€nen vaimonsa rukoilivat hĂ€nen puolestaan. MiniĂ€ni kĂ€rsi unettomuudesta. Mutta tĂ€stĂ€ pĂ€ivĂ€stĂ€ lĂ€htien hĂ€n on nukkunut hyvin. HĂ€n on myös kĂ€rsinyt kĂ€sien ja jalkojen kylmyydestĂ€. Mutta ne lĂ€mpenevĂ€t aina, kun hĂ€n huutaa: “PyhĂ€ Tuli!”  TĂ€stĂ€ pĂ€ivĂ€stĂ€ alkaen miniĂ€ on kehunut Herraa, hĂ€n tahtoo tehdĂ€ Herran onnelliseksi. Nyt hĂ€n kertoo Jumalasta opiskelijoille ja nĂ€iden vanhemmille. HĂ€n mainostaa ahkerasti myös  pastorin kirjaa.

 

Sen jÀlkeen kun olin kuullut monia kokemuksia vaimoltani, tulin kÀrsimÀttömÀksi. Halusin vierailla tuossa siunatussa paikassa saadakseni itsellenikin siunauksen ja kokemuksia. Heti kun sunnuntain pÀivÀtilaisuus oli ohi, pakkasin laukkuni ja panin tekstiviestin pastori Kimille, ettÀ tulisin vierailulle. SiitÀ hetkestÀ alkaen, jolloin saavuin ja aina varhaiseen keskiviikko-aamuun asti kerjÀsin ja rukoilin, ettÀ hengelliset silmÀni avautuisivat ja kokisin kohtaamisen Jeesuksen kanssa.

 

Herran Kirkko on hyvin pieni ja toi mieleen tallin, jossa Jeesus oli syntynyt. Kuitenkin PyhÀn Hengen voima ja ilmentymÀt olivat paljon voimakkaammat kuin olin missÀÀn suuressakaan herÀtyskokouksessa ikinÀ kokenut. Kun kuulin kirkon jÀsenten itkevÀn rukoillessaan, olin kuin pakotettu tekemÀÀn parannusta ja keskittymÀÀn Herraan enemmÀn kuin koskaan. Voimakkaiden hymnien sÀestyksellÀ lapset ja aikuiset tanssivat HengessÀ. He seurustelevat Herran kanssa 24 t/vrk. He kykenevÀt keskustelemaan Herran kanssa. He kÀyvÀt usein vierailulla taivaassa ja helvetissÀ. He kohtaavat ja taistelevat pahoja henkiÀ vastaan, koska kykenevÀt nÀkemÀÀn ne. Monet jÀsenet profetoivat, nÀkevÀt nÀkyjÀ, selittÀvÀt kieliÀ ja avustavat Herran Kirkon palvelutehtÀvissÀ eri tavoin.

 

He olivat kokoontuneet klo 21.30 illalla ja palvelu jatkui aamuun klo 06 palvonnalla, ylistyksellÀ, saarnalla ja rukouksella. Olin jÀrkyttynyt ja sitten vielÀ enemmÀn jÀrkyttynyt.

 

Olin nĂ€kemĂ€ssĂ€ samaa, jota Jeesus ja alkukirkko kokivat PyhĂ€n Hengen toimiessa ja ilmentyessĂ€. En  voinut havaita mitÀÀn vÀÀrÀÀ enkĂ€ erehdystĂ€ pastorin saarnassa. Totesin hyvin ainutlaatuiseksi sen tavan, jolla pastori yritti tehdĂ€ Herran iloiseksi. Pastori teki monia humoristisia eleitĂ€ ja hassuja naamanilmeitĂ€. Oli vaikuttavaa nĂ€hdĂ€  koko seurakunnan seuraavan jumalanpalvelusta ilolla ja nauttien samalla humoristisista esityksistĂ€.

 

ÄkkiĂ€ minut valtasi ajatus ja kĂ€sitys, etten koskaan voisi tulla siunatuksi, ellei minulla olisi pienen lapsen sydĂ€ntĂ€. Uskon vahvasti, ettĂ€ jos hengelliset silmĂ€ni avataan ja kohtaan Jeesuksen, tulen johtamaan palvelutehtĂ€vÀÀni uskolla, joka on luja ja pÀÀttĂ€vĂ€inen.  MielestĂ€ni on tarpeen, ettĂ€ oman kirkkoni seurakunta saa saman kokemuksen.

 

Tuona sunnuntai-iltana saavuin Herran Kirkkoon. Yhdyin kokosydÀmisesti ylistykseen ja palvontaan, kun sÀhköpiano soitti hymniÀ. Sitten kuuntelin pastorin humoristisen ja tulisen saarnan. Tauolla pastori kuvaili monia kokemuksiaan, joita ei kirjaan oltu kirjoitettu. HÀn selitti monia asioita, joita Herra oli tehnyt. HÀn myös kuvaili joitakin vaikeuksia ja erehdyksiÀ, mitÀ hÀn itse oli tehnyt. Pastori selitti, kuinka Herra on huumorintajuinen ja leikkisÀ ja jonka kanssa on hauskaa olla.

 

pian alkoi toinen rukouspalvelu. Kaikki osallistujat itkivĂ€t sÀÀnnöllisesti. He itkivĂ€t ja huusivat voimiensa edestĂ€. Olen oppinut erÀÀn tĂ€rkeĂ€n asian. Herran Kirkon jĂ€senet opettivat minua huutamaan ” PyhĂ€ Tuli ” aina, jos rukouksen aikana tuli mieleen hĂ€iritseviĂ€ tai turhia ajatuksia. Vaimoni ja minĂ€ huusimme kielillĂ€ kaikin voimin. Me kylvimme kyynelissĂ€, kun teimme katumus-parannusta ja rukoilimme kielillĂ€.

 

Oma kirkkoni on suhteellisen uusi. Se perustettiin kolme vuotta sitten. Kasvuvaiheen aikana minulla oli huomattavia koettelemuksia ja testejÀ. Kun olin koettelemusten keskellÀ, rukoilin ja annoin kaikille ihmisille anteeksi, joille ehkÀ oli jotain anteeksiannettavaa minulta. Olin ajatellut, ettÀ olin saanut anteeksi kaiken Jumalalta. Kuitenkin tulin tajuamaan, ettÀ sydÀmessÀni oli sittenkin jÀljellÀ jotain katkeruutta.

 

EnsimmÀisestÀ pÀivÀstÀ lÀhtien Herra oli varustanut minua PyhÀn Hengen avulla. Se on se apu, jota olen kaivannut ja halunnut kokea, sen jÀlkeen kun olin lukenut tulikirjat. Tulisen rukoukseni aikana PyhÀ Tuli laskeutui sydÀmeeni ja lÀmmitti koko ruumiini. Tunsin kÀsissÀni pistelyÀ ja ne tulivat kuumiksi. Tunne levisi ja tÀytti koko ruumiini. Koin myös PyhÀn SÀhkön, josta luin kirjoista. Kun palasin kirkkooni, sovelsin samaa rukousmetodia kirkkoni jÀsenten kanssa. PyhÀ Henki toimi samalla tavalla kuin HÀn oli toiminut minun kanssani Herran Kirkossa.

 

Tiistai-iltana rukouspalvelun aikana rukoilin antaumuksella ja voimalla. Kun rukoilin, tuhansia demoneja ilmestyi, juoksi minua kohti ja hyökkĂ€si. Ne olivat kaikki erilaisia ulkomuodoltaan. Niiden kasvot olivat hirvittĂ€vĂ€t, ilmeettömĂ€t. Niiden silmĂ€t olivat tĂ€ynnĂ€ verta, kun ne tuijottivat minua hĂ€ijyllĂ€ katseella. YhdellĂ€ demonilla oli vain puolet kasvoista. Yksi oli kuin Buddhan munkki, jolla oli lapsi - munkki sylissÀÀn. NĂ€in monia epĂ€jumalan muotoisia olentoja, joita on kuvattu ja patsaina buddhalaisissa temppeleissĂ€. Huusin kovaa: ”PyhĂ€ Tuli!” Demonit hĂ€visivĂ€t. Kuitenkin ne jatkuvasti palasivat, kunnes lopulta poistuivat. Sen jĂ€lkeen keskityin ja jatkoin rukousta . ÄkkiĂ€ lohikÀÀrme ilmestyi eteeni. Se oli ÀÀrimmĂ€isen iso. Se hyökkĂ€si minua pĂ€in kun se oli kasvojeni edessĂ€. Huusin: ”PyhĂ€ Tuli! PyhĂ€ tuli! PyhĂ€ Tuli!”  Sitten huusin: ” Jeesuksen nimessĂ€, poistu!” Se poistui. Seuraavaksi tuli anakonda pÀÀ koholla ja toi sen kasvojeni eteen silmien tasolle. pian huomasin, ettĂ€ minulla oli miekka. Se oli PyhĂ€n Hengen Miekka. Iskin sillĂ€ alaspĂ€in anakondan pÀÀn irti. Se hĂ€visi. Se oli uskomaton kokemus. Kun myöhemmin kotona otin suihkun, huomasin, ettĂ€ vasemmassa olkapÀÀssĂ€ni oli kolme syvÀÀ haavaa. OlkapÀÀssĂ€ni nĂ€kyi mustelmia. Muistin, kuinka lohikÀÀrme oli hyökĂ€tessÀÀn mukiloinut jalallaan minun olkapÀÀtĂ€ni, samalla kun se nousi kasvojeni tasalle. Kun nĂ€ytin haavojani ja mustelmiani kirkkoni jĂ€senille, he jĂ€rkyttyivĂ€t. Kun lohikÀÀrme oli mennyt, keskityin rukoukseen. Sitten koin kuinka jotain terĂ€vÀÀ ja kĂ€rjekĂ€stĂ€ levisi yli koko ruumiini. Tunne alkoi olkapĂ€istĂ€. Tuntemus pisteli vĂ€hĂ€n, mutta kestin sen. Myöhemmin pyysin Joosefia tarkastamaan minut. HĂ€n kertoi, ettĂ€ minulle oli annettu PyhĂ€t Myrkkypiikit. Olin innoissani ja onnellinen.

 

Jatkoin rukousta. Olin paksujen valkoisten ja mustien muurien saartama. Muurit olivat tosi paksut. Kun huusin: ” PyhĂ€ Tuli”, huomasin jonkin kohdan muurissa alkavan sĂ€röillĂ€ ja murtua hieman. Huusin 10 kertaa ja tĂ€llĂ€ kertaa rohkeasti ja voimakkaasti. Muurit murenivat vain vĂ€hĂ€n enemmĂ€n. Otaksuin, etten ollut kyllin vahva ja pĂ€tevĂ€ muuria tĂ€ysin murtamaan. Mutta Ă€kkiĂ€ pastori Kim Yong Doo, joka seisoi korokkeella, kĂ€ski kaikkia rukoilevia uskovia huutamaan    ” PyhĂ€ Tuli”  yhteen ÀÀneen. HĂ€n pyysi meitĂ€ huutamaan kovalla ÀÀnellĂ€ ja kolmeen kertaan. Kun kaikki uskovat huusivat ” PyhĂ€ Tuli” tĂ€ysin palkein, valtavat paksut muurit alkoivat murtua alas.  Sitten nĂ€in kultaisen kadun ja se avautui ja johti Jumalan Valtaistuimelle. Kun selitin pastorille oman kokemukseni, hĂ€n oli hĂ€mmĂ€stynyt ja iloinen. HĂ€n kertoi minulle, ettĂ€ minĂ€ olin saamassa jonkinlaisen ilmaislahjan. Vaikka hengelliset silmĂ€ni eivĂ€t olleet kokonaan avautuneet, kykenin todistamaan ja kokemaan pahojen henkien ilmestymisiĂ€. Sen lisĂ€ksi kykenin kokemaan ja todistamaan lĂ€pimurron Jumalan Valtaistuimelle johtavalle tielle. Olin innoissani ja onnellinen. Kun vierailin Herran Kirkossa, mieleni oli tĂ€ynnĂ€ ajatuksia. En halunnut yöPyĂ€ hotellissa. Vietin pĂ€ivĂ€ni ja yöni Herran Kirkon lattialla. Nukuin lattialla toivoen, ettĂ€ saisin koskea Herran viitan helmoihin. Jumala oli antanut minulle niin paljon armoaan ja tiesin etten ollut sen arvoinen. Pastori Kim ehdotti, ettĂ€ yövyn kirkossa, vaikka hotellissa se olisi paljon mukavampaa. HĂ€n sanoi, ettĂ€ olisi parempi ja siunatumpi yöPyĂ€ kirkossa kuin hotellissa, jossa demonit kokoontuvat ja hĂ€iritsevĂ€t. Tottelin ja sen tuloksena Jumala antoi minun kokea hĂ€mmĂ€styttĂ€viĂ€ tapahtumia. Kun olin nukkunut, jatkoin matkaani kotiin Gun Sun kaupunkiin. Olin rukoillut keskiviikkoaamuun asti. SiitĂ€ hetkestĂ€, kun jĂ€tin Herran Kirkon, muuttui sÀÀ synkĂ€ksi. Valitin sÀÀtĂ€ itselleni. Noin tunnin ajomatkan jĂ€lkeen musta pilvi nĂ€ytti leijailevan auton ylĂ€puolella ikÀÀn kuin se olisi ajanut meitĂ€ takaa. Se oli epĂ€tavallinen kokemus. Kun katsoin ylös taivaalle, taivas oli kirkkaan sininen vailla pilven hattaraakaan.  Aurinko paistoi kirkkaasti. Musta pilvi pullahti paksuksi ja muuntui lohikÀÀrmeeksi ja kÀÀrmeeksi. Nuo kaksi kÀÀrmettĂ€ tĂ€htĂ€sivĂ€t keihĂ€illÀÀn meitĂ€. Ne seurasivat autoamme sivusta samalla kun kuulimme ukkosen jylinÀÀ.

 

Jatkoimme ajamista jonkin matkaa, kun vaimoni, joka istui vierellĂ€ni, huusi: ”PyhĂ€ Tuli”! Silloin tulin Ă€kkiĂ€ uneliaaksi ja silmĂ€ni olivat sulkeutumaisillaan. Olin jo lĂ€hes kokonaan unessa ja silmĂ€ni kiinni. Saavuimme levĂ€hdyspaikalle ja PysĂ€hdyimme tauolle. Kun katselimme levĂ€hdyspaikan rakennusta, nĂ€imme pahan hengen tuijottamassa meitĂ€ vihaisena. Se oli lohikÀÀrme, joka tĂ€htĂ€si keihÀÀllÀÀn meitĂ€. Huusimme: ”PyhĂ€ Tuli!” – ja se hĂ€visi. Tajusimme, ettĂ€ pahat henget halusivat estÀÀ meitĂ€ ja tehdĂ€ paluumme Gun Saniin vaikeaksi. Olemme vasta sen palvelutehtĂ€vĂ€n alussa, jossa paljastamme pahoja henkiĂ€ nĂ€kyviksi. Kun jĂ€nnitys vĂ€heni, ajattelin levĂ€tĂ€ hetken, mutta minut herĂ€tti tuulen ÀÀni. SĂ€ikĂ€hdin, kun havaitsin nukkuneeni kaksi tuntia. Tunsin, ettĂ€ demonihyökkĂ€ys oli juuri alkamaisillaan. NĂ€in ajatellessani tulin hiljaa innostuneeksi. Olin todellisuudessa nĂ€hnyt PyhĂ€n Tulen voiman.  Gun Sanissa jumalanpalveluksessa saarnasin ja esitin seurakunnalle, mitĂ€ olimme kokeneet Herran Kirkossa. Kehotin seurakuntaa lukemaan pastori Kim, Young Doon tulikirjat. pÀÀtin vierailla Herran Kirkossa toisenkin kerran. Kirkkoni jĂ€senet olivat hyvin uteliaita kuulemaan niistĂ€ tapahtumista, joita olin kokenut ja he halusivat tietÀÀ, millaisen voiman ja siunauksen olin saanut. Nyt voin hartaasti rukoilla niiden ihmisten puolesta, jotka ikĂ€vöivĂ€t ja haluavat tuntea Jumalaa. Rukoilen diakonissan ja diakonin puolesta, jotka tulevat aamurukous-palveluun. He kaikki ovat nyt kokeneet PyhĂ€n Tulen ja SĂ€hkön. NĂ€iden kokemusten myötĂ€ he ovat nyt virkistyneet ja vapautuneet raskasmielisyydestÀÀn, joka painoi heidĂ€n olkapĂ€itÀÀn ja pĂ€itÀÀn.

 

                               Toinen vierailu (12.11. – 14.11.2006)

 

Sunnuntain pÀivÀjumalanpalveluksessa saarnasin voimalla. MyöhÀis-iltapÀivÀn jumalanpalveluksessa vaimoni saarnasi pastori Kimin tulikirjasarjasta. Minun uskovani halusivat vierailla Herran Kirkossa. Toisen vierailuni aikana olin innoissani ja tÀynnÀ odotusta. Ihmettelin vain, mitÀ armoa Herra tÀllÀ kertaa minulle osoittaisi.

 

Kun saavuimme Herran Kirkkoon toisella vierailullamme, diakonissat olivat  hyvin yllĂ€ttyneitĂ€. He nĂ€yttivĂ€t pökertyneiltĂ€. Kirkon ulkonĂ€kö ei ollut sellainen kuin he olivat odottaneet.  He kuitenkin ymmĂ€rsivĂ€t, sillĂ€ heille oli jo kerrottu ja saarnattu Leimuavan Tulen ( Blazing Fire ) kirjasta. Ja ennen kuin he kĂ€sittivĂ€t mitÀÀn, he tulivat siunatuiksi henkilahjoilla - ja tulivat erittĂ€in onnellisiksi.

 

SinĂ€ sunnuntai-iltana rukoilin ja itkin hartaasti. Huomaamatta oli mennyt kolme - neljĂ€ tuntia. Kun rukoilin, Herra kosketti kĂ€siĂ€ni. Nyt kykenen rukoilemaan useita tunteja paitsi Herran Kirkossa myös omassa kotikirkossani. Rukoilin lakkaamatta klo 20:stĂ€ varhaiseen aamuun asti. Herra hyvĂ€ili minua. Olen hyvin otettu ja kiitollinen. Rukouksen aikana ikĂ€vöin armoa hartaasti. Sitten Jumala antoi minulle jotakin painavaa. Seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ diakonissa Lee, Mira nĂ€ki nĂ€yn. Mira kuvaili sitĂ€. HĂ€n katsoi kirkon koroketta ja Jeesus laittoi Jumalan koko sota-asun ylleni. HĂ€n nĂ€ki, ettĂ€ Herra asetti ja kiinnitti pyöreĂ€n esineen oikeaan kĂ€teeni. Sitten Herra sanoi: ” Seiso ja vastusta paholaista. Pastori ja hĂ€nen vaimonsa ottakoon vastuulleen tĂ€mĂ€n puolen taistelut ja diakoni ja diakonissa toisen puolen taistelut paholaisia vastaan.” Ajattelin mielessĂ€ni: ”Ah! Se paino, jonka tunsin, oli Jumalan tĂ€yden varustuksen paino!”  Rukoilin Jumalaa ja kysyin asiaa Herralta ja HĂ€n sanoi, ettĂ€ HĂ€n oli pukenut minut Jumalan koko sota-asuun. Olen otettu ja kiitollinen Jumalalle. HĂ€n on antanut armon vajaalle palvelijalleen kuten minulle.

 

Lounaan jĂ€lkeen satuin rukoilemaan Veli Haak-Sungin kanssa. Rukoilin korokkeen edessĂ€. Veli Haak-Sung istui vieressĂ€ni. HĂ€nen hengelliset silmĂ€nsĂ€ ovat auki. Kysyin hĂ€neltĂ€: ”Veli Haak -Sung, missĂ€ Herra on? ” Veli vastasi: ”Kolmiyhteinen Jumala on ympĂ€röinyt sinut ja IsĂ€ Jumala on laittanut kĂ€tensĂ€ pÀÀsi pÀÀlle ja HĂ€n rukoilee.”

 

SiinĂ€ hetkessĂ€ PyhĂ€ Tuli, tĂ€ynnĂ€ voimaa, laskeutui pÀÀlleni ja koko ruumiini tuli kuumaksi. KĂ€siini tuli myös SĂ€hkö ja minusta valuivat katumuksen kyyneleet virtanaan. En tiedĂ€, kuinka pitkÀÀn olin itkenyt, mutta olin joka tapauksessa menettĂ€nyt ÀÀneni. Kuulin Herran ÀÀnen: ӀlĂ€ korruptoidu! KestĂ€ ja palvele loppuun asti!” Vastasin: ” MinĂ€ haluan miellyttÀÀ Sinua, IsĂ€ Jumala!” Herra sitten sanoi: ”Jos haluat miellyttÀÀ Minua, seuraa pastori Kimin johdatusta ja tanssi hĂ€nen kanssaan tĂ€nĂ€ iltana jumalanpalveluksen aikana.” Tottelin niin kuin vain lapsi voi. Vaikka en ole yhtĂ€ hyvĂ€ tanssimaan kuin pastori Kim, yritin parhaani miellyttÀÀkseni Herraa.

 

Nyt oli tiistai- ilta ja suunnittelimme kotiinpaluuta keskiviikkona. Kun aikaa oli enÀÀ niin vĂ€hĂ€n, pÀÀtimme keskittÀÀ mielemme rukoukseen. Vaimoni rukous keskittyi siihen, ettĂ€ hĂ€nen hengelliset silmĂ€nsĂ€ avautuisivat tĂ€nĂ€ iltana. Mutta vaikka hĂ€n kuinka kovaa ja hartaasti  itki ja rukoili, huusi PyhÀÀ Tulta ja kielillĂ€ toistuvasti, hĂ€nen hengelliset silmĂ€nsĂ€ eivĂ€t avautuneet. Luulen, ettĂ€ vaimoni oli myös anomassa Herralta nĂ€kyĂ€, vaikka kuinka lyhyttĂ€kin.

 

Vaimoni ikÀvöi ilmestystÀ ja jatkoi rukousta. Pastori Kim Yong Doo lÀhestyi ja asetti kÀtensÀ hÀnen ylleen ja rukoili. Kun vaimo jatkoi rukoustaan, hÀn kaatui taaksepÀin. Ja lattialla, vaikka mitÀÀn ei tapahtunut, hÀnen mielensÀ rauhoittui. Sitten ÀkkiÀ hÀn virkosi ja hÀnen silmÀnsÀ liikkuivat lakkaamatta ja sitten hÀn tuijotti oikealle. NÀyssÀÀn hÀn nÀki suuren sisÀhallin urheiluareenan, jossa enemmÀn kuin satatuhatta ihmistÀ nÀytti tanssivan.

 

Vaimoni sanoi, ettĂ€ hĂ€n seisoi VIp-osastossa, joka oli erotettu lasilla. HĂ€n kysyi Herralta nĂ€yssÀÀn: ”Herra, jos haluat nĂ€yttÀÀ minulle, nĂ€ytĂ€ vielĂ€ lisÀÀ yksityiskohtia. ” Sen jĂ€lkeen ilmestyivĂ€t pastori Kimin humoristiset kasvot vaimoni nĂ€kyville. Pastori oli niin huvittava, ettĂ€ vaimoni nauroi ÀÀneen rukouksensa aikana. Kun hĂ€n katsoi etÀÀlle, hĂ€n nĂ€ki jonkun tanssivan. Vaimoni pyysi Herralta lisÀÀ tarkkuutta. Herra nĂ€ytti hĂ€nelle, ettĂ€ se oli HĂ€n, joka tanssi monien ihmisten kanssa. Nuo lukuisat ihmiset osoittivat suosiota ÀÀnekkÀÀsti ja olivat erittĂ€in onnellisia. Ihmiset riemuitsivat ja tanssivat Herran kanssa.

 

Koska vaimoni oli pyytĂ€nyt vain yhtĂ€ nĂ€kyĂ€, Herra myöntyi vain yhteen. Vaimoni jakoi nĂ€kynsĂ€ toisten diakonissojen ja meidĂ€n kirkon seurakuntalaisten kanssa, jotka olivat Herran Kirkossa. Diakonissa katui vaimoni puolesta, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli pyytĂ€nyt vain yhtĂ€ nĂ€kyĂ€. Sitten he kysyivĂ€t, miksi hĂ€n ei ollut pyytĂ€nyt hengellisten silmiensĂ€ avautumista


 

NÀiden pÀivien aikana oli yksi tapahtuma, joka jÀi erityisesti mieleen joka aamu: pastori Kim Yong Doo otetaan helvettiin joka pÀivÀ. Pastorina minulle nÀkymÀ, jota todistin, oli niin sÀÀlittÀvÀ, ettÀ edes minÀ en kestÀnyt katsoa pastori KimiÀ kidutettavan. Pastorin ruumis on halvaantunut. HÀnen ruumiinsa vÀÀntyy, kun hÀn huutaa kivusta. Kidutuksen aikana hÀn on usein demonien hyökkÀyksen kohteena. HÀn on vailla puolustusta ja vailla mitÀÀn hengellistÀ asetta. Kuten tavallista, tÀnÀÀnkin oli pastorin vuoro kokea helvetin kidutukset. HÀnen kipunsa olivat niin piinaavat, ettÀ hÀn hikoili vuolaasti. Rukoilin lÀhellÀ kirkon koroketta, sillÀ halusin ottaa osaa hÀnen kidutukseensa ja kantaa jotain hÀnen taakastaan. pian sen jÀlkeen jokin kaappasi molemmat kÀteni ja pakotti minut levittÀmÀÀn kÀteni ja jalkani. Ruumiini jÀykistyi ja siitÀ tuli ristin muotoinen. Tunsin jotain raskasta harteillani. Minusta tuntui kuin olisin kantanut ristiÀ. Koko ruumiini oli halvaantunut aina seuraavaan aamuun klo 05:een, jolloin varhaisaamun jumalanpalvelus oli aluillaan. Kun tuo jumalanpalvelus alkoi, oikea ruumiinpuoliskoni tuli normaaliksi ja koko ruumiini oli normaali, kun jumalanpalvelus pÀÀttyi. Olin kokenut Jeesuksen ristin.

 

Se oli hÀmmÀstyttÀvÀ kokemus. Ihmiset, joiden hengelliset silmÀt eivÀt ole avatut, voivat pitÀÀ kokemustani tyhjÀnpÀivÀisenÀ. Kuitenkin tÀmÀ kokemus on yksi hengellisen elÀmÀni merkkipylvÀistÀ. Olen ortodoksisen presbyteerikirkon pastori. Olen hoitanut palveluvirkaani yli 27 vuotta. Olen valvonut lÀhetystyöryhmiÀ ja kirkkoa. Olin hyvin ylpeÀ, kun sain johtaa ja osallistua kirkon rukous- ja PyhÀn Hengen liikkeeseen. Kuitenkaan, vielÀ kolme vuotta sitten, mieleni ei ollut avautunut henkilahjoille.

 

Olen tullut ymmÀrtÀmÀÀn, ettÀ vaikka palveluvirkani alusta alkaen, kirkkorakennuksen PystyttÀmisestÀ alkaen, kirkkoon tuli monia uskovia ja uusia uskovia, ja vaikka tulin aika suosituksi ja sain jopa huomiota yhteiskunnalta sosiaalisena persoonana, tÀllainen palveluvirka ja sosiaalisuus ei auttanut uskovia elÀmÀÀn voittoisaa elÀmÀÀ! Laiminlöin monia uskovia, enkÀ kasvattanut enkÀ opettanut heille mitÀÀn pahoista hengistÀ eli demoneista. He olivat tÀysin puolustuskyvyttömiÀ. Nyt nÀen, ettei ollut vaihtoehtoa, he olivat avuttomia ja jÀivÀt tappiolle milloin vain demonit ottivat heidÀt kohteekseen.

 

Kirjat 1 ja 2 kuvaavat, kuinka lukemattomat pastorit ja palveluvirkojen haltijat ovat pÀÀtyneet helvettiin virheellisen opetuksensa takia. Ajattelin mielessĂ€ni, ettĂ€ jos olisin jatkanut tietĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ hengellisestĂ€ sodankĂ€ynnistĂ€, olisin saattanut kuulua  tuohon ryhmÀÀn pastoreita /viranhaltijoita, jotka joutuvat helvettiin. Olin kauhistunut.

 

Kun uusi vuosi alkoi, Herra kĂ€ski minua julistamaan sanomaa, ettĂ€ sunnuntait on pidettĂ€vĂ€ PyhinĂ€. Olen saarnannut kirkon jĂ€senille, etteivĂ€t ostaisi sunnuntaisin lapsilleen mitÀÀn kioskeista. Ja ettĂ€ tulisivat jumalanpalveluksiin valmistautuneina. Myös olen saarnannut, etteivĂ€t sunnuntaisin menisi ravintolaan pĂ€ivĂ€lliselle. Nykyisin olen korostanut tĂ€tĂ€ niin, ettĂ€ erĂ€s 4-vuotias kysyi: ” pastori! Enkö voi ostaa mitÀÀn sunnuntaisin? Edes mitÀÀn syötĂ€vÀÀ, niinhĂ€n?” YmmĂ€rsin ja sanoin kohteliaasti lapselle: ”KyllĂ€, totta kai. Hwang Kum, olet oikeassa. Me emme osta mitÀÀn sunnuntaisin. ”Myöhemmin sain kuulla, ettĂ€ tuon lapsen vanhemmat tekivĂ€t töitĂ€ koko viikon lĂ€peensĂ€ aina lauantai-iltapĂ€ivÀÀn asti. NiinpĂ€ tuolla lapsella oli aikaa ostella vain lauantai-iltapĂ€ivĂ€nĂ€ ja sunnuntaina. Myöhemmin huomasin, ettĂ€ lapsen isĂ€ oli ostanut sunnuntaina tikkareita kioskista kirkkon lĂ€hellĂ€. Lapsi oli kerjĂ€nnyt isÀÀnsĂ€ ostamaan jotain sunnuntaina ja isĂ€ oli antanut periksi.

 

Kun Ă€iti sai sen selville, hĂ€n sĂ€ikĂ€hti. Äiti on diakonissa ja lukion opettaja. HĂ€n ajatteli, ettĂ€ jos hĂ€n sallisi tuon erehdyksen, hĂ€n suvaitsisi sen ja se tapahtuisi jĂ€lleen. Siksi hĂ€n palautti tikkarit takaisin kioskiin ja neuvoi omistajaa, ettĂ€ pastori oli juuri saarnannut pidĂ€ttymistĂ€ kaikesta kaupanteosta sunnuntaisin. Sitten hĂ€n rohkeasti vaati rahoja takaisin. Kioskin omistaja antoi rahat takaisin sanomatta sanaakaan. Kun kuuntelin tapahtumaa, tulin onnelliseksi siitĂ€, ettĂ€ ainakin yksi ihminen oli kuunnellut, mitĂ€ olin saarnannut, ja pitĂ€nyt sunnuntait PyhinĂ€.

 

Olin vieraillut Herran Kirkossa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla viivyin siellÀ ainakin kolme pÀivÀÀ. Vierailujen jÀlkeen PyhÀ Henki kehotti minua rukoilemaan perjantaina diakonissamme puolesta. pyysin diakonissaa eteen ja kerroin hÀnelle, ettÀ haluaisin rukoilla hÀnen puolestaan. Diakonissa kertoi, ettÀ kun minÀ olin vierailemassa Herran Kirkossa, hÀnellÀ nÀki unen tiistai-aamuna. HÀnen unessaan minÀ ilmestyin ÀkkiÀ ja laitoin valkoisen paperin hÀnen sormenpÀÀnsÀ pÀÀlle ja sytytin sen tuleen. HÀn kertoi edelleen, ettÀ kun olin sytyttÀnyt paperin ja se paloi, olin kehotin hÀntÀ koskemaan liekkiin. Unessa olin kertonut hÀnelle, ettei liekki ollut kuuma. HÀn kosketti tulta kahdesti. Kun hÀn oli herÀnnyt, hÀn ajatteli, ettÀ tÀmÀn unen on tÀytynyt olla seurausta siitÀ, ettÀ pastori oli rukoillut hÀnen puolestaan Herran Kirkossa. Alttarilla kehotin hÀntÀ avaamaan kÀtensÀ ja annoin kauttani hÀnelle PyhÀn Tulen. Diakonissa kertoi, ettÀ hÀnestÀ tuntui kuin olisi pitÀnyt kÀsissÀÀn kuumia tulipalloja. Sen jÀlkeen kun hÀn oli kokenut PyhÀn Tulen, hÀn palasi kotiinsa hymy kasvoillaan.

 

Sunnuntaina lounaan aikaan kokoonnuimme kirkossa ja lounastimme kirkon ruokasalissa. Yksi diakonissoistamme oli pahoin vilustunut. HĂ€n yski ja kĂ€rsi pÀÀnsĂ€rystĂ€. Vaimoni meni heti hĂ€nen luokseen ja huusi: ”PyhĂ€ tuli!”  Kun hĂ€n oli pannut kĂ€tensĂ€ diakonissan pÀÀn ylle ja rukoillut, diakonissa huudahti hĂ€mmĂ€styneenĂ€: ” Oh! Oh! ” Diakonissa kertoi, ettĂ€ hĂ€n oli tuntenut kuuman energian vaimoni kĂ€destĂ€ kietoutuvan pÀÀnsĂ€ ympĂ€rille. Neuvoin hĂ€ntĂ€, ettĂ€ jos hĂ€nellĂ€ olisi huono pĂ€ivĂ€, sairauden tunnetta tai ahdistusta,  huuda: ”PyhĂ€ Tuli!” Kun olin neuvonut hĂ€ntĂ€, asetin kĂ€teni hĂ€nen kĂ€siinsĂ€ ja annoin PyhĂ€n Hengen Tulen ja SĂ€hkön virrata kauttani hĂ€neen. Kun diakonissa oli kokenut PyhĂ€n Leimuavan Tulen ( Holy Blazing Fire), hĂ€n lupasi rukoilla hartaammin.

 

Kirkkomme nimi on `Gun San MeidĂ€n Kirkko`. Olemme pÀÀttĂ€neet rukoilla kolmesti pĂ€ivĂ€ssĂ€, klo 02, 13.30 ja 20. 00. Sen jĂ€lkeen kun luin Kimin kirjat, aloimme koko yön rukouspalvelun alkaen klo 20. Olemme ottaneet mallia Herran Kirkolta. Olipa meitĂ€ iso tai pieni mÀÀrĂ€, rukoilemme koko yön. Herran Kirkko on valmistanut erityisiĂ€ rukoustuoleja, jotka mahdollistavat pitkÀÀn kestĂ€vĂ€n polvirukouksen. Me teetimme samanlaisia. Ne ovat hyvin sopivia ja mukavia. Minulle tuo iloa ja onnea olla polvillani pitkiĂ€ tunteja ja rukoilla. Nyt olen  onnellinen.

 

”Kolmiyhteinen Jumala, minĂ€ rakastan Sinua hyvin paljon!”

 

Gun San MeidÀn Kirkko pastori Kim, Kwang Sun

Gumi, Korea:

Uuden Toivon Kirkko, pastori Chang, Young Do: (presbyteeri)

 

Huhtikuun 24.-26. 2006 ajaksi  olimme kutsuneet vieraaksemme pastori Kim, Young Doon. HĂ€n on tulikirjojen kirjoittaja. MeillĂ€ oli etuoikeus pitÀÀ herĂ€tyskokous kirkossamme.  TĂ€tĂ€ herĂ€tyskokousta valmistellakseen oli Gumin Uusi Toivo Kirkko pitĂ€nyt erikoisia aamu-rukoustilaisuuksia 21 pĂ€ivĂ€nĂ€. Kun rukoilimme 21 pĂ€ivĂ€nĂ€, valmistimme itseĂ€mme rukoillen ja anoen hengellisiĂ€ lahjoja ja PyhĂ€n Hengen kokemuksia. EnsipĂ€ivĂ€stĂ€ alkaen pastori Kim Yong Doo opetti kuinka rukoillaan voimakkaasti. Sen tuloksena moni uskova sai heti henkilahjoja.

 

Diakoni Chung Mal Soon tapaus: heti kun pastori Kim oli laittanut kĂ€tensĂ€  hĂ€nen pÀÀlleen ja rukoillut, diakoni kaatui taaksepĂ€in ja sai kuin sĂ€hköiskun. HĂ€n kaatui eikĂ€ kyennyt hetkeen nousemaan ylös. HĂ€n sanoi, ettĂ€ oli tuntunut siltĂ€ kuin pÀÀ olisi ollut rĂ€jĂ€htĂ€nyt. Toisaalla diakoni Chun, Hwang Yun todisti nĂ€hneensĂ€ kotinsa taivaassa. HĂ€n sanoi, ettĂ€ koti oli hyvin hĂ€mĂ€rĂ€ ja ghettomainen. Koti nĂ€ytti olevan romahtamaisillaan. PyhĂ€ Tuli koti hĂ€vitti kodin jĂ€ljettömiin. Pastori Kim ehdotti, ettĂ€ diakoni Chun tulisi korokkeen eteen miellyttĂ€mÀÀn Herraa. TĂ€mĂ€ tekisi Herran iloiseksi ja tĂ€mĂ€ teko kartuttaisi hĂ€nelle taivaallisia aarteita. Pastorin kehotuksen jĂ€lkeen diakoni Chun alkoi tanssia humoristisesti Herralle. Silloin Herra heti rakensi Chunille uuden kodin taivaassa. HĂ€nen kotinsa oli todella hyvin korkea rakennus.

 

Sitten diakoni Chun koki helvetin. Maa murtui auki ja sen alla oli matoja ja kÀÀrmeitÀ mudassa uiden ja kiemurrellen. Sitten hÀn nÀki erÀÀn sukulaisensa helvetin kuilussa kidutuksessa. HÀn sanoi, ettÀ madot ryömivÀt sukulaisen koko ruumiin pÀÀllÀ. HÀnen lisÀkseen monet muutkin uskovat kokivat herÀtyksessÀ taivaan ja helvetin.

 

HerÀtyskokous, jota johti pastori Kim oli ylitsevuotavaisen palava palvonta- ja ylistystilaisuus. Tilaisuudessa vallitsi koko ajan palo ja rakkaus sielujen pelastamiseksi. Tuli oli syttynyt uskovien sydÀmiin. Kun pastori saarnasi, hÀnen sanansa olivat vaikuttavia. palvelus kesti koko yön aina viiteen aamulla. TÀmÀ herÀtys on muistuttanut minua varhaisimmasta kirkostamme, jota johti pastori Kim Ik Doo. HÀn oli varhaisimman kirkon isÀ, kuuluisa tulesta ja parantumisista, ihmeistÀ, merkeistÀ ja tunnusteoista.

 

Emme olleet koskaan ennen pitĂ€neet koko-öisiĂ€ herĂ€tyskokouksia.   pastori Kimin pitĂ€mĂ€ oli ensimmĂ€inen. Pastori johti sitĂ€ huumorilla ja siunausta tuoden. Kukaan yleisöstĂ€ ei nukahtanut herĂ€tyskokouksessa. Kaikki Uuden Toivon Kirkon jĂ€senet olivat saaneet erityisen yliluonnollisen hengellisen kokemuksen. Olen erittĂ€in kiitollinen siitĂ€, ettĂ€ sain mahdollisuuden kokea kolmannen taivaan kuten apostoli paavali oli saanut. Halleluja!

 

Uuden Toivon pastori Chang Young Do;

pusan, Korean Globaalin Kirkon pastori Baang, Noah:

( Ortodoksinen presbyteeri)

 

Olen pastori Baang, Noah ja palvelen pusanisssa Global Kirkossa. puoli vuotta sitten ja vaimoni Bae Chung Woon takia  luin Tulikaste-kirjan. Olin hyvin jĂ€rkyttynyt. YleensĂ€ kun ihmiset pyytĂ€vĂ€t pitĂ€mÀÀn herĂ€tyskokouksen, pastori tai evankelista antaa myönteisen vastauksen suoralta kĂ€deltĂ€. Kuitenkin pastori Kim Yong Doo kertoi meille, ettĂ€ hĂ€n antaisi vastauksen sen jĂ€lkeen kun oli kysynyt ensin rukouksessa siitĂ€. Se on niin hĂ€nelle tyypillistĂ€: esirukoilla ja rukoilla  asiaa enemmĂ€n kuin kuukauden.

 

10. huhtikuuta 2006: Me pidimme aiotusti herĂ€tyskokouksen Herran kĂ€rsimysviikolla. Koimme hĂ€mmĂ€styttĂ€viĂ€ tapahtumia alusta alkaen. Kun ylistysryhmĂ€mme oli lopettanut alkulaulunsa, annoimme mikrofonin pastori Kimille. SillĂ€ hetkellĂ€ valtava PyhĂ€n Hengen lĂ€snĂ€olo  tuli kirkon kaikkien jĂ€senten ylle. PyhĂ€n tulen voima tuli seurakuntalaisiin. Voima valtasi heidĂ€t kaikki. NĂ€in selvĂ€sti ja elĂ€vĂ€sti tapahtuman omin silmin.

 

Jumalanpalvelus, jota pastori Kim johti, oli elĂ€mĂ€ni voimakkain kokemus. Ihmiset, jotka eivĂ€t koskaan ole kokeneet sitĂ€ mitĂ€ me koimme, eivĂ€t kykene ymmĂ€rtĂ€mÀÀn kuinka voimakas PyhĂ€n Hengen voima oli. Me koimme PyhĂ€n Hengen erikoistyönĂ€ parantumisia  pastori Kimin kĂ€den liikkeiden kautta ja hĂ€nen vaimonsa tanssin PyhĂ€ssĂ€ HengessĂ€. Olen nyt hyvin varma, ettĂ€ Jumala nĂ€kee hyvin mielellÀÀn, ettĂ€ tanssimme Kristuksessa. Rouva Kang, Hyun Jan                ( pastorin vaimo) tanssi PyhĂ€ssĂ€ HengessĂ€ joka tunti siunasi jumalanpalvelustamme vielĂ€ lisÀÀ. Se oli todella hĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ. Pastori Kimin herĂ€tyskokous jatkui aina viiteen asti aamulla, emmekĂ€ edes tajunneet ajan kulumista.

 

EnsimmÀisenÀ pÀivÀnÀ, 10.4. 2006, noin klo 03 yöllÀ, kun PyhÀ Henki tuli yllemme ja kosketti kirkon jÀseniÀ, koin mitÀ voimakkaimman ja vaikuttavimman nÀyn. parantuminen, riivaajista vapautuminen, voimateot ja henkilahjat ja monet hengelliset siunaukset saatiin kokea. LisÀksi monet saivat tyydytettyÀ hengellisen janonsa. Toisena pÀivÀnÀ, 11.4.2006, iltajumalanpalveluksen aikana, moni kirkon jÀsen ja muut osallistujat uskovat kokivat elÀvÀsti helvetin pastori Kimin johtaessa tilaisuutta. Tuon pelottavan tapahtuman yhteydessÀ koin, ettÀ Saatana kiduttaa koko ruumistani. FyysistÀ ruumistani pisteli ja savun haju levisi minusta. TÀmÀ kokemus sai minut vapisemaan pelosta.

 

HerĂ€tyksen jĂ€lkeen kirkkomme elÀÀ nyt suuresti iloiten. Ennen kaikkea minĂ€ olen muuttunut. Nyt pidĂ€n sunnuntait PyhinĂ€, tĂ€ydellisesti PyhinĂ€. Raamatunlukuaikani on lisÀÀntynyt. Hengellinen voimani on nyt suurempi. Olen tĂ€ysin yllĂ€ttynyt. Nyt koko seurakunta pitÀÀ sunnuntait PyhinĂ€. He antavat kymmenykset Herralle  kyselemĂ€ttĂ€. He antavat nykyisin iloisesti. palvonta- ja ylistyshetkinĂ€ useimmat jĂ€senet tanssivat PyhĂ€ssĂ€ HengessĂ€. Kirkostamme on tullut tĂ€ysin uusi kirkko. Kirkko on nyt Jumalaa kiihkeĂ€sti rakastava. Kirkon jĂ€senet ovat tĂ€ysin omistautuneet Jeesukselle ja todella uskovat HĂ€neen. He nyt ovat varmoja siitĂ€, ettĂ€ on taivas ja he vapisevat helvetin pelosta. Useimpien hengelliset silmĂ€t ovat avautuneet ja he rukoilevat lakkaamatta ja osallistuvat hengellisiin sotiin. HeidĂ€n rukouksensa ovat nyt tulisia ja kiihkeitĂ€. He ovat tĂ€yttyneet rukouksilla.

 

MeidÀn hyvÀ Kolmiyhteinen Jumalamme yhdistÀÀ suuret pastorit niiden ihmisten kanssa, jotka innokkaasti haluavat oppia tuntemaan Jumalan. MeidÀn Herramme on taannut meille monia hengellisiÀ siunauksia. Olen hyvin kiitollinen. Halleluja!

 

 

 Annan kunnian Jumalalle, pastori Baang, Noah,

Pusan, Korea Agape Kirkko Cho, Hee Oak, evankelista                        ( suosituskirje)

 

Halleluja! Annan kunnian Jumalalle!

 

Kun elÀmme maan pÀÀllÀ, on hyvin tÀrkeÀÀ keitÀ tapaamme. Jumalani, joka on kanssani, takaa minulle mahdollisuuden tavata hyviÀ ihmisiÀ silloin tÀllöin. Ja HÀn joskus antaa minulle mahdollisuuden lukea hyviÀ, kallisarvoisia kirjoja.

 

PyhĂ€ Henki johti minut lukemaan ”Tulikirjan” ja Jumalan armosta kutsumaan pastori Kim Yong Doon pitĂ€mÀÀn meille herĂ€tyskokouksen. Kykenimme kokemaan tulisen herĂ€tyskokouksen Herran Armon avulla ja me tunsimme HĂ€nen lĂ€snĂ€olonsa kaikkien noiden tuntien ajan. Koko herĂ€tyskokouksen aikana HĂ€nen armonsa johti monet kokemaan kielillĂ€ puhumisen, parantumisten ja tulikasteiden tapahtumista. Olen hyvin kiitollinen uskomattomasta muutoksesta, jonka kirkon jĂ€senet kristillisessĂ€ elĂ€mĂ€ssÀÀn saivat kokea.

 

Pastori Kim kieltĂ€ytyi jĂ€mĂ€kĂ€sti ja jyrkĂ€sti ottamasta vastaan kiitollisuus-uhrirahaa siitĂ€, ettĂ€ hĂ€n kykeni havaitsemaan kirkkomme  hengellisen tilan. Sen sijaan pastori lohdutti ja viihdytti minua. Olen vain Herran nais-palvelija. Kirkon jĂ€senet, jotka ovat kokeneet Tulen, kokevat yhĂ€ voimakkaana PyhĂ€n Hengen Tulen, aina kun rukoilevat. Siksi he ovat tĂ€ynnĂ€ iloa ja armoa. Sen jĂ€lkeen, kun olemme oppineet tuntemaan Jumalaa, olemme tulleet ymmĂ€rtĂ€mÀÀn, ettĂ€ meidĂ€n ajatuksemme ja Jumalan ajatukset ovat hyvin erilaiset. Nyt olemme todellisesti herĂ€nneitĂ€ ja nyt me todella rukoilemme. Me kokoamme sydĂ€memme yhteen niin ettĂ€ voimme viettÀÀ totista uskollista kristityn elĂ€mÀÀ keskittymĂ€llĂ€ ainoastaan Herraan. Hyvin paljon kiitoksia teille.

-         Pusaan Agape Kirkko, Cho, Hee Oak, evankelista

 

 

 

 

 

1. Toukokuuta, 2005, Sunnuntai

 

Mt. 4:16-17: ” Kansa, joka pimeydessĂ€ istui, nĂ€ki suuren valkeuden,jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus. SiitĂ€ lĂ€htien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: 'Muuttakaa mielenne(repent) sillĂ€ taivasten valtakunta on tullut lĂ€helle. '”

 

Kim Joosef

 

Olin evankelioinut Oh, Seung Youngia. Oli joitakin asioita, joita en koskaan kyennyt ymmÀrtÀmÀÀn ennenkuin hengelliset silmÀni avattiin. Mutta kun ne oli avattu, kaikki ne asiat, jotka olivat herÀttÀneet uteliaisuuttani tai joita olin kyseenalaistanut, ratkesivat Raamatun avulla. On suuri asia ymmÀrtÀÀ hengellinen todellisuus mutta toisaalta, mutta on vaikeaa sopeutua elÀmÀÀn kahdessa valtakunnassa samanaikaisesti. Kuitenkin on suunnaton etu ja hyöty minulle, ettÀ aina voin nÀhdÀ hengellisen todellisuuden, verrattuna siihen, ettÀ en voisi sitÀ valtakuntaa nÀhdÀ, kun vaellan kristityn elÀmÀni tietÀ. Se on vahvistanut minua paljon.

 

Voin usein nÀhdÀ selvÀsti Jeesuksen fyysisin silmin, mutta HÀn tulee joskus luokseni Valon muodossa. PyhÀ Henki on Henki, mutta joskus HÀn ilmestyy valon tai tulen muodossa. Keskustelen PyhÀn Hengen kanssa yhtÀ usein kuin keskustelen Jeesuksen kanssa. TÀmÀn etuoikeuden on taannut minulle tÀydellisesti vain Herran Armo. TÀnÀÀn Oh, Seung Young on tullut Herran Kirkkoon ja rekisteröitynyt kirkon jÀseneksi tuloksena intensiivisestÀ todistamisestani hÀnelle. Olen kertonut hÀnelle vierailuistani ja kokemuksistani taivaassa ja helvetissÀ.

 

Jeesus sanoi: ”Joosef! Koska olet evankelioinut ja todistanut evankeliumista, annan sinulle suuren palkinnon.” Sitten Herra lisĂ€si valtavan mÀÀrĂ€n kerroksia kotiini taivaassa. YstĂ€vĂ€ni Seung Young ei ollut koskaan todella löytĂ€nyt itselleen omaa kirkkoa. HĂ€n löysi yhden, kĂ€vi vĂ€hĂ€n aikaa, mutta lopetti. Sama toistui lukuisia kertoja. TĂ€nÀÀn, kuultuaan todistukseni, hĂ€n pÀÀtti alistua tĂ€ysin Jumalan Sanalle. HĂ€nen uteliaisuutensa ja kiinnostuksensa taivasta ja helvettiĂ€ kohtaan lisÀÀntyivĂ€t, kun hĂ€n jatkoi kyselyjÀÀn minulta nĂ€istĂ€ kahdesta paikasta. Pastori puhui Seung Yongille ja minulle: ”TĂ€nĂ€ iltana taatkoon PyhĂ€ Henki sinulla armonsa, Seung Young. Sinun tĂ€ytyy suuresti haluta ja rukoilla. Tule kirkkoon varhain ja valmista sydĂ€mesi.” Seung Young ja minĂ€ tottelimme ja sanoimme ”Aamen”.

 

Sunnuntai-iltapĂ€ivĂ€n kokouksessa, sen sijaan ettĂ€ joku olisi johdattanut rukoukseen, kaikki kirkon jĂ€senet rukoilivat yhteen ÀÀneen. Seung Young, joka istui vierellĂ€ni ja hĂ€nkin rukoili yhteen ÀÀneen kĂ€det ylös kohotettuina. Kesken rukousta leimahti Ă€killinen valon vĂ€lĂ€hdys. Avasin silmĂ€ni ja rohkaisin Seung Youngia: ” Hei! Luulen, ettĂ€ koet tĂ€nÀÀn suuren tapahtuman ilta-jumalanpalveluksemme aikana!”

 

Oh, Seung Young:

 

Joosefin puheiden ansiosta tulin Herran Kirkkoon ensi kertaa. pÀivÀjumalanpalveluksen aikana, kun rukoilin ÀÀneen, valtava valopallo rÀjÀhti silmieni edessÀ. En tiennyt, minkÀ kaltaisesta ilmiöstÀ oli kysymys, mutta Joosef oli selittÀnyt minulle, ettÀ Jumala oli antava minulle henkilökohtaisen kokemuksen.

 

Pastorikin oli selittÀnyt, ettÀ koska minulla ei ollut tarpeeksi rukousaikaa pÀivÀjumalanpalveluksen aikana, minulle annettaisiin suuri henkilökohtainen elÀmys, jos rukoilisin paljon iltajumalanpalveluksen aikana. Pastorin sanat vahvistivat minua ja valmistauduin iltajumalanpalvelukseen suurin odotuksin.

 

Oh, Seung Youngin hengelliset silmÀt avautuvat

 

Iltajumalanpalveluksen jĂ€lkeen aloin rukoilla heti. Pastori tuli luokseni ja rukoili puolestani. Heti kun pastori oli pannut kĂ€tensĂ€ pÀÀni pÀÀlle, kieleni irtosi ja aloin kuulla puhuvani outoa kieltĂ€.             ” Joosef! Luulen, ettĂ€ olen tulossa hulluksi! Miksi kieleni liikkuu ja tekee outoja ÀÀniĂ€? ”Kun kysyin, Joosef vastasi: ” Oi, juuri nyt olet saanut kielillĂ€ puhumisen armolahjan PyhĂ€ssĂ€ HengessĂ€. Jos jatkat puhumista samaan tapaan, sinun hengelliset silmĂ€si ehkĂ€ avautuvat. Sinun ei pidĂ€ avata silmiĂ€si, vaan jatka kielillĂ€ puhumistasi!” Jatkoin kielillĂ€ puhumista kovalla ÀÀnellĂ€. Pastori toisti neuvon, jonka Joosef oli antanut.

 

En tiedĂ€, kuinka pitkÀÀn olin rukoillut. Se oli pitkĂ€ aika. EhkĂ€ kaksi tuntia oli kulunut. ÄkkiĂ€ nĂ€in edessĂ€ni henkilön, jolla oli valkoinen viitta. HĂ€n kĂ€veli edes takaisin. HĂ€n kulki nĂ€in kirkon uskovien vĂ€lissĂ€. HĂ€nellĂ€ oli kiire tĂ€ssĂ€ kĂ€velyssÀÀn ja lopulta HĂ€n pysĂ€htyi eteeni. Olin hĂ€mmĂ€stynyt ja sanoin sekavasti: ”Kuka
kuka olet?” HĂ€n sitten otti minusta kiinni ja sanoi: ”Seung Young! MinĂ€ rakastan sinua! MinĂ€ olen Jeesus, jota sinĂ€ olet ikĂ€vöinyt tavata. ÄlĂ€ pelkÀÀ!”

 

Kun Jeesus piti minua lĂ€hellÀÀn, sydĂ€meni tuli lĂ€mpimĂ€ksi ja rauhalliseksi. SydĂ€meni suli. Jeesus nĂ€yttÀÀ ihan samanlaiselta kuin  henkilö. Kuitenkin koko HĂ€nen ruumiinsa loisti kirkkautta. HĂ€nen kĂ€sissÀÀn ja jaloissaan on merkit ristiinnaulitsemisesta. Kun rukoilin polvillani kauan, en kyennyt lopulta liikkumaan. Jalkani olivat pahasti puutuneet ja kivuliaat. Jeesus keskittyi jalkoihini ja kosketti niitĂ€. Niin pian kuin Jeesus oli niitĂ€ koskettanut, kipu vĂ€hitellen hĂ€visi.

 

Jeesus siveli vertaan minuun pÀÀstĂ€ jalkoihin. Kysyin uteliaisuuttani Jeesukselta: ”Jeesus, mitĂ€ SinĂ€ teet nyt? ”  Jeesus selitti: ”Koska pahat henget voivat jatkaa sisÀÀn tulemista ruumiiseesi, MinĂ€ peitĂ€n ruumiisi verellĂ€ni niin ettĂ€ ne eivĂ€t voi sitĂ€ tehdĂ€. Kun demonit  ilmestyvĂ€t, huuda nimeĂ€ni kovalla ÀÀnellĂ€. Huuda:`Jeesuksen Veri! `, `PyhĂ€ Tuli!' Silloin demonit eivĂ€t uskalla lĂ€hestyĂ€ sinua!” Kun Jeesus oli sivellyt ruumiini verellÀÀn tĂ€ydellisesti, HĂ€n hĂ€visi. SillĂ€ hetkellĂ€, kun HĂ€n hĂ€visi, tunsin jonkun vÀÀntelehtivĂ€n ja kiemurtelevan lattialla. Tuijotin sitĂ€ ja sanoin: ” MitĂ€ tuo voi olla? ”

 

Iltajumalanpalveluksen aikana pastori neuvoi minua vakuuttavasti:         ” TĂ€nĂ€ iltana, Seung Young, koet erikoistapahtuman. Sinun pitĂ€isi tehdĂ€ kuten opetan sinua.” Kuten pastori oli etukĂ€teen varoittanut, aloin nĂ€hdĂ€ demoneita kÀÀrmeen muotoon kĂ€tkeytyneinĂ€. Kaksi kÀÀrmettĂ€ mateli luokseni, toinen vasemmalta, toinen oikealta. Niiden ruumiiden vĂ€ritys oli sekoitus punaista ja mustaa. Sitten ne nostivat pÀÀnsĂ€ ylös ja hyökkĂ€sivĂ€t minua kohti. Ne pÀÀstelivĂ€t inhottavia ÀÀniĂ€. SĂ€ikĂ€hdin ja pelĂ€styin. Huusin: ” Saatana poistu luotani! Demoni, poistu luotani!” KÀÀrmeitten suut olivat suuret ja pelottavat. NiillĂ€ oli terĂ€vĂ€ kulmahammaspari sekĂ€ ylĂ€- ettĂ€ alaleuassa. Ne sihisivĂ€t minulle punaisilla kielillÀÀn.

 

Kykenin kuulemaan selvĂ€sti Jeesuksen sanat korvissani: ”Seung Young, Ă€lĂ€ pelkÀÀ! MinĂ€ suojaan sinua! TĂ€stĂ€ lĂ€hin, MinĂ€ takaan sinulle voiman kukistaa pahoja henkiĂ€. Ojenna kĂ€tesi ja tartu niihin!” Sen kuultuani, inhottava ja pelottava tunne hĂ€visivĂ€t. Olin ladattu voimalla. LĂ€hestyin kahta kÀÀrmettĂ€ ja tartuin niitĂ€ niskasta. Huusin : ”Jeesuksen nimessĂ€, poistukaa!” Sitten heitin ne kauas pois. Jeesus seisoi nurkassa ja katseli tarkoin reaktioitani. Kun heitin kÀÀrmeet pois, Herra taputti kĂ€siÀÀn ja oli hyvin tyytyvĂ€inen. HĂ€n sanoi: ” Oikein hyvĂ€. HyvÀÀ työtĂ€, Seung Young!”

 

                                              IsĂ€n valtaistuimen edessĂ€

 

Jeesus sanoi: ”Seung Young, pidĂ€ kĂ€destĂ€ni!” Heti kun tartuin HĂ€nen kĂ€teensĂ€,  HĂ€n vei minut IsĂ€ Jumalan eteen. MinĂ€ nĂ€in Jumalan, joka oli suunnaton ja HĂ€n istui Valtaistuimellaan. MinĂ€ seisoin IsĂ€ Jumalan edessĂ€. En voinut nostaa pÀÀtĂ€ni enkĂ€ kasvojani. Tunsin olevani valon valtakunnassa. Valo oli niin kirkas, etten voinut sietÀÀ sitĂ€. Olin kuullut aikaisemmin IsĂ€stĂ€ ja Jeesuksesta monia kertoja. Nyt tiesin erittĂ€in hyvin, ettĂ€ kyseessĂ€ oli IsĂ€ Jumala. HĂ€n sanoi: ”Seung Young! KestĂ€ loppuun asti! KĂ€y Herran Kirkossa sÀÀnnöllisesti, Ă€lĂ€ jÀÀ pois tilaisuuksista! Ole lĂ€snĂ€ uskollisesti!”

 

Nautin yksin olemisesta, se kuuluu luonteeseeni. Milloin vain isĂ€, Ă€iti tai ystĂ€vĂ€t puhuvat minusta tylysti, minĂ€ loukkaannun herkĂ€sti. Sen tuloksena minulle tulee pahoja ajatuksia. Olen usein padonnut  saamani loukkaukset ja negatiiviset ajatukset sisĂ€lleni.

 

Vanhempani eivĂ€t uskoneet minua. Olin onneton, koska ystĂ€vĂ€ni ja muut lĂ€heiseni eivĂ€t yhtÀÀn luottaneet minuun. Olen tehnyt monia pahoja asioita. Kuitenkin ystĂ€vĂ€ni Joosef on aina uskonut minua ja ymmĂ€rtĂ€nyt minua. HĂ€n ymmĂ€rtÀÀ minua paljon. MinĂ€ paljastan Joosefille,  mitĂ€ sydĂ€mellĂ€ni on. Mutta tĂ€nÀÀn Jumala sanoi: ”Seung Young! Ota ulos kaikki mitĂ€ sydĂ€mesi kĂ€tkee! Jos jatkat kaiken sen kĂ€tkemistĂ€ sisimmĂ€ssĂ€si, siitĂ€ tulee synti ja siitĂ€ kehittyy sairaus.  MinĂ€ haluan parantaa sinut tĂ€ydellisesti!” Kun kuulin Jumalan sanat, sydĂ€meeni tuli rauha ja kaikki huoleni ja pelkoni hĂ€visivĂ€t.

 

SydÀmeni on aina katkeroitunut, kun ihmiset ovat loukanneet minua. Ajoittain sydÀmeni oli niin tuskainen, ettÀ tuntui kuin olisin tulossa mielisairaaksi, koska pidin sen kaiken sisÀllÀni. Mutta tÀnÀÀn, ensimmÀistÀ kertaa elÀmÀssÀni, olin kohdannut henkilökohtaisesti Jumalan. Olin aiemmin vain kuullut HÀnestÀ. TÀstÀ lÀhtien, teen kaiken uskossa. ElÀn Herralle. Olen erittÀin kiitollinen Jumalalle ja hyvin kiitollinen ystÀvÀlleni Joosefille. Rakastan Herran Kirkkoa, jossa voin kÀydÀ jokaisessa jumalanpalveluksessa joka pÀivÀ. Odotan huomenna tapahtuvan samanlaisen elÀmyksen kuin mitÀ minulla oli Jumalan kanssa tÀnÀÀn. Toivon ettÀ HÀn antaa sen.

 

Toukokuun viides, 2005, torstai. perheen rukouskampanja

 

” Daavidin rukous. Kuule, HERRA, oikeaa asiaani, ota vaari huudostani, ota korviisi rukoukseni, joka ei lĂ€hde petollisilta huulilta.”(Ps. 17:1)

 

Kim Joo Eun: Matka taivaaseen veljeni  Joosefin kanssa

 

SiitĂ€ on pitkĂ€ aika, kun perheemme viimeksi on kokoontunut yhteen rukoilemaan. Jeesus ilmestyi, silitti pÀÀtĂ€ni ja sanoi: ” Joo Eun , MinĂ€ rakastan sinua! Mene ja kerro vanhemmillesi, pastori Kimille ja PyhĂ€lle Hyun Ja:lle, ettĂ€ heidĂ€n myös pitĂ€isi tulla kirkkoon pĂ€ivĂ€llĂ€ rukoilemaan. Jos he tottelevat kĂ€skyjĂ€ni, he pÀÀsevĂ€t hengellisesti syvemmĂ€lle ja MinĂ€ kohtaan heidĂ€t. SentĂ€hden itke sinĂ€kin ÀÀneen sen pĂ€ivĂ€n aikana!”

 

Jeesus sanoi: ”TĂ€nÀÀn MinĂ€ vien sinut ja Joosefin taivaaseen. Haluatteko sitĂ€?” Veljeni ja minĂ€ reagoimme yhteen ÀÀneen: ” Aamen!” Tunsin oloni suurenmoiseksi.

 

Äitini sai ainutlaatuisen lahjan. Aina kun kysymme Herralta, HĂ€n vastaa meille puhumalla. Mutta useimmiten  Herra vastaa antamalla Ă€idin nyökĂ€tĂ€ pÀÀllÀÀn. IsĂ€ni kanssa on taas niin, ettĂ€ Herra puhui ja salli isĂ€ni kuulla HĂ€nen puheensa vain niinĂ€ aikoina kun isĂ€ni kirjoitti kirjaa. Ajan kuluessa pastorin henkilahjat ja hengelliset silmĂ€t avautuvat enemmĂ€n ja lopulta enemmĂ€n kuin muiden perheenjĂ€senten. Pastoria tullaan kĂ€yttĂ€mÀÀn Herran palvelijana kaikkialla maailmassa. 

 

SillÀ aikaa kun vanhempani rukoilivat yhdessÀ kielillÀ, minun veljeni ja minÀ lensimme yhdessÀ taivaaseen. MinÀ pidin Herraa yhdestÀ kÀdestÀ ja veljeni toisesta. NÀytti siltÀ, ettÀ Herra halusi nÀyttÀÀ meille taivasta aina. MeistÀ tuntuu aina, ettÀ Herra yrittÀÀ nÀyttÀÀ ja vakuuttaa meille, ettÀ me olemme taivaan kansalaisia emmekÀ tÀstÀ maailmasta.

 

Hebr. 11:16: ” Mutta nytpĂ€ he pyrkivĂ€t parempaan maahan, se on  taivaaseen. Sen tĂ€hden Jumala ei hĂ€peĂ€ heitĂ€, vaan sallii kutsua itseÀÀn heidĂ€n Jumalakseen sillĂ€ HĂ€n on valmistanut heille kaupungin. ”

 

Fil. 3:20-21: ” MeidĂ€n kansalaisuutemme on nĂ€et taivaissa, ja sieltĂ€ myös odotamme Vapahtajaa, Herraa Jeesusta Kristusta, joka on muuttava alennustilamme ruumiin olemuksen kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillĂ€ voimallaan, jolla HĂ€n myös voi tehdĂ€ kaikki itselleen alamaiseksi. ”

 

Me menimme lĂ€pi ilmakehĂ€n ja saavuimme suoraan avaruuteen ja lĂ€pi galaksin. Kun olimme lĂ€pĂ€isseet galaksin, nĂ€in taivaalliset helmiportit. portti oli PyöreĂ€. Kun astuimme sisÀÀn, seurasimme Jeesusta ja meitĂ€ oli vastassa lukuisasti enkeleitĂ€ toivottamassa meidĂ€t tervetulleiksi:    ” Tervetuloa! PyhĂ€ Joosef, PyhĂ€ Joo Eun; on ilo nĂ€hdĂ€ teitĂ€ tÀÀllĂ€ jĂ€lleen!” Sitten veljeni ja minĂ€ menimme IsĂ€ Jumalan luo tervehtiĂ€ksemme kunnioittavasti HĂ€ntĂ€: ” IsĂ€ Jumala, veljeni ja minĂ€ olemme saapuneet!” Sitten Jumala puhui meille syvĂ€llĂ€, kaikuvalla ÀÀnellÀÀn: ”KyllĂ€, Joosef ja Joo Eun ovat tÀÀllĂ€, Tervetuloa!” SillĂ€ hetkellĂ€ taivaan kellot alkoivat soittaa. Kellojen ÀÀnet kaikuivat pehmeĂ€sti ja juhlallisesti: ”Dinnnnng, Dinnnnng”. Ne muistuttivat minusta kirkonkelloja: ” Vau! Taivaassa on kelloja, niitĂ€ soitetaan taivaassa!” Lensimme kohti kelloja katsomaan niitĂ€.

 

 Kellot soivat taivaan kirkossa

 

Taivaan kellot olivat tornin huipussa. NÀkemÀni muistutti maaseudun kirkkoa, jossa kellot ovat pienessÀ tornissa ja tornin pÀÀllÀ on risti. Kellojen vÀrit olivat tÀydellisessÀ harmoniassa kultaa ja hopeaa. Kellot olivat hÀikÀiseviÀ. Kellot PyörivÀt heilurissa ja soivat ÀÀnekkÀÀsti. Kellojen ÀÀni kaikui kautta taivaan taivaitten. Enkelit ja taivaan ihmiset kuulivat kellojen ÀÀnen ja kerÀÀntyivÀt nopeasti taivaan kirkkoon. EhkÀ kellojen soiton tarkoitus oli koota ihmiset Jumalan palvontaan. Suunnaton joukko ihmisiÀ kerÀÀntyi rukoilemaan. NÀytti siltÀ, ettÀ kaikki rukoilivat yksikseen ja he rukoilivat Jumalan kunniaksi. He myös rukoilivat maapallon kirkon ja sen Pyhien puolesta.

 

Taivaallinen, pilven muotoinen auto

 

Taivaassa monet PyhÀt lentelevÀt yllÀÀn puvut, joissa on siivet, mutta oli enemmÀn PyhiÀ, jotka vain kÀvelivÀt. NÀin myös jotain erikoista. Oli lukematon mÀÀrÀ liikkuvia pilviÀ. Ne liikkuivat kuin autot ja niitÀ kÀytettiin kuljetusvÀlineinÀ. Tunsin, ettei ollut minun sopivaa tilata pilviautoa, mutta tilasin silti. pilviautot lensivÀt niin korkealle kuin taivaan taivaita riitti, mikÀ oli loputon korkeus. Ne liikkuivat mihin suuntaan vain halusi. Monet PyhÀt ajoivat pilviautolla. Veljeni ja minÀ ajoimme pilviautolla. SillÀ oli kyky liikkua nopeasti, hitaasti tai ryömimisnopeudella.

 

Oli puhdasta iloa ja hurmiota ajaa ympĂ€riinsĂ€ pilviautolla ja tehdĂ€ matkoja taivaan eri kohteisiin. SitĂ€ puhdasta iloa mitĂ€ koin, on mahdotonta kuvailla rajallisin inhimillisin sanoin. Enkelit toimivat matkaoppainamme taivaan eri paikoissa. Sitten jĂ€lleen kerran tulimme Jumalan  eteen. IsĂ€ Jumala kysyi: ”NĂ€ittekö monia paikkoja?” Kumarsimme kunnioittavasti ja sanoimme: ”KyllĂ€, IsĂ€ Jumala, kiitos Sinulle!” Jeesus hymyili, kun HĂ€n seisoi IsĂ€n Jumalan Valtaistuimen edessĂ€. HĂ€n nĂ€ytti tyytyvĂ€iseltĂ€ ja hyvĂ€ltĂ€ ulkomuodoltaan.

 

 Jumalan syliin nukahtaminen

 

NĂ€ytti siltĂ€ kuin Joosef-veli olisi hinkunut nĂ€hdĂ€ enemmĂ€nkin taivaan paikkoja. Jeesus vei Joosef-veljen toiseen paikkaan. MinĂ€ tunsin itseni vĂ€syneeksi. IsĂ€ Jumala sanoi: ” Pisama! Sielusi on taivaassa mutta koska fyysinen ruumiisi on rukoilemassa polvillaan kirkossa, voit tuntea hieman vĂ€symystĂ€. Tule luokseni!” Sitten nĂ€in Jumalan kĂ€den tulevan alas hohtavista pilvistĂ€, HĂ€nen kĂ€tensĂ€ oli isompi kuin jĂ€ttilĂ€isvuori. Jumalan koko on niin suunnaton, ettĂ€ se on kaiken mielikuvituksen ulkopuolella. Kun vertaa omaa sieluaan Jumalaan, minusta tuntui kuin se olisi ollut pienempi kuin pölyhiekkanen. IsĂ€ kietoi kĂ€tensĂ€ ympĂ€rilleni hitaasti ja pehmeĂ€sti. Sitten IsĂ€ nosti minut ylös syliinsĂ€ ja piteli minua tiukasti. LĂ€mmin energia tuli HĂ€nestĂ€ ja minĂ€ vaivuin syvÀÀn uneen.

 

Kim, Joosef:

 

Kun nĂ€in, kuinka Joo Eun nostettiin IsĂ€n syliin, minĂ€ pidin Jeesusta kĂ€destĂ€ ja HĂ€n jatkoi monien taivaan paikkojen nĂ€yttĂ€mistĂ€ minulle. Toivoin kovasti pÀÀsevĂ€ni kĂ€ymÀÀn monissa ihmeellisissĂ€ paikoissa taivaassa. KĂ€vin kristallimerillĂ€, laaksoissa, ainutlaatuisilta nĂ€yttĂ€villĂ€ vuorilla. Joka vuorella oli oma nimi.  Taivas on sanoin kuvaamaton eikĂ€ sitĂ€ voi selittÀÀ ihmisen sanoin. En voi ymmĂ€rtÀÀ, enkĂ€ selittÀÀ sitĂ€. Vain ne ihmiset, joilla on ollut suoria kokemuksia taivaasta tietĂ€vĂ€t, mitĂ€ yritĂ€n selittÀÀ. Vain heille voisin jotenkin vĂ€littÀÀ kokemukseni.

 

                                      Pastori Kim, Yong Doo

 

                                            Jeesus nuhtelee

 

Illansuussa, kun perheen rukoushetki oli pÀÀttymĂ€ssĂ€, kysyin Herralta Joosefin kautta. Vaimoni oli yhĂ€ syvĂ€ssĂ€ rukouksessa korokkeella:         ” Jeesus! TĂ€nÀÀn olen erityisen vĂ€synyt! Voinko vain mennĂ€ kotiin nukkumaan?” Silloin Jeesus nuhteli minua: ”Pastori Kim! Koska olet pastori, sinun tulee rukoilla enemmĂ€n kuin vaimosi PyhĂ€ Kaing, Hyun Ja.  Vain koska olet fyysisesti vĂ€synyt, ei se anna sinulle lupaa jĂ€ttÀÀ vaimoasi yksin kirkkoon. SinĂ€ vain haluat lĂ€hteĂ€ kotiin ja levĂ€tĂ€ ilman vaimoasi, koska olet vĂ€synyt? Miksi haluaisit toimia siten? ” SillĂ€ hetkellĂ€ kun sain nuhteet, kasvoni punastuivat. Tunsin hĂ€peÀÀ lasteni edessĂ€.

 

Poikani Joosef tuli nĂ€sĂ€viisaaksi ja pÀÀtti antaa minulle neuvon yllĂ€ttĂ€en: ” Katsokaa nyt!  Kuinka pastorina saatoit haluta levĂ€tĂ€ vain yksin?  Eikö sinulla ole mitÀÀn uskollisuutta perhettĂ€si kohtaan? MinĂ€kin olen uupunut
” MinĂ€ vastasin: ” MitĂ€? Oletko sinĂ€ Herra? Miksi toimit kuin Herra? Nuhteletko sinĂ€ minua kuin olisit Herra? ” Joosef vastasi takaisin: ”Sanat vain tulivat suustani, en tarkoittanut nuhdella sinua niillĂ€. Jos jĂ€tĂ€t Ă€idin yksin tĂ€nne, eikö se olisi kauheaa? ” Herra tuli vĂ€liin ja sanoi: ” MinĂ€ tĂ€ysin hyvĂ€ksyn, mitĂ€ Joosef sanoi! Avioparien, jotka rukoilevat yhdessĂ€, pitĂ€isi myös mennĂ€ kotiin yhdessĂ€. Miksi haluat mennĂ€ kotiin ja jĂ€ttÀÀ morsiameni, PyhĂ€n Kang Hyun Jan ypöyksin tĂ€nne?”

 

Minulla ei ollut aavistustakaan, milloin tai miten vaimoni alkoi kuunnella keskusteluamme. HĂ€n vilkaisi moittivasti minua ja sanoi:     ” Todellakin Herra! TĂ€mĂ€ aviomies on minulle hyödytön lihassa. HĂ€nestĂ€ ei ole paljon kĂ€yttöÀ minulle. Ikuinen Herrani! Ikuinen YlkĂ€ni! Herra on paras!”  Koko perhe nauroi hysteerisesti.

 

Toukokuun kuudes, 2005, perjantai

 

Ps. 20:1-3 : ” Veisuunjohtajalle; Daavidin psalmi. Kuulkoon HERRA sinua hĂ€dĂ€n pĂ€ivĂ€nĂ€, varjelkoon sinua Jaakobin Jumalan nimi. HĂ€n lĂ€hettĂ€köön sinulle avun PyhĂ€köstĂ€ ja tukekoon sinua Siionista. Muistakoon HĂ€n kaikki uhrilahjasi, ja olkoon polttouhrisi lihava HĂ€nen silmissÀÀn. Sela. ”

 

 

 

 

 

Sisar Baek Bong Nyu:

 

 Ole hyvĂ€ ja anna meille jonkin verran rahaa

 

SekÀ pastorin ettÀ oman perheeni taloustilanne on pahin mahdollinen. Me pyysimme, huusimme ja melkein itkimme ja kerjÀsimme apua. TÀnÀ iltana olin pÀÀttÀnyt pyytÀÀ taloudellisia siunauksia. Vaikka tulemme pÀivÀ pÀivÀltÀ yhÀ enemmÀn hengellisiksi, meillÀ on yhÀ vaikeita haasteita. Normaalin elÀmÀn haasteet ovat jatkuvasti rasittavia. MeidÀn on jatkettava rukoilemista ja kestettÀvÀ, kunnes Herra vastaa taloustarpeisiimme. Kun rukoilemme, me pyydÀmme myös taloudellista siunausta.

 

Kun en tuntenut Jeesusta, elin kontrolloimatonta elĂ€mÀÀ. Elin fyysisten halujeni mukaan ja se oli miellyttĂ€vÀÀ ja mukavaa. Mutta kun tulin Herran luo, elĂ€mĂ€ni tuli vaikeammaksi. Kaikki mahdollisuuteni ja tieni tuntuivat menneen umpeen ja estyivĂ€t. Ainoa suunta, joka oli vapaa, oli ylöspĂ€in. Herra sanoi: ”Odota vain vĂ€hĂ€n kauemmin! Ole kĂ€rsivĂ€llinen ja kestĂ€ vielĂ€ vĂ€hĂ€n aikaa!”  Muutos ja  kehitys fyysisen elĂ€mĂ€n tarpeista hengelliseen elĂ€mÀÀn oli hyvin vaikeaa. Olin hyvin ahdistunut. Minun ja pastorin talouksia piti PystyssĂ€ uskon lanka. Kuitenkaan kukaan ei voi koskaan katkaista sitĂ€. Ylistyksen ja saarnan jĂ€lkeen oli rukouksen aika.  pastori huusi kannustavia sanoja: “Olkaa sitkeitĂ€ ja vahvoja mieleltĂ€nne! Olkaa sisukkaita ja lujia! Loppuun asti! Loista, kokoa itsesi ja ole voideltu!” Huusin ja kiljuin yhtĂ€ paljon kuin pastori. Kun rukoilin kielillĂ€, menin syvÀÀn rukoukseen.

 

Herra kĂ€vi kirkon muiden jĂ€senien luona ja tuli minun luokseni pitkĂ€n ajan kuluttua. Heti kuin HĂ€n oli seisahtunut eteeni, huusin kovalla ÀÀnellĂ€: ” Herra! Minulla on jotakin sanottavaa!” Herra, joka tietysti oli selvillĂ€ ajatuksistani, sanoi: ”Bong Nyu! TiedĂ€n mitĂ€ aiot kysyĂ€. On kyse rahasta, eikö?” Herra ja minĂ€ nauroimme yhdessĂ€ ÀÀneen: ” Voi Herra, kuinka sait selville, mitĂ€ sydĂ€messĂ€ni on, niin nopeasti? Olet tehnyt minut sanattomaksi!”  Herra sanoi: ”Onko mitÀÀn mitĂ€ MinĂ€ en tietĂ€isi? MinĂ€ nĂ€en kaikkien ihmisten mielet ja tiedĂ€n, mitĂ€ he pitĂ€vĂ€t sisimmĂ€ssÀÀn!”

 

 Ps. 139:1-4: ” Oi Herra, SinĂ€ olet tutkinut minut, ja tunnet minut. SinĂ€ tunnet istumiseni ja nousemiseni, sinĂ€ ymmĂ€rrĂ€t minun ajatukseni jo kaukaa. SinĂ€ johdat polkuni ja maata menoni ja tunnet kaikki tieni.  Ei ole sanaakaan kielillĂ€ni ettet SinĂ€ Herra tuntisi niitĂ€ kaikkia.” 

 

Joh. 2:24-25: ” Mutta Jeesus itse ei uskonut heille itseÀÀn, koska hĂ€n tunsi kaikki eikĂ€ tarvinnut kenenkÀÀn todistusta ihmisestĂ€ , sillĂ€ hĂ€n tiesi itse, mitĂ€ ihmisessĂ€ oli. ”

 

Onnittelu IsÀltÀ Jumalalta

 

Jeesus piti kĂ€destĂ€ni ja me kĂ€velimme IsĂ€n Jumalan Valtaistuimen eteen. IsĂ€ Jumala sanoi: ”Tervetuloa, Bong Nyu.”  Vastasin heti pyytĂ€mĂ€llĂ€ ja sanoin: ”Jumala! IsĂ€! Ole hyvĂ€ ja anna jonkin verran rahaa pastorille ja minun perheelleni! Ole hyvĂ€ , minĂ€ pyydĂ€n Sinulta!”  IsĂ€ Jumala antoi vastauksen, jota en odottanut: ”PyhĂ€ Bong Nyu! Kuuntele tarkasti! Olet hyvin kovapĂ€inen! ” Olin hyvin yllĂ€ttynyt HĂ€nen odottamattomasta vastauksestaan. Ajattelin mielessĂ€ni: ” MitĂ€? Miksi Jumala sanoi minua kovapĂ€iseksi?” Sitten Jumala hymyili. HĂ€n lePytti minut vĂ€littömĂ€sti.  ” En tarkoittanut sitĂ€ negatiivisella tavalla. Olen sanomassa, ettĂ€ olet uupumaton ja rukoilet hartaasti. ”

 

Sanoin: ” Jumala! Pastorilta opin miten rukoilla.  pastori huutaa suureen ÀÀneen: ‘ VĂ€symĂ€ttĂ€! Ole vahvamielinen! Ole uskollinen!’ Sitten hĂ€n johdattaa meidĂ€t matkimaan itseÀÀn niin, ettei uskomme heikkenisi.” IsĂ€ Jumala  nauroi ÀÀneen ja sanoi: ” HyvĂ€ on, hyvĂ€ on. Jos kuka tahansa rukoilee yhtĂ€ vĂ€symĂ€ttömĂ€sti kuin sinĂ€, ei olisi ketÀÀn, joiden hengelliset silmĂ€t eivĂ€t olisi auenneet! ”

 

MinĂ€ kerjĂ€sin ja rukoilin PyhĂ€n IsĂ€n edessĂ€, jotta saisimme jonkin verran rahaa.  Jumala vastasi: ” Odota hieman kauemmin! MinĂ€ siunaan sinua niin paljon kuin voin!”

 

TÀnÀÀn vierailin taivaassa vain lyhyen ajan Jeesuksen kanssa. Kun palasin kirkkoon, keskityin esirukoukseen. Jeesuksella oli kiireitÀ muiden jÀsenten kanssa. NÀytti siltÀ, ettÀ rukouspalvelun alussa Jeesuksen kiireet olivat suurimmat.

 

Toukokuun seitsemÀs 2005, sunnuntai

 

Sef. 3:17: ” HERRA, Jumalasi on keskellĂ€nne; HĂ€n on sankari joka auttaa. HĂ€n iloitsee sinusta ilolla, HĂ€n on ÀÀneti, sillĂ€ HĂ€n rakastaa sinua, HĂ€n riemuitsee sinusta riemulla. MinĂ€ kokoan ne, jotka ovat murheellisia juhlakokousten tĂ€hden. HehĂ€n ovat olleet erossa sinusta. HĂ€vĂ€istys on takkana heidĂ€n pÀÀllÀÀn.”

 

Pastori Kim, Yong Doo:

 

Pastorin huonekunta vierailee taivaassa Herran kanssa

 

Kirkon jĂ€senet olivat menneet koteihinsa. MeidĂ€n perheemme oli jÀÀnyt yksin ja jatkoimme rukoilua. Kesken rukousten, nĂ€imme Herran seisovan edessĂ€mme. perheeni ja minĂ€ olimme polvistuneina ja pidimme toisiamme kĂ€destĂ€, kun rukoilimme keskittyneesti korokkeen edessĂ€. Herra antoi sanoja lapsilleni.   

 

                                          Kim, Joo Eun:

 

                       Ratsastus taivaallisella kyyhkysellĂ€

 

Pastori pyysi Herralta palvelusta. Pastori pyysi, ettĂ€ Herra ottaisi perheemme taivaaseen. Jeesus vastasi ja sanoi: ” HyvĂ€ on. TĂ€nÀÀn MinĂ€ annan teille tĂ€mĂ€n erikoispalvelun!  TĂ€hĂ€n mennessĂ€ olen vienyt Herran Kirkon jĂ€seniĂ€ taivaaseen ja helvettiin monta kertaa. Mutta tĂ€nÀÀn te koette jotain erilaista!” Jeesus sitten heilutti kĂ€ttÀÀn kohti taivasta. Heti kirkkaasti sĂ€teilevĂ€ valkoinen valo lĂ€hestyi meitĂ€ kaukaa.

 

SĂ€teilevĂ€ liikkuva valo nĂ€ytti UFOlta, mutta kun se tuli lĂ€hemmĂ€ksi, se oli taivaallinen kyyhkynen. Se oli tosi iso. Se oli kooltaan kuin iso makuuhuoneemme, pieni huoneemme ja kuistimme yhteensĂ€. KyyhkyllĂ€ oli kultainen kruunu. Aina kun se liikahti, valoa virtasi ulos. Kyyhkyn ruumis oli valkoisempi kuin lumi ja se myös heijasti valoa. Heti kun kyyhky oli tullut Herran eteen. Se kumarsi pÀÀnsĂ€ alas ja sanoi meille: ” Hei! Olkaa hyvĂ€ ja nouskaa selkÀÀni! Olen tullut Herran kĂ€skystĂ€!” Veljeni Joosef ja minĂ€ selitimme vanhemmillemme, mitĂ€ oli tapahtumassa. Selostimme pikkutarkasti kyyhkyn ulkonÀön vanhemmillemme.

 

Jeesus sanoi: ” No niin, nouskaa pian kyytiin, olemme myöhĂ€ssĂ€!” Sitten hĂ€n tarttui kĂ€siimme ja me  nousimme kyyhkyn selkÀÀn. Herra ratsasti edessĂ€ kyyhkyn kaulalla. Herran takana oli isĂ€ni, sitten Ă€itini, veljeni ja minĂ€. Kun olimme kyydissĂ€, kyyhky alkoi liikuttaa pehmeĂ€sti siipiÀÀn. Aluksi se lensi hitaasti kohti taivasta ja sitten se nosti nopeutta, hitaasti kiihdyttĂ€en. Vaikka kyyhky jo alkoi lentÀÀ nopeasti, me lensimme ilman kitkaa. Kulku oli hyvin pehmeÀÀ ja vakaata. Tuntui kuin olisimme istuneet pehmeĂ€llĂ€ sohvalla.

 

Kun lĂ€pĂ€isimme ilmakehĂ€n ja saavuimme avaruuteen, ryhmĂ€ demoneja ympĂ€röi meidĂ€t. NiitĂ€ oli kerros kerroksen jĂ€lkeen. Niiden kaikkien kasvot olivat erilaiset. Ne yrittivĂ€t PysĂ€yttÀÀ meidĂ€t. Silloin Jeesus huusi kovalla ÀÀnellĂ€: ” MitĂ€! Kuinka uskallatte estÀÀ meidĂ€n kulkumme?” Kun Jeesus heilautti kĂ€ttÀÀn ilmassa, tuli ampaisi HĂ€nen kĂ€destÀÀn demoneja kohti. Tuli iski niitĂ€ kasvoihin. Demonit heitettiin kauas pois etĂ€isyyteen. Ne pakenivat ja nĂ€yttivĂ€t olevan shokissa Ă€killisen Herran hyökkĂ€yksen johdosta. paetessaan ne tuijottivat meitĂ€ pahalla, katkeralla katseella. Sitten kyyhkynen avasi suunsa ja siitĂ€ ampaisi tulta pahoja henkiĂ€ kohti. Myös kyyhkynen hyökkĂ€si pahoja henkiĂ€ vastaan. Se oli erikoislaatuinen tapahtuma.

 

Pian senjĂ€lkeen kyyhky meni pimeÀÀn tunneliin. Me otimme oikeanpuoleisen tienhaaran ja lensimme tĂ€ysillĂ€. Kun saavuimme taivaan portille, kyyhky laskeutui pehmeĂ€sti ja pÀÀsti meidĂ€t pois selĂ€stÀÀn. Sitten kyyhky lensi pois ja hĂ€visi. Me seurasimme Jeesusta Helmiporttien lĂ€pi. Enkelit, jotka vartioivat portteja, kumarsivat pÀÀnsĂ€ syvÀÀn ja tottelivat. Kun katselimme, kuinka enkelit tottelivat Herraa, me menimme riemuiten portista. Me olimme riippuvaisia vain Herrasta. Lukuisat sielut ja enkelit ovat aina toivottaneet meidĂ€t tervetulleiksi: ” Me toivotamme teidĂ€t tervetulleiksi! PyhĂ€ Joosef! PyhĂ€ Joo Eun! Vau – tĂ€nÀÀn tulitte koko perhe! Tervetuloa! ” Kun lĂ€hestyimme Jumalan Valtaistuinta, me kumarruimme syvÀÀn. Jumala  paijasi perhettĂ€mme, silitti pĂ€itĂ€mme ja ruumistamme suunnattomalla kĂ€dellÀÀn. HĂ€n sanoi: ” Tervetuloa, voitte tutustua taivaan moniin paikkoihin.”

 

 

 

Taivaallisia kotejamme katselemassa

 

Pyysin Herralta: ” Rakas Jeesukseni! Ihmettelen, kuinka korkeiksi kotimme ovatkaan tulleet sitten viime nĂ€kemĂ€n. Haluan tietÀÀ isĂ€n, Ă€idin ja veljen kodeista. Haluaisin myös nĂ€hdĂ€ huonejĂ€rjestyksen ja sisustuksen. Ole hyvĂ€ ja nĂ€ytĂ€thĂ€n ne meille? ” Herra lupasi ilahtuneena nĂ€yttÀÀ ne meille: ”Totta kai, koska olette kaikki tulleet tĂ€mĂ€n matkan taivaaseen. MinĂ€ nĂ€ytĂ€n teille. ” Sitten Jeesus kĂ€veli isĂ€ni kotia kohti ensiksi. HĂ€n sanoi: ” Hmmmm, kummankohan talon nĂ€yttĂ€isin ensiksi? Koska pastori Kim on johtanut laumaansa hyvin ja antanut hyvÀÀ hengellistĂ€ ohjausta, luulen, ettĂ€ vierailu ensin pastorin talossa olisi hyvĂ€ jĂ€rjestys. Eikö vain?”

 

Kun kÀvelimme kohti pastorin taloa, monia sieluja kulki ohitsemme. He tervehtivÀt meitÀ ÀÀnekkÀÀsti. He nÀyttivÀt tietÀvÀn meistÀ, koska he kuiskailivat keskenÀÀn. Kun Jeesus kulki ohitse, kaikki sielut kumarsivat pÀÀnsÀ alas kunnioituksesta. Herra on taivaan Mestari.

 

                                               Pastorin talo

 

Seurasimme Herraa ja kĂ€velimme jonkin matkaa. Sitten ilmestyi valtava rakennus. Emme kyenneet nĂ€kemÀÀn rakennuksen korkeutta emmekĂ€ leveyttĂ€. Veljeni ja minĂ€  olimme suu auki: ” Ohhoh! Jeesus! Jeesus! Onko tĂ€mĂ€ todella minun isĂ€ni koti? MikĂ€ rakennus voi olla nĂ€in iso? Se on niin iso, ettĂ€ en usko sitĂ€! ” Jeesus sitten vastasi: ”Taivaan mitat ovat hyvin erilaiset kuin mihin olette maassa tottuneet. Se on erilainen siinĂ€ miten koette sen, arvioitte sitĂ€, ja nĂ€ette sen omilla fyysisillĂ€ ruumiillanne. TeidĂ€n isĂ€nne pastori on dokumentoinut kirjan, jossa paljastetaan Saatanan kaikki henkilöllisyydet. IsĂ€nne on seurannut kĂ€skyĂ€ni ja totellut viivyttelemĂ€ttĂ€. HĂ€n on edistynyt ja taipunut tahtooni, tietĂ€en, ettei saa ihmisiltĂ€ hyvÀÀ vastaanottoa. Jopa tulevaisuudessa, kun hĂ€n jatkaa kirjan kirjoittamista ohjeitteni mukaan, hĂ€nen palkintonsa tulee olemaan suunnaton. HĂ€nen tĂ€ytyy myös ottaa vastaan paljon kritiikkiĂ€ ihmisiltĂ€. HyvĂ€ on, selittĂ€kÀÀ pastori Kimille mitĂ€ todistatte ja kuten ne ovat!”

  

Pastorin kodin ovikyltissĂ€ on kirjoitettu seuraavaa: ” Kim, Yong Doon koti - kalju ja pullottavapĂ€inen pastori. Nimi ovikyltissĂ€ oli ainutlaatuinen. Veljeni ja minĂ€ nauroimme ÀÀneen. Jeesus nauroi kanssamme. Herra sanoi: ” Pastori Kim tekee minut onnelliseksi ja ilahduttaa aina, kun hĂ€n pitÀÀ jumalanpalveluksia. Siksi kirjoitin sen laatan tuollaiseksi, ettĂ€ siitĂ€ saa makeat naurut ja voi huvittaa pastori KimiĂ€.” Jeesus oli hyvin iloinen ja sanoi, ettĂ€ HĂ€n laittaa ovikyltteihin usein huvittavia sanoja. Pastorin talo oli muodoltaan kuin “Aamun loisto”– kukka. Kun rakennus meni ylöspĂ€in, sen leveys suureni. Kerrosten lukumÀÀrĂ€ oli sanoinkuvaamaton. Jo yritys laskea niitĂ€ oli turha.

 

Kun katselin pastorin taloa, tulin kateelliseksi ja mieleni ikÀÀn kuin rĂ€jĂ€hti. Herra sanoi: ”Joo Eun, vaikka sinun talosi ei olekaan yhtĂ€ iso kuin pastorin taloa, se on silti valtava. Aivan pian menemme katsomaan  taloasi. Olet hyppivĂ€ riemusta! ”Kun lĂ€hestyimme isĂ€ni talon pÀÀovea, enkeli seisoi vartiossa. Enkeli salli meidĂ€n astua sisÀÀn, kun nĂ€ki, ettĂ€ Jeesus oli seurassamme. EnsimmĂ€isessĂ€ kerroksessa oli loputtoman suuri puutarha vesiputouksineen ja jĂ€rvineen sekĂ€ nurmikko ja kukkapuutarha. Toisesta kymmenenteen kerrokseen oli erilaisia ruokia ja kauniita vaatteita. Koti oli sisustettu niin upeasti, ettei sitĂ€ voi kuvailla. Se oli suurenmoinen. Oli monenlaisia huoneita kuten elokuvateatteri, juhlahuone, makuuhuoneita jne. Huoneet olivat hyvin isoja ja upeita.

 

Seuraava katseltava oli pastorin vaimon, Ă€itini talo. Aluksi ne olivat sijainneet kaukana toisistaan. Kuitenkin, koska Ă€itini oli tehnyt monia asioita, jotka miellyttivĂ€t Jeesusta, Herra sijoitti uudelleen Ă€idin kodin isĂ€n kodin viereen. Jeesus on ilahtunut Ă€idistĂ€ni. Jeesus sanoi: ”Joo Eun, MinĂ€ olen uudelleen sijoittanut Ă€itisi PyhĂ€ Kang, Hyun Jan talon pastori Kimin talon naapurustoon. Jos sinĂ€kin rukoilet ahkerasti, minĂ€ uudelleen sijoitan sinunkin talosi.” Niin huusin: ” Aamen!” Veljenikin vastasi ”Aamen”. Äitini koti oli iso ja suurenmoinen. Se ei ollut  korkeampi kuin isĂ€n, vaan vĂ€hĂ€n matalampi. Äitini talo oli kuitenkin sen verran korkea, etten kyennyt laskemaan sen kerroksia. Rakennuksen katolla oli elĂ€intarha. Sen koko oli mielikuvituksellisen laaja. SiellĂ€ oli tosi paljon elĂ€imiĂ€.

 

Dinosaurukset ja elÀimet taivaassa

    

Katsoin kerran Jurassic park- videon. Halusin tietÀÀ, onko dinosauruksia taivaassa. Ajattelin ja murehdin: ” Jos dinosauruksia, kuten Tyrannosauruksia, on taivaassa, niistĂ€ tulee iso ongelma. Ne ovat pelottavia.” SekĂ€ isĂ€llĂ€ ettĂ€ Ă€idillĂ€ oli elĂ€intarha talojensa katoilla.  ElĂ€intarha oli niin laaja, etten kyennyt nĂ€kemÀÀn sen laitaa. Huusin iloissani: ”Millainenhan elĂ€intarha siellĂ€ talojen pÀÀllĂ€ on? ” Koska vanhempieni talot ovat valtavan suuret, nĂ€in jotain yli kaiken mielikuvituksen ylittĂ€vÀÀ silmieni edessĂ€. Kaukana etÀÀllĂ€ olevalla niityllĂ€, joka ulottui silmĂ€nkantamattomiin, nĂ€in lukemattomia  erilaisia elĂ€imiĂ€. Ne juoksivat ympĂ€riinsĂ€ ja leikkivĂ€t keskenÀÀn. Niiden joukossa oli Tyrannosaurus ja muita kasvissyöjĂ€ - dinoja. NĂ€in niiden joukossa myös lihansyöjiĂ€. Ne eivĂ€t uhkailleet eivĂ€tkĂ€ murisseet  toisilleen. Ne olivat kaikki tyytyvĂ€isinĂ€ ja harmoniassa heikompien elĂ€inten kanssa. Ne olivat kaikki samassa paikassa ja nĂ€yttivĂ€t hyvin onnellisilta keskenÀÀn. Ne nĂ€yttivĂ€t rauhanomaisilta.

 

Jes. 65:25: ” Susi ja lammas kĂ€yvĂ€t yhdessĂ€ laitumella, ja leijona syö rehua kuin nauta, ja kÀÀrmeen ruokana on maan tomu. MissÀÀn PyhĂ€llĂ€ vuorellani ei tehdĂ€ pahaa eikĂ€ vahinkoa, sanoo HERRA. ”

 

Katsoin lĂ€hempÀÀ lihaa syöviĂ€ dinosauruksia. Tarkastelin lĂ€heltĂ€ niiden silmiĂ€, hampaita ja leukoja. Hampaat ja kynnet eivĂ€t olleet terĂ€vĂ€t. Ne olivat PyöreĂ€t kuten niiden silmĂ€t ja hyvĂ€nnĂ€köiset. Niiden silmĂ€t pullottivat, ne muistuttivat kultakalojen silmiĂ€. Todellakin niiden silmĂ€t olivat suloisen nĂ€köiset. En nĂ€hnyt dinosauruksilla terĂ€viĂ€ tai piikkisiĂ€ hampaita. MikÀÀn dinoista ei ollut pelottava eikĂ€ pelĂ€ttĂ€vĂ€. Niiden ulkomuoto oli mielenkiintoinen ja sai ainutlaatuisuudessaan minut nauramaan. Kun nauroin, kysyin Herralta: ” Hahahahaha! Jeesus, kuinka dinosaurus voi nĂ€yttÀÀ sekĂ€ hassulta ettĂ€ mielenkiintoiselta?” Herra sanoi: ” Taivaassa kaikki elĂ€imet elĂ€vĂ€t rauhassa ja tĂ€ysin onnellisina. MitĂ€ ajattelet? Eikö se ole suurenmoista?” Vastasin: ”KyllĂ€ Herra! Se on mahtavaa.”

 

Sitten kysyin Herralta: ” Jeesus! Jeesus!  Voinko keskustella niiden kanssa!” Herra vastasi: ” Totta kai sinĂ€ voit. SiitĂ€ vaan, keskustele niiden kanssa!” Söpö apina lĂ€hestyi minua: ”PyhĂ€ Joo Eun! Heippa!” Huudahdin hĂ€mmĂ€styksestĂ€: ”Vau! Apinahan puhuu! ” Se oli ruskea ja hyvin pieni. Se oli niin suloinen, ettĂ€ halusin pidellĂ€ sitĂ€. Apina puhui mutta myös ÀÀnteli tavalla, joka oli tĂ€ysin vierasta maan pÀÀllĂ€ oleville apinoille – enkĂ€ minĂ€kÀÀn ymmĂ€rtĂ€nyt sitĂ€. Ennen kuin tajusinkaan, apina jo oli pÀÀni pÀÀllĂ€ ja leikki. pidin elĂ€imestĂ€ tosi paljon.

 

Sen kokemuksen jÀlkeen apina tuli aina tapaamaan minua milloin tahansa taivaassa vierailimmekin. Se tuli tapaamaan minua kuin kuka tahansa henkilö. Apina sanoi, ettÀ se todella tykkÀisi, jos voisin vierailla taivaassa joka pÀivÀ. Kun minÀ vierailisin taivaan eri paikoissa, apina kulkisi vierellÀni ja, minun sitÀ huomaamatta, pitÀisi minua kÀdestÀ. MeistÀ tuli hyvÀt ystÀvÀt. Me lopetimme leikkimÀllÀ toistemme kanssa ja meillÀ oli todella hauskaa yhdessÀ. Teimme hassuja liikkeitÀ ja leikimme. Herra katseli hyvÀntahtoisena kun meillÀ oli hauskaa.

 

Taivaallinen kotka

 

Joosef pyysi: ” Jeesus! Jeesus! MinĂ€kin haluaisin kivan taivaallisen elĂ€imen, joka kulkisi kanssani  ja tulisi luokseni aina kun vierailen taivaassa. Ole hyvĂ€ ja anna toiveeni toteutua!” Kun kerjĂ€sin , Herra kysyi minulta: ” Hmmmm, ymmĂ€rrĂ€n. Okei, Joosef, minkĂ€ elĂ€imen haluaisit? ” Kun Herra kysyi, minĂ€ vastasin heti, oikein kovaa huusinkin: ” Kotkan! MinĂ€ pidĂ€n kotkista!  Kotkan ulkomuoto, sen liidellessĂ€ taivaalla ja levittĂ€essĂ€ siipensĂ€, on tosi vaikuttava!”

  

Jeesus kohotti kĂ€tensĂ€ ja teki eleen. Silloin kaukaisuudesta alkoi kotka lentÀÀ kohti minua nopeasti kuin nuoli. Kotka lensi ymPyrĂ€n yllĂ€ni ja laskeutui vasemmalle olkapÀÀlleni. Kotka sĂ€teili kirkasta valoa. Se oli vaikuttava ja fantastinen. Sen koko oli suurin piirtein sama kuin maassa olevilla. SillĂ€ oli kultainen kruunu. Sen vĂ€ri oli valkeampi kuin lampaan villan ja liikkuessaan se heijasti valoa. Kotka sanoi: ” Terve, PyhĂ€ Joosef!  Olen palveluksessasi. ” Kotka laski pÀÀtÀÀn alas ja tervehti minua. Kun valkoinen kotka piti pÀÀtÀÀn alhaalla tervehtiessÀÀn minua, tulin aivan haltioituneeksi ja olin kuin pÀÀstĂ€ni PyörĂ€llĂ€. Jeesus kysyi minulta lempeĂ€sti: ” Joosef, voitko nyt paremmin? ” Kumarsin kunnioittavasti syvÀÀn HĂ€nelle ja vastasin: ” KyllĂ€, Jeesus!  MinĂ€ rakastan sitĂ€! MinĂ€ rakastan sitĂ€ paljon! En tiedĂ€ mitĂ€ tehdĂ€! MinĂ€ kiitĂ€n Sinua hyvin paljon!”

 

SisimmÀssÀni ajattelin, ettÀ halusin harjoituttaa tÀtÀ kotkaa niin ettÀ se olisi paras. Heti kun olin sanonut tÀmÀn sydÀmessÀni, erÀs esine ilmestyi viereeni. Se oli esine, jonka voin heittÀÀ ilmaan kotkan haettavaksi. Taivas on hyvin yllÀttÀvÀ ja ihmeellinen paikka. Milloin vain ajattelen jotain sydÀmessÀni, asiaa tai esinettÀ, se ilmestyy vÀlittömÀsti. Tartuin esineeseen ja heitin sen taivaalle. Se lensi kuin bumerangi. Itse asiassa se nÀytti bumerangilta. Se lensi korkealle ja silloin kotka lÀhti heti olkapÀÀltÀni lentoon suunnattomalla nopeudella. Kotka sieppasi esineen jaloillaan ja toi sen minulle takaisin. Heitin esineen ilmaan monta kertaa ja oli hauskaa kun kotka aina toi esineen takaisin. Kotka toimi niinkuin halusin.

 

IsĂ€ni talon seinĂ€lle Herra kirjoitti joitakin hassuja sanoja. Koska tuo koti on aika laaja, en voinut nĂ€hdĂ€ kaikki sanoja yhdellĂ€ vilkaisulla. Kun Jeesus ja perheeni lukivat kaiken, mitĂ€ oli kirjoitettu, nauroimme makeasti: ” KaljupĂ€inen pastori. MinĂ€ rakastan sinua! ” Äitini kotiin oli kirjoitettu : ”Bong Ja! MinĂ€ rakastan sinua!” Se oli Ă€idin lempinimi. Minun kotiini oli kirjoitettu: ” Joosef (lempinimi) MinĂ€ rakastan sinua!” Joo Eun kotiin oli kirjoitettu: ” Pisama, MinĂ€ rakastan sinua! MinĂ€ rakastan sinua, Pisama!” Jeesus sanoi: ”MinĂ€ jatkan sanojen vaihtamista aika ajoin. Kirjoitan niissĂ€ eri asioita. Ilmaisen niissĂ€ sydĂ€ntĂ€ni!” Kun kuulin Jeesuksen puhuvan nuo sanat, tunsin oloni suurenmoiseksi. Jeesus sanoi, ettĂ€ HĂ€n rakasti meitĂ€ hyvin paljon.

 

Nauraen Jeesus sanoi, ettÀ minÀ rakastan ruokaa liikaa. EhkÀ siksi kotini ensimmÀiset kymmenen kerrosta ovat tÀynnÀ ruokaa. Taivaassa on suurempi valikoima herkullisia ruokia kuin maan pÀÀllÀ. Jeesus sanoi, ettÀ jos aion syödÀ taivaassa, minun pitÀisi rukoilla enemmÀn. Silloin voisin taivasvierailuillani syödÀ niin paljon kuin haluan.

 

 

 

 

Toukokuun kahdeksas, 2005 Sunnuntai, Vanhempien pÀivÀ

 

1. Tim. 5:8: ” Mutta jos joku ei pidĂ€ huolta omaisistaan ja varsinkaan perhekuntalaisistaan, hĂ€n on kieltĂ€nyt uskon ja on epĂ€uskoista pahempi. ”

 

Sisar Baek, Bong Nyu:

 

 Vierailu helvetissĂ€ Vanhempien pĂ€ivĂ€nĂ€

 

TĂ€nÀÀn on Vanhempien pĂ€ivĂ€. Sen kunniaksi jokainen seniorijĂ€sen sai kirkossamme neilikan rintaansa.  Ajatus siitĂ€, ettĂ€ Ă€itiĂ€ni kidutetaan helvetissĂ€, sai minut itkemÀÀn koko pĂ€ivĂ€n. Tuska oli suunnaton kun jatkuvasti yritin unohtaa ajatuksen . Minulle olisi ollut parempi, etten olisi nĂ€hnyt Ă€itiĂ€ni helvetissĂ€.

 

Kun kirkon jÀsenet alkoivat rukoilla, Jeesus vei meidÀt taivaaseen ja helvettiin aivan kuten HÀn halusi. Verrattuna tammikuuhun, kaikkien hengelliset silmÀt olivat auki. He olivat syventyneet hengellisesti ja kasvaneet kovasti. Siksi koemme joka pÀivÀ upeita tapahtumia. Ne ovat mielikuvituksemme ulkopuolella. Joskus nÀyttÀÀ siltÀ, ettÀ Jeesus haluaa nÀyttÀÀ meille taivasta ja helvettiÀ enemmÀn kuin me itse haluamme kokea tai nÀhdÀ niitÀ.

 

Murehtien, ajattelin itsekseni: ” EhkĂ€ Herra vie minut helvettiin. MitĂ€ minĂ€ voin sille tehdĂ€? ” Huoleni tuli todeksi lyhyen ajan kuluttua. Vanhempieni nĂ€keminen helvetissĂ€ Vanhempien pĂ€ivĂ€nĂ€ oli sietĂ€mĂ€töntĂ€ ja tuskaliasta. Luulen, ettĂ€ Jeesus yritti painaa mieleeni jĂ€ljen helvetistĂ€. Kuinka voin ikinĂ€ kyetĂ€ kĂ€sittelemÀÀn nĂ€kyĂ€ siitĂ€, ettĂ€ vanhempani hyppelevĂ€t ylös alas helvetin tulessa
Kun rukoilin kielillĂ€, Jeesus piti minua kĂ€destĂ€ ja sanoi: ” Bong Nyu, me menemme yhteen paikkaan yhdessĂ€.” Alistuin Herralle vastarintaa tekemĂ€ttĂ€.

 

Paikka helvetissÀ jossa liha, iho ja luut erotetaan

 

Mt. 10:28: ” ÄlkÀÀ pelĂ€tkö niitĂ€, jotka tappavat ruumiin, mutta eivĂ€t voi tappaa sielua, vaan ennemmin pelĂ€tkÀÀ HĂ€ntĂ€, joka voi sekĂ€ sielun ettĂ€ ruumiin hukuttaa helvettiin.”

 

Jeesus ja minĂ€ saavuimme paikkaan, jossa nĂ€kymÀÀ hallitsi leimuava tuli. LiekkejĂ€ nĂ€kyi olevan kaikkialla. TĂ€nÀÀn, pĂ€invastoin kuin muina pĂ€ivinĂ€, en nĂ€hnyt montakaan ihmistĂ€ paikalla. Kaksi jĂ€ttimĂ€istĂ€ paholaista toi Ă€itini ja lĂ€hestyi tulta. ÄkkiĂ€ pienikokoiset demonit alkoivat tuoda ihmisiĂ€ samaan paikkaan. Ne toivat ja jĂ€rjestivĂ€t ihmiset riviin kidutettaviksi. Ihmiset kirkuivat,  kun heidĂ€t oli asetettu riviin ja kun he nĂ€kivĂ€t kuinka toisia kidutettiin. He vapisivat hirvittĂ€vĂ€n pelon takia ja heidĂ€n kasvonsa muuttuivat vaaleansinisiksi.

 

Kaksi demonia piteli kiinni Ă€itiĂ€ni molemmilta puolin. Sitten kolmas demoni ilmestyi mukanaan pitkĂ€ terĂ€vĂ€pĂ€inen puukko. HĂ€n irvisti pahalla katseellaan minulle. Kun hĂ€n heilutti veistĂ€ ilmassa, demonit pelottelivat Ă€itiĂ€ni: ” TĂ€nÀÀn sinua kidutetaan paljon enemmĂ€n tyttĂ€resi edessĂ€ niin ettĂ€ hĂ€n voi nĂ€hdĂ€ sen!”

 

Äitini katsoi minua ja kirkui. En voinut katsella. ” Bong Nyu! Bong Nyu! Ole hyvĂ€  pelasta minut! Nopeasti! Kiiruhda, pelasta minut! Minua niin pelottaa tuo veitsi!”, Ă€itini anoi. Kun Ă€iti huusi,  hĂ€n katsoi minuun ja demoni katseli meitĂ€ vuorotellen. Äitini vapisi kauhusta. Huusin:Ӏiti ! Äiti!  Kaikki mitĂ€ voin tehdĂ€ on itkeĂ€! MitĂ€ minun pitĂ€isi tehdĂ€?” Äiti- raukkani. Ah! MitĂ€ minĂ€ voin tehdĂ€? Kun henkilö kerran pÀÀtyy helvettiin, sieltĂ€ ei ole tietĂ€ ulos. Se on PysyvĂ€ ja ikuinen.

 

Pahat henget viilsivĂ€t Ă€itiĂ€ni heti. He alkoivat viiltÀÀ Ă€itiĂ€  kuten kalastaja kalamies fileeraa kalansa. He aloittivat leikkelynsĂ€ hĂ€nen yhdestĂ€ jalastaan. He viilsivĂ€t sen auki ja Ă€iti kiljui. HĂ€nen kiljuntansa kaikui helvetin taivaissa: ”Ugh! Agh!” Sitten toinen jalka. He viilsivĂ€t hĂ€net auki jalkojen pohjista pÀÀhĂ€n asti. Veitsi lĂ€visti ja viilsi hĂ€net auki. He jatkoivat perĂ€suolesta, mahaan ja aina kasvoihin asti. He viilsivĂ€t kunkin alueen kerrallaan. NĂ€kymĂ€ muistutti kalanperkausta, jossa kalan sisĂ€lmykset otetaan pois. Äitini ruumis oli tĂ€ysin leikelty. Jopa tĂ€ssĂ€ tilassaan Ă€iti huusi tuskissaan: ” Bong Nyu! Bong Nyu! Ole hyvĂ€  ota veitsi pois. Kiiruhda!” Ei merkinnyt mitÀÀn kuinka paljon tahansa Ă€iti vastusti tai tappeli vastaan, ei ollut mitÀÀn pakomahdollisuutta. Demonit avasivat ja leikkelivĂ€t Ă€idin kuin opiskelijat sammakon tutkiessaan anatomiaa. Mutta tĂ€mĂ€ oli enemmĂ€n kuin laboratorio, tĂ€mĂ€ oli helvetti.

 

Äidin takana oli muita ihmisiĂ€, joita kidutettiin aivan samoin. Saatoin kuulla sarjan huutoja. Verta oli kaikkialla. Saatoin selvĂ€sti nĂ€hdĂ€ kaiken. Ei helvetissĂ€ vietetĂ€ mitÀÀn Vanhempien pĂ€ivÀÀ. Ei ole mitÀÀn kĂ€sitettĂ€ ajalle. Kun lapset palvelevat vanhempiaan pĂ€ivĂ€llisellĂ€ tai pitĂ€vĂ€t heistĂ€ huolta suurin ponnistuksin – tĂ€mĂ€ on normaalia perhehurskautta, jota useimmat epĂ€uskoisetkin tekevĂ€t. Kuitenkin, todellinen perhehurskaus on sitĂ€, ettĂ€ lapset eivĂ€t vain pidĂ€ huolta vanhemmistaan, vaan ettĂ€ he johdattavat nĂ€mĂ€ Kristuksen luo,               -elleivĂ€t vanhemmat HĂ€ntĂ€ vielĂ€ tunne-, jotta vanhemmat voivat pÀÀstĂ€ taivaaseen. TĂ€tĂ€ Herra haluaa.

 

MinÀ olen jo menettÀnyt mahdollisuuteni johtaa vanhempiani taivaaseen. Siksi minÀ olen syntinen ihmisolento. Kuka ikinÀ lukee tÀtÀ kirjaa ja todella rakastaa vanhempiaan, ole hyvÀ ja kÀytÀ kaikki mahdolliset keinot johdattaaksesi heidÀt Kristuksen luokse. Lasten tÀytyy löytÀÀ keino, joka saa vanhemmat hyvÀksymÀÀn Herran. En halua mitÀÀn enempÀÀ kuin ettÀ lapset johdattavat vanhemmat Kristuksen luokse tai pÀinvastoin.

 

Paholaiset, jotka leikkelivĂ€t Ă€idin ruumiin, olivat nyt kietoneet revityn torson terĂ€vĂ€n rautavartaan ympĂ€rille. Sitten ne olivat asettaneet sen tulelle niin kuin olisivat grillaamassa kanaa. He kÀÀnsivĂ€t varrasta kĂ€ristÀÀkseen hĂ€net tasaisesti. Äitini huudot eivĂ€t loppuneet. Laitoin sormet korviini lopettaakseni kirkumisten ja itkun ÀÀnten kuulemisen. Silloin Jeesus halasi minua tiukasti. ” Herra ! Herra! Miksi SinĂ€ sallit minun kokea tĂ€mĂ€n vaikean kivun hetken? Ja tĂ€nÀÀn on Vanhempien pĂ€ivĂ€! Herra! Kuinka SinĂ€ saatoit tehdĂ€ tĂ€mĂ€n juuri tĂ€llaisena pĂ€ivĂ€nĂ€? ” Kun itkin ÀÀnekkÀÀsti, Herra taputteli minua lĂ€mpimĂ€sti ja sanoi: ”Monet kristityt ja epĂ€uskoiset osoittavat sukuhurskautta sekulaaristi, mutta eivĂ€t oikeasti, eivĂ€t sillĂ€ tavalla, jolla MinĂ€ haluaisin heidĂ€n sitĂ€ osoittaa. HeidĂ€n sekulaarinen kĂ€sityksensĂ€ sukuhurskaudesta on riittĂ€vĂ€ heidĂ€n omissa silmissÀÀn, ja he ylpeilevĂ€t ja röyhistelevĂ€t, kuinka hyvin he tĂ€mĂ€n hoitavat. Mutta lapset, jotka ovat uudestisyntyneet ylhÀÀltĂ€, ovat velvolliset todistamaan minusta vanhemmilleen,  niin ettĂ€ hekin pelastuvat. Se on todellista sukuhurskautta! Bong Nyu! TiedĂ€n, ettĂ€ sinun on vaikea kestÀÀ ja nĂ€hdĂ€ Ă€itisi kidutusta. Kuitenkin, kun Ă€itisi kidutus on dokumentoitu, se opettaa ihmisille maan pÀÀllĂ€, mitĂ€ todellinen sukuhurskaus on . Siksi olen tuonut sinut tĂ€nne. ÄlĂ€ siis ole surullinen! MinĂ€ lohdutan sinua!”

 

Kun rukouskokous oli ohi, itkin ja kerroin pastorille kokemukseni. Pastori ja hÀnen vaimonsa lohduttivat minua, kun he itkivÀt yhdessÀ kanssani. TÀmÀ Vanhempien pÀivÀ on ollut pahin, mitÀ olen ikinÀ kokenut. Jopa yhÀ, kun ajattelen vanhempieni kidutusta helvetissÀ, vuodatan kyyneleitÀ. Olen tuskissani. SyytÀn itseÀni siitÀ ja olen myös katkera itseÀni kohtaan.

 

Kim, Joosef:

 

Opiskelija Kim, Yong Supin paluu

   

ErĂ€s opiskelija on palannut takaisin kouluumme. HĂ€n on ollut keskikoulussa viisi vuotta. HĂ€n on aiheuttanut monia ongelmia. HĂ€nen nimensĂ€ on Kim, Yong Sup. HĂ€n on ollut viidessĂ€ eri keskikoulussa ja nyt hĂ€n on palannut meidĂ€n keskikouluumme. HĂ€n on minun luokallani. Kaikki luokan oppilaat katsovat hĂ€ntĂ€ karsaasti. HĂ€n on kiusaaja. HĂ€n johtaa luokkaa uhkailemalla toisia. HĂ€nen sanansa oli laki luokassa. Jos me kapinoimme hĂ€ntĂ€ vastaan, hĂ€n pieksi meidĂ€t. IkĂ€vĂ€ kyllĂ€ hĂ€n istui vieressĂ€ni ja tuli luokkaprojekti- ja opiskeluparikseni. Opettaja oli pÀÀttĂ€nyt tehdĂ€ pareja numerojĂ€rjestyksessĂ€. Minun numeroni oli 7, hĂ€nen 8. NumerojĂ€rjestys perustui pituuteen. Kun olin tullut Yong Supin pariksi ajattelin, ettĂ€ mieluummin kuolisin kuin olisin hĂ€nen parinsa. Koreassa – pĂ€invastoin kuin USA:ssa – oppilaat eivĂ€t siirry luokkahuoneesta toiselle. Me Pysymme samassa luokkahuoneessa ja eri opettajat tulevat luokkaamme. Kim, Yong Sup ja minĂ€ istuisimme kasvokkain koulussa koko pĂ€ivĂ€n. HĂ€n pakottaisi minut tapoihinsa joka asiassa ja kiusaisi minua. HĂ€n ei vĂ€littĂ€isi mistÀÀn mitÀÀn.

 

Valitin vanhemmilleni: ” IsĂ€! Äiti! Minusta tuntuu, ettĂ€ tulen hulluksi! MitĂ€ minun pitĂ€isi tehdĂ€? Minulla ei ole aavistustakaan, miten hĂ€n tuli kouluumme ja miten luokkaani ja vielĂ€ parikseni! Ole hyvĂ€ ja antakaa minulle ratkaisu! ” Vanhempani vastasivat: ”Miksi olet noin stressaantunut? Rukoile! Rukous ratkaisee kaikki ongelmat! Evankelioi hĂ€net ja rukoile. Vain Herra voi muuttaa hĂ€net. Jatka sen rukoilemista.” En hyvĂ€ksynyt vastausta ja vastasin tylysti takaisin: “Ei, en halua rukoilla sitĂ€. On vaikeaa ja vĂ€syttĂ€vÀÀ nĂ€hdĂ€ hĂ€nenlaistaan koulussa. Jos nĂ€en hĂ€net vielĂ€ kirkossa, tulen todella hulluksi!”

 

PÀÀtin pyytÀÀ apua luokanvalvoja-opettajaltani. Ajattelin itsekseni: “Koska opettajani on kristitty, hĂ€n harkitsee pyyntöÀni kunnolla.” Kuitenkin opettaja sanoi: “Joosef! Vaikka sinulla on nyt vaikeat ja koettelevat ajat, sinun tĂ€ytyy kestÀÀ. SinĂ€ uskot Jeesukseen!  Jos pyydĂ€t minua vaihtamaan parisi, entĂ€ miten sitten kĂ€y sille toiselle oppilaalle, josta tulisi Young Supin pari? Voitko ottaa vastuullesi hĂ€nen kĂ€rsimyksensĂ€? Ole hyvĂ€ ja kestĂ€ tĂ€mĂ€ tilanne!”Opettajani oli nĂ€in hylĂ€nnyt pyyntöni. Sen jĂ€lkeen kun Young Sup oli kiertĂ€nyt viisi koulua ja palannut meille, haaste jĂ€i meille, vaikka kaikki oppilaat todella karsastivat hĂ€ntĂ€.

 

Sitten sattui odottamaton tapahtuma. Luokanopettajamme teki kyselyn kaikille luokan  oppilaille. KyselyssĂ€ pyydettiin vastaamaan, oliko kukaan joutunut luokallamme koulukiusatuksi. Kun olimme vastanneet, opettaja kĂ€ski palauttamaan lomakkeen. Moni luokkatoveri kirjoitti, ettĂ€ Yong Sup oli kiusaaja. He tekivĂ€t sen ilman vastaajan nimeĂ€. Kyselylomakkeet jĂ€ivĂ€t pöydĂ€lle ja yllĂ€ttĂ€en opettaja piipahti hetkeksi pois luokasta. Yong Sup kĂ€ytti tilaisuutta hyvĂ€kseen ja lĂ€hestyi pöytÀÀ ja katsoi lomakkeita. HĂ€n rĂ€jĂ€hti! Muitten luokkatovereitten mielestĂ€ Yong Sup kiusasi toisia eniten. Me koimme itsemme vain uhreina. Kuitenkin opettaja tiesi jo kuka kiusaaja oli.

 

Nyt Yong Sup tiesi, mitĂ€ toiset, opettaja mukaan lukien,  ajattelivat hĂ€nestĂ€. HĂ€nestĂ€ tuli entistĂ€ kapinallisempi ja vastaan hangoittelevampi sekĂ€ opettajaa ettĂ€ luokkatovereita kohtaan. Yong Sup lĂ€hetettiin rehtorin kansliaan ja arestiin. Silloin hĂ€n kerĂ€si kaikki luokkatoverinsa koolle ja sanoi meille hyvĂ€stiksi: ” HyvĂ€ on! TĂ€stĂ€ lĂ€hin en halua enÀÀ nĂ€hdĂ€ ketÀÀn teistĂ€! Toivon, ettĂ€ elĂ€tte kaikki onnellisina ikuisesti!”  Sitten annoin hĂ€nelle hyvĂ€stijĂ€ttölahjan. Annoin hĂ€nelle paperinenĂ€liinoja, Kleenexin. HĂ€n vastasi: ”Hei Joosef! Kutsutko tĂ€tĂ€ lahjaksi!? HyvĂ€sti! ” Oltuaan sinĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ vain kaksi tuntia luokassa, Yong Sup poistui ja meni kotiinsa.

 

 

 IsĂ€ ja Ă€iti nuhtelevat minua

 

Minun oli monta kertaa suorastaan pakottauduttava mennĂ€ kouluun. En halunnut sietÀÀ enkĂ€ nĂ€hdĂ€ Yong Supia. Jo ajatukset hĂ€nestĂ€ stressasivat elĂ€mÀÀni ja aikaani. Ihmettelin, milloin voin vapautua hĂ€nestĂ€. HĂ€n stressasi minua todella. Nyt kun tiesin, ettĂ€ hĂ€n ei enÀÀ voinut palata, olin onnellinen. Tunsin oloni suurenmoiseksi, tuntui ettĂ€ olisin voinut lentÀÀ. Soitin puhelun vanhemmilleni kertoakseni heille hyvĂ€t uutiset: ”Hei IsĂ€ ja Ă€iti! Herra on lopulta vastannut rukouksiini! Te tiedĂ€tte sen yhden, joka on kiusannut minua. HĂ€n on nyt lopullisesti lĂ€htenyt koulusta ja hĂ€n lĂ€hti kesken koulutuntia. HĂ€n sanoi, ettei ikinĂ€ enÀÀ palaa kouluun. Halleluja!”

 

Mutta vanhempani nuhtelivat minua: ”Joosef! Yong Sup on ihmisolento kuten mekin. Miksi olet noin itsekĂ€s? Juuri tĂ€llaisina aikoina sinun tulisi evankelioida hĂ€ntĂ€ enemmĂ€n ja saada hĂ€net uskomaan Jeesukseen. Oletko varma, ettĂ€ olet uskova? Kuinka voit tietÀÀ, ettĂ€ hĂ€n ei muutu avullasi? EttĂ€ Yong Sup ei enÀÀ palaa kouluun, ei ole vastaus rukouksiisi. Mene hĂ€nen luokseen heti ja lohduta hĂ€ntĂ€. Etkö ajattele, ettĂ€ sinun pitĂ€isi auttaa hĂ€ntĂ€ valmistumaan keskikoulusta? Sinun puhelinsoittosi jĂ€lkeen isĂ€ ja minĂ€ olemme itkeneet!” Tosiasiassa vanhempani itkivĂ€t paljon ja olivat todella pahoillaan Yong Supin puolesta.

 

Saatuani korvani tĂ€ydeltĂ€ nuhteita vanhemmiltani, tajusin kuinka itsekĂ€s ja ahdasmielinen olin ollut. Yong Sup oli keskikoulussa viidettĂ€ vuottaan. Jos hĂ€n luopuu opiskelusta nyt, hĂ€n menee vÀÀrÀÀ tietĂ€ luuseriksi. Kun olin saanut nuhteet vanhemmiltani, tajusin ettĂ€ kĂ€yttĂ€ytymiseni ja ajatustapani ei ollut Kristuksen mielen mukaista. NiinpĂ€ otin Yong Supiin yhteyttĂ€: ”Veli! TiedĂ€n ettĂ€ se tulee olemaan vaikeata, mutta minĂ€ tulen sinun opiskelukaveriksesi. Ole hyvĂ€ ja tule takaisin kouluun, Veli, minulla on ikĂ€vĂ€ sinua! Valmistumiseen on vain parin kuukauden aika, eikö? Ole hyvĂ€ ja ole kĂ€rsivĂ€llinen ja kestĂ€ vielĂ€ hetki. MinĂ€ haluan kutsua sinut kirkkooni. Tule kĂ€ymÀÀn kirkossani. MinĂ€ koen taivaan ja helvetin melkein joka pĂ€ivĂ€. Olen varma, ettĂ€ on taivas ja helvetti
”  Yong Sup vastasi: ”OK, katsotaan. Joka tapauksessa sinĂ€ olet kumppanini ja sinĂ€ olet ainoa, joka on puhunut minulle ystĂ€vĂ€llisesti. ” Yong Sup palasi kouluun jo samana pĂ€ivĂ€nĂ€ viimeisille tunneille. HĂ€n lĂ€hestyi vapaaehtoisesti opettajaa ja tunnusti olleensa vÀÀrĂ€ssĂ€ ja pyysi anteeksi. Yong Sup pÀÀtti kĂ€ydĂ€ koulua jĂ€lleen. HĂ€n oli myös luvannut kĂ€ydĂ€ Herran Kirkossa.

 

Kim, Yong Sup

 

Yong Sup uskoo Jeesukseen

 

Joosefin kutsusta aloin kÀydÀ kirkossa. Joosef on luonnostaan hyvÀsydÀminen ja huomaavainen. HÀnellÀ on selviÀ ominaisuuksia, joista huomaa, ettÀ Joosef on kasvatettu pastorin poikana. Joosefin koti nÀytti aina onnelliselta. Aina kun nÀen onnellisuuden hÀnen kodissaan, tulen kateelliseksi. Joosef on nuorempi kuin pikkuveljeni, mutta on kypsempi ja rukoilee paljon puolestani. HÀn kertoo minulle, ettÀ on taivas ja helvetti ja ettÀ ne molemmat ovat hyvin todellisia. HÀn kertoo, ettÀ jos kunnolla uskon Jeesukseen, minÀkin voin kokea ne. Olin tÀstÀ tiedosta kovin hÀmmÀstynyt.

 

Totta puhuakseni, olin aika epÀilevÀinen. Mutta nyt, kun mieleni on muuttunut, olen tullut uudeksi ihmiseksi. Vanhempani olivat minusta kovin huolissaan. Olen nyt hyvin pahoillani siitÀ, ettÀ olin tuonut heidÀn sydÀmiinsÀ mÀÀrÀttömÀsti surua. Todellisuudessa olin pÀÀttÀnyt monta kertaa jÀttÀÀ koulun, mutta Joosefin puhelinsoiton jÀlkeen jatkoin koulua ja aloin kÀydÀ myös kirkossa. MinÀ jopa rekisteröidyin sen kirkon jÀseneksi. Pastori toivotti iloisesti tervetuleeksi minut ja hÀnen vaimonsa halasi minua todella lÀmpimÀsti. Muut kirkon jÀsenet ottivat minut kuin perheensÀ jÀseneksi.

 

Kun menin kirkkoon ensi kertaa, nĂ€in Seung Youngin. HĂ€nkin kĂ€y samaa koulua. Joosef oli evankelioinut hĂ€net vain pari pĂ€ivÀÀ aikaisemmin. Seung Young sanoi: ” Ah! Yong Sup – ilo nĂ€hdĂ€ sinua tÀÀllĂ€! Haluan, ettĂ€ alamme innolla kĂ€ymÀÀn kirkossa  yhdessĂ€!” Kun nĂ€in hĂ€net, tunsin pahaa mieltĂ€ ja katumusta siitĂ€, mitĂ€ olin hĂ€nellekin tehnyt. Seung Young oli yksi niistĂ€ opiskelijoista, jota minulla oli tapana kiusata ja jonka panin tekemÀÀn kaikenlaisia asioita puolestani. Sung Yong lĂ€hestyi minua ja sanoi: ”Veli! Hengelliset silmĂ€ni ovat juuri aukeamaisillaan. ToissapĂ€ivĂ€nĂ€ menin Jumalan Valtaistuimen eteen ja sain kielten armolahjan!”  Kysyin: ” MitĂ€ se on? ” HĂ€n vastasi: ” Oi, koska et tiedĂ€, noudata vain pastorin ohjeita! Sitten sinĂ€ tulet kokemaan monenlaisia asioita. Sinun uskosikin kasvaa!”

 

 Young Sup katuu ja tekee parannuksen jokaisesta synnistĂ€

 

Mt. 3:2: Ja Jeesus sanoi: ” Muuttakaa mielenne, sillĂ€ taivasten valtakunta on tullut lĂ€helle. ”

 

Lk. 3:8: ” TehkÀÀ sen tĂ€hden mielenmuutoksen mukaisia hedelmiĂ€, Ă€lkÀÀkĂ€ ruvetko sanomaan mielessĂ€nne: `Onhan meillĂ€ isĂ€nĂ€ Aabraham`, sillĂ€ sanon teille, ettĂ€ Jumala voi nĂ€istĂ€ kivistĂ€ herĂ€ttÀÀ lapsia Aabrahamille”.

 

1.Tim. 2:4: ” Jumala, Vapahtajamme, tahtoo, ettĂ€ kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. ”( Who will have all men to be saved, and to come unto the knowledge of the truth.)

 

Pastori kehotti minua tunnustamaan kaikki, mitĂ€ olin tehnyt vÀÀrin tĂ€hĂ€n asti ja tekemÀÀn parannus ja kÀÀntymÀÀn Jumalan puoleen         ( repent to God). Kun todella kadumme, Jeesus johtaa meidĂ€t kokemaan todellisen parannuksen/katumuksen. Sunnuntai-iltana tutkin kaikki syntini, mukaan lukien ihmisten kiusaamisen ja koulukiusaamiseni, vanhemmilleni tottelemattomuudet jne. Kun tein parannusta ja kaduin, minĂ€ aloin vuotaa katumuksen ja parannuksen kyyneleitĂ€. Kasvoni peittyivĂ€t nenĂ€limaan ja kyynelvesiin. Lattia ja tyyny, jolla istuin, vettyivĂ€t. Kaksi tuntia kului ja se tuntui sekunnilta. Kun tulin kirkkoon ensi kertaa, rukoilin yli kaksi tuntia. Katumuksen keskivaiheilla pastori tuli luokseni ja rukoili puolestani asettaen kĂ€tensĂ€ pÀÀlleni. SillĂ€ hetkellĂ€ ruumiini tuli kuin tulipalloksi ja puhuin vieraalla kielellĂ€ ( glossolalia, kielillĂ€ puhumisen armolahja).

 

 

Saan kielillÀ puhumisen armolahjan ja hengelliset silmÀni avautuvat

 

Kun tunnustin kaikki syntini ja pyysin niitĂ€ anteeksi, sain kielillĂ€ puhumisen lahjan. Sen jĂ€lkeen aloin nĂ€hdĂ€ jotain silmieni edessĂ€. Jatkoin anteeksipyytĂ€mistĂ€: ”Jeesus! Jeesus! Ole hyvĂ€ ja anna syntini anteeksi! Olen tehnyt niin paljon syntiĂ€ jo tĂ€hĂ€n mennessĂ€!” Jeesus ilmestyi minulle. HĂ€nellĂ€ oli valkoinen viitta’ joka oli lunta valkeampi ja HĂ€n sanoi: ” Yong Sup, MinĂ€ rakastan sinua!” Vaistomaisesti tiesin: “Ahaa, tĂ€mĂ€ on se Jeesus, josta olin vain kuullut.” Jatkoin katumustani.

 

Olen laajalti tunnettu kiusankappale. Milloin vain kohtaan opettajia pelikentillÀ tai kÀytÀvillÀ, yritÀmme vÀlttÀÀ katsekontaktia. Mutta kun se tapahtuu, teemme torjuvia kasvoilmeitÀ toisillemme. TÀtÀ tapahtuu alinomaa. Minulle tuotti eniten vaikeuksia ottaa katsekontaktia opettajiin luokassa. Halusin paeta koulusta. LÀhdin pois kotoakin useita kertoja, niin ettÀ minut lopulta leimattiin ongelmanuoreksi.

 

Mutta sen jĂ€lkeen kun olin tavannut Jeesuksen, sydĂ€meni rauhoittui. Nyt sisinpĂ€ni kertoo minulle vahvasti, ettĂ€ minun pitÀÀ muuttua. Kun sydĂ€meni yllytti minua, kuulin IsĂ€n Jumalan ÀÀnen kaikuvan korvissani. HĂ€nen ÀÀnensĂ€ oli syvempi kuin Jeesuksen: ” Yong Sup! MinĂ€ rakastan sinua! ÄlĂ€ enÀÀ ikinĂ€ tee syntiĂ€!” Ă„Ă€ni oli voimakas. IsĂ€ Jumala kohtasi henkilökohtaisesti syntisen, joka oli tehnyt paljon syntiĂ€ ja hĂ€iriköinyt. Se oli vaikuttava kokemus. Olin kohdannut myös Jeesuksen ja PyhĂ€n Hengen. Olin kokenut tunteen, jota en ikinĂ€ ennen

ollut kokenut.

 

Nyt ymmĂ€rsin, miksi Seung Yong  ja Joosef  kĂ€vivĂ€t niin suurella innolla kirkossa ja miksi he olivat niin vahvasti uskollisia. Nyt meitĂ€ on kolme. Rukoilemme joka ilta. Pastori kertoi tarinan Danielista ja tĂ€mĂ€n kolmesta ystĂ€vĂ€stĂ€. HĂ€n sanoi: ” PidĂ€ uskosi eheĂ€nĂ€, Ă€lĂ€kĂ€ anna sen surkastua. Se on pidettĂ€vĂ€ loppuun, Voittoon, asti! ” Sitten hĂ€n onnitteli minua kielillĂ€ puhumisen lahjasta ja hengellisen todellisuuden kokemisesta. TĂ€nÀÀn minusta tuntui kuin olisin lentĂ€nyt. Se oli elĂ€mĂ€ni ekstaattisin yö.

 

Kaipasin jokaista iltatilaisuutta ja yli yön kestÀvÀÀ rukouskokousta. Kaipasin ja ikÀvöin niitÀ niin, ettÀ minusta tuntui, ettÀ tulen hulluksi ilman niitÀ. TÀnÀÀn pidetyn rukouskokouksen jÀlkeen mietin, miten ikinÀ maltan odottaa iltaan asti seuraavaan rukouskokoukseen. Toivoin ja odotin ettÀ koulu- ja kotielÀmÀni olisivat kuin kirkonmenoja. Kerroin tapahtuneesta vanhemmilleni ja opettajilleni. He olivat hyvin iloisia. Olin muuttunut tÀysin: entisestÀ hÀiriköstÀ oli tullut mallioppilas. Minusta oli tullut uusi luomus. Olin syntynyt uudesti ylhÀÀltÀ.

 

2. Kor. 5: 17: ” Siis, jos joku on Kristuksessa, hĂ€n on uusi luomus. Se, mikĂ€ on vanhaa, on kadonnut, katso, kaikki on uudeksi tullut. ”

 

Pastori Kim, Yong Doo:

 

 Herra muuttaa ihmisiĂ€

 

Ei merkitse, onko ihminen aikuinen tai nuori, Herra voi muuttaa  ihmisen myönteisesti, niin ettĂ€ tĂ€mĂ€ tekee voimakkaan vaikutuksen koko yhteiskuntaan. Kun ihminen erikoisesti kokee Herran voiman kirkossa, se on kuin hyvĂ€ lannoite, sillĂ€ se alkaa kasvun, sekĂ€ ihmisen ettĂ€ kirkon. Me emme kykene erottaman, mikĂ€ on vanhaa ja mikĂ€ uutta asiaa, ellemme asu Kristuksessa ja Sanassaan. LisĂ€ksi, ellemme tutki Jumalan Sanaa, meidĂ€n on mahdotonta saada uusia tarvikkeita elĂ€mÀÀmme. Jumala haluaa meidĂ€n kaivavan esiin ja tavoittelevan loputtomia rikkauksia mitĂ€ taivaassa on – uskomme ja Sanansa kautta. Ellemme kohtaa Jeesusta, joka on meidĂ€n aarteemme, silloin koko elĂ€mĂ€mme menee hukkaan ja on kuivaa ja tylsÀÀ.

 

Snl. 1:13: ” Saamme kaikenlaista kallista tavaraa ja tĂ€ytĂ€mme talomme saaliilla.”

 

Mt. 13:44: ” Taivasten valtakunta on peltoon kĂ€tketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kĂ€tki. SiitĂ€ iloissaan hĂ€n meni ja myi kaikki mitĂ€ hĂ€nellĂ€ oli, ja osti pellon. ”

 

Yong Sup oli virallisesti tunnustettu hĂ€irikkö ja henkilö, joka oli altis monille onnettomuuksille. Nyt hĂ€n on uusi luomus Jeesuksen Kristuksen ja PyhĂ€n Hengen kautta. Jumala muokkaa ja vahvistaa hĂ€ntĂ€ jatkuvasti. Olen niin tĂ€ynnĂ€ iloa ja riemua, etten kykene sitĂ€ sanoin kuvaamaan, kun katson muuttunutta Yong Supia! Annan todella kaiken kiitoksen ja kunnian Herralle. NĂ€inĂ€ pĂ€ivinĂ€ Yong Sup sanoo lakkaamatta:” Kiitos Sinulle, Jumala!” Ja usein kuulemme hĂ€nen sanovan: ” Minusta on vihdoinkin tullut tosi mies, kiitos Joosefin.” HĂ€nen nopea muutoksensa on jĂ€rkyttĂ€nyt luokkatovereita ja muita opiskelijoita. Silti on monia, jotka yhĂ€ epĂ€ilevĂ€t hĂ€nen muutostaan. Nyt kun he Joosefin kanssa kulkevat yhdessĂ€, on myös Joosef leimattu hĂ€iriköksi. TĂ€stĂ€ lĂ€hin Yong Supin tĂ€ytyy vakaasti kestÀÀ ja rakentaa luonnettaan kypsyyteen. HĂ€nen tĂ€ytyy todistaa se vaelluksellaan ja toimillaan. pallo on nyt Yong Supilla. HĂ€nellĂ€ on edessÀÀn monia kiusauksia ja koetuksia. Koetusten keskellĂ€kin hĂ€nen on kestettĂ€vĂ€ ja oltava kĂ€rsivĂ€llinen loppuun asti.

 

Aina kun nÀemme Yong Supin, me taputamme hÀntÀ olalle ja rohkaisemme. Me autamme hÀntÀ panemaan sisimpÀnsÀ kuntoon. TÀnÀÀn hÀn yrittÀÀ kovasti. Nyt hÀn oppii tottelevaisuuden ja kÀrsivÀllisyyden tietÀ. HÀn pÀrjÀÀ loistavasti.

 

Hebr. 10:35-36: ” ÄlkÀÀ siis heittĂ€kö pois luottamustanne, jonka palkka on suuri. SillĂ€ tarvitsette kestĂ€vyyttĂ€ tehdĂ€ksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikĂ€ on luvattu.” 

 

Joosef, Seung Young ja Yong Sup ovat tiukasti yhteensolmittu ryhmÀ. He kulkevat yhdessÀ. He puhuvat aina Jeesuksesta. He ovat erittÀin kiinnostuneita hengellisistÀ asioista. Kuitenkaan he eivÀt laiminlyö eivÀtkÀ vaikeuta asioita. pÀinvastoin, rukouksemme Jumalalle on, ettÀ HÀn soisi lapsille enemmÀn uskoa ja tekisi heidÀt ehyemmiksi, niin ettÀ heillÀ tulisi olemaan voimaa kukistaa vihollisen maailma. TÀmÀ on toivomme ja halumme.

 

Hebr. 12:2: ”
 silmĂ€t luotuina uskon alkajaan ja tĂ€yttĂ€jÀÀn, Jeesukseen, joka HĂ€nelle tarjona olevan ilon sijasta kĂ€rsi ristin hĂ€peĂ€stĂ€ vĂ€littĂ€mĂ€ttĂ€, ja istuutui Jumalan Valtaistuimen oikealle puolelle.”

 

Joh. 16:33: ” TĂ€mĂ€n olen puhunut teille, ettĂ€ teillĂ€ olisi minussa rauha. Maailmassa teillĂ€ on ahdistus, mutta olkaa turvallisin mielin: MinĂ€ olen voittanut maailman. ”

 

Yong Supin muuttuminen tÀytti hÀnen perhekuntansa naurulla. Yong Sup on tÀydellisen luotettava, hÀnelle kuka tahansa antaisi vaikka blankoshekin. Ihmiset luottavat nyt hÀnen pÀÀtöksiinsÀ ja johto-pÀÀtöksiinsÀ. On tyydyttÀvÀÀ tietÀÀ, ettÀ hÀn on muuttumassa erinomaiseksi opiskelijaksi ja on ihmisten arvostama.

 

Kolmantena pÀivÀnÀ kielten puhumisen lahjan saamisesta hÀnen hengelliset silmÀnsÀ avattiin tÀysin auki. Nyt hÀn palvelee Herraa innolla ja evankelioi monia ystÀviÀÀn. HÀn elÀÀ iloista elÀmÀÀ.

 

Toukokuun kahdeksas 2005, Sunnuntai-ilta

 

Mt. 11:25-27: ” Siihen aikaan Jeesus vielĂ€ puhui ja sanoi: ‘ YlistĂ€n Sinua, IsĂ€, taivaan ja maan Herra, ettĂ€ olet salannut nĂ€mĂ€ viisailta ja ymmĂ€rtĂ€vĂ€isiltĂ€ ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, IsĂ€, sillĂ€ nĂ€in on ollut otollista Sinun edessĂ€si. Kaiken on IsĂ€ni antanut minun haltuuni, eikĂ€ kukaan muu tunne poikaa kuin IsĂ€, eikĂ€ IsÀÀ tunne kukaan muu kuin poika ja se, kenelle poika tahtoo hĂ€net ilmoittaa.’”

 

                                 

 

                                             Pastori Kim:

 

          Pastori Kim, Yong Doo ja hĂ€nen vaimonsa menevĂ€t helvettiin

 

Jeesus sanoi vaimolleni ja minulle: ” TĂ€stĂ€ lĂ€htien sinĂ€ ja vaimosi tulette vierailemaan helvetissĂ€ ja kokemaan sen kidutukset. Valmistelkaa sydĂ€menne lujasti. Te ette kykene nĂ€kemÀÀn ja koska te ette kykene nĂ€kemÀÀn, teistĂ€ voi tuntua kuin olisitte tukehtumassa. Kuitenkin fyysisten ruumiittenne aistit tulevat olemaan erittĂ€in herkĂ€t. Te tulette kokemaan helvetin kidutukset ja ottamaan vastaan sen  merkit fyysisiin ruumiisiinne. Koska rouva PyhĂ€ Kang, Hyun Ja on pelokas kuin rotta, MinĂ€ kannan hĂ€net henkilökohtaisesti kĂ€sivarsillani. Pastori Kim, seuraa Minun takanani niin lĂ€hellĂ€ kuin mahdollista. Tie helvetiin on erittĂ€in vaarallinen. Olkaa valppaina, olkaa erittĂ€in varovaisia. ” Kun seurasin lĂ€hellĂ€ Herraa HĂ€nen takanaan, nurisin ja valitin hiljaisesti. Herra tiesi, ettĂ€ valitin: ” pastori Kim, lopeta nurina! Pysy valppaana ja seuraa minua hyvin tarkasti!”  Herra sai minut tuntemaan itseni noloksi. ”Yksi henkilö oli menossa helvettiin mukavasti Herran kĂ€sivarsilla kun taas erĂ€s toinen raahusti HĂ€nen takanaan.”  Otin tiukasti kiinni Herran viitan liepeeseen ja liikuin eteenpĂ€in kohti helvettiĂ€. polku oli tosi kapea.

 

Vaimoni ja minĂ€ olimme aina yrittĂ€neet kilpailla Herran huomiosta. TĂ€mĂ€ meidĂ€n kilpailumme aiheutti mustasukkaisuutta ja kateutta vĂ€lillemme. Kun olin lapsi, Ă€itini tapana oli kantaa vauva-veljeĂ€ni selĂ€ssÀÀn ja hĂ€n kantoi isoa nyyttiĂ€ pÀÀnsĂ€ pÀÀllĂ€, kun menimme torille. Kun Ă€itini kĂ€veli kapeaa kujaa pitkin maaseudulla, minun oli seurattava hĂ€ntĂ€ aivan lĂ€hellĂ€ lyhyin askelin, itkien ja kitisten. Tuo muisto lapsuudesta palautui mieleeni, kun kĂ€velin Jeesuksen takana kapeaa polkua helvettiin. Kun vilkaisin aika ajoin vaimoani, huomasin hĂ€nen hymisevĂ€n jotain hymniĂ€ nenĂ€nsĂ€ kautta. NĂ€ytti siltĂ€ kuin Jeesus olisi nauttinut tilanteesta. Herra ja vaimoni olivat intiimissĂ€ dialogissa toistensa kanssa, kun he katselivat toisiaan kasvoista kasvoihin ja menivĂ€t eteenpĂ€in. Kirkon jĂ€senet, joiden hengelliset silmĂ€t olivat avatut, kiusasivat minua: ” Pastori, sinun tĂ€ytyy olla tosi mustasukkainen, eikö?”

 

Ristiinnaulittuna ristille helvetissÀ

 

Jeesus otti vaimoni ja liikuin syvemmÀlle helvettiin. Tulin hermostuneeksi ja ahdistukseni ja pelkoni olivat lopulta todellisuutta. Herra oli tuonut meidÀt helvetin keskipisteeseen ja hÀipyi hetkessÀ. Kauhu valtasi meidÀt, kun paholainen huusi riemuissaan:

 

” Jehuu! Lopultakin olemme kaapanneet sinut! pastori, sinĂ€ @§#€%@! TiedĂ€tkö, kuinka paljon kĂ€rsimystĂ€ ja vaikeuksia meillĂ€ on ollut kestettĂ€vĂ€nĂ€mme sinun takiasi? SinĂ€ ja vaimosi olette nyt kuolleita! ” Sitten he alkoivat raahata meitĂ€. Kirkossa Joosef huusi: ” Pastori! Rouva Kang Hyun Ja! Paholainen raahaa teitĂ€ sinne, missĂ€ ristit sijaitsevat. He valmistautuvat ristiinnaulitsemaan teidĂ€t! He nĂ€yttĂ€vĂ€t niin hirvittĂ€viltĂ€ ja pelottavilta!”

 

SillĂ€ hetkellĂ€ ruumiini levittĂ€ytyi niin, ettĂ€ siitĂ€ tuli ristin muotoinen ja minĂ€ kaaduin kirkon korokkeelle. En voinut kontrolloida ruumistani voimallani enkĂ€ tahdollani. Heti sekunnin kuluttua kuulin  lĂ€vistĂ€vĂ€n naulan hakkausÀÀnen. Sitten tunsin sietĂ€mĂ€ttömĂ€n kivun molemmissa ranteissani. Tuntui kuin ranteeni olisivat irronneet. Kipu ei hĂ€ipynyt. Olin pyörtymisen partaalla.  Kun toinen jalka oli toisen pÀÀllĂ€, tunsin ankaraa kipua. En enÀÀ kyennyt kestĂ€mÀÀn kipua. Kiljuin: ” Aghhhh!”. Pahat henget olivat ristiinnaulinneet minut ja vaimoni ristille, joka oli nyt pystyssĂ€. He lĂ€vistivĂ€t armotta ruumiitamme rautavartailla ja musersivat meidĂ€t kidutuksillaan. HenkeĂ€ni puukotettiin julmasti. Aina kun demonit kiduttivat henkeĂ€ni, sietĂ€mĂ€tön, voimakas kipu tuntui fyysisessĂ€ ruumiissani. Vaimonikin oli kidutuksessa, mutta hĂ€nellĂ€ ei ollut yhtĂ€ kovia kipuja kuin minulla. Kykenin kuulemaan Herran ÀÀnen: ” Pastori Kim, koska olet pastori ja ainoa, joka on vastuussa kirjan kirjoittamisesta, sinĂ€ olet kokemassa ja maistamassa helvetin kidutusta. Sinun tĂ€ytyy kestÀÀ se!”

 

Riipuin ristillÀ useita tunteja. Kirkossa fyysinen ruumiini ei voinut liikahtaakaan. Saatoin vain vÀhÀn liikahtaa aamuisen rukouspalvelun jÀlkeen. Kun liikahdin, kipu oli intensiivinen. Ruumiissani oli isot merkit, erityisesti ranteissa ja jalkaterissÀ. Merkkien halkaisija oli noin 1,5 senttiÀ. Merkit olivat aluksi punaiset, sitten tummansiniset ja lopulta mustat.

 

Kokoöisen rukouskokouksen jĂ€lkeen, vaimoni ja minĂ€ palasimme kotiin aamulla. Minun oli vaikea kĂ€vellĂ€. Voimani olivat vĂ€hĂ€iset. Tuskin pÀÀsin kotiin vaimon avustamana. KĂ€vely kirkosta kotiin kestÀÀ tavallisesti 10 minuuttia. Huolimatta lyhyestĂ€ matkasta, se taival vei nyt kaksi tuntia. Vaimo avusti, mutta ei paljoakaan kyennyt auttamaan liikkumisessa. Kun lopulta saavuimme kotiin, otin vaatteet pois ja suihkun. Olin jĂ€rkyttynyt nĂ€kemistĂ€ni ruhjeiden jĂ€ljistĂ€, haavoista ja arvista, jotka peittivĂ€t koko ruumiini. Kaikki kirkon jĂ€senet olivat myöhemmin todistaneet vammat. He kaikki olivat hĂ€mmĂ€styksissÀÀn ja jĂ€rkyttyneitĂ€. He lohduttivat ja yrittivĂ€t rohkaista: ”Pastori, piristy! Me toivomme, ettĂ€ olisimme itse saaneet nuo haavat – ne ovat kunniamerkkejĂ€!”

 

Herra sanoi: ” Pastori Kim, millaista se oli? Oliko kidutus sietĂ€mĂ€töntĂ€? TĂ€mĂ€ on vain alkua. LĂ€hitulevaisuudessa tulet kohtaamaan enemmĂ€n vaikeuksia ja vielĂ€ intensiivisempiĂ€ kidutuksia. SinĂ€ kĂ€yt tĂ€mĂ€n prosessin, koska sinua tullaan kĂ€yttĂ€mÀÀn  suurenmoisella tavalla Minun palvelijanani. Vaikka se on vaikeaa, sinun tĂ€ytyy olla kĂ€rsivĂ€llinen ja sietÀÀ kaikki loppuun asti. Eikö niin? ” Vastasin heikolla ÀÀnellĂ€ HĂ€nen kysymykseensĂ€: ”Aamen”. Sitten Herra sanoi: ”Miksi nĂ€ytĂ€t heikkoutta? Sano ”Aamen!” kovemmalla ÀÀnellĂ€! Pastorien ei tule nĂ€yttÀÀ heikkoutta! Jos niin teet, pahat henget  hyökkÀÀvĂ€t sinuun vielĂ€ enemmĂ€n. Sinun tĂ€ytyy aina nĂ€yttÀÀ vahvuutta ja luottamusta!” NiinpĂ€ huusin: ” AAMEN!” Herra hyvĂ€ili ruumistani ja sanoi: ” HyvĂ€, oikein hyvĂ€. Tuo on sitĂ€, josta puhun.”

 

Vaimoani ja minua kidutettiin samassa helvetin paikassa. EhkÀ, koska olen pastori, minun tÀytyy kokea kidutus ja rangaistus vakavampana ja kivuliaampana. Koin myös enemmÀn jÀlkivaikutuksia. Useaan pÀivÀÀn en kyennyt liikkumaan. Minun oli oltava makuulla useimpina pÀivinÀ. Vain yöpalvelusten aikaan saatoin liikkua hiukan. Herra auttoi minua vÀhitellen toipumaan aina kun tuli yöpalvelun aika. Herra antoi siinÀ mÀÀrin fyysistÀ ja hengellistÀ voimaa, ettÀ saatoin hÀdin tuskin pitÀÀ yöpalvelun.

 

Taivaassa on enemmĂ€n kauniita asioita ja esineitĂ€ kuin voimme kuvitella. paikkojen ja esineiden kirjo on loputon. MitĂ€ taivaassa on, jÀÀ rajallisen mielemme kĂ€sitys- ja mielikuvituskykymme ulkopuolelle. Asiat ylittĂ€vĂ€t mielikuvituksemme. Suurimman osan ajasta maallikkouskovat yrittĂ€vĂ€t heikolla menestyksellĂ€ arvailla, mitĂ€ taivaassa mahtaisi olla. HeidĂ€n kuvauksensa taivaasta on pinnallinen. Koska useimmat meistĂ€ emme ole kokeneet taivasta, me muodostamme siitĂ€ kuvan monien todistajien lausuntojen perustalta, jotka ovat kokeneet nĂ€kyjĂ€. NĂ€in useimmiten taivasta kuvataan. Jotkut kristityt kuvaavat ja nĂ€kevĂ€t taivasta vĂ€hĂ€n kerrallaan. NĂ€yttÀÀ siltĂ€, ettĂ€ Herra haluaisi nĂ€yttÀÀ taivasta enemmĂ€nkin kuin me haluamme nĂ€hdĂ€ tai tietÀÀ. NĂ€yttÀÀ siltĂ€, ettĂ€ on Herran tahto nĂ€yttÀÀ meille taivasta enemmĂ€nkin. Herra on halunnut meidĂ€n tietĂ€vĂ€n, ettĂ€ taivas on tĂ€ydellinen paikka ja HĂ€n haluaa teroittaa meille, ettĂ€ se on meidĂ€n ikuinen kotimme – koti, josta me kaikki uneksimme. Siksi HĂ€n nĂ€yttÀÀ meille sitĂ€ ja haluaa meidĂ€n tietĂ€vĂ€n mitĂ€ taivaassa on.

   

2. Pt. 3:13: ” Mutta HĂ€nen lupauksensa mukaan odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.”

 

Taivaan vastakohtana helvetti on kauhea paikka. Helvetti on mielikuvituskykymme ulkopuolella, se on paikka, joka on tĂ€ynnĂ€ kaikkein pahimpia olosuhteita. Jokainen helvetin osa on kaoottinen, vĂ€kivaltainen paikka, joka jĂ€rkyttÀÀ ilman loppua. Annan muutaman yksinkertaisen esimerkin. Ne voivat kuulostaa hassuilta tai oudoilta, mutta ne ovat totta. HelvetissĂ€ on useita erilaisia alueita kuin  korealaisessa keittokirjassa,  jossa on erilaisia keittoja ja niissĂ€ aineksina gam jatang tai galbitang ( pihvi, sika, lyhyet kylkiluut tai selkĂ€ranka). pahat henget tekevĂ€t tĂ€llaisia keittoja ihmisluista. Muilla alueilla ihmiset laitetaan lihavartaisiin ja heistĂ€ voidaan myös tehdĂ€ sushia. On muita alueita, jotka muistuttavat ravintoloita, joissa  tarjotaan ” dak galbia” eli korealaista marinoitua möyhennystĂ€,

kÀristettyÀ kuutioitua kanaa tulisessa kastikkeessa. HelvetissÀ keitosten aineosat ovat ihmistÀ.

 

Kaikkia vastaavia ravintoloita, mitĂ€ maan pÀÀllĂ€ on, on helvetissĂ€kin. Maan pÀÀllĂ€ proteiininlĂ€hteinĂ€ ovat pihvi, sika, kana, ankka jne. KotielĂ€intuotanto jalostetaan ihmisten kulutukseen. Mutta helvetissĂ€ kaikki ainesosat tulevat ihmis-sieluista. Jotta sitĂ€ voisi kuvata sanalla tai parilla, rangaistus on ” party”, juhlaa. paholainen demoneineen viettĂ€vĂ€t ÀÀnekkĂ€itĂ€ rangaistusjuhlia ihmissieluja mĂ€ssĂ€ten.

 

Kaikki sielut, jotka eivĂ€t kunnolla usko Jeesukseen, menevĂ€t helvettiin, kun heidĂ€n fyysinen elĂ€mĂ€nsĂ€ pÀÀttyy. He astuvat sisÀÀn ikuiseen kiroukseen, ikuisen kadotuksen paikkaan, ikuisen rangaistuksen paikkaan sillĂ€ hetkellĂ€ kun he henkĂ€isevĂ€t viimeisen henkĂ€yksensĂ€.  TĂ€mĂ€ on paikka, jossa ihmisen aistit herkistyvĂ€t, he tuntevat paljon voimakkaammin Ă€rsykkeet kuin ennen fyysisessĂ€ maailmassa. Helvetti on toivoton paikka.

 

Kim, Joosef:

 

 Keskijakson testit – pahat henget eksyttĂ€vĂ€t

 

Kun olin lomalla, minulla oli paljon aikaa rukoukseen ja saatoin kÀydÀ hengellisesti syvemmÀlle Herrassa. Kykenin viettÀmÀÀn pitkiÀ aikoja Herran seurassa. Mutta nyt kouluvelvollisuuksien keskellÀ minulla ei ole paljoa aikaa. YritÀn löytÀÀ vÀhÀn vapaa-aikaa rukoukseen. Vanhempani ovat huolissaan ja jÀnnittivÀt, ettÀ koulutyöni hajottaisi uskoni ja hengellisyyteni.

 

Evankelioin koulutoverini veli Yong Supin ja ystÀvÀni Oh, Seung Youngin ja siksi nautimme toistemme seurasta. Me kolme pidÀmme aina yhtÀ niin koulussa kuin naapurustossa. Me juttelemme tavallisesti Jeesuksesta, tulevaisuudestamme ja hengellisestÀ elÀmÀstÀmme. Kaikkien meidÀn hengelliset silmÀt on avattu ja me olemme kykeneviÀ nÀkemÀÀn laajasti taivaan, helvetin, enkelit, ja paholaisen. Ei vÀliÀ ovatko silmÀt auki vai kiinni.

 

Kun olin ollut keskiasteen kokeissa, lepĂ€sin tauolla. YstĂ€vĂ€ni Seung Young tuli luokkaani kĂ€ymÀÀn. KiihtyneenĂ€, mutta vakavalla naamalla hĂ€n sanoi: ” Joosef! Vau! MinĂ€ tiedĂ€n, ettĂ€ saan parhaat arvosanat  kaikilla luokillani! Enkelit ovat antaneet minulle  kaikki vastaukset kaikkiin tenttikysymyksiin! TiedĂ€n, ettĂ€ onnistuin hyvin kaikissa testeissĂ€. TĂ€mĂ€ on hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€ tapaus!”  MinĂ€ sanoin: ” Hei! Onko se mahdollista? MitĂ€ tapahtui? Kerro! ” HĂ€n vastasi. ” HyvĂ€ on, mutta kertoakseni totuuden, en voinut kunnolla opiskella, koska Pyörin siellĂ€ sun tÀÀllĂ€ ja pidin hauskaa. Testin aikaan olin stressaantunut ,koska en kyennyt vastaamaan ainoaankaan kysymykseen. Se oli tosi vaikeaa. Mutta sillĂ€ hetkellĂ€ enkeli ilmestyi ja sanoi: ” Seung Young! Bok dol         ( Jeesuksen antama lempinimi) Sinun olisi pitĂ€nyt opiskella pontevammin! Et osaa vastata yhteenkÀÀn kysymykseen! pitĂ€isikö minun antaa sinulle vastaukset? ”

 

Seung Yongilla on epĂ€tavallinen tapa avata ja sulkea suutaan vĂ€hĂ€n niin kuin kala. Enkeli antoi hĂ€nelle testivastaukset imitoimalla hĂ€nen suunsa liikkeitĂ€. Esimerkiksi monivalintakysymyksissĂ€ enkeli antoi vastauksen avaamalla ja sulkemalla suutaan. Jos vastaus oli A, enkeli avasi ja sulki suunsa yhden kerran, jos vastaus oli B, enkeli avasi ja sulki suutaan kaksi kertaa. Jos C, kolme kertaa. Kun kuuntelin hĂ€ntĂ€, reagoin hyvĂ€ksymĂ€llĂ€: ” No joo , tuo kuulostaa hauskalta ja jĂ€nnittĂ€vĂ€ltĂ€.” TiedĂ€n, ettĂ€ minullakin on kyky kommunikoida enkelten kanssa. MinĂ€kin pÀÀtin kĂ€yttÀÀ tilaisuutta hyvĂ€kseni. Valmistauduin toisen luokan toista tutkintoa varten. Se alkoi sitten.

 

NĂ€ytti siltĂ€ kuin Seung Young olisi yhĂ€ tekemĂ€ssĂ€ toista testiĂ€ samaan tapaan. Olin valmis testiin ja olin jĂ€nnityksestĂ€ kuin sumussa. Rukoilin hetken ja aloin vĂ€littömĂ€sti kutsua paikalle enkeliĂ€. Enkeli ilmestyi ja antoi vastaukset. En edes katsonut kysymyksiĂ€. Mutta kaikki ei ollut kunnossa, sillĂ€ joistakin vastauksista tiesin, ettĂ€ enkelin oli tĂ€ytynyt antaa vÀÀriĂ€ vastauksia. Se erosi oikeasta vastauksesta. Aluksi olin epĂ€varma ja kun aikaa kului, tunsin oloni oudoksi ja epĂ€mukavaksi. SillĂ€ hetkellĂ€ ajattelin: ” Ah, mitĂ€ jos se olikin eksyttĂ€vĂ€ henki?” Niin pÀÀtin kaksinkertaisesti varmistaa vastaukset. paholainen oli pettĂ€nyt, kaikki vastaukseni olivat vÀÀrin! Korjasin ne.

 

Olin tyrmistynyt kylmĂ€n hien vallassa kun tajusin, ettĂ€ minua oli petetty. Korjasin heti vÀÀrĂ€t vastaukset, jotka tiesin. Lopulta testit olivat ohi. Tapasin Seung Youngin ja Yong Supin jutellaksemme. Sanoin: ”Hei, Bok dol! Melkein sain hylĂ€tyn sinun takiasi. Kuinka voit olla noin tietĂ€mĂ€tön ja altis petokselle?  Olisin voinut tehdĂ€ pahan erehdyksen!” Veli Yong Sup nauroi vieressĂ€mme kun ei voinut nauruaankaan pidĂ€ttÀÀ.

 

Havaitsin myöhemmin, ettĂ€ koska Seung Youngia olivat demonit eksyttĂ€neet, hĂ€n oli reputtanut monissa luokkansa kokeissa. HĂ€nen pistemÀÀrĂ€nsĂ€ olivat alle 20 /100. Kun kerroin sen pastorille ja muille kirkon jĂ€senille, he kaikki nauroivat. Sitten he nuhtelivat meitĂ€ ja selittivĂ€t, ettĂ€ vain kun tutkimme kaikin voimin Jumalan Sanaa, niin silloin Herra auttaa meitĂ€. Sen tapahtuman jĂ€lkeen, Seung Youngin tarina demonien eksytyksestĂ€ tutkinnoissa tuli suosituksi aiheeksi ja siitĂ€ keskusteltiin pitkÀÀn. Seung Young ja minĂ€ olimme aika hĂ€peissĂ€mme. Jos tulemme laiskoiksi emmekĂ€ tee hyvÀÀ, emme saa siunauksia eikĂ€ Jumala auta meitĂ€. Herra auttaa meitĂ€ aina kun  yritĂ€mme parhaamme ja teemme kovasti töitĂ€.  NĂ€in on kaikessa missĂ€ tahansa. Tulin ymmĂ€rtĂ€mÀÀn sen.

 

Oh, Seung Young:

 

Kun aloin kĂ€ydĂ€ Herran Kirkossa, olen kasvanut hengellisesti. Joku voi sanoa, ettĂ€ paljon. Keskiasteen loppututkintoni olivat katastrofi. Minua olivat eksyttĂ€neet pahat henget, jotka olivat naamioituneet enkeleiksi. Loppukokeiden aikana aikana Joosef sanoi: ” Hei, sinua ovat pettĂ€neet demonit! Ole valpas! Seung Young, suoriudut hyvin lopuista kokeista.” RyhdistĂ€ydyin ja lĂ€pĂ€isin finaalit. Koska en ollut innolla valmistautunut kokeisiin, olin itse tĂ€ysin vastuussa epĂ€onnistumisestani. On hĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ kyetĂ€ nĂ€kemÀÀn hengellinen todellisuus, johon monet muut eivĂ€t Pysty. Kuitenkin, koska olen yhĂ€ tĂ€ssĂ€ maailmassa, minun tĂ€ytyy PysytellĂ€ ystĂ€vieni parissa, jotka ovat ikĂ€tovereitani. Pastori on neuvonut meitĂ€ opiskelemaan kovasti ja hankkimaan koulutus.

 

Jos valehtelen tai teen syntiÀ, hengellisyyteni estyy pahoin enkÀ enÀÀ kuule Herran ÀÀntÀ. LisÀksi hengelliset silmÀni on usein suljettu, pienestÀkin valheesta tai synnistÀ. Tilanne on sama ystÀvÀllÀni Joosefilla, Veli Yong Supilla ja muilla aikuisilla uskovilla, joiden hengelliset silmÀt on avattu. Olen hyvin varovainen, etten valehtele enkÀ tee syntiÀ, mutta luontoni on laiska ja tottelematon. Koen usein voiman ja hengellisyyden vÀhenevÀn minkÀ tahansa synnin tÀhden.

 

 Taivaallisen ruuan syönti IsĂ€n Jumalan edessĂ€

   

Kun Veli Haak Sung ja minĂ€ rukoilimme, Jeesus ilmestyi. Sitten Herra piti kĂ€sistĂ€mme ja sanoi: ” Sam dol, Bok dol! MenkÀÀmme taivaaseen! pitĂ€kÀÀ lujasti kĂ€sistĂ€ni. TĂ€nÀÀn annan sinulle ison lahjan, Bok dol. LöydĂ€t yllĂ€tyksesi kun saavumme taivaaseen!”

 

En ole nirso ruuan suhteen ja siksi olen hieman pulska. Ajattelin mielessĂ€ni: ”EhkĂ€ Jeesus antaa minulle jotain syötĂ€vÀÀ.” Ihmettelin, onko taivaan ruoka samanlaista kuin maan. Jeesus, veli Haak Sung ja minĂ€ saavuimme taivaaseen. EnsimmĂ€inen asia taivaaseen saavuttaessa on mennĂ€ IsĂ€n Valtaistuimen eteen. Me kumarsimme kunnioittavasti HĂ€nen edessÀÀn. IsĂ€ Jumala komensi enkeleitĂ€ ja silloin ilmestyi lukematon mÀÀrĂ€ enkeleitĂ€ kĂ€sissÀÀn kultaisia lautasia ja tarjottimia. Ne olivat tĂ€ynnĂ€ erinomaisen suuria mÀÀriĂ€ ruokaa. Oli kaiken sorttista ja –kaltaista ruokaa. Ruokavalikoima nĂ€ytti samanlaiselta kuin maan pÀÀllĂ€. En tiennyt mitĂ€ söisin ensin. Olin tyrmistynyt. Olin hĂ€millĂ€ni, kaikki tuntui kuin unelta.                          

 

Kun rukoilin maan pÀÀllĂ€, kykenin selvĂ€sti haistamaan ja maistamaan ruuan hengessĂ€. TĂ€nÀÀn Jumala oli kertonut Joosefille, ettĂ€ jos hĂ€n rukoilisi  tuntikausia ja etsisi syvempÀÀ kokemusta, nimenomaan hĂ€ntĂ€  kestittĂ€isi taivaallisella ruualla. Myös Joosef kykeni maistamaan ruokaa fyysisesti rukoillessaan hengessĂ€. Kuitenkin rukousvastaus tuli minulle eikĂ€ Joosefille. Herra kertoi, ettĂ€ se meni minulle. Fyysisesti suuni ja makunystyrĂ€ni selvĂ€sti erottivat sen maun,  mitĂ€ maistoin taivaassa hengessĂ€. Huusin suureen ÀÀneen: ” Ahh – niin herkullista! En osannut valita, mitĂ€ söisin ensin, vaan aloin umpimĂ€hkÀÀn syödĂ€ ruokaa, joka oli minua lĂ€himpĂ€nĂ€. ”Jum, Jum ! Vau – herkullista!” , jatkoin huutamista syödessĂ€ni. Sitten huomasin, ettĂ€ PyhĂ€ Joosef ja Mooses ilmestyivĂ€t jonkinlaiset puikot kĂ€sissÀÀn. He tönĂ€isivĂ€t puikoilla kevyesti reiteeni ja sanoivat: ” PyhĂ€ Seung Young! Ole hyvĂ€ ja lopeta syöminen. Syö vain sopiva annos. Jos syöt liikaa, lihot liikaa. Sinun pitĂ€isi aloittaa dieetti.” Sitten kaikki nauroimme ÀÀnekkÀÀsti.

 

Veli Haak Sun, joka istui vierellĂ€ni nauroi pitkÀÀn. IsĂ€ Jumala nauroi   kaikuvalla ÀÀnellÀÀn kuuluvasti. Sitten kirkas valo lĂ€hti IsĂ€stĂ€. Se oli vĂ€rikkÀÀmpi kuin sateenkaari. Jeesus hymyili iloisesti ja sanoi: ”Bok dol! Syö niin paljon kuin haluat! Ja rukoile palavasti!” YstĂ€vĂ€ni Joosef nukkui yhĂ€. Tunsin syyllisyyttĂ€ ja olin pahoillani siitĂ€, ettĂ€ minĂ€ vein pois hĂ€nen siunauksensa. Herra lupasi, ettĂ€ HĂ€n nĂ€yttĂ€isi minulle vielĂ€ enemmĂ€n ihmeellisiĂ€ paikkoja taivaassa, jos rukoilisin yhĂ€ enemmĂ€n.

 

 Jeesuksen sÀÀennustus

 

Kun rukoilen koko yön seuraavaan pÀivÀÀn, myöhÀstyn joskus koulusta. Rakastan aikaa Jeesuksen kanssa. Koulutoverit usein kiusaavat minua, mutta aina kun rukoilen Herraa, HÀn aina lohduttaa minua ja selvittÀÀ ongelmani. Sitten tunnen oloni hyvÀksi ja tyytyvÀiseksi.

 

TĂ€nĂ€ aamuna en kyennyt herÀÀmÀÀn ajoissa. Herra ilmestyi ravistamaan minut hereille. HĂ€n sanoi: ”Bok dol, Bok dol! HerÀÀ! Kiiruhda! SinĂ€ myöhĂ€styt! ” Hieroin silmiĂ€ni ja tuskin olin hereillĂ€, kun nĂ€in Jeesuksen nauravan ÀÀneen. HĂ€nen ulkoinen olemuksensa ei ollut samanlainen kuin mihin kirkossa olin tottunut. HĂ€n piti valkoista pukua. HĂ€n nĂ€ytti TV:n sÀÀennustajalta. NĂ€yttikin siltĂ€, ettĂ€ HĂ€n oli valmis antamaan sÀÀennustuksen. HĂ€nellĂ€ oli kĂ€dessÀÀn pieni puikko, joka nĂ€ytti pieneltĂ€ kepiltĂ€.

 

Kun katselimme toisiamme, nauroimme. ”Herra! MitĂ€ olet nyt tekemĂ€ssĂ€? ”, kysyin ja HĂ€n vastasi: ” Joo, aion esittÀÀ sinulle sÀÀtiedoituksen. Seung Young! TĂ€nÀÀn sataa, niin ettĂ€ kun menet kouluun, sinun pitÀÀ ottaa mukaasi sateenvarjo!” Sitten HĂ€n hĂ€visi hetkessĂ€.

 

Taivas oli selkeĂ€ ja aika kirkas kun kĂ€velin kouluun. Mutta otin mukaan sateenvarjoni, koska Jeesus oli kĂ€skenyt. Luokkatuntien aikana ei satanut. Kuitenkin aivan tuntien lopussa, mustia pilviĂ€ alkoi muodostua ja peittÀÀ taivaan. Sade alkoi Ă€kkiĂ€. Koulutoverini menivĂ€t koteihinsa mĂ€rkinĂ€, mutta minĂ€ vain hyrisin nenĂ€ni kautta sateenvarjon alla. Jeesus piti huolta kaikista henkilökohtaisista asioistani. Tuntui tosi hyvĂ€ltĂ€, ettĂ€ Herra katseli ja suojeli minua.  ps. 121: 5-8 : ” HERRA on varjelijasi, HERRA on suojaava varjo oikealla puolellasi. Aurinko ei vaivaa sinua pĂ€ivĂ€llĂ€, eikĂ€ kuu yöllĂ€. HERRA varjelee sinut kaikesta pahasta, hĂ€n varjelee sielusi. HERRA varjelee lĂ€htemisesi ja tulemisesi nyt ja aina.”

 

 

 

Kim Joosef :

 

 Pahat henget leijuvat kristittyjen ympĂ€rillĂ€ hyökĂ€tĂ€kseen

 

Veljet Young Sup, Seung Young ja minĂ€ olemme aina yhdessĂ€. Olemme tosi lĂ€heisiĂ€. Koska kaikkien hengelliset silmĂ€t ovat auki, koemme monia hassuja tilanteita hengessĂ€. Ajatuksemme ja mielemme ovat aina samalla aaltopituudella. Ei vĂ€liĂ€ olemmeko koulussa tai kotona. Ajattelemme samoin kuin olisimme kirkossa. Toimimme aina yhdessĂ€. Kuitenkin olemme usein eri mieltĂ€ asioista. Kun niin tapahtuu, Pyrin  sovittelemaan ystĂ€vyytemme tĂ€hden.

 

On paljon asioita, joita olen oppinut ymmÀrtÀmÀÀn sen jÀlkeen kun hengelliset silmÀni avautuivat. Yksi niistÀ on se, ettÀ lukemattomat demonit leijuvat ihmisten, jotka uskovat Jeesukseen, ympÀrillÀ. NÀmÀ pahat henget vain odottavat milloin voisivat iskeÀ kohteensa. Ne vÀijyvÀt hyökkÀysmahdollisuutta. Ne iskevÀt meihin milloin ikinÀ nÀkevÀt aukon tai heikkouden meissÀ. LisÀksi ne yrittÀvÀt hÀmmentÀÀ meitÀ. Ne yllyttÀvÀt meitÀ ja koettavat saada meidÀt kompastumaan ja kaatumaan. Jos teemme syntiÀ, demonit kÀyttÀvÀt hyvÀkseen tuota syntiÀ ja luovat polun, jota pitkin ne voivat astua sisÀÀn ruumiiseemme ja piinata meitÀ. Vaikka synti olisi pienikin, sillÀ ei ole erotusta; sekin kÀy heille polusta.

 

Ef. 4:27: ” ÄlkÀÀ antako perkeleelle sijaa.” 1. Pt. 5:8-9:” Olkaa raittiit, valvokaa, teidĂ€n vastustajanne, perkele, kĂ€y ympĂ€ri kuin karjuva leijona, etsien, kenet nielisi. Vastustakaa hĂ€ntĂ€ lujina uskossa, tietĂ€en, ettĂ€ samat kĂ€rsimykset tĂ€ytyy teidĂ€n veljiennekin maailmassa kestÀÀ. ”

 

Saatanan pahojen henkien armeija tĂ€yttÀÀ maan. Ne ovat olemassa, elĂ€vĂ€t, yhtĂ€ aikaa kanssamme tĂ€ssĂ€ maailmassa. Ne operoivat kaikkialla ja kaikilla tasoilla. Demonit seuraavat erityisesti Herran Kirkon jĂ€seniĂ€. Ne tarkkailevat ja seuraavat meitĂ€. Kuitenkin, jos me hyökkÀÀmme, ne vĂ€lttĂ€vĂ€t meitĂ€ vikkelĂ€sti.  Aluksi kun demonit seurasivat meitĂ€, me saatoimme vavista pelosta. Olimme kauhuissamme. Nyt emme enÀÀ pelkÀÀ. pĂ€ivittĂ€iset taistelut ovat tehneet meistĂ€ immuuneja, vastustuskykyisiĂ€ pelolle.  Kuitenkin useimmat meistĂ€ tiedĂ€mme, ettĂ€ Herra suojelee meitĂ€, niin ettei ole enÀÀ syytĂ€ pelĂ€tĂ€ mitÀÀn. LisĂ€ksi Herra on antanut minulle monia aseita, joilla taistella pahoja henkiĂ€ vastaan.

 

Jeesus kehotti meitÀ rukoilemaan kielillÀ, kun olemme yksin pÀivÀn aikana. Herra suojelee meitÀ aina, mutta meidÀn on silti oltava vaeltaessamme valppaina. Kun rukoilin kielillÀ, tarkistin demoni-tilanteen. Aina kun puhun kielillÀ, minua seuranneet demonit hÀiPyvÀt. Nyt, aina kun puhun kielillÀ, demonit todella vÀlttÀvÀt minua peloissaan.

 

Jk. 4:7: Olkaa siis Jumalalle alamaisia, mutta vastustakaa perkelettĂ€, niin hĂ€n teistĂ€ pakenee.”    

 

Jos vetĂ€ydymme, tulemme pelokkaiksi tai vĂ€ltĂ€mme kohtaamasta demoneja, ne ovat halukkaampia hyökkÀÀmÀÀn raivokkaasti. Mutta jos kohtaamme ja karkotamme demonit omalla vahvalla uskollamme, ne tulevat aina karkotetuiksi. Kuitenkin kun kohtaamme ja karkotamme demoneja, ne vĂ€hitellen hyökkÀÀvĂ€t vahvempien demonihenkien kanssa ja tai suuremmilla lukumÀÀrillĂ€. Jeesuksella on tapana joskus seistĂ€ ja katsella taisteluamme niitĂ€ vastaan. Sitten HĂ€n onnittelee: ” Te kykenette taistelemaan uskollanne, uskonne on jo enemmĂ€n kuin tarpeeksi suuri.” Joskus HĂ€n aloittaa taistelun demonien ja meidĂ€n vĂ€lillĂ€, jotta meidĂ€n uskomme vahvistuisi.

 

 

 

 

 

Pastori Kim:

 

Helvetin sellissÀ ansassa

 

Vierailin usein helvetissĂ€, kun Herra alkoi viedĂ€ minua sinne pĂ€ivittĂ€in. Helvetti on paikka, joka on tĂ€ynnĂ€ matoja, monia erilaisia myrkyllisiĂ€ hyönteisiĂ€ ja ötökkĂ€parvia. NiitĂ€ oli loputtomasti.  HyönteisiĂ€ tĂ€ynnĂ€ olevien paikkojen lukumÀÀrĂ€ ylittÀÀ mielikuvituksemme. Kun Jeesus vei minut helvettiin, tein monia kysymyksiĂ€ ja HĂ€n vastasi niihin vain epĂ€mÀÀrĂ€isesti.

 

Heti kun Jeesus oli tarttunut kÀteeni, minut vietiin sysimustaan selliin ja sitten HÀn ÀkkiÀ hÀvisi. MinÀ aloin nykiÀ ja vavista hirveÀsti. Joka suunnassa mihin yritin katsoa oli synkkÀ pimeys. En nÀhnyt mitÀÀn. Aloin tuntea liikettÀ jalkojeni juuressa. SiellÀ oli jotain kiemurtelevaa. SiellÀ oli useita olioita, jotka kietoutuivat ympÀrilleni ja alkoivat vÀhitellen ryömiÀ ylöspÀin ruumistani. Selli ei tuntunut kovin suurelta; ehkÀ noin 66 neliömetriÀ. Selli oli lisÀksi tÀynnÀ kÀÀrmeitÀ, tuhatjalkaisia ja toukkia. Suuret tuhatjalkaiset ryömivÀt koko ruumiillani. RyömiessÀÀn ne purivat ja pistivÀt minua. Olin menettÀmÀssÀ jÀrkeni. Olin tÀysin pökerryksissÀ.

 

”Ah – mitĂ€ tĂ€mĂ€ on? ” Olin hĂ€tÀÀntynyt, kun kÀÀrmeet alkoivat kietoutua kĂ€sieni, kĂ€sivarsieni ja jalkojeni ympĂ€rille. Saatoin tuntea kylmĂ€veristen kÀÀrmeiden kylmyyden. Ruumiini tunsi kylmyyden, kun kÀÀrmeet matelivat pÀÀlleni. Huusin lujaa: ”Herra! Herra! MissĂ€ SinĂ€ olet? Auta minua! Te – saastaiset olennot! Herra! PyhĂ€ tuli! Jeesuksen Veri! ” Huutoni ja komentoni olivat tehottomia. Sanani kaikuivat tyhjÀÀn. Vaikka kuinka huusin ahdistuneena Herraa avukseni, HĂ€n ei ollut kanssani. Tuntui kuin olisin ollut ansassa jo sata vuotta. TĂ€mĂ€ paikka ei ole mitÀÀn muuta kuin ikuista turhautumista ja toivottomuutta.

 

En tiedÀ, kuinka kauan itkin, huusin ja kutsuin Herraa. Taistelin epÀtoivoisesti kÀÀrmeiden ja tuhatjalkaisten kanssa. Lopulta lopetin taistelemisen. Kun olin itkun, huudon ja kidutuksen keskellÀ, Herra ilmestyi ÀkkiÀ ja toi minut takaisin omalle paikalleni Herran Kirkkoon. Juuri niinkuin tÀnÀÀn, kidutukset toistuivat pÀivittÀin loputtomasti. Kun minua jatkuvasti siirrettiin helvetin paikasta toiseen, ruumiini alkoi olla kallellaan vasemmalle taivaltaessani. Mutta kun lensin taivaaseen voimassa, ruumiini kallistui oikealle. Minusta tuntuu kuin olisin lentokoneessa ja G-voimien armoilla sen mukaan menenkö vasemmalle vai oikealle.

 

                                      Rva Kang, Hyun Ja:

 

Koska pelkÀÀn kauheasti helvettiĂ€ ja inhoan sitĂ€ niin paljon, Herra vei minut sinne hiljaa, tietĂ€mĂ€ttĂ€ni. HĂ€n on tehnyt samoin kanssani monta kertaa. Kun olin tĂ€nÀÀn rukouksessa, ruumiini alkoi kuumeta.  Joo Eun oli vieressĂ€ni ja hĂ€n huusi samalla kun rukoili: ” Äiti! Herra sytytti sinut tuleen!  Ruumiisi on alaston ja demonit lĂ€vistĂ€vĂ€t ruumiisi!” Vaikka sieluni oli helvetissĂ€, fyysinen ruumiini tunsi kuumuuden. Kuitenkaan kuumuus ei fyysiselle ruumiilleni ollut niin kova, tuntui kuin olisin ollut saunassa. Joka tapauksessa tuli ja kuumuus helvetissĂ€ ovat erittĂ€in voimakkaita ja ajan myötĂ€ ruumiini tuli vĂ€hitellen kuumemmaksi. Herran erikoisen voiman avulla saatoin kestÀÀ sen.

 

Kun kestin lisÀÀntyvĂ€n kuumuuden, Herra oli sallinut minun tulla vastustuskykyiseksi vĂ€hittĂ€iselle kuumuuden lisÀÀntymiselle kykyjeni mukaan.  ÄkkiĂ€ minua alkoi pyörryttÀÀ ja koko ruumistani kutisi. Ajattelin, ettĂ€ joku kosketti ruumistani ja  sitten vĂ€hitellen aloin tuntea yhĂ€ kovempaa kipua. Tuntui kuin lihani revittĂ€isiin kappaleiksi. ” Äiti! paholaiset ovat leikkelemĂ€ssĂ€ sinun lihojasi! Veitsi nĂ€yttÀÀ hirveĂ€ltĂ€!” MinĂ€ huusin ÀÀnekkÀÀsti: ” Ah – se tuntuu todella virkistĂ€vĂ€ltĂ€! Ah, hyvÀÀ! Te saastaiset henget, kiduttakaa minua niin paljon kuin tahdotte. Ah
huuuu
tuntuu hyvĂ€ltĂ€!” Aluksi minua kidutettiin vain lyhyt aika. Mutta sitten Herra tuli vĂ€liin ja sain erikois-suojelua HĂ€neltĂ€. Silloin kykenin sietĂ€mÀÀn kivun.

 

Ratsastin jÀttimÀisen tuhatjalkaisen selÀssÀ ja putosin tuleen

   

Kun rukoilin tyttĂ€reni Joo Eunin kanssa, hĂ€n selosti minulle yksityiskohtaisesti helvetin tapahtumia. MinĂ€ en ehdottomasti halunnut mennĂ€ vierailemaan helvetissĂ€, mutta jĂ€lleen kerran Jeesus oli vienyt minut sinne. Saavuimme paikkaan, jossa asui jĂ€ttilĂ€ismĂ€inen tuhatjalkainen. Se oli noin 30 metrin pituinen. Sen leveys oli ylmetrin. Sen selkĂ€ oli musta. Sen jalat ja lonkerot olivat keltaiset. Kaksi terĂ€vĂ€n nĂ€köistĂ€ torahammasta törrötti sen pÀÀstĂ€. Se oli kammottavan ja puistattavan nĂ€köinen. SillĂ€ ei ollut siipiĂ€, mutta se lenteli helvetin taivaalla. Kymmenet alastomat ihmiset ratsastivat sen selĂ€ssĂ€. He kiljuivat ja huusivat paniikissa:” Ugh!”

 

Jeesus antoi meidĂ€n nĂ€hdĂ€ hirvittĂ€vÀÀ kidutusnĂ€ytelmÀÀ. JĂ€ttilĂ€ismĂ€inen tuhatjalkainen lensi hetkessĂ€ tulen liekkeihin saatuaan ihmiset selkÀÀnsĂ€.  Heti nuo ihmisparat korventuivat tulessa ja huusivat lyhyen kiljahduksen. HeitĂ€ kidutettiin tulessa julmasti. Tuhatjalkaiseen tuli ei nĂ€yttĂ€nyt vaikuttavan ollenkaan. Se tuli tulesta takaisin selĂ€ssÀÀn yhĂ€ nuo ihmiset. Tuhatjalkainen meni toistuvasti sisÀÀn ja ulos liekeistĂ€.

 

Mutta todella jĂ€rkyttĂ€vĂ€ tapahtuma sattui ilman, ettĂ€ tajusinkaan mitĂ€ tapahtui. Kun mieleni ihmetteli sekunnin, huomasin olevani tuon tuhatjalkaisen selĂ€ssĂ€ noiden kadotettujen kanssa. ”Herra! Herra! Kuinka voit tehdĂ€ tĂ€mĂ€n minulle? Et voi tehdĂ€ tĂ€tĂ€ minulle!” Huutoni ja itkuni olivat turhia. En voinut nĂ€hdĂ€ Herraa missÀÀn. Sitten kuulin vain HĂ€nen ÀÀnensĂ€: ” Koska olet helvetissĂ€, sinun tĂ€ytyy kokea kidutusta vaikkapa vain yksi sekunti.”  Sitten Herra kertoi minulle, ettĂ€ HĂ€n auttaisi minua kestĂ€mÀÀn kivun.

 

VĂ€hĂ€n aikaa olin yksi kadotettujen sielujen joukossa tuhatjalkaisen selĂ€ssĂ€. Se lĂ€hti heti uudelleen lentoon. Se lensi kohti liekkejĂ€. Kaikki mitĂ€ voin tehdĂ€ oli huutaa kauhusta. Minua huimasi ja pyörrytti jo pelkkĂ€ kyyti niin, ettĂ€ ponnahdin pystyyn jaloilleni. TyttĂ€reni Joo Eun huusi hĂ€tÀÀntyneenĂ€: ” Äiti, sinĂ€ olet ainoa, joka seisoo tuhatjalkaisen selĂ€ssĂ€!” SillĂ€ hetkellĂ€ tuhatjalkainen lensi helvetin liekkeihin. Kadotetut sielut ja minĂ€ putosimme tuhatjalkaisen selĂ€stĂ€ liekkien pohjalle.  Minua kidutettiin, mutta ei yhtĂ€ paljon kuin muita sieluja.

 

 

 

Toukokuun yhdeksÀs 2005, Maanantai

 

Lk. 2:49-50: ” HĂ€n sanoi heille: ”MitĂ€ te minua etsitte? Ettekö tienneet, ettĂ€ minun pitÀÀ olla niissĂ€, mitkĂ€ minun IsĂ€ni ovat? Mutta he eivĂ€t ymmĂ€rtĂ€neet sitĂ€ sanaa, jonka hĂ€n heille puhui”.

 

Oh, Seung Young:

 

Kun itkin kielillĂ€, Jeesus ilmestyi ja sanoi: ”Seung Young! MenkÀÀmme taivaaseen!” Tartuin veli Haak Sungin kĂ€teen ja sitten Herran ja niin kĂ€velimme alttarin ristiĂ€ kohti. Me menimme ristin kohdalla olevasta ovesta pois korokkeelta . Saavuimme Jumalan valtaistuimen eteen. Jumala istui valtaistuimellaan. HĂ€n oli suunnattoman suuri. Sanoin itsekseni: ” No niin! pastori aina sanoi, ettĂ€ henget pitÀÀ testata.” NiinpĂ€ huusin ÀÀnekkÀÀsti kohti IsĂ€ Jumalaa: ” Saatana! Jeesuksen nimessĂ€, hĂ€viĂ€!” Kun Jumala nauroi, HĂ€n sanoi. ” Seung Young, MinĂ€ en ole Saatana, MinĂ€ olen Jumala, MinĂ€ muotoilin, loin sinut. SinĂ€kö kutsut Minua Saatanaksi? Hahaha. ” Kun Jumala nauroi, Haak Sung nauroi myös, pÀÀ kumarassa. Jeesuskin nauroi. IsĂ€ Jumala on uskomattoman iso.

 

Pastori Kim:

 

 Ruumiit paloitellaan lihakirveellĂ€

 

Aamu sarasti ja rukoillessamme Herra vei minut ja vaimoni helvettiin. Vaimoni ja minut viedÀÀn nykyisin helvettiin heti kun rukouspalvelumme alkaa. Koska vierailemme helvetissĂ€ pĂ€ivittĂ€in, olemme tulleet immuuniksi ja tottuneet tilanteeseen. Rukouksen jĂ€lkeen keskustelemme vaimoni kanssa helvetin eri paikoista, joissa olimme kĂ€yneet: ” JĂ€lleen kerran se oli erilainen paikka! Milloinkahan Herra lakkaa viemĂ€stĂ€ meitĂ€ helvettiin? ” Joskus keskustelimme tapahtumista syvÀÀn huoaten. TĂ€nÀÀn vierailimme vaimoni kanssa sellaisessa helvetin paikassa, jossa oli aiemmin vieraillut myös Sisar Baek, Bong Nyu. MinĂ€kin olin vieraillut siellĂ€ aiemmin. Se oli paikka, jossa isĂ€ni paloiteltiin lihakirveellĂ€. Lihakirves nĂ€ytti isommalta kuin maa! NĂ€kymĂ€ oli kamala.

 

Suunnaton olio, joka nĂ€ytti oleva paholaisten kuningas, nappasi minut ja valmistautui paloittelemaan minut lihakirveellĂ€. Vaimoni odotti rivissĂ€ seuraavana samaa kĂ€sittelyĂ€. Kirkon jĂ€senet, joiden hengelliset silmĂ€t olivat auki, selostivat nĂ€kymÀÀ ja tapahtumaa meille. He sanoivat, ettĂ€ meidĂ€n henkemme olivat niin kauhuissaan ja paniikissa, ettĂ€ koimme olevamme pyörtymisen partaalla. Kun paholainen paloitteli ruumistani, tunsin kivun suoraan fyysisillĂ€ aisteillani. Kun  ruumiini pantiin paloittelupöydĂ€lle, ruumiini paloiteltiin heti neljÀÀn osaan. Sitten he alkoivat paloitella jalkoani: alkaen varpaista. Kipu alkoi varpaista. Koko ruumiini nivelet olivat tulehduskivuissa. Kipu oli sietĂ€mĂ€tön. Fyysinen ruumiini oli kirkon korokkeella rukoilemassa ja ruumiini kaatui eteenpĂ€in sietĂ€mĂ€ttömĂ€n kivun johdosta. Kiljuin: ”Agh!” pÀÀstĂ€ varpaisiin tunsin musertavaa kipua. Kun en enÀÀ voinut sietÀÀ kipua, aloin kontata, ryömiĂ€ ja pyöriĂ€ lattialla.

 

Vaimoni oli seuraava. HĂ€ntĂ€ kidutettiin samalla tavalla.  HĂ€nkin oli kaatunut lattialle. Oireet olivat samat, mutta hĂ€nen kokemansa kipu oli hieman lievempi kuin minulla.  Rukouskokouksen jĂ€lkeen vaimoni ja minĂ€ hĂ€din tuskin kykenimme kĂ€velemÀÀn kotiin. Kun tulimme kotiin, menimme pitkĂ€kseen ja nukuimme yli yön seuraavaan iltaan asti. Emme kyenneet liikkumaan. Kaksi tuntia ennen iltarukouksia Herra auttoi meitĂ€ kuntoutumaan. Jeesus sanoi: ” No , miten voitte? MiltĂ€ tuntuu kidutus helvetissĂ€? Helvetti on juuri niin julma ja hirvittĂ€vĂ€ paikka! Siksi sinun ja vaimosi on pelastettava niin monia sieluja kuin mahdollista kaikin voimin!”

 

Mt. 10:28: ” ÄlkÀÀ heitĂ€ pelĂ€tkö, jotka voivat tappaa ruumiin, mutta eivĂ€t kykene tappamaan sielua; vaan pelĂ€tkÀÀ HĂ€ntĂ€ , joka kykenee tuhoamaan sekĂ€ ruumiin ettĂ€ sielun helvetissĂ€.”

 

Shokki ja jĂ€rkytys helvetti-vierailuista oli intensiivinen, mutta Herran ylenpalttisen armon avulla toivuimme takaisin normaaliin. NĂ€inĂ€ pĂ€ivinĂ€ jopa kirkkomme maallikko-uskovatkin kokevat helvetin usein kuten mekin olemme kokeneet. Kun he alkavat rukoilla, Herra sallii heidĂ€n tuntea ja maistaa helvetin kidutusta. He ovat vierailleet ryhminĂ€ helvetissĂ€. Olin monta kertaa protestoinut tĂ€stĂ€ Herralle, ettĂ€ se ei ollut reilua minua kohtaan. Herra vastasi: ” Pastori Kim, sinĂ€ olet pastori ja siksi koet suoraan kivuliaita kidutuksia. ”

 

                                            Rouva Kang Hyun Ja:

                               

                               Suuri nĂ€yttöruutu taivaan kirkossa

 

Palvelun aikana tanssin HengessĂ€. Silloin Jeesus toi kirkkoomme useita sieluja taivaasta. HeidĂ€n joukossaan oli Simon KyrenelĂ€inen. HĂ€n kysyi minulta, voiko hĂ€n pitÀÀ kĂ€destĂ€ni kiinni.  Suostuin ja pidin hĂ€nen kĂ€destÀÀn kiinni vasemmalla kĂ€dellĂ€ni. Tunsin voimakkaan sĂ€hkövirran vasemmassa kĂ€dessĂ€ni. Joo Eun, joka seisoi vieressĂ€ni, selitti mitĂ€ tapahtui. Kun taivaalliset sielut pitĂ€vĂ€t kĂ€sistĂ€ni kiinni, sĂ€hkövirta alkaa kulkea ja tunnen kĂ€teni painavaksi. Sitten Herra sanoi: ” PyhĂ€ Kang, Hyun Ja, johda meidĂ€t taivaaseen.” MinĂ€ kysyin Herralta: ” Herra, koska en voi nĂ€hdĂ€ Sinua tarkkaan, kuinka minĂ€ voisin johtaa? ” Herra vastasi, ettĂ€ minĂ€ saisin seurata HĂ€ntĂ€, kun HĂ€n johtaa. Sitten Herra otti kĂ€destĂ€ni kiinni ja kÀÀnsi ruumiini ympĂ€ri. KĂ€teni, jalkani ja ruumiini alkoivat liikehtiĂ€ omia aikojaan tahdostani riippumatta. Se oli todella hĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ ja yllĂ€ttĂ€vÀÀ. Kun Kirkon jĂ€senet jĂ€rjestyivĂ€t riviin taakseni, he seurasivat ja matkivat liikkeitĂ€ni. Herra oli edessĂ€mme ja HĂ€n johti ja opasti ruumiin liikkeitĂ€ tahtonsa mukaan.

 

PitkĂ€n ajan kuluttua saavuimme taivaan kirkkoon. Me kaikki menimme sinne. Kun saavuimme Jumalan valtaistuimen eteen, ruumiini liikkeet loppuivat. Me heittĂ€ydyimme kasvoilemme lattialle IsĂ€n Jumalan edessĂ€. Joosef, Haak Sung ja Joo Eun alkoivat puhua suurella ÀÀnellĂ€: ”Vau! Veljet ja sisaret, taivaan kirkossa on suuri nĂ€yttöruutu kuin elokuvateatterissa. Vau – mitĂ€ tapahtuu? Isolla nĂ€yttöruudulla on nĂ€kymĂ€ meidĂ€n kirkkomme jumalanpalveluksesta! Ah! Laupias Jumala! Pastori ! Rouva Kang Hyun Ja! Katsokaa nĂ€yttöÀ! Ettekö nĂ€e sitĂ€? ”  MinĂ€ vastasin: ” Hei! MinĂ€ todella haluan nĂ€hdĂ€, mutta hengelliset silmĂ€ni eivĂ€t ole vielĂ€ auki!” Kun olimme saapuneet taivaaseen, Herra nĂ€ytti jĂ€tti-nĂ€ytöllĂ€ taivaan kirkon Pyhille  jumalanpalvelusta, mikĂ€ tapahtui maan pÀÀllĂ€ Herran Kirkossa. EnimmĂ€kseen nĂ€ytössĂ€ nĂ€kyi pastori, joka puhuessaan kirkon korokkeella ilmeili ja elehti humoristisesti. Taivaan kirkon PyhĂ€t ja enkelit nauttivat ja nauroivat, kun pastorin huumori hauskutti heitĂ€. IsĂ€ Jumala, Jeesus ja PyhĂ€ Henki nauttivat myös siitĂ€. Olemme olleet tÀÀllĂ€ kuudetta kertaa, kun Herran Kirkon jumalanpalvelus on kuulunut ”taivaan sesonkiin.” Milloin vain saavumme taivaaseen, sen PyhĂ€t ja enkelit ovat ilahtuneet tapaamisestamme. He halusivat innokkaasti puristaa kĂ€siĂ€mme.

 

Kim, Joosef:

 

 Raamatun nĂ€kymiĂ€

 

MitĂ€ enemmĂ€n rukoilen, sitĂ€ syvempiin hengellisiin kerroksiin pÀÀsen. On vaikeaa elÀÀ niin hurskaasti kuin minĂ€ elĂ€n hengellisesti ja fyysisesti. FyysisessĂ€ maailmassa pitÀÀ olla hyvĂ€ ja suhtautua asiallisesti ystĂ€viinsĂ€. Myös koulussa ja kotona on elettĂ€vĂ€ ja kĂ€yttĂ€ydyttĂ€vĂ€ asiallisesti. TĂ€mĂ€ vaatimus on raskas minulle. Kun vihastun, puhun loukkaavasti, tai temperamenttini kuohahtaa, huomaan kuinka hengellinen nĂ€kökykyni heikkenee kerta kerralta. Siksi kun töppÀÀn, teen parannusta ja kadun. Aina kun rukoilen enemmĂ€n, Jumala vie minut hengellisesti syvemmĂ€lle.  Koen monia sĂ€vĂ€yttĂ€viĂ€ tapahtumia.

 

TÀnÀÀn kun olin tullut koulusta kotiin, luin Raamattua. Luin loppuun Ilmestyskirjan, jota olin pÀÀssyt puolivÀliin. Aloitan GenesiksestÀ jÀlleen. TÀmÀn pÀivÀn osuuden jÀlkeen olen lukenut Raamatun viisi kertaa. EhkÀ siksi, koska Jumalan Sana tuntuu aina uudelta.

 

2. Tim 3:14-15: ” Mutta Pysy sinĂ€ siinĂ€ minkĂ€ olet oppinut ja mistĂ€ olet varma, koska tiedĂ€t, keneltĂ€ olet sen oppinut, ja koska jo pienestĂ€ pitĂ€en tunnet PyhĂ€t Kirjoitukset, jotka voivat tehdĂ€ sinut viisaaksi, ettĂ€ pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. ”

 

Ennen luin Raamatun monta kertaa, mutta se johtui vanhempieni vaatimuksesta. Koska minut pakotettiin siihen, lukemiseni oli pintapuolista. Nyt kun hengelliset silmÀni ovat avatut, kykenen lukemaan vilpittömÀsti uskollisella sydÀmellÀ. Kun luen keskittyneesti Raamattua, tapahtumat muuttuvat jÀttimÀisiksi nÀkymiksi. Ensin aloin kuulla IsÀn Jumalan ÀÀnen vÀhÀn kerrassaan. Aloin nÀhdÀ nÀkyjÀ ikÀÀn kuin olisin katsellut TV:tÀ. Asiat alkoivat liikkua silmieni editse. Kolmiyhteinen Jumala kuvasi pikkutarkasti Raamatun tapahtumia.

 

Kun Raamattu avautui, peitin kulmat kĂ€sillĂ€ni niin ettĂ€ nĂ€in sen selvĂ€sti. Sitten aloin nĂ€hdĂ€ syvemmĂ€lle. Vaikuttuneena huudahdin: ”Vau – kuinka vaikuttavaa! Vau – Jumala!  Jumala! Olet suuri! Olet mahtava Jumala, halleluja!”  Lakkaamatta ylistin ja palvoin. Suuni pulppusi syvÀÀ emotionaalista kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Jumala puhui kaikuvalla ÀÀnellÀÀn: ” MitĂ€ ajattelet tĂ€stĂ€, Joosef? ”  Kumarsin jatkuvasti ja kunnioittavasti Jumalalle ja sanoin: ” Voi Jumalani, kiitos! Kiitos hyvin paljon!” Sitten nĂ€in nĂ€kymĂ€n Genesiksen luvusta kaksi. NĂ€kymĂ€ oli Aadamin ja Eevan luomisesta. Luku kolme tuli esiin ja nĂ€in selvĂ€sti korruption yksityiskohdat.

 

TÀhÀn saakka olin lukenut Raamattua kevyesti. Lukemiseni oli pinnallista. Usein aikaisemmin olin tuntenut, ettÀ teksti oli tylsÀÀ ja ikÀvystyttÀvÀÀ, mutta nyt Jumala on osoittanut minulle erityistÀ suosiotaan. Ei ole helppoa kuvata nykyistÀ, hÀmmÀstyttÀvÀÀ lukemiskokemusta. Tapahtuman jÀlkeen olen tÀysin uppoutunut Raamatun tekstiin. Kerran avasin Raamatun lukeakseni kertomukset Nooasta, Sodomasta ja Gomorrasta. JÀlleen aloin nÀhdÀ kertomukset nÀkynÀ kuin isolla valkokankaalla. Kirkon valot olivat kirkkaat ja peitin ne molemmilla kÀsillÀni ja painoin pÀÀni alas, niin ettÀ saatoin nÀhdÀ vision selvemmin. Koin, ettÀ nÀin Nooan perheen rakentavan arkkia ja sen kuinka Jumala tuomitsi maailman kun tulva tuli. NÀkymÀ oli hyvin selkeÀ ja elÀvÀinen. Se oli tosi pelottavaakin.

 

HenkeĂ€ pidĂ€tellen katsoin Sodoman ja Gomorran tuomioita. SilmĂ€ni avautuivat aivan auki kun nĂ€in Jumalan kylvĂ€vĂ€n tulikiviĂ€ ja tulta taivaasta. Silloin pastori huusi Ă€kkiĂ€ korokkeelta: ” Kim Joosef! Kaikki kirkon jĂ€senet kuuntelevat innokkaasti saarnaa! MitĂ€ sinĂ€ teet? ” HĂ€n nuhteli minua. Olin niin kiinnittynyt Raamatun nĂ€kymiin, etten tajunnut ettĂ€ jumalanpalvelus oli jo alkanut. En kestĂ€nyt pastorin saarnaa. Pastori huusi jĂ€lleen: ” Hei! MitĂ€ oikein teet? ” MinĂ€ vastasin:  ” Hysshh! Ole hyvĂ€ ja ole hiljaa! Pastori ole hyvĂ€ ja lopeta saarnasi. Juuri nyt minĂ€ katselen Sodoman ja Gomorran tuomioita isolta nĂ€ytöltĂ€ !” Jeesuskin sanoi: ”MinĂ€ nĂ€ytĂ€n juuri tĂ€rkeÀÀ kertomuksen kohtaa Joosefille. Pastori Kim, ole hyvĂ€ , jatka saarnaasi. ” Pastori palasi korokkeelle. NĂ€inĂ€ pĂ€ivinĂ€, aina kun katson Raamattua, Herra nĂ€yttÀÀ kertomuksen TV:n kaltaiselta nĂ€ytöltĂ€. Nyt Raamatun lukeminen on lĂ€pikotaisin ilahduttavaa ja nautin siitĂ€.

 

                                Keskustelu objektien kanssa

   

SiitÀ lÀhtien, kun minulla on ollut pastorin kutsumus, Jumala on nÀyttÀnyt minulle monia erilaisia tapahtumia ja kokemuksia. Olen kokenut myös monia asioita, joita en saa paljastaa. Vain silloin kun Herra antaa luvan, kerron niitÀ pastorille, joka dokumentoi kokemukset kirjaansa. Tavallisesti kirkkomme maallikkojÀsenet eivÀt niitÀ kykene ymmÀrtÀmÀÀn, koska he arvioivat niitÀ fyysisen jÀrkensÀ avulla. Kuitenkin, jos he menisivÀt syvemmÀlle hengellisyyteen, he kykenisivÀt ymmÀrtÀmÀÀn niitÀ selvemmin. Aikuiset uskovat kirkossamme, joiden hengelliset silmÀt eivÀt ole auki, eivÀt voineet ymmÀrtÀÀ useimpia kuvatuista tapahtumista. EivÀtkÀ edes isÀni ja Àitini kykene ymmÀrtÀmÀÀn kaikkea kokemaani.

 

Olen pitĂ€nyt vanhemmiltani salassa joitakin asioita kauan aikaa. Nuo salaisuudet on Jeesus kertonut minulle yksityiskohtaisesti. Herra on muistuttanut minua toistuvasti, ettĂ€ niitĂ€ en saa paljastaa kenellekÀÀn ennen kuin pitkĂ€n ajan pÀÀstĂ€. Noiden tapausten joukossa oli                 ”Keskustelu objektien kanssa”. Kuulin tuon termin silloin ensi kertaa. Se on sitĂ€ mitĂ€ se sanoo!  Se on kommunikointia eli keskustelua objektien kanssa. Ei ole vĂ€liĂ€ onko objekti elĂ€vĂ€ vai ei. TĂ€mĂ€ on mahdollista, kun ihminen on syvĂ€llĂ€ hengellisen  todellisuuden tasolla. On mahdollista keskustella kivien, puiden, koneiden, autojen, kirjojen, veden, vuorten, merien, kalojen, elĂ€inten jne. kanssa. KyllĂ€, on tĂ€ysin mahdollista keskustella niiden kanssa.

 

Kirkollamme on yhdeksĂ€npaikkainen auto. Kun kirkkomme jĂ€senmÀÀrĂ€ lisÀÀntyi, auto oli hankittava. Kerran kun perheemme ajoi tuolla autolla, pastori sanoi: ”Annetaan tĂ€mĂ€ auto toiselle uudelle  kirkolle.”  SillĂ€ hetkellĂ€ tuo auto puhui. SĂ€ikĂ€hdin ja jĂ€rkytyin. Auto sanoi: ”Ei, en halua, ettĂ€ minut annetaan pois!  MinĂ€ haluan olla Herran Kirkon kĂ€ytössĂ€!” HĂ€tkĂ€hdin ja olin jĂ€rkyttynyt: ” IsĂ€, pastori, automme puhuu. Kuuletko sen? ”  Pastori sanoi epĂ€uskoisella naamalla: ” Hei, Ă€lĂ€ puhu hulluja.  Kuinka voi eloton auto muka puhua? ” HĂ€n nuhteli minua.

 

MinĂ€ intin suureen ÀÀneen: ”Ei isĂ€, kyllĂ€ tĂ€mĂ€ auto vain puhui!” Kun Pysyin kannassani, Jeesus puhui puolestani: ” Todellakin, on varmasti mahdollista keskustella objektien kanssa, kun henkilö pÀÀsee syvemmĂ€lle hengelliseen todellisuuteen.” Herra antoi meille Raamatun kohtia ja kehotti lukemaan ne. Herra antoi meille kirjoituksia IV Mooseksen kirjasta ja Luukkaasta.  

 

4. Ms. 22:28-33: ” Niin HERRA avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille:  ` MitĂ€ minĂ€ olen sinulle tehnyt, koska lyöt minua jo kolmannen kerran?` Bileam vastasi aasintammalle: ` SinĂ€ olet pitĂ€nyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kĂ€dessĂ€ni, niin minĂ€ tappaisin sinut nyt.` Mutta aasintamma sanoi Bileamille: ` Enkö minĂ€ ole aasintammasi, jolla olet ratsastanut kaiken pĂ€ivÀÀ aina tĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn asti?  Onko minulla ollut tapana tehdĂ€ nĂ€in sinulle?` HĂ€n vastasi: `Ei. `. Niin HERRA avasi Bileamin silmĂ€t, niin ettĂ€ hĂ€n nĂ€ki HERRAn enkelin seisovan tiellĂ€ paljastettu miekka kĂ€dessÀÀn. Silloin hĂ€n kumartui ja heittĂ€ytyi kasvoilleen. Niin HERRAn enkeli sanoi hĂ€nelle: ` MinkĂ€ tĂ€hden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Katso, minĂ€ olen tullut sinua estĂ€mÀÀn, sillĂ€ ajattelemattomasti olet lĂ€htenyt tĂ€lle matkalle vastoin minun tahtoani. Mutta aasintamma nĂ€ki minut ja on vĂ€istynyt minun edestĂ€ni jo kolme kertaa. Jos se ei olisi vĂ€istĂ€nyt minun edestĂ€ni, niin minĂ€ olisin surmannut sinut, mutta jĂ€ttĂ€nyt sen elĂ€mÀÀn. `”  

 

Lk. 19:40: ” Mutta hĂ€n ( HERRA) vastasi ja sanoi ( fariseuksille) :              ` Sanon teille: jos nĂ€mĂ€ (opetuslapset) olisivat vaiti, kivet huutaisivat`” 

 

Siskoni Joo Eun, veli Haak Sung ja jotkut muut kirkkomme uskovat, joiden hengelliset silmĂ€t olivat auki, olivat aiemmin sanoneet minulle, ettĂ€ heillĂ€ oli ollut keskusteluja objektien kanssa. Annan esimerkin. IsĂ€ni, pastori, rakastaa erityisesti lapsia. Oli lapsi nimeltĂ€ Cho, Jeh Won , yksivuotias, erityisen söötti. IsĂ€ni ihaili lasta niin paljon, ettĂ€ hĂ€nen ilmaisunsa lapsesta menivĂ€t liioitteluksi. Kun isĂ€ni jatkoi lapsen kiusoittelua, lapsen sielu huusi jatkuvasti: ”Lopeta kiusoittelusi, ole hyvĂ€ !”  Kaikki uskovat, joiden hengelliset silmĂ€t oli avattu, todistivat tapauksen.

 

PystyivĂ€tpĂ€ objektit liikkumaan tai ei, joillakin on suu. MeillĂ€ ei vain ole kykyĂ€ kuulla niiden ÀÀntĂ€, vaikka joskus nĂ€emme niiden puhuvan. Jopa elektroniset musiikki-instrumentit huusivat ” Riemuitkaa, Iloitkaa! ”, kun soitettiin ylistyslauluja.

 

KesÀkuun NeljÀs 2005, Lauantai

 

1. Tess. 5:14-18: ” Kehotamme teitĂ€, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkĂ€mielisiĂ€ kaikkia kohtaan. Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekÀÀn pahaa pahalla, vaan PyrkikÀÀ aina tekemÀÀn hyvÀÀ toinen toisellenne ja kaikille. Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta.  KiittĂ€kÀÀ joka tilassa. SillĂ€ se on Jumalan tahto teihin nĂ€hden Kristuksessa Jeesuksessa. ”

 

Pastori Kim:

 

Demonien Àkillinen hyökkÀys

 

Kun nuorten hengelliset silmÀt avautuivat ennen kuin aikuisten, nuoret olivat pahojen henkien kiusaamia ja hyökkÀysten kohteina milloin vain tilaisuus avautui. Valppautensa ja suojiensa pettÀessÀ nuoret olivat alttiina kouluissa, kotona, kaduilla. Sen tuloksena he joutuivat siellÀ taisteluissa valikoimatta hÀviölle. Jokaisen yökirkon aikana, kun nuoret rukoilivat, he kykenivÀt kohtaamaan ja karkottamaan demonit Jumalan armosta. Mutta kun he olivat kirkon ulkopuolella, nuoret heikkenivÀt, koska elÀmÀn realiteetit voittivat heidÀt. Verrattuina aikuisiin nuorten tahto on heikompi, mutta toisaalta nuoret ovat puhtaita. Jos aikuiset ja nuoret voisivat tÀydentÀÀ toisiaan ja nÀin korvata puutteitaan, he voisivat vaeltaa hengellisesti tasapainossa. NÀin ei ole kuitenkaan asian laita. MinÀ aina opetan niitÀ, joiden hengelliset silmÀt on avattu, ettÀ olisivat varovaisia eivÀtkÀ omahyvÀisiÀ. Kaikissa asioissa. Kuitenkin oli tapahtunut onnettomuus.

 

Kim, Joosef:

 

 Joosefin koettelemus

 

Pastori sanoi aina, ettĂ€ ystĂ€vien kanssa pitÀÀ sĂ€ilyttÀÀ hyvĂ€t vĂ€lit. piti olla varuillaan, ettei lankeaisi koettelemuksissa. Kuitenkin koin  koettelemuksen, joka ei tullutkaan sellaisena kuin odotin. Luokallani oli oppilas, joka oli paljon lyhyempi ja heikompi kuin minĂ€. TĂ€mĂ€ juniori Pyöri vanhempien jengilĂ€isten kanssa. Itse asiassa oli itsekin jengilĂ€inen.  Kaikki opettajamme julistivat ylpeinĂ€, ettei koulussamme ollut jengejĂ€. Kuitenkin kaikki oppilaat, mukaan lukien luokkatoverini, tulivat epĂ€luuloisiksi aina kun nĂ€imme jengilĂ€isten liikkuvan koulussa ryhmĂ€nĂ€. Jengin jĂ€senet pakottivat oppilaita antamaan heille rahaa ja saattoivat pieksÀÀ nĂ€itĂ€. YstĂ€vĂ€ni Oh, Seung Young kĂ€rsi eniten. Jos minĂ€ taistelisin mies miestĂ€ vastaan jengilĂ€isen kanssa, ei ollut epĂ€selvÀÀ ettenkö voittaisi.

 

Muutama pÀivÀ sitten erÀs jengilÀinen alkoi hÀiritÀ minua julmasti ilman erikoista syytÀ. Luokkatoverini, joka oli fyysisesti vahva, oli kehottanut minua vÀlttÀmÀÀn taistelua ja poistumaan tilanteesta, mutta olin itsepÀinen. Olin aina halunnut korjata jengilÀisten pahoja tapoja ja kÀytöstÀ. Luokkani jengilÀinen tuli varakkaasta perheestÀ. HÀnen vanhempansa tulivat usein kouluun ja vaivasivat monia muitakin oppilaita.

 

JengilĂ€inen luokallani lĂ€hestyi minua ja alkoi kinata:” Hei! Kim Joosef, Ă€lĂ€ ole niin nokkava. Kirkkoon meneminen ei merkitse kaikkea.” Sitten hĂ€n alkoi lyödĂ€ minua. En aikonut tulla hakatuksi, joten iskin takaisin. Me kietouduimme tappeluun ja potkimme ja iskimme nyrkeillĂ€ toisiamme. Mutta jengilĂ€inen mursi ranteensa minua lyötyÀÀn.

 

Taistelun aikana joku oli kertonut muille jengilĂ€isille tappelusta. ÄkkiĂ€ muut jengilĂ€iset ryntĂ€sivĂ€t kimppuuni ja alkoivat rusikoida minua. Luokkahuone ei ollut mikÀÀn taistelu-areena ja niinpĂ€ he raahasivat minut takapihalle, jotta vĂ€lttyisivĂ€t opettajan katseilta. Minua löi 15 poikaa. Melkein pyörryin kaikista iskuista. Luokkatoverini, Yong Sup, joka istuu vierellĂ€ni luokassa, oli jĂ€rkyttynyt taistelusta ja kutsui poliisin. VĂ€kivaltainen hakkaaminen loppui poliisin tuloon. Silloin vasta saatoin hengittÀÀ kunnolla. Koko ruumistani sĂ€rki, joka paikka oli kipeĂ€. Olin sen verran pahasti hakattu, ettĂ€ koko ruumis oli tĂ€ynnĂ€ mustelmia, ruhjeita. Kaikki jengilĂ€iset pakenivat, mutta heidĂ€t pidĂ€tettiin pian.

 

Herra lohdutti minua: ” Joosef, sinun pitÀÀ olla kĂ€rsivĂ€llisempi loppuun asti. Miksi teit sen? Lyönti lyönnistĂ€? ” Herra siveli ruhjeitani,  koska hĂ€n sÀÀli minua. Olin neljĂ€ viikkoa sairaalassa kuntoutumassa. Myöhemmin sovimme asiat jengin kanssa. Jos olisin ollut hiukan kĂ€rsivĂ€llisempi, tĂ€tĂ€ ei olisi koskaan tapahtunut. Mutta tuossa tilanteessa oli vaikeaa olla kĂ€rsivĂ€llinen. Kun menen hengellisesti syvemmĂ€lle, yritĂ€n elÀÀ suoraa ja kapeaa elĂ€mÀÀ ja sen seurauksena kohdata erilaisia koettelemuksen muotoja.

 

Jk. 1:2: ” Veljet, pitĂ€kÀÀ pelkkĂ€nĂ€ ilona, kun joudutte monenlaisiin kiusauksiin.”

 

Kim, Joo Eun:

 

IsĂ€ni ja Ă€itini sanoivat: ”Koska olet hengellisesti avattu, sinun tĂ€ytyy aina olla varovainen eikĂ€ tulla omahyvĂ€iseksi, sillĂ€ et voi tietÀÀ milloin ja miten pahat voimat tĂ€htÀÀvĂ€t sinua.” Kun veljeni hakattiin ja joutui neljĂ€ksi viikoksi sairaalaan, minullekin tapahtui sattumus. pelasin naapuripuistossa ystĂ€vĂ€ni Soo Oakin kanssa, kun kaksi tuntematonta vanhempaa tyttöÀ kĂ€ski kahta muuta nuorempaa tyttöÀ raahaamaan meidĂ€t puiston vessaan. Vanhemmat tytöt vaikuttivat normaaleilta, vaikka vaistosin heistĂ€ pahuutta. HeidĂ€n kielensĂ€ oli ÀÀrimmĂ€isen rumaa ja loukkaavaa, se oli gangstereiden kieltĂ€. Vanhempien tyttöjen poikaystĂ€vĂ€t pitivĂ€t vessan ulko-ovella vahtia. Ne kaksi vanhempaa tyttöÀ istuivat toiletti-istuimilla, jotka olivat kapeat ja vierekkĂ€in. Sitten he alkoivat lyödĂ€ meitĂ€ kukin vuorollaan kun me seisoimme heidĂ€n edessÀÀn.

 

YstĂ€vĂ€ni Soo Oak oli isompi kuin ne kaksi vanhempaa tyttöÀ. He löivĂ€t hĂ€ntĂ€ vain pari kertaa, mutta minua he löylyttivĂ€t kaksi tuntia. En tiedĂ€ paljonko sain iskuja. pÀÀhĂ€ni sain vakavia iskuja ja poskeni ja silmĂ€ni olivat tĂ€ysin turvonneet. En kyennyt avaamaan silmiĂ€ni. Lukemattomien vatsaani ja rintaani osuneiden iskujen takia ajattelin, etten voinut hengittÀÀ. Kun itkin ÀÀneen, huusin mielessĂ€ni Herraa luokseni: ” Herra! Herra! Ole hyvĂ€ ja auta minua! Herra! pelasta minut! ” Mutta en voinut nĂ€hdĂ€ Herraa. Kahden tunnin pieksĂ€misen jĂ€lkeen tytöt totesivat: ” Ah- @#§5@$, lyöminen on tylsÀÀ!” Sitten he  lĂ€htivĂ€t.

 

YstĂ€vĂ€ni Soo Oak ja minĂ€ saavuimme kotiin ja informoimme vanhempiamme. Äitini sydĂ€n sĂ€rkyi ja hĂ€n oli surullinen. poliisiasema otti meihin yhteyttĂ€. Ne kaksi vanhempaa tyttöÀ otettiin kiinni poliisin toimesta nĂ€iden ollessa hĂ€iriköimĂ€ssĂ€ muita oppilaita. poliisi halusi varmentaa, ettĂ€ nĂ€mĂ€ olivat ne pahoinpitelijĂ€t ja ottivat yhteyttĂ€ meihin.

 

Olin pahasti pahoinpidelty, en juurikaan voinut puhua. Ruumistani sĂ€rki. Kysyin Herralta: ”Jeesus! Miksi et auttanut? Herra ! Kuinka sallit sen tapahtua? ” Kun kysyin ja tivasin ja kerjĂ€sin tĂ€tĂ€ asiaa Herralta, HĂ€n vastasi: ”Joo Eun, nĂ€mĂ€ ovat isoja palkintoja; minĂ€ itkin kun sinĂ€ itkit. Nuo pahat henget ovat tehneet pahoja tekoja niiden ihmisten kautta, joihin ne ovat menneet. MinĂ€ heitĂ€n nuo henget helvettiin. Jatkossa sinun tĂ€ytyy olla erittĂ€in varovainen aina kun leikit puistossa tai kĂ€velet kadulla. ÄlĂ€ oleile liian myöhÀÀn, palaa ajoissa kotiin. Sinun pitÀÀ yrittÀÀ kovemmin, ymmĂ€rrĂ€tkö? ” Jeesus siveli kipualueitani ja puhalsi henkeÀÀn haavoihini.

  

On siunattua elÀÀ hengellisesti, mutta toisaalta olen kohdannut monia vaikeita koettelemuksia. Ne on vain otettava vastaan ja voitettava sitÀ mukaa kuin niitÀ tulee. Se on tosi vaikeaa ja vaivalloista.

 

Jk. 1:12: ” Autuas se mies, joka kiusauksen kestÀÀ. SillĂ€ kun hĂ€net on koeteltu, hĂ€n saa elĂ€mĂ€n kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka HĂ€ntĂ€ rakastavat!”

 

Vanhempi Lee, Hwan Ho julkaisuyhtiöstÀ, Yechansa, tuli kÀymÀÀn vierailulla luonani Seoulista. HÀn tuli todella nopeasti kun sai kuulla, ettÀ minut oli pahasti hakattu. Lee Hwan Ho tarjosi meille oikein hienon pÀivÀllisen. Koko ruumiini oli yhÀ turvoksissa. HÀn istui vieressÀni ja lohdutti minua suuresti.

 

Rva Kang, Hyun Ja:

 

 MitĂ€ pastori saarnasi korokkeella, tapahtuu

 

Oli syy siihen, miksi Joosef ja Joo Eun piestiin. Me voimme kokea sen eri tavalla. Nuoret, joiden hengelliset silmĂ€t on auki, voivat usein tulla koviksi. Maallisesti ajatellen heidĂ€n kĂ€ytöksensĂ€ johtuu murrosiĂ€stĂ€ ja herkkĂ€tunteisuudesta. Mutta hengellisesti ajatellen demonit kĂ€yttĂ€vĂ€t hyvĂ€kseen nuorten luontoa ja kĂ€yttĂ€vĂ€t tĂ€tĂ€ polkua pÀÀstĂ€kseen heidĂ€n ruumiisiinsa. Sitten pahat henget dominoivat nuorten kĂ€ytöstĂ€ ja tekevĂ€t heidĂ€t kapinallisiksi ja tottelemattomiksi.  Kuitenkin nĂ€mĂ€ ongelmat voidaan voittaa uskolla ja tahdolla, mutta koska nuoret ovat kypsymĂ€ttömiĂ€ ja kehittymĂ€ttömiĂ€ luonteeltaan, voittaminen on heille vaikeampaa kuin aikuisille.

 

pĂ€ivÀÀ ennenkuin Joosef ja Joo Eun hakattiin, pastori Kim sanoi, ettĂ€ tulee yhteenottoja, jos nuoret usein ovat tottelemattomia ja kapinoivat vanhempiaan vastaan. Juuri tĂ€tĂ€ seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€ Joosefin koulutoverit hakkasivat hĂ€net ja Joo Eun hakattiin sitĂ€ seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€.  Nykyisin nuoret pyytĂ€vĂ€t pastorilta: ”Pastori, isĂ€, ole hyvĂ€ , pyydĂ€n palvelusta. Ole hyvĂ€ Ă€lĂ€ saarnaa varoituksia Ă€lĂ€kĂ€ seurauksia. puhu jotain hyvÀÀ. Silloin kuuntelemme sinua! MitĂ€ puhutkin, se tapahtuu!”

 

Snl. 3:11-12 : ” Poikani, Ă€lĂ€ pidĂ€ HERRAn kuritusta halpana Ă€lĂ€kĂ€ kyllĂ€sty HĂ€nen nuhteluunsa. SillĂ€ sitĂ€, jota HERRA rakastaa, HĂ€n kurittaa kuin isĂ€ poikaa, joka on hĂ€nelle rakas. ”

 

You Kyung vÀltti tilanteen, jossa oli tulla raiskatuksi

   

Yoo Kyung,  jonka hengelliset silmĂ€t on avattu,  saapui kotiin noin klo 01 yöllĂ€ kirkon palvelun jĂ€lkeen. HĂ€n ei kyennyt nukahtamaan ja pÀÀtti ottaa muutaman tunnin kĂ€velylenkin ulkona. HĂ€n otti mukaansa siskontyttönsĂ€ Minan. Pastori piti aina erityisesti silmĂ€llĂ€ niitĂ€ nuoria ja aikuisia, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu. Pastori ohjaa heitĂ€ tarkasti. Pastori on kieltĂ€nyt öiset kĂ€velyt kaduilla, etenkin yksin. Kuitenkin, huolimatta pastorin varoituksista, sattui toinen tapaus Yoo Kyungille. HĂ€net on luokiteltu kehitysvammaiseksi. HĂ€n on vajavainen monilla alueilla. Fyysisesti hĂ€n on kypsĂ€, noin 25-vuotias nainen, mutta henkisesti alakoululaisen tasolla. Kun hĂ€nen kanssaan puhuu, ei keskustelussa paljonkaan huomaa hĂ€nen vajavuuttaan. Kuitenkin henkilö, jolla on pahoja aikeita, voi helpommin pettÀÀ ja houkutella hĂ€ntĂ€. HĂ€ntĂ€ on helpompi kĂ€yttÀÀ hyvĂ€ksi tai vietellĂ€.

 

Tuona nimenomaisena iltana erĂ€s noin 50-v mies antoi hĂ€nelle 10 dollaria ja houkutteli hĂ€net juomaan kanssaan baariin. HĂ€n lupasi lisÀÀ rahaa kunhan tĂ€mĂ€ vain seuraisi hĂ€ntĂ€. Tarjottu raha sokaisi hĂ€net petokselta ja hĂ€n seurasi miestĂ€ harkitsemattomasti Minan kanssa. Mies antoi hĂ€nelle lisÀÀ rahaa ja johdatti hĂ€net majataloon. Yoo Kyung ei tajunnut tilannetta ja meni huoneeseen miehen kanssa. Mutta heti kun mies kosketti hĂ€nen ruumistaan hĂ€n alkoi kirkua ”Ei!”  HĂ€n huusi ja pyysi apua majatalon omistajalta. poliisi saapui ja pidĂ€tti miehen. HĂ€net vietiin poliisikamarille ja vangittiin. VĂ€likohtauksen jĂ€lkeen Yoo Kyung ei enÀÀ mennyt ulos öisin. Jos hĂ€nen tĂ€ytyy kulkea ulkona öisin, hĂ€nellĂ€ on mukana ainakin kaksi tai kolme henkilöÀ. Ihmisten, joiden hengelliset silmĂ€t on auki, kohtaavat jatkuvasti odottamattomia, erilaisia koettelemuksia. HeidĂ€n tĂ€ytyy olla aina valppaana, ei huolettomana.

 

KesÀkuun kuudes, 2005 Maanantai. MuistopÀivÀ

 

Dan. 2:28-30 : ” Mutta taivaassa on Jumala. HĂ€n paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnesarille, mitĂ€ tapahtuu aikojen lopulla. TĂ€mĂ€ on sinun unesi, sinun pÀÀsi nĂ€ky, joka sinulla oli vuoteessasi. Kun sinĂ€, kuningas, olit vuoteessasi, nousi mieleesi ajatus, mitĂ€ tĂ€mĂ€n jĂ€lkeen tapahtuu. HĂ€n, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitĂ€ on tapahtuva. Mutta tĂ€tĂ€ salaisuutta ei ole paljastettu minulle oman viisauteni voimasta ikÀÀn kuin minulla olisi sitĂ€ enemmĂ€n kuin kellÀÀn toisella ihmisellĂ€, vaan sen tĂ€hden ettĂ€ selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle ja saisit selville sydĂ€mesi ajatukset. ”

 

Joo Eun

 

Menin kotiin Jeesuksen kanssa

 

Kirkossa rukoilemme joka pÀivÀ. perheellÀmme ei ole kovin paljon aikaa seurustella keskenÀmme kirkon ulkopuolella. Se on joskus tukahduttavaa. SiitÀ on jo kauan kun isÀni viimeksi pyysi meitÀ menemÀÀn kotiin ynnÀ vÀhÀn rentoutumaan ja virkistÀytymÀÀn. Kun perheemme valmistautui lÀhtemÀÀn, Herra oli myös seurassamme. Jeesuksella oli hyvÀnnÀköinen, ainutlaatuinen viitta. Sitten HÀn lÀhti mukaamme. NÀimme selvÀsti Jeesuksen omilla fyysisillÀ silmillÀmme.

 

Herra esitteli asuaan. MinĂ€ reagoin: ” Vau! Herra! MitĂ€ tyyliĂ€ tuo on? ” Herra vastasi: ” Voi Pisama, olen valmistautunut tulemaan mukaan perheenne matkalle. MiltĂ€ nĂ€ytĂ€n?  Olenko hieno? ” Kun veli Joosef katseli Herraa, hĂ€n sanoi: ” KyllĂ€ todellakin, Herra! NĂ€ytĂ€t aivan suurenmoiselta!”  Joosef oli samaa mieltĂ€ Herran kanssa. Monta kertaa kun Herra vierailee luonamme, HĂ€n pitÀÀ viittaa. Ne hohtavat aina kullanvĂ€ristĂ€ valoa. Joskus HĂ€nen asunsa oli valkoinen, jossa oli punainen nauha viitan yli. Kuitenkin monesti HĂ€nen asunsa oli kuin kuvakirjoista. TĂ€nÀÀn hĂ€nen vaatteensa sĂ€teilivĂ€t kullankeltaista vĂ€riĂ€. Herran asu oli hyvin erityinen ja ainutlaatuinen. Oli ilmeistĂ€, ettĂ€ Herra rakastaa olla perheemme kanssa koko ajan.

 

Kun isĂ€ni ajoi, Herra istui Ă€itini vieressĂ€ ja PyhĂ€ Henki isĂ€n vieressĂ€.  Home plus – nimisellĂ€ alueella oli keskellĂ€ katua erikoinen tapahtuma.  Aita ympĂ€röi aluetta, jolla oli hĂ€keissĂ€ monenlaisia elĂ€imiĂ€, joita  emme tavallisesti nĂ€e  kaupungissa. Ihmisten sallittiin kĂ€ydĂ€ alueella  tunti kerrallaan. Oli sellaisia elĂ€imiĂ€ kuten Siperian husky, sikoja, ankkoja, hanhia, vuohia, mustia pukkeja, valkoisia lampaita, kanoja jne.

 

Yksi elĂ€inryhmĂ€ oli kylmĂ€veriset kÀÀrmeet. NĂ€mĂ€ olivat lasisissa erikoishĂ€keissĂ€. Oli jyrsijöitĂ€ ja siilejĂ€. Pastori meni kÀÀrmehĂ€kkien luo ja huusi: ” Ohhoh! Onpa tÀÀllĂ€ on isoja kÀÀrmeitĂ€!” Kaksi puistattavaa pytonia kiemurteli hitaasti kÀÀrmeitten joukossa. Ne olivat paksuja kuin aikuisen reisi. Sitten oli pieniĂ€, nauhamaisia kÀÀrmeitĂ€ toisiinsa kietoutuneina. Ne olivat kuningaskobria.  perheemme tietÀÀ, ettĂ€ isĂ€ rakastaa leikillisyyttĂ€. IsĂ€ kysyi Jeesukselta: ”Herra! Ole hyvĂ€ ja anna kommentti, kun nĂ€et kÀÀrmeet. ” Herra vastasi: ”En halua katsella enkĂ€ puhua asiasta!” Sitten HĂ€n poistui. Voin vain arvata, ettĂ€ Herra lĂ€hti, koska kÀÀrme oli se elĂ€in, joka petti Aatamin ja Eevan Eedenin puutarhassa. Raamatussa kÀÀrme edustaa aina paholaista. Luin kerran, ettĂ€ kÀÀrmeet olivat juonikkaimmat villielĂ€inten joukossa.

 

Gen. 3:1: ” Mutta kÀÀrme oli Ă€lykkĂ€in kaikista kedon elĂ€imistĂ€, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Se sanoi vaimolle: `Onko Jumala todellakin sanonut: ®ÄlkÀÀ syökö kaikista paratiisin puista? ÂŽ `”.

  

Ilm. 12:9 : ” Suuri lohikÀÀrme, se vanha kÀÀrme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijĂ€, heitettiin maan pÀÀlle ja hĂ€nen enkelinsĂ€ heitettiin hĂ€nen kanssaan.”

 

perheemme meni katsomaan lammasta. Tarhassa oli muitakin elĂ€imiĂ€. Kun isĂ€ meni lĂ€hemmĂ€ksi lammasta, tuuheavillainen lammas tuli hĂ€nen viereensĂ€. En tiedĂ€, mitĂ€ isĂ€ sille teki, mutta tuo lammas seurasi hĂ€ntĂ€ jatkuvasti. ” Äiti! On outoa, ettĂ€ lammas seuraa isÀÀ koko ajan. Se on kummallista. Miten se on mahdollista? ” Lammas luuhasi isĂ€ni ympĂ€rillĂ€. Kun Jeesus taputteli lammasta, HĂ€n oli iloisella mielellĂ€. ÄkkiĂ€ laitumen toiselta laidalta tuli pieni musta sarvipĂ€inen vuohipukki ja puski lammasta. IsĂ€ sanoi. ” Oi- katsokaas tuota! Pukki  on  sananmukaisesti puskenut lammasta sarvillaan.” Sitten isĂ€ kertoi lampaiden ja vuohien luonteenominaisuuksista Raamattua lainaamalla.  Olen myös sitĂ€ mieltĂ€, ettĂ€ Raamatussa ei ole virheitĂ€.

 

Mt. 25:31-33 : ” Kun Ihmisen poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki PyhĂ€t enkelit kanssaan, silloin HĂ€n istuu kunniansa valtaistuimelle. Ja HĂ€nen eteensĂ€ kootaan kaikki kansakunnat: Ja HĂ€n erottaa kansakunnan toisistaan kuten paimen lampaat vuohista. Ja HĂ€n asettaa lampaat oikealle kĂ€delleen ja vuohet vasemmalle. ”

   

 

Kim, Joosef:

Punainen urheiluauto

 

MeillĂ€ oli mukavaa aikaa Home plussassa ja pÀÀtimme piipahtaa lĂ€heisessĂ€ Wal-Martissa. Jeesus hĂ€visi Ă€kkiĂ€.” Äiti! IsĂ€! En enÀÀ nĂ€e Jeesusta missÀÀn! Mihin HĂ€n meni? Veli miksi et katselisi ympĂ€rille, mihin Jeesus on mennyt?”, kysyi sisko. MinĂ€ katselin, mutta en löytĂ€nyt Jeesusta. ” MitĂ€? HĂ€n oli tĂ€ssĂ€ muutama minuutti sitten, Mihin HĂ€n on voinut mennĂ€?” MeidĂ€n sitĂ€ ihmetellessĂ€ syvĂ€npunainen urheiluauto ajoi meitĂ€ kohti. Auto oli nopeampi kuin mikÀÀn lentokone. Se pysĂ€htyi eteemme. ” Ohhoh! MikĂ€ tuo on? Voi ettĂ€! Tosi vaikuttava!”

 

Auton vĂ€ri oli kirkkaampi ja kauniimpi kuin minkÀÀn punaisen ruusun vĂ€ri. SisĂ€ltĂ€ se oli kirkkaan valkoinen. Valo oli sateenkaari. Ajajan paikalla oli Jeesus pukeutuneena kuten rallikuski. HĂ€n nĂ€ytti komealta ajurinpaikalla istuessaan: ” Lapseni! Katsokaa! MiltĂ€ nĂ€ytĂ€n? Nopeasti! KiirehtikÀÀ! MenkÀÀ takaistuimelle! Nyt ajamme kohteisiimme ja teemme ikkunaostoksia. ”Herra painoi kaasua samalla kun puhui. Olin tĂ€ysin sekaisin: ”Ohhoh! TĂ€mĂ€ on Ă€llistyttĂ€vÀÀ. Kuinka tĂ€mĂ€ on mahdollista? Onko tĂ€mĂ€ harhaa? ”

 

Me selitimme isĂ€lle ja Ă€idille mitĂ€ tapahtui ja he kuuntelivat tarkkavaisesti. Joo Eun ja minĂ€ olimme niin kiihtyneet, ettĂ€ selitimme pikkutarkasti kaiken mitĂ€ tapahtuu ja kĂ€ytimme kĂ€siĂ€mme ja jalkojamme avuksi. Kuitenkin, koska vanhempamme eivĂ€t voineet nĂ€hdĂ€ mitĂ€ tapahtui, he eivĂ€t voineet todellisuudessa tuntea samaa kiihtyneisyyttĂ€ kuin me. Vaikka olimme fyysisesti kĂ€velyllĂ€, hengessĂ€mme ajoimme Herran kanssa urheiluautolla. Herra ajelutti meitĂ€ kun teimme ikkunaostoksia. Jeesuksen johtamana nĂ€ytti siltĂ€ kuin perheemme olisi ajanut HĂ€nen autossaan ja demonit pakenivat epĂ€jĂ€rjestyksessĂ€ ja kauhuissaan. Alueella operoi useita demoneja, mutta meidĂ€t nĂ€htyÀÀn ne yrittivĂ€t paeta. NiillĂ€ ei kuitenkaan ollut pakomahdollisuutta ja sen seurauksena ne perÀÀntyivĂ€t, vapisivat ja painoivat pÀÀnsĂ€ ja kumarsivat maahan asti Herran lĂ€snĂ€ ollessa. Kun menimme niiden halki, ryhmĂ€ pahoja henkiĂ€ halkesi kahdeksi ryhmĂ€ksi ja ne jakaantuivat molemmille puolille ja pysyivĂ€t vaiti. Lopulta ne kaikki pakenivat. Joo Eun ja minĂ€ huusimme: ”Hii- o- hoi! TĂ€mĂ€ on jĂ€nnittĂ€vÀÀ! Herra, kiitoksia erittĂ€in paljon! PyhĂ€ Henki! Kiitoksia hyvin paljon!  Ah – mikĂ€ ekstaattinen tunne! Minusta tuntuu tosi upealta!” Kun menen hengellisesti syvemmĂ€lle, monia odottamattomia asioita sattuu ja ovat mielikuvituksemme ulkopuolella. Tavallisesti, kun taistelen demonien kanssa pĂ€ivittĂ€in milloin tahansa, tulen lopen vĂ€syneeksi ja ahdistuneeksi. Mutta aina kun Herra on mukana ja suojelee minua, olen iloinen. Kun rukoilen pĂ€ivittĂ€in saadakseni pitÀÀ lahjani, tuntuu joskus vaikealta pitÀÀ sitĂ€ yllĂ€. Mutta kun ajattelen kykyĂ€ ja etuoikeutta puhua Jeesuksen kanssa, olen kiitollinen Herralle tĂ€stĂ€ suuresta armosta. Liikutun syvĂ€sti joka pĂ€ivĂ€.

 

2. Kor 1:11: ”
kun tekin autatte meitĂ€ esirukouksillanne, ettĂ€ monien joukosta meidĂ€n tĂ€htemme lĂ€htisi runsas kiitos siitĂ€ armolahjasta, joka on tullut osaksemme.”

 

2. Kor 9:15: ” Kiitos Jumalalle HĂ€nen sanomattomasta lahjastaan!” 

 

Herra komensi meitÀ dokumentoimaan tapahtumat Home plussassa ja Wal-Martissa. HÀn kÀski kirjoittaa sen juuri niin kuin se tapahtui.

 

Pastori Kim

 

Taivaan luistinrata ja kuinka Herra teki kirkon luistinradaksi

 

Home plussassa kĂ€ynti oli hyvin virkistĂ€vĂ€. Se vĂ€hensi paljon stressiĂ€, mitĂ€ olimme kokemassa vaimoni, Joo Eunin ja Joosefin kanssa. Suuri mÀÀrĂ€ stressiĂ€ poistui. TĂ€nÀÀn meillĂ€ oli erikoinen kokemus. Herra ja PyhĂ€ Henki olivat henkilökohtaisesti kanssamme, kun lĂ€hdimme perheenĂ€ ulos. Lasteni katsellessa  jatkoin Herran kiittĂ€mistĂ€:  ”Herra! Kiitos sinulle hyvin paljon!” Annoin kaiken kunnian Herralle. Herra sanoi: ”Ei tuo vielĂ€ mitÀÀn. Odotahan, mitĂ€ nĂ€ytĂ€n sinulle ensi yönĂ€. Tulet kokemaan jotain niin erikoista, ettet elĂ€issĂ€si ole moista kokenut!” Odotin innolla tulevaa tapahtumaa.

 

Herran Kirkko sijaitsee kadun alapuolella ja on noin 158 neliöjaardia (= 64 neliömetriĂ€) pinta- alaltaan. Ennen kuin me muutimme sinne, edellinen pastori oli kuluttanut  32 025 dollaria sisustusremonttiin. YleensĂ€kin kadun pinnan alapuoliset alueet ovat kesĂ€isin kosteita. Mutta edellinen pastori oli investoinut lisĂ€ksi  56 405 kosteuden eliminoimiseen.  Nyt kirkko Pysyy miellyttĂ€vĂ€nĂ€ ja puhtaana. Edellinen pastori joutui muuttamaan toiseen kaupunkiin. Sen seurauksena kirkkomme sai kiinteistön velattomana.

 

TĂ€mĂ€niltaisessa palveluksessa tapahtui sattumus, jonka kaltaista emme ikinĂ€ ennen olleet kokeneet – emmekĂ€ tule koskaan tulevaisuudessa kokemaan. palvonnan ja ylistyksen aikana Herra kutsui kaikki kirkon jĂ€senet eteen tanssimaan. Kun tanssimme, HĂ€n kertoi, ettĂ€ me kaikki vierailisimme taivaassa: ”TĂ€nÀÀn otan teidĂ€t kaikki taivaalliselle luistinradalle. Olkaa valmiit! Vesi nousee myös vĂ€hitellen Herran Kirkon lattiasta. ÄlkÀÀ pitĂ€kö sitĂ€ outona Ă€lkÀÀkĂ€ hĂ€tÀÀntykö.” Muutamien hetkien kuluttua ne, joiden hengelliset silmĂ€t oli avattu, asettuivat jonoon Jeesuksen taakse ja seurasivat HĂ€ntĂ€. Ne, joiden hengelliset silmĂ€t eivĂ€t olleet auenneet, seurasivat edellisiĂ€. 

 

PitkÀn ajan kuluttua me kaikki saavuimme taivaaseen. Me tervehdimme ja kumarruimme maahan IsÀn Jumalan edessÀ ja sitten menimme luistinradalle. SiellÀ pelasimme pelejÀ. Maan pÀÀllÀ meillÀ oli jumalanpalvelus menossa.

 

Herran Kirkon lattia oli tehty valkoisista laatoista. ÄkkiĂ€ vesi alkoi nousta. Se nousi korkokenkiemme ylĂ€osiin. Se oli tosi hĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ ja yllĂ€ttĂ€vÀÀ. Tapahtumaa oli mahdoton kĂ€sittÀÀ. Kirkon jĂ€senet ja minĂ€ voimme henkilökohtaisesti todistaa ja vahvistaa tĂ€mĂ€n tapahtuman (todeksi), kun omin silmin katselimme ja ihmettelimme, miten se oli mahdollista. Herra kysyi meiltĂ€: ”Rakas laumani! Onko mitÀÀn mitĂ€ MinĂ€ en voisi tehdĂ€? MinĂ€ rakastan teitĂ€ kaikkia! ÄlkÀÀ epĂ€ilkö, vaan uskokaan Minuun!”

 

Jeesus jakoi meidĂ€t kahdeksi tiimiksi.  Toinen oli Tiimi PyhĂ€ Henki ja toinen Tiimi Jeesus. Molemmat tiimit kilpailivat viestijuoksussa. Jeesus ja PyhĂ€ Henki olivat aloittajina vieri vieressĂ€ ennen kisan alkua. Kun starttisignaali oli annettu, molemmat juoksivat kirkon ympĂ€ri yhden kerran eikĂ€ se kestĂ€nyt sekuntiakaan. ViestissĂ€ Jeesus ja PyhĂ€ Henki saivat aina saman ajan.  He olivat aina kuin yhteen sidotut. Tulin ymmĂ€rtĂ€mÀÀn, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli asianlaita: he ovat yksi sama Jumala.

 

Herra sanoi, ettĂ€ tĂ€mĂ€ tapahtuma on kaikkien tapahtumien Ă€iti. SitĂ€ kohtausta tai tapahtumaa ei voi löytÀÀ mistÀÀn muusta kirkosta maailmassa. Kirkon jĂ€senet osallistuivat ja nauttivat viestijuoksusta paljon. Se oli juhlaa. Tapahtuma meni kuin konsertti: sielumme olivat luistinradalla ja ruumiimme tÀÀllĂ€ alhaalla kirkossa.  Tapahtui toinenkin jĂ€rkyttĂ€vĂ€, poikkeuksellinen sattumus, jota meidĂ€n ei ole lupa paljastaa avoimesti ihmisille. Tapahtumat ovat tĂ€ysin kaiken mielikuvituksemme ulkopuolella. NiitĂ€ olisi vaikea todistaa tavallisille kirkoille. Kaiken tĂ€mĂ€n voi erottaa vain uskolla ja hengellisillĂ€ silmillĂ€. Milloin vain epĂ€ilimme nĂ€kemÀÀmme, Herra aina nĂ€ytti tai vahvisti meille nĂ€kemĂ€mme tai kuulemamme. 

 

Hepr. 11: 1: ” Mutta usko on luja luottamus siihen, mitĂ€ toivotaan, todiste tosiasioista, jotka eivĂ€t nĂ€y.”

 

(???????????)
monenlaisia kallisarvoisia kiviÀ kuten emeraldeja ja timantteja. Ne olivat erilaisia kaikissa vÀreissÀ. Kirkkaat valot heijastuivat toinen toisistaan ja olin nÀkymÀstÀ tosi vaikuttunut. Kuka tahansa astuu tÀhÀn huoneeseen, antaa kunnian IsÀlle Jumalalle ylistÀmÀllÀ ja tanssimalla.

 

Ps. 149:1-5: ” Halleluja! Veisatkaa HERRAlle uusi virsi: ylistysvirsi HĂ€nelle Pyhien seurakunnassa. Iloitkoon Israel tekijĂ€stÀÀn, Siionin lapset riemuitkoon kuninkaastaan. YlistĂ€kööt he karkeloiden hĂ€nen nimeÀÀn, soittakoot hĂ€nelle kiitosta tamburiineilla ja lyyroilla. SillĂ€ HERRA on mieltynyt kansaansa, HĂ€n kaunistaa nöyrĂ€t autuudella. Iloitkoot PyhĂ€t kunniassa ja riemuitkoot vuoteissaan. ”

 

KesÀkuun kymmenes , 2005, perjantai

 

Rm. 11:25: ” SillĂ€ en tahdo,  veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa- pitÀÀ teitĂ€ tietĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ tĂ€stĂ€ salaisuudesta, ettĂ€ Israelia on kohdannut osaksi paatumus – aina siihen pĂ€ivÀÀn asti, kunnes pakanain tĂ€ysi luku on tullut sisĂ€lle. ”

 

Ef. 1: 18: 
”ja valaisisi teidĂ€n sydĂ€menne silmĂ€t, ettĂ€ tietĂ€isitte, mikĂ€ on se toivo, johon HĂ€n on teidĂ€t kutsunut, kuinka suuri HĂ€nen perintönsĂ€ kirkkauden runsaus HĂ€nen PyhissÀÀn.”

   

Pastori Kim:

 

 Salainen huone

 

Taivaassa on lukematon mÀÀrÀ salaisia huoneita. Joitakin salaisia huoneita voin julkistaa, joitakin en. Raamattu ei puhu salaisista huoneista ja siksi minun tÀytyy olla hyvin varovainen. Kuitenkin minkÀ julkistan, teen sen Herran erikoisesta tahdosta. Joillakin on erilaisia kÀsityksiÀ ja nÀkökantoja, mutta toivon, ettÀ he voisivat hengellisesti olla yhtÀ mieltÀ siitÀ tosiasiasta, ettÀ taivaassa on salaisia huoneita. SydÀmeni harras halu on, ettÀ ne, jotka ikÀvöivÀt ja toivovat taivasta ovat samaa mieltÀ kanssani. Joosef ja minÀ olemme vierailleet salaisissa huoneissa, mutta Joosef vielÀ useammassa kuin minÀ. Ja vaikka me olemme voineet vierailla vain joissakin huoneissa, kirkkomme jÀsenet ovat myös kokemassa sen minkÀ mekin.

 

Joosef:

 

Kun rukoilin ja keskityin rukoilemaan kielillĂ€, Jeesus sanoi: ” Joosef! TĂ€nÀÀn nĂ€ytĂ€n sinulle tosi erikoisen paikan!  Sinun tĂ€ytyy kiinnittÀÀ tarkoin huomiota ja selittÀÀ kokemasi pastorille, niin ettĂ€ hĂ€n voi dokumentoida sen.” Tottelin ja sanoin: ” Aamen!” Kun tottelin, sieluni lensi halki avaruuden ja saavuin IsĂ€n Valtaistuimen eteen. Kumarsin syvÀÀn Jumalan edessĂ€.

 

IsĂ€ Jumala sanoi saman, mitĂ€ Jeesus oli sanonut: ”MinĂ€ nĂ€ytĂ€n sinulle salaiset huoneet jotka ovat erikoisia. ÄlĂ€ unohda sitĂ€ mitĂ€ nĂ€et ja koet. Tarkkaile huolellisesti!” Minua muistutettiin jĂ€lleen siitĂ€, etten unohtaisi. Ajattelin mielessĂ€ni: “Ihmettelen, millainen paikka se mahtaa olla, kun Jumala itse siitĂ€ muistuttaa minulle noin tĂ€rkeĂ€ksi.” Odotin tapahtumaa sydĂ€meni pohjasta.  Tunsin pulssini kiihtyvĂ€n.

 

Huone, jossa puu edustaa elÀmÀÀ

 

Kol. 4:2-3: ” Olkaa kestĂ€vĂ€t rukouksessa ja siinĂ€ kiittĂ€en valvokaa, rukoillen samalla meidĂ€nkin edestĂ€mme, ettĂ€ Jumala avaisi meille Sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tĂ€hden myös olen sidottuna.”

 

Jeesus itse vei minut valtavaan huoneeseen. SisÀÀnkĂ€yntiĂ€ vartioi kaksi enkeliĂ€, joilla oli miekat kupeillaan. Kun Herra ja minĂ€ lĂ€hestyimme, enkelit kumarsivat kunnioittavasti. Herra astui huoneeseen ja minĂ€ seurasin HĂ€ntĂ€. Huoneessa oli valtavan korkea puu.  SitĂ€ on mahdotonta kuvailla. puu hohti kirkkaasti kullanvĂ€ristĂ€ valoa. Valo valui alaspĂ€in. puussa oli lukematon mÀÀrĂ€ oksia. puu oli tĂ€ynnĂ€ lehtiĂ€, jotka hohtivat vihreÀÀ valoa. Jeesus ja minĂ€ katselimme puuta, kun lĂ€hestyimme sitĂ€. Ensi nĂ€kemĂ€ltĂ€ puu pudotti tusinoittain lehtiĂ€. Mutta kun hitaasti lĂ€hestyimme puuta, monia muitakin lehtiĂ€ alkoi sataa alas. NĂ€ytti samalta kun lumihiutalekuuro sataa maahan.

 

Kun lehdet tulivat maahan, ne joko elivĂ€t tai kuolivat. Suurin osa lehdistĂ€ kuivui ja mĂ€tĂ€ni. ErittĂ€in pieni osa, joka jĂ€i eloon, kiemurteli ja liikkui ympĂ€riinsĂ€. Sitten elĂ€vĂ€t perÀÀntyivĂ€t.  SillĂ€ hetkellĂ€ ilmestyi useita enkeleitĂ€, jotka kerĂ€sivĂ€t elĂ€vĂ€t lehdet sĂ€ilöön ja varastoivat ne varastohuoneeseen. Mutta kuivia oli niin paljon, ettĂ€ niistĂ€ alkoi tulla kasoja. Lopuksi kuolleet lehdet hĂ€visivĂ€t.

 

Hyvin surullisena kasvoiltaan Jeesus teki sydĂ€ntĂ€ sĂ€rkevĂ€n pyynnön:  ” Joosef! Ole hyvĂ€ , kuuntele tarkoin. Lehti edustaa ihmisen sielua. Kun yksi sielu menee taivaaseen, toinen tuhat menee helvettiin. Haluan, ettĂ€ tiedĂ€t tĂ€mĂ€n. Helvettiin menee niin paljon enemmĂ€n sieluja kuin taivaaseen. SydĂ€meni on surullinen. Sinusta tulee Herralle lopun aikojen palvelija. Ota kĂ€yttöösi kaikki se voima, jonka annan sinulle ja pelasta minulle niin monta sielua kuin mahdollista. ”

   

SeitsemÀn maljan huone

 

Jeesus otti kĂ€destĂ€ni ja vei minua. HĂ€n sanoi: ”Joosef! MenkÀÀmme toiseen paikkaan.”  HĂ€n vei minut toiseen salaiseen huoneeseen, jossa oli seitsemĂ€n maljaa. SiitĂ€ on kuvaus Ilm. 15. luvussa. Herra sanoi:        ” TĂ€ssĂ€ paikassa ovat ne seitsemĂ€n maljaa, joiden MinĂ€ kĂ€sken enkelten vuodattavan alas sen suuren ahdistuksen aikana. Katso tarkkaan!” Ja minĂ€ katsoin hyvin tarkkaan.

 


Ilm. 15:6-7:” SeitsemĂ€n enkeliĂ€, joilla oli ne seitsemĂ€n vitsausta, lĂ€hti temppelistĂ€ puettuina puhtaisiin hohtaviin pellavavaatteisiin ja vyötettyinĂ€ rinnoilta kultaisilla vöillĂ€. Yksi neljĂ€stĂ€ olennosta antoi seitsemĂ€lle enkelille seitsemĂ€n kultamaljaa tĂ€ynnĂ€ Jumalan vihaa, HĂ€nen, joka elÀÀ iĂ€isyyksien iĂ€isyyksiin. ”

 

Ilm. 16:1: ” Kuulin suuren ÀÀnen temppelistĂ€ sanovan seitsemĂ€lle enkelille: `MenkÀÀ ja vuodattakaa seitsemĂ€n Jumalan vihan maljaa maan pÀÀlle.`”

 

Kuten tavallista, kaksi enkeliÀ seisoi vartiossa huoneen edessÀ. Minulle tuli vaikutelma, ettÀ tÀmÀ huone ei ollut jÀrin suuri. Herran luvalla minulla oli erikoinen etuoikeus katsoa maljan sisÀÀn hyvin tarkkaan. Mieleni tÀytti uteliaisuus ja odotus. Katsoin maljaan. SiellÀ oli erilaisia erivÀrisiÀ sekoitettuja nesteitÀ. Kun ne sekoittuivat keskenÀÀn, ne hohtivat. Minun ei sallittu koskevan mihinkÀÀn, vain katsovan. Sitten Jeesus sanoi, ettÀ meidÀn pitÀÀ lÀhteÀ. Kun HÀn otti kÀdestÀni, poistuimme ja menimme Jumalan Valtaistuimen eteen.

 

Kun kumarsin, pyysin IsĂ€ Jumalalta: ”IsĂ€ Jumala, ole hyvĂ€ ja nĂ€ytĂ€ minulle joitakin muitakin salaisia huoneita.” IsĂ€ Jumala kutsui ja kĂ€ski erĂ€stĂ€ enkeliĂ€Seurasin enkeliĂ€ ja kĂ€velimme jonkin aikaa. Saavuimme suunnattoman suuren rakennuksen eteen. Kaksi enkeliĂ€ vartioi tiukasti sisÀÀnkĂ€ynnin edessĂ€.

 

  Salainen huone, jossa Hengen Miekka

 

Saattava enkeli ja minÀ saavuimme rakennuksen sisÀÀnkÀyntiovelle ja hÀn ja varioivat enkelit vaihtoivat keskenÀÀn muutaman sanan. Toinen huonetta vartioivista enkeleistÀ toi suuren avaimen ja avasi oven. Pian ovi avautui ja sisÀltÀ tulvahti juhlallista valoa. En kyennyt avaamaan silmiÀni tuon valtavan kirkkaan valon takia. Kun yritin avata silmiÀni, niihin sattui. Huone oli ÀllistyttÀvÀn laaja, mielikuvitus ei riitÀ kuvaamaan. Ajattelin, ettÀ se on ennemminkin avoin kenttÀ kuin mikÀÀn huone.

 

” IhmeellistĂ€! Enkeli! Se on vaikuttava! Voi ettĂ€...! MitĂ€ nuo kaikki ovat? Todellakin, onpa vaikuttava ja huumaava!”  Huusin jatkuvasti hĂ€mmĂ€styksestĂ€.  VieressĂ€ seisova enkeli katsoi iloani itsekin iloiten . Huone sisĂ€lsi monia kerroksia ja muita pienempiĂ€ huoneita. Silmiini osui nĂ€yttelylokero, joka nĂ€ytti tehdyn ikÀÀn kuin lasista. Se muistutti kuuluisien museoiden nĂ€yttelylokeroita. SiinĂ€ oli isoja ja pieniĂ€ kullan vĂ€risiĂ€ Hengen miekkoja. Ne olivat hyvĂ€ssĂ€ jĂ€rjestyksessĂ€. Valtavan kirkas valo hohti  lokerosta. Miekkojen lukumÀÀrĂ€ oli niin suunnaton, etten kyennyt laskemaan niitĂ€. Sain vaikutelman, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli miekkojen esittelypaikka.

 

Juoksin ympĂ€riinsĂ€ huoneessa ilosta huutaen ja ihmettelin nĂ€kymiĂ€. Sitten enkeli juoksi luokseni ja sanoi: ”PyhĂ€ Joosef, tĂ€mĂ€ huone on paikka, jossa PyhĂ€n Hengen miekat ovat nĂ€ytteillĂ€. ” Ihmettelin: ”Vau! Kuinka vaikuttavaa ja epĂ€tavallista!” Isot ja pienet Hengen miekat olivat erilaisia ja – muotoisia. Miekat oli asetettu esille kerroksittain. Aiemmin Herran Kirkon jumalanpalveluksessa muistan, kuinka monet Hengen miekat laskeutuivat taivaasta alas minuun. Ajattelen, ettĂ€ nuo miekat olivat tulleet tĂ€stĂ€ huoneesta.

 

Jeesus ilmestyi Ă€kkiĂ€ ja sanoi: ”Joosef, nautitko kiertomatkasta? ” Kiitin Herraa ja kumarsin: ” KyllĂ€ Herra! KiitĂ€n Sinua hyvin paljon!” Kysyin Herralta: ”Onko se Hengen miekka, jonka minĂ€ sain, tÀÀltĂ€?” Herra vastasi: ”Aivan oikein, kyllĂ€. ”  Sitten kysyin: ” Herra, miksi olet antanut minulle monia Hengen miekkoja? ”  Herra vastasi: ” Et ymmĂ€rrĂ€ sitĂ€ vielĂ€. Mutta vĂ€hĂ€n ajan pÀÀstĂ€ pastori Kim, kirkon jĂ€senet ja sinĂ€ vierailette helvetissĂ€. Kaikki te osallistutte usein sodankĂ€yntiin tulella demonien kanssa. Sinua ja Herran Kirkkoa kĂ€ytetÀÀn suuresti lopun aikoina. Siksi olen antanut sinulle ne Hengen miekat.”  Pian Herra lĂ€hti toiseen paikkaan. Saattava enkeli vei minut toiseen huoneeseen. Se oli hyvin samanlainen kuin edellinenkin huone.

 

 

Huone, jossa on uskon kilpi

 

Kuten tavallista, etuoven avasi vartija-enkeli isolla avaimella. Huoneen sisĂ€osat olivat isommat ja laajemmat kuin Korean suurin rakennus. Huone tulvi loistavaa valoa. Sisusta oli koristeltu upeasti ja kauniisti. SiellĂ€ oli isoja ja pieniĂ€ kilpiĂ€. Kilvet oli siististi jĂ€rjestetty ja niitĂ€ oli kokonaisen vuoren verran. ”TĂ€mĂ€ on kilpien paikka. Katsele niin paljon kuin haluat! Jumala on sallinut vain katselun, PyhĂ€ Joosef !” Rakastin tĂ€tĂ€, uskon kilpien huonetta. En muista paljonko juoksin eri puolilla niitĂ€ katsellen. TĂ€mĂ€ huone oli niin loistava, ettĂ€ minusta tuntui kuin voisin uppoutua siihen. Se oli niin puhdas, ettĂ€ olin otettu. Enkeli sanoi: ”Herra on antanut sinulle monia kilpiĂ€. Ne menevĂ€t ruumiiseesi.” NĂ€in monia kilpiĂ€, jotka olivat samanlaisia kuin ne, jotka Herra jo oli minulle antanut. Sitten menin toiseen salaiseen huoneeseen. TĂ€ssĂ€ huoneessa hohti sateenkaari. Huone nĂ€ytti samanlaiselta kuin edellinen. Sateenkaari hohti monissa vĂ€reissÀÀn. Kirkkaus oli niin suuri, etten juuri kyennyt silmiĂ€ni avaamaan enkĂ€ siis tekemÀÀn havaintoja. Silmien avaaminen sattui. Seisoin hetken ja sitten minun oli lĂ€hdettĂ€vĂ€.

 

Pyysin enkeliĂ€ viemÀÀn minut tulevaan kotiini. UlkoapĂ€in koti oli suunnattoman iso. Sen koko ylitti mielikuvitukseni. Se oli mahtava. Kotini oli kasvanut mittaa huomattavasti sitten viime vierailun. Se on suurempi, ajattelin, siitĂ€ syystĂ€, ettĂ€ olin evankelioinut koulutovereitani Yong Supia ja Seung Youngia. Kotianikin vartioi kaksi enkeliĂ€. He ilahtuivat ja toivottivat tervetulleeksi: ”Tervetuloa, PyhĂ€ Joosef! ” Kotini sisustuskin oli mielikuvituksen ylittĂ€vĂ€. Suurenmoinen puutarha oli suunniteltu  kauniiksi ensimmĂ€iseen kerrokseen. Ja toisesta kymmenenteen kerrokseen oli vuorittain hedelmiĂ€ ja ruokaa. Noissa kerroksissa oli myös teatterisali. Kotini oli todella iso; kokonainen huvipuisto oli rakennettu sen sisÀÀn. Kun saavuin makuuhuoneeseen, asetuin maata isolle vuoteelle. SĂ€nkykin oli niin iso, ettĂ€ ylitti mielikuvituksen. Rakastin sitĂ€ niin paljon, ettĂ€ mukavasti vaivuin uneen.

   

 

 

Lee, Haak Sung:

 

Helvetin paikka, jossa pastoreita ja heidÀn vaimojaan kidutetaan

 

Niin pian kuin Jeesus ilmestyi, HĂ€n vei minut helvettiin. Kun Jeesus ja minĂ€ saavuimme sinne, tulimme samaan paikkaan missĂ€ pastori KimiĂ€ valmistettiin naulittavaksi ristille. Useat pahat henget olivat ottaneet pastorin kiinni ja pakottaneet hĂ€net ristille, joka roikkui ilmassa. SekĂ€ hĂ€nen kĂ€siÀÀn ettĂ€ jalkojaan oltiin naulaamassa ristille. Kun hĂ€net sidottiin ristille, hĂ€n rukoili kielillĂ€. Paholaiset juoksivat kohti pastoria ja lĂ€vistivĂ€t nauloilla hĂ€nen kĂ€tensĂ€ ja jalkansa. Pastori huusi tuskissaan ÀÀnekkÀÀsti: ”Ugh! Herra! Pelasta minut!” Paholaiset pilkkasivat pastoria samalla kun pieksivĂ€t hĂ€ntĂ€ nuijilla, joissa oli terĂ€viĂ€ piikkejĂ€. He myös pistivĂ€t hĂ€ntĂ€ pitkĂ€llĂ€ keihÀÀllĂ€. Pastorin koko ruumis oli runneltu. ” SinĂ€ @$%@#@%! Onko sinulla mitÀÀn kĂ€sitystĂ€ siitĂ€, kuinka paljon pahaa olet meille tehnyt?  MeitĂ€ vastaan on hyökĂ€tty! Sinun pitÀÀ kuolla @$#%!” Paholaiset kirosivat ja puhuivat saastaista kieltĂ€ pastorille ja jatkoivat hĂ€nen kiduttamistaan.

 

SillÀ hetkellÀ kykenin nÀkemÀÀn pastorin fyysisen ruumiin alttarikorokkeella. Kun hÀn rukoili, hÀn huusi kovalla ÀÀnellÀ ja kaatui kyljelleen. Sitten hÀn kieri lattialla tuskissaan. Sitten minut otettiin takaisin helvettiin ja nÀin lukuisia pastoreita, jotka riippuivat risteillÀ helvetin taivaan alla. Herra sanoi, ettÀ he olivat pÀÀtyneet kuoltuaan helvettiin.

 

Kauhistuin, kun nĂ€kymĂ€ tuli liian julmaksi katsella. Jeesus vei minut muualle ja sanoi: ” Haak Sung! PyhĂ€ Kang, Hyun Ja on myös nyt kidutettavana. MenkÀÀmme hĂ€nen luokseen! ” Pastorin vaimo oli teljettynĂ€ isoon huoneeseen, jossa oli lĂ€jittĂ€in kÀÀrmeitĂ€. NiitĂ€ oli niin paljon, ettĂ€ ne nĂ€yttivĂ€t vuorelta. NĂ€in kÀÀrmeen kiertyneenĂ€ hĂ€nen pÀÀnsĂ€ pÀÀlle. KÀÀrme nĂ€ki minut ja sihisi minulle. SiellĂ€ oli pieniĂ€ ja suuria kÀÀrmeitĂ€ tiukasti kiertyneinĂ€ hĂ€nen kĂ€siensĂ€, jalkojensa ja ruumiinsa ympĂ€rille. KÀÀrmeet purivat hĂ€nen  lihaansa ja hĂ€n voihki kivusta. HĂ€n huusi toivottomana: ”Ugh! KÀÀrmeet, menkÀÀ pois! Inhottavia otuksia!” 

 

Kim, Yong Sup:

 

Evankelioinnin ilo

 

Kun vaelsin kristittynĂ€ uskonelĂ€mÀÀ  Joosefin ja Seung Youngin kanssa, silmĂ€ni olivat avautuneet nĂ€kemÀÀn hengellisen todellisuuden. Tavallisesti, kun rukoilen Herran kirkossa, PyhĂ€ tuli ja sĂ€hköisyys tulevat ruumiiseeni ja se vapisee, kun tuli ja sĂ€hkö pyyhkĂ€isevĂ€t sisÀÀn. Koko ruumista nipistelee.

 

Joosef, veli Haak Sung ja minĂ€ evankelioimme joka pĂ€ivĂ€. 3-4 pĂ€ivĂ€n aikana yhteensĂ€ noin 4500 evankelioivaa traktaattia oli jaettu. Jotkut ovat hyvĂ€ksyneet Jeesuksen pelastajakseen ja Herrakseen. Pastori on neuvonut meitĂ€ evankelioimisessa. Traktaatit eivĂ€t riitĂ€, meidĂ€n on evankelioitava viisaudella yksi henkilö kerrallaan. TĂ€mĂ€ oli hyvin tehokasta. Kun rukoilin öisin, Herra nĂ€ytti minulle monia sÀÀlittĂ€viĂ€ ja julmia helvetin paikkoja. Olin ollut todistamassa niitĂ€ nĂ€kymiĂ€  Seung Youngin kanssa. TĂ€nÀÀn nĂ€in kuinka ruumisarkkuja heitettiin helvetin tulikuoppaan. Arkun ylĂ€osa oli peitetty manttelilla. Mantteliin oli merkitty hakaristi. Tulikuoppaan menevien ruumisarkkujen lukumÀÀrĂ€ oli loputon. Arkuista tuli hetkessĂ€ tuhkaa, kun ne heitettiin tulikuoppaan. Arkkujen palaessa tuhkaksi niiden sisĂ€llĂ€ olevat ihmiset hyppĂ€sivĂ€t ulos tuleen. HypĂ€ttyÀÀn tuleen he huusivat ja rÀÀkyivĂ€t kidutuksessa.

 

Rva Kang, Hyun Ja:

 

Nyt milloin tahansa kun rukoilen, Herra vie minut helvettiin. Vaikka en kykene sitĂ€ nĂ€kemÀÀn, voin fyysisesti elĂ€vĂ€sti tuntea kun ruumistani pistetÀÀn. Muut kirkon jĂ€senet, jotka rukoilivat  vieressĂ€ni, nĂ€kivĂ€t selvĂ€sti, kun minua kidutettiin. Nyt pastoria ja minua kidutetaan helvetissĂ€ melkein joka pĂ€ivĂ€. Koko ruumiimme sĂ€rkee ja meitĂ€ kiduttaa sykkivĂ€ kipu. Jokainen niveleni on valtavissa kivuissa. 

 

Pastorin kivut olivat voimakkaampia ja todellisempia. HÀnen ruumiiseensa jopa ilmestyi arpia. Kipu oli niin kova, ettÀ hÀn ei kyennyt kÀvelemÀÀn jumalanpalveluksen jÀlkeen kotiin. Tosiasiassa hÀn ei kyennyt liikkumaan ollenkaan koko pÀivÀnÀ. Pastori ja minÀ makasimme koko pÀivÀn ja valitimme kivuissamme. Kun katselin pastoria, joka kirjoittaa kirjaa raastavissa kivuissa, sydÀmeni itkee myötÀtunnosta.

 

Joo Eunin avulla kysyin Herralta: ”  Miksi meidĂ€n tĂ€ytyy olla tĂ€mĂ€n kaltaisessa kidutuksessa? Miksi meidĂ€t ristiinnaulitaan ristille joka pĂ€ivĂ€? ” Herra vastasi: ” LĂ€hitulevaisuudessa, sinĂ€ ja pastori Kim tulette suorittamaan erikoista työtĂ€ ja palvelutehtĂ€vÀÀ ( ministry of service). Siksi te joudutte kokemaan henkilökohtaisesti helvetin todelliset kidutukset. NĂ€issĂ€ olosuhteissa uskonne kasvaa vahvemmaksi. ” MinĂ€ huusin: ”Herra! Se on niin vaikeaa! Rukoileminen yöt lĂ€peensĂ€ ylittÀÀ kykymme ja demonitkin kiduttavat meitĂ€. Minusta tuntuu kuin pahoilla hengillĂ€ olisi oikein iloiset kekkerit ? Eikö vain? ” Herra vastasi. ” Ei, demonit eivĂ€t ole koko ajan tyytyvĂ€isiĂ€!  Vaikka ne kiduttavat teitĂ€, ne työskentelevĂ€t pelokkaina. NiillĂ€ on keskenÀÀn sisĂ€isiĂ€ erimielisyyksiĂ€, erityisesti johtajissa. Ne kiduttavat teitĂ€, koska ne itse ovat jĂ€nnittyneitĂ€ ja peloissaan. ” 

 

Kysyin Herralta: ” MitĂ€?  Herra, eivĂ€tkö ne olekaan iloisia saadessaan kiduttaa meitĂ€? Miten ne ovat missÀÀn jĂ€nnityksessĂ€? ” Herra vastasi:”  Lyhyen ajan sisĂ€llĂ€ hengelliset silmĂ€si avataan. Kun se tapahtuu, sinut ja pastori Kim viedÀÀn vierailulle helvettiin – ja koko Herran Kirkon seurakunta. Kaikkien teidĂ€n kanssa helvetti kÀÀnnetÀÀn ylösalaisin ja pannaan maan tasalle. Te kaikki tulette aiheuttamaan suunnattomasti vaivaa pahoille hengille. pahat henget pelkÀÀvĂ€t mitĂ€ on tulossa. VĂ€hĂ€n ajan kuluttua, kun pastori Kimin ja sinun hengelliset silmĂ€t on avattu, sinĂ€ ja pastori saatte kaiken voiman minkĂ€ voin teille antaa. Pastori Kim ja sinĂ€ tulette taistelemaan Saatanaa ja sen alaisia vastaan! Jos sinĂ€ ja pastori ette enÀÀ voi kestÀÀ enempÀÀ kipua, minĂ€ helpotan teitĂ€ lievittĂ€mĂ€llĂ€ kipua. Mutta jos joudun sen tekemÀÀn, se voima, jonka olen varannut teitĂ€ molempia varten, ei ilmene tĂ€ydellĂ€ tehollaan.  Prosessit, joita nyt koette, ovat portaita, joilla saatte syvemmĂ€n hengellisen todellisuuden ja jolla hengelliset silmĂ€nne avataan. Haluan, ettĂ€ kestĂ€tte loppuun asti. SinĂ€ ja pastori Kim menette monien hengellisten askelmien kautta, kun menette syvemmĂ€lle. Siksi minĂ€ haluan, ettĂ€ valitsette viisaasti!”

 

Pastori ja minĂ€ huusimme yhteen ÀÀneen: ” Ei, ei! Herra! Ole hyvĂ€ ja jatka vierailujamme helvettiin. Me haluamme jatkaa ristiinnaulituksi tulemista . Me haluamme olla ahkerasti helvetissĂ€ kidutettavina. Me haluamme mennĂ€ lĂ€pi ja lĂ€pĂ€istĂ€ tehtĂ€vĂ€n!” Herra nauroi ÀÀnekkÀÀsti ja lohdutti meitĂ€ ystĂ€vĂ€llisesti: ” Hahahaha. Pastori Kim, PyhĂ€ Hyun Ja, kuunnelkaa tarkasti. MinĂ€ tiedĂ€n jo kuinka vaikeassa tilanteessa te olette. VĂ€hĂ€ksi aikaa sielunne ristiinnaulitaan ristille helvetissĂ€. Ja vaikka te valitatte kivusta, muistakaa, ettĂ€ minĂ€ tulin Maan pÀÀlle ja tulin lihaksi. Minut lĂ€vistettiin brutaalisti nauloilla ja vuodatin vereni Golgatalla. TeidĂ€n puolestanne, MinĂ€ olen henkilökohtaisesti kokenut tuon kidutuksen, olkaa siksi kĂ€rsivĂ€llisiĂ€ ja kestĂ€viĂ€. Ajatelkaa minua!”

 

Hebr 12: (1) , 2: ” (Juoskaamme kestĂ€vinĂ€ edessĂ€mme olevassa kilvoituksessa)  silmĂ€t luotuina uskon alkajaan ja tĂ€yttĂ€jÀÀn, Jeesukseen, joka HĂ€nelle tarjona olevan ilon sijasta kĂ€rsi ristin hĂ€peĂ€stĂ€ vĂ€littĂ€mĂ€ttĂ€, ja istuutui Jumalan valtakunnan oikealle puolelle.

 

1.Pt. 4:1 : ” Koska siis Kristus on kĂ€rsinyt edestĂ€mme lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillĂ€ joka lihassa kĂ€rsii, se lakkaa synnistĂ€.

 

Herra jatkoi: ” Kaikki pahat henget(demonit, paholaishenget = devils;  Saatanan, paholaiskuninkaan, palveluksessa olevat henget, myös ruumiissaan toistaiseksi elĂ€vĂ€t ihmishenget, evil human souls/spirits/spiritbodies OS) Saatana mukaan lukien, ovat tĂ€ydessĂ€ hĂ€lytysvalmiudessa. He ovat hyvin tietoisia teistĂ€ ja pastorista. He tietĂ€vĂ€t, ettĂ€ teidĂ€n hengelliset silmĂ€nne avataan pian. He  valmistautuvat ahkerasti tĂ€hĂ€n hyökkĂ€ykseen. Lyhyen ajan sisĂ€llĂ€ tapahtuu suunnaton taistelu. Kaikki Herran Kirkon jĂ€senet tekevĂ€t invaasion heidĂ€n linnakkeeseensa helvetissĂ€. Pahat voimat ovat tietoisia tĂ€stĂ€ tosiasiasta. Traditionaaliset ja konventionaaliset kirkot eivĂ€t ole tĂ€stĂ€ ollenkaan tietoisia eivĂ€tkĂ€ voi kuvitellakaan mitĂ€ teidĂ€n kirkkonne ( Herran Kirkko) tekee. Te olette nykyisin kykeneviĂ€ taisteluun, koska MinĂ€ takaan teille jatkuvasti kaikki voimat, joita tarvitaan taistelussa pahan voimaa vastaan. Te ja Kirkkonne olette seuranneet sanojani ja jatkatte tottelemista kuuliaisuudessa. Joidenkin uskovien hengelliset silmĂ€t on avattu vain sille tasolle, ettĂ€ he nĂ€kevĂ€t ja voivat kohdata pahat henget. Mutta te ja kirkkonne on korkeammalla hyökkĂ€ystasolla. On harvinaista kenellekÀÀn vierailla helvetissĂ€ pĂ€ivittĂ€in ja taistella henkilökohtaisesti pahoja henkiĂ€ vastaan. Siksi olkaa kĂ€rsivĂ€llisiĂ€ ja kestĂ€viĂ€ loppuun asti!” – Hebr. 10:35,36: ” ÄlkÀÀ siis heittĂ€kö pois luottamustanne, jonka palkka on suuri. SillĂ€ tarvitsette kestĂ€vyyttĂ€ tehdĂ€ksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen,  mikĂ€ on luvattu.”

  

Seuraavina muutamana pÀivÀnÀ pastori ja minÀ makasimme kotona koko iltapÀivÀn. Vaikka halusin nousta valmistamaan lounasta, oli vaikeaa liikkua, koska koko ruumistani sÀrki. Ryömin kotonani suurimman osan ajasta.

 

KesÀkuun yhdeksÀstoista 2005, Sunnuntai

 

3. Joh 1:11: ” Rakkaani, Ă€lĂ€ seuraa pahaa, vaan hyvÀÀ. Se, joka tekee hyvin, on Jumalasta. Se joka tekee pahoin, ei ole Jumalaa nĂ€hnyt. ”

 

Pastori Kim:

 

Herra panee PyhÀn tulen ja SÀhköisyyden otsalleni ja suuhuni.

 

Jeesus ja PyhÀ Henki toivat PyhÀn Tulen ruumiiseeni ainutlaatuisella tavalla. Ei ollut vÀliÀ missÀ olin tai mitÀ tein, Herra antoi minulle tulen jopa aikoina, jolloin en rukoillut tai ollut valmistautunut. Olin monesti pelÀstynyt ja hÀmmentynyt. Herra oli henkilökohtaisesti koskettanut molempia kulmakarvojani ja niiden vÀlistÀ aluetta kÀdellÀÀn. Otsani oli tÀrisi lievÀsti. Seurakunnan jÀsenet nÀkivÀt tÀmÀn. Vapinaa esiintyi usein.

 

Tulen voima lĂ€hti Herran sormenpÀÀstĂ€. Sitten tuli levisi vĂ€hitellen  koko ruumiiseeni. Kun rukoilen yksin kirkossa, tuli on niin voimakas, ettĂ€ kun otan sen vastaan, kaadun lattialle. Kuitenkin kun olen seurakuntalaisten keskellĂ€, Herra suo tulen missĂ€ se on parhaiten siedettĂ€vissĂ€. YleensĂ€ Jeesus on se, joka antaa minulle tulen ja PyhĂ€ Henki sĂ€hkön. Mutta useimmissa tapauksissa sekĂ€ Jeesus ettĂ€ PyhĂ€ Henki vuodattavat tulen ja sĂ€hkön yhdessĂ€.

 

Lk. 12:49: MinĂ€ olen tullut lĂ€hettĂ€mÀÀn tulta ( tulta MinĂ€ olen tullut heittĂ€mÀÀn
.)Maan pÀÀlle, ja kuinka minĂ€ tahtoisinkaan, ettĂ€ se jo olisi syttynyt!”

 

PyhĂ€ Henki oli komentanut minua saarnaamaan voimakkaasti. HĂ€nen kĂ€skystÀÀn sĂ€hkö tuli minuun. SĂ€hkö virtasi kĂ€siini ja suuni ympĂ€rille. Kun polvistun alttarille ennen jumalanpalvelusta, molemmat kĂ€teni liikkuvat vapaasti itsekseen. PyhĂ€ Henki komensi minua avaamaan suuni. Kun tottelin, PyhĂ€ Henki vuodatti tulen ja sĂ€hkön jatkuvasti suuhuni, niin ettĂ€ voimaa pulppusi suustanikin. Olin utelias ja kysyin Herralta: ”Herra! PyhĂ€ Henki! MitĂ€ SinĂ€ olet tekemĂ€ssĂ€? ” Herra vastasi: ” MinĂ€ suon ja takaan sinulle PyhĂ€n Tulen ja sĂ€hköisyyden. ÄlĂ€ epĂ€ile. vaan ota ne vastaan vapaasti, halulla ja innolla. TĂ€mĂ€ on vasta alkua. SinĂ€ koet aste asteelta yhĂ€ lisÀÀ voimaa.”

 

Joskus sunnuntai- iltapĂ€ivisin jumalanpalveluksen jĂ€lkeen, makaan pitkĂ€llĂ€ penkillĂ€ ja lepÀÀn. PyhĂ€ Henki saattaa silloin antaa ruumiilleni iskun  voimakkaalla tulella ja sĂ€hköllĂ€. Kirkon jĂ€senet kĂ€yttĂ€vĂ€t tĂ€tĂ€ tilaisuutta hyvĂ€kseen. He tulevat ja koskettavat minun ruumistani. Tuli ja sĂ€hkö siirtyy silloin heihin.

 

” Pastori, pastori, Tuli on tullut ruumiiseeni, kun vain kosketin sinua. Tosiasiassa voin vain juuri ja juuri pysyĂ€ pystyssĂ€ lĂ€hellĂ€si.” Seurakuntalaiset kerÀÀntyivĂ€t ympĂ€rilleni. Kun heilautin kĂ€ttĂ€ni, halusin varoittaa heitĂ€ liioittelusta. PyhĂ€ Henki takaa niille, jotka aidosti haluavat ja kaipaavat lahjaa. PyhĂ€ Henki antoi meille tulta ja sĂ€hköÀ useiden kuukausien ajan pĂ€ivittĂ€in. Me koimme loputtomasti erilaisia yliluonnollisia ilmiöitĂ€.

 

Sisar Shin, Sung Soon

 PyhĂ€n Shin Sung Soonin hengelliset silmĂ€t avataan

 

ElÀmÀni oli aika kunnollista ja perhe-elÀmÀni hyvÀÀ kunnes aviomiehelleni tuli sivuhyppy. Aviomieheni kykeni nostattamaan vÀvyt, miniÀt ja lapseni syyttÀmÀÀn minua ja menemÀÀn hÀnen puolelleen. HÀn heitti minut ulos kuin kuluneen kenkÀparin. Minulle tuli monia itsemurha-ajatuksia. Ajattelin ottaa nestemÀistÀ myrkkyÀ. Vaeltelin avuttomana ympÀriinsÀ olettaen, ettei kukaan voisi ymmÀrtÀÀ tilannettani. TÀmÀn murhenÀytelmÀn aikana isosiskoni diakonissa Shin Sung Kyung otti minuun yhteyttÀ. Aikaisemmin vÀitin olevani kristitty ja olin mukana liikkeessÀ kolme vuotta. Kuitenkin sekÀ uskoni ettÀ vaellukseni olivat niin pinnallisia, ettÀ tiesin ettei pelastukseni ollut varmaa. KristillisestÀ vaelluksestani puuttui tÀydellisesti kokemukset ja sitoutuminen.

 

Nyt olen jÀlleen kerran alkamassa uutta taivalta uskossa Herran Kirkossa. Olen kokenut, ettÀ Herra on todellinen ja elÀvÀ. Kolmiyhteinen Jumala tekee työtÀ Herran Kirkossa hyvin erikoisella tavalla. Sen kirkon jÀsenet rukoilevat joka pÀivÀ öisin viiteen asti aamulla. He eivÀt edes vÀsy. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka he sen tekevÀt. Pastori koulutti sotilaita. HÀnen alaisenaan kristityistÀ oli kasvamassa Ristin sotureita. Kun otin osaa heidÀn jumalanpalveluksiinsa ja rukouskokouksiinsa, kykenin rukoilemaan voimakkaasti, vaikka olin uusi uskova, vasta-alkaja.

 

Pastori sanoi, ettĂ€ koska tunnemme Raamattua teoreettisesti tarpeeksi, oli nyt aika kokea Jumalan voima. Toisin sanoen , me tapaamme sanoa, ettĂ€ me uskomme ja se vahvistetaan puhumalla ja kirjoituksilla. Mutta nyt meidĂ€n on tarpeen uskoa Jumalan voiman perusteella. PyhĂ€n Hengen voiman kautta oli nyt aika saada henkilökohtaisesti nĂ€hdĂ€, tuntea ja kokea Jumala.  TĂ€mĂ€ oli tie, jolla me vakuutuimme Jumalan voimasta ja sanoista. Kuitenkaan en olisi ikinĂ€ uskonut, ettĂ€ koen PyhĂ€n Hengen voiman niin nopeasti. MinĂ€ sain henkilahjat melkein vĂ€littömĂ€sti.  Aviomieheni sekĂ€ miniĂ€t ja vĂ€vyt olivat hylĂ€nneet ja armottomasti heittĂ€neet minut kadulle tyhjin kĂ€sin. Kun minut oli heitetty ulos, elin ahdingossa, mutta Herra löysi minut. Herra rakasti minua niin paljon, ettĂ€ lĂ€hetti minut Herran Kirkkoon ja muovasi minut lapsekseen. 1. Joh. 4:7-8: ” Rakkaani, rakastakaa toinen toistanne, sillĂ€ rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillĂ€ Jumala on Rakkaus.”

 

Sain kielillÀ puhumisen lahjan heti ensimmÀisenÀ pÀivÀnÀ kirkossa. Kun keskityin rukoukseen, koin tulikasteen pastorin pÀivÀrukouksen aikana. Olen myös saanut ottaa vastaan tanssin PyhÀssÀ HengessÀ. TiedÀn, ettÀ pastorin vaimolla ja vanhemmalla siskollani on tÀmÀ lahja. KÀteni liikkeet, askeleet jne. eivÀt ole tahtoni mÀÀrÀÀmiÀ, vaan ne tekee PyhÀ Henki. Tanssiessani PyhÀ Henki johtaa vapaasti kaikkia ruumiini liikkeitÀ. Sitten ruumiistani tulee tulipallo. Herra ja PyhÀ Henki ovat lohduttaneet haavoitettua sieluani. Jumala ei ole hylÀnnyt minua suruuni eikÀ hÀmmennykseen. HÀn on taannut minulle erikoisarmonsa. Siskollani on vain yksi lahja, PyhÀ tanssi. Jumalan myötÀelÀvÀn huolenpidon vuoksi HÀn on taannut minulle monia erilaisia lahjoja. Olen saanut kielet, kielten selityksen, profetian, lÀpinÀkemisen, PyhÀn tanssin ym. HÀn antoi ne minulle yhden kerrallaan.

 

Kuten pastori oli varoittanut minua, minua testattiin valtavasti monin tavoin kun hengelliset silmĂ€ni avattiin ja sain lahjat. Demoneja astui sisÀÀn ruumiiseeni ja kidutti minua. Koska uskoni on heikko, kaaduin helposti ja murjotin usein. Annoin pastorille, vaimolleen ja seurakuntalaisille kovia aikoja. Minulla oli epĂ€kiitollinen asenne heitĂ€ kaikkia kohtaan. Olin aina halunnut tulla rakastetuksi Herran taholta, mutta en ollut ikinĂ€ tehnyt mitÀÀn erikoista HĂ€nen hyvĂ€kseen. Siksi olin tullut Ă€rtyneeksi ja mustasukkaiseksi. Kuitenkin toimeni olivat avanneet minussa demoneille reittejĂ€, joita pitkin ne hyökkĂ€sivĂ€t. Rikoin usein jumalanpalveluksen virran, ”flown” . TiedĂ€n, ettĂ€ minun pitÀÀ olla varovaisempi ja nöyrempi kun saan lisÀÀ henkilahjoja ja kun hengelliset silmĂ€ni avautuvat enemmĂ€n. Olen oppinut tajuamaan tĂ€mĂ€n asian, koska se on syvÀÀn uurrettu sydĂ€meeni.

 

Ne kirkon jĂ€senet, joiden hengelliset silmĂ€t eivĂ€t vielĂ€ olleet auki, sanoivat yhteen ÀÀneen: ”Miksi toisten jĂ€senten hengelliset silmĂ€t avataan melkein heti, kun he tulevat kirkkoon, kun taas toisten silmĂ€t eivĂ€t niin vain avaudukaan? Olemme rukoilleet pitkÀÀn eikĂ€ mitÀÀn tapahdu. Miksi?” Kun ihmiset valittivat ja nurisivat, tulin nöyrĂ€ksi. Kaduin kaikkea ajattelematonta kĂ€ytöstĂ€ni, nyt ponnistelen, kilvoittelen. Fil. 2:2-4: ” 
niin tehkÀÀ iloni tĂ€ydelliseksi niin, ettĂ€ ajattelette samoin, ettĂ€ teillĂ€ on sama rakkaus, ettĂ€ teillĂ€ on sama henki ja ettĂ€ teillĂ€ on yski ja sama ajatus, ettekĂ€ tee mitÀÀn riidanhalusta tai turhan kunnian pyynnöstĂ€, vaan ettĂ€ nöyryydessĂ€ pidĂ€tte toista parempana kuin itseĂ€nne ja ettĂ€ katsotte, ette vain omaa etuanne, vaan jokainen toistenkin parasta.”

 

Oh, Seung Young

 

 Demonit seisoivat etuoven edessĂ€

 

MinÀ rakastan rukoilla kirkossa enemmÀn kuin olla koulussa tai kotona. Ei kotikaupungissani eikÀ muuallakaan ole samanlaista kirkkoa kuin Herran Kirkko, jossa pidetÀÀn jumalanpalveluksia pÀivittÀin. Kuitenkin öiset rukoukset, joissa tehdÀÀn itkun kera parannusta, vapauttavat minut kaikesta koulun ja kodin aiheuttamasta stressistÀ.

 

ErÀÀn kokoöisen rukouskokouksen jĂ€lkeen aamu sarasti, kun tulin kotiin. SinĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ minua odotti kotona ainutlaatuinen tapahtuma. Tavallisesti pelkÀÀn katsoa kauhuelokuvia, erityisesti niiden aaveita. Aaveiden joukossa minua pelottaa eniten erĂ€s nuori tyttö. HĂ€n on erittĂ€in kuuluisa ja hyvin tunnettu korealaisessa kansantaruston aaveena kauhufilmeissĂ€. Kun saavuin kotini eteen, nousin portaita, jotka vievĂ€t ylös ulko-ovelle. Oman huoneeni ovi on portaiden ylĂ€pÀÀssĂ€. Melkein pyörryin , kun nĂ€in demonin seisovan oveni edessĂ€. Muutama pĂ€ivĂ€ aikaisemmin kuulin, ettĂ€ tunnettu elokuvanĂ€yttelijĂ€ oli tehnyt itsemurhan. Demoni nĂ€ytti tĂ€smĂ€lleen tuolta itsemurhan tehneeltĂ€ filmitĂ€hdeltĂ€. Aaveella oli valkoinen puku ja pitkĂ€t, suorat hiukset ikÀÀn kuin ne olisivat huojuneet tuulessa. Se pelĂ€stytti minua katsoen uhkaavasti ja sanoi: ”Seung Young, MenkÀÀmme helvettiin! MinĂ€ lĂ€hetĂ€n sinut helvettiin!” Olin niin sĂ€ikĂ€htĂ€nyt ja peloissani, ettĂ€ hyydyin siihen paikkaan. HetkessĂ€ demoni muuttui nuoren tytön hahmoon, kohotti molemmat kĂ€tensĂ€ korkealle ilmaan ja lensi kovaa minua kohti. Se lensi ukkosen nopeudella. SillĂ€ oli terĂ€vĂ€t hampaat ja kynnet. Kun se teki hirveitĂ€ ÀÀniĂ€, minĂ€ huusin: ”PyhĂ€ tuli! poistu! Jeesuksen nimessĂ€!” Kun huusin sille, se ei hevin poistunut, vaan sen sijaan hyökkĂ€si kohti!

 

Demonin silmĂ€t olivat vinossa kasvojen toiselle puolelle ja sen hampaat olivat kuin hain. Verta oli sen silmissĂ€ ja suussa. Se nĂ€ytti paljon pelottavammalta kuin TV- hahmonsa. Muita demoneja tuli apuun. Yksi nĂ€ytti kiviseltĂ€ buddhamunkilta, muut viisi julmilta viikatemiehiltĂ€. Buddhistilla oli tosi pitkĂ€t hiukset.  Jokainen hius vÀÀntelehti ja kiemurteli kuin kÀÀrme. Vaikka olin pelĂ€stynyt ja kauhuissani, jatkoin heidĂ€n tarkkailuaan. Buddhistin pÀÀ muistutti minua Meduusan pÀÀltĂ€, koska jokainen hius jatkoi kiemurteluaan kuten pieni kÀÀrme. Se nĂ€ytti tosi karmivalta.

 

Kun hyökkĂ€sin nuorta tyttödemonia vastaan PyhĂ€llĂ€ Tulella, demoni kykeni vĂ€istelemÀÀn tulen nopeilla liikkeillĂ€. Kivibuddhisti, joka myös avusti tyttöÀ, hyppeli tytön edessĂ€ ja hyökkĂ€si kimppuuni. Se ampui kaksi valonsĂ€dettĂ€ silmiĂ€ni kohti. ValonsĂ€teet tulivat sen  silmistĂ€. Sen valonsĂ€teiden nopeus oli laser-valoa nopeampi. Kun sain tuosta sĂ€teistĂ€ osuman, kaaduin taaksepĂ€in ja kompuroin alas portaita.

 

Kun Ă€itini kuuli poikansa putoavan portaita alas, hĂ€n riensi ovelle. HĂ€n oli tosi yllĂ€ttynyt ja huusi: ” Voi Seung Young! MitĂ€ sinulle on tapahtunut? Miksi makaat maassa? ” Sitten hĂ€n auttoi minut sisĂ€lle. MinĂ€ selitin, ettĂ€ oveni edessĂ€ seisoi kaksi demonia ja kuinka ne hyökkĂ€sivĂ€t minua kohti aiheuttaen kaatumisen ja putoamisen portaissa. Äitini nuhteli minua ja ajatteli minun puhuvan hölynpölyĂ€:  ”MitĂ€? MitĂ€ oikein puhut? Sinun puheessasi ei ole jĂ€rjen hĂ€ivÀÀ. ÄlĂ€ puhu joutavia!  Tule jĂ€rkiisi? ”

 

Kun valmistelin nukkumaan menoa, kokosin mieleni ja ruumiini. Kuitenkin demonit hyökkĂ€sivĂ€t jĂ€lleen. ÄkkiĂ€ alkoi kirjoja irrota hyllystĂ€ ja niitĂ€ putoili yksi kerrallaan. Kirjahyllykkö alkoi jysĂ€hdellĂ€ ja pomppia. Olin tosi pelĂ€stynyt niin etten voinut sietÀÀ sitĂ€. Kohtaus oli kuin kauhuelokuvasta. En halunnut hĂ€vitĂ€ taistelua ja niinpĂ€ ammuin PyhÀÀ Tulta kohti pahoja henkiĂ€. Ne alkoivat kukistua. SillĂ€ hetkellĂ€ Ă€itini tuli huoneeseen ja alkoi nuhdella minua: ” MitĂ€ sinĂ€ oikein teet?  Sinunhan pitĂ€isi nukkua. Miksi lattialla on tuollainen lĂ€jĂ€ kirjoja? Siivoa tĂ€mĂ€ sotku, heti!” JĂ€lleen selitin, ettĂ€ pahat henget hyökkĂ€sivĂ€t. Mutta Ă€iti vastasi: ” MitĂ€ sinĂ€ oikein puhut? Siivoa ja mene nukkumaan!” Kun Ă€iti nuhteli minua, demonit ilkkuivat ja naureskelivat minulle kun ne odottivat huoneen nurkassa: ” NĂ€ethĂ€n – kuka tuota tarinaa uskoisi? ”

 

Sen jÀlkeen kun hengelliset silmÀni avattiin rukouksessa, koen ainutlaatuisia ilmiöitÀ koko ajan. Veli Yong Sup ja Joosef ovat kokeneet samanlaisia. Veli Joosef on kokenut paljon enemmÀn kuin minÀ ja hÀn opettaa ja neuvoo, kuinka kohdataan pahoja henkiÀ. Rukouskokousten jÀlkeen Joosef saattaa minut kotiin. Tunnen oloni aina turvalliseksi. On hiukan outoa havaita, ettÀ demonit pelkÀÀvÀt Joosefia. Milloin tahansa Joosef tulee paikalle, demonit pakenevat lentÀmÀllÀ pois.

 

Tuon vĂ€likohtauksen jĂ€lkeenkin monenlaiset demonit ovat ilmestyneet kotini edessĂ€. MinĂ€ huudan PyhÀÀ Tulta taistelujen aikana. PyhĂ€ tuli polttaa demonien ruumiita, mutta ne eivĂ€t hevin silti vetĂ€ydy. Mutta ne kyllĂ€ kirkuvat kovissa tuskissaan. Julma viikatemieskin ilmestyi ja uhkasi minua. HĂ€n sanoi: ” MinĂ€ raahaan sinut helvettiin.”  LisĂ€ksi demonit voivat hĂ€lyttÀÀ apuvoimia ja lisÀÀ demoneja saattaa yhtyĂ€ taisteluun minua vastaan. Erityisesti ne tekevĂ€t tĂ€mĂ€n, kun nĂ€yttĂ€vĂ€t olevan tappiolla.

 

Aluksi olin niin sÀikky ja helposti jÀrkyttyvÀ, niin ettÀ melkein pissasin housuun. Nyt kun taistelen pahoja henkiÀ vastaan joka pÀivÀ, olen tullut immuuniksi pelolle ja olen vahvistunut. En enÀÀ pelkÀÀ niitÀ. Olen tullut ymmÀrtÀmÀÀn todella tÀrkeÀn pointin: Herra suojelee minua riippumatta siitÀ, nÀenkö HÀnet vai en. Ja kun joudun vaikeaan tilanteeseen, Herra on aina lohduttanut minua. Olen aina kiitollinen HÀnelle lohdutuksestaan . Myös olen oppinut ymmÀrtÀmÀÀn, ettÀ kun menen syvemmÀlle hengelliseen todellisuuteen, kohtaan monia erilaisia koettelemuksia, joita toiset eivÀt voi fyysisesti ymmÀrtÀÀ. Se oli vaikea taakka, melkein se ylitti kestokykyni. Mutta en ollut nÀissÀ koettelemuksissa yksin; pastori ja Joosef avustivat minua.

 

Ef. 6: 12: ” SillĂ€ meillĂ€ ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tĂ€ssĂ€ pimeydessĂ€ hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa”

   

Herra on aina paikalla, koska HĂ€n haluaa olla kanssani. Olenpa koulussa tai kotona, voin selvĂ€sti nĂ€hdĂ€ Herran tai kuulla HĂ€nen ÀÀnensĂ€ milloin vain kutsun HĂ€ntĂ€. Kuitenkin myös paholainen voi ilmestyĂ€ Herran hahmossa ja pastori on opettanut minua testaamaan henget Sanan mukaan. Joskus se on vĂ€hĂ€n Ă€rsyttĂ€vÀÀ ja ikĂ€vystyttĂ€vÀÀ, kun joka kerta pitÀÀ testata, kun Jeesus ilmestyy. Ongelma on sama kaikille uskoville kirkossamme, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu. HeidĂ€n kaikkien on testattava kaikki henget. Mutta kun teemme sitĂ€ lakkaamatta, demonit lopulta pakenevat. Kuitenkin ne taistelevat katkeraan loppuun asti ja jatkavat naamioitumistaan ja eksyttĂ€mistÀÀn jopa Jeesuksena esiintyen.  

 

Jotkut veljet ja minÀ olemme kuuliaisia pastorille ja me erotamme henget. Mutta on joitakin aikuisia, joiden hengelliset silmÀt on kyllÀ avattu, mutta ovat vÀsyneet erottamaan henkiÀ. Nyt he eivÀt tottele pastorin varoituksia eikÀ kehotuksia testata henget. Ne, jotka eivÀt olet testanneet henkiÀ, ovat lopulta tulleet eksytetyiksi ja vÀittÀneet saaneensa sanan Herralta. Kun Herran Kirkko on ollut asiassa eri mieltÀ, he ovat jÀttÀneet kirkon. Kun olen huomioinut noita kirkosta eronneita aikuisia hengellisillÀ silmillÀni, heidÀn ruumiinsa oli tÀynnÀ pahoja henkiÀ naamioituneina Jeesuksen hahmoon! Herra on nÀyttÀnyt minulle niiden muodot ja hahmot yksityiskohtaisesti.

 

TĂ€nÀÀn on sunnuntai. PĂ€ivĂ€jumalanpalveluksen jĂ€lkeen me vuokrasimme elokuvan ” Kristuksen passio”. Katsoimme sen kotona muiden seurakuntalaisten kanssa.

 

MinĂ€ nĂ€en aina Herran seisovan tai istuvan Ă€itini vierellĂ€. Kuten tavallista, HĂ€n istui Ă€itini vierellĂ€ ja katseli elokuvaa. Kun HĂ€n katseli kivun ja kĂ€rsimyksen nĂ€yttelemistĂ€, Herran kasvojen ilmeet ilmaisivat kĂ€rsimystĂ€. Kysyin Herralta: ”Herra! Herra! Milloin katsoit tĂ€mĂ€n elokuvan? ” Herra vastasi: ” MinĂ€ katsoin sen jo ennen kuin se tuli isojen teatterien levitykseen. ” Herran kasvojen ilme oli tĂ€ynnĂ€ surua ja vaivaa. EhkĂ€ se johtui oman kĂ€rsimyksen nĂ€kymĂ€n katselemisesta. Sitten nostin katseeni ja nĂ€in Jumalan Valtaistuimen. Vaikka en voinutkaan nĂ€hdĂ€ IsĂ€n kasvoja, saatoin tuntea raskauden Valtaistuimen ympĂ€rillĂ€. Kun jatkoimme elokuvan katsomista, Jeesus sanoi ja kysyi: ”MinĂ€ kĂ€rsin ja vuodatin niin paljon verta sinun tĂ€htesi. Varmista, ettĂ€ aina muistat Minua ja elĂ€ uskollista kristityn elĂ€mÀÀ!”

 

Rva Kang, Hyun Ja:

 

 Rouva Kang Hyun Jan rankka vierailu helvetissĂ€

 

Viime aikoihin asti Jeesus vei pastorin ja minut joka pÀivÀ helvettiin useiden kuukausien aikana. Nuo vierailut olivat rankkoja. pÀivittÀisinÀ vierailijoina olimme tulleet sÀÀnnöllisiksi matkalaisiksi. Vaikka hengelliset silmÀni eivÀt vielÀ ole auki, Pystyn silti elÀvÀisesti tuntemaan kivun fyysisen ruumiini kautta. Aistini olivat erittÀin herkÀt. Alun perin Herra antoi meidÀn tuntea kipua vain fyysisten aistiemme kautta. Syy siihen oli, ettÀ helvetti on hirvittÀvÀn pelottava ja julma paikka.

 

Kun aika kului, helvetin kokeminen tuli aste asteelta voimakkaammaksi ja elÀvÀmmÀksi. Kun hyönteiset, madot ja myrkylliset ötökÀt kiipesivÀt ihollani, minua alkoi kutista ja tunsin niiden kiemurtelun. Saatoin tuntea hyönteisten puremien kivun, joillakin oli terÀvÀt hampaat. Ruumiini paloiteltiin jÀttimÀisellÀ lihakirveellÀ. Saatoin tuntea kovan kivun kun koko ruumistani sÀrki. Raastava kipu levisi jokaiseen niveleen ruumiissani.

 

Pastorille kivut olivat vielĂ€ raastavampia. HĂ€n pyöri lattialla ja putosi korokkeelta huutaen tuskissaan. HĂ€nen oli vaikea hengittÀÀ. NĂ€ytti kuin hĂ€nen keuhkonsa olisivat olleet tĂ€ynnĂ€ limaa. Kun lopetimme rukoilemisen, me asetuimme vaaka-asentoon ja olimme poissa helvetistĂ€. Mutta heti kun aloimme taas rukoilla, olimme takaisin helvetissĂ€. Pastori ulvoi korokkeella ja minĂ€ voihkin kivuissa. MinĂ€ huusin suureen ÀÀneen: ” Herra! Herra! Miksi SinĂ€ kidutat meitĂ€ helvetissĂ€ niin julmasti? MeitĂ€ on kidutettu jo monta kuukautta nĂ€in! TĂ€stĂ€ lĂ€hin haluaisimme vierailla taivaassa. Ole hyvĂ€ !” Herra vastasi:   ” TeillĂ€ on yhĂ€ matkaa taivallettavananne. Kun jatkatte helvetin kokemista monta kertaa, te tulette rohkeammiksi ja uskonne kasvaa vahvemmaksi. Sen jĂ€lkeen kun avaan hengelliset silmĂ€nne, te tulette kykeneviksi kestĂ€mÀÀn sen kivun paljon helpommin ja siedĂ€tte kipua kuinka paljon tahansa. TĂ€mĂ€n prosessin lĂ€pi kĂ€yminen varustaa teidĂ€t kyvyllĂ€, pastorin ja sinut, todistaa monia hĂ€mmĂ€styttĂ€viĂ€ asioita sen jĂ€lkeen kun hengelliset silmĂ€nne avataan. SitĂ€ mukaa kun tulette herkemmiksi kivulle ja kipu vĂ€hitellen lisÀÀntyy ja tulee sietĂ€mĂ€ttömĂ€n musertavaksi, se tarkoittaa, ettĂ€ teidĂ€n hengelliset silmĂ€nne on avattu.”

 

Kidutus alkoi muuttaa rukous-asentoani. Minulla ei ollut enÀÀ voimaa nostaa kÀsiÀni rukouksen aikana. Kaikki voima ruumiistani oli mennyt. Lopulta kaaduin lattialle. Ajoittain isoja ja pieniÀ kÀÀrmeitÀ kiertyi ruumiini ympÀrille ja repi ihoani. Toisinaan erilaiset hyönteiset ja myrkylliset ötökÀt pistivÀt. MeitÀ myös ristiinnaulittiin helvetti-vierailuillamme. Me vaikeroimme tuskissamme ja ihmettelimme kuinka paljon enemmÀn kipua meidÀn olisi vielÀ kestettÀvÀ ja koettava. Ajatukset helvetistÀ ovat kauhistavia; se on ikuisen kidutuksen paikka, kidutuksen, jolla ei ole rajoja.

 

Herra lohdutti minua sanoen: ”PyhĂ€ Hyun Ja! TiedĂ€n, ettĂ€ piina on kova. ” Sitten HĂ€n kosketti ruumistani. Milloin vain HĂ€n koskettaa ruumistani, minĂ€ vapisen aivan kuin olisin saanut sĂ€hköiskun. Herra latasi minuun raakaa voimaa.

 

Dan. 10:18,19: ” Silloin kosketti minua jĂ€lleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua. HĂ€n sanoi: 'ÄlĂ€ pelkÀÀ, sinĂ€ rakastettu mies, rauha sinulle! Vahvistu! Vahvistu!' Niin hĂ€nen puhuessaan minulle minĂ€ vahvistuin ja sanoin: 'Puhukoon herrani, sillĂ€ sinĂ€ olet minua vahvistanut.' ”

 

                                         Pastori Kim:

 

 Hengellinen todellisuus ylittÀÀ mielikuvituksemme, SciFi–

          elokuvamme ja taistelulajien seikkailukuvaukset

 

Sen jÀlkeen kun olimme astuneet hengelliseen todellisuuteen, alkoi sattua hÀmmÀstyttÀviÀ ja erikoislaatuisia tapahtumia. Ne ovat mielikuvituksemme ulkopuolella. YleensÀ ihmiset haaveilevat ja kuvittelevat mielessÀÀn kaikenlaista. Sitten se luodaan ja nÀytellÀÀn elokuviksi. HeidÀn mielikuvistaan tulee nÀin todellisia kuvia. TehdÀÀn kÀsikirjoituksia mitÀ naurettavimmille elokuville. Se mitÀ nÀin tapahtuvan aivan silmieni edessÀ, oli ihan niin kuin nuo elokuvat, puhtaan fiktion kaltaista.

 

Joskus olen hĂ€mmentynyt. Joskus ajattelen, ettĂ€ olen itse mukana elokuvassa. Asiat, joita nĂ€en, ovat samanlaisia kuin monissa fantasia-elokuvissa, Sci-Fi tai taistelulaji-fantasioissa. Kuitenkin se, minkĂ€ selvĂ€sti koen todeksi, tapahtuu rukoillessamme pĂ€ivittĂ€in.  Ja pĂ€ivittĂ€in me epĂ€toivoisesti taistelemme demonien kanssa.  Aina selviÀÀ voittaja ja hĂ€viĂ€jĂ€. Hengellinen taistelu demonien kanssa ei ole vain selvÀÀ hengellistĂ€ todellisuutta; se on hyvin kĂ€ytĂ€nnöllistĂ€ ja lĂ€heisesti yhteydessĂ€ fyysiseen elĂ€mÀÀn. pienet lapset ja ne, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu, PyhittĂ€vĂ€t itsensĂ€ irti maallisista asioista. Mutta pastorina minĂ€ pidĂ€n erityistĂ€ huolta heistĂ€ pitĂ€mĂ€llĂ€ heitĂ€ lĂ€heisesti silmĂ€llĂ€. Kun nĂ€en nuorten ja aikuisten, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu, taistelevan demonien kanssa pĂ€ivittĂ€in, minĂ€ sanon: ” TĂ€tĂ€ vauhtia ehkĂ€ minĂ€ voin karkoittaa pahoja henkiĂ€ koko ikĂ€ni ja elĂ€mĂ€ni ehtoolla minĂ€ yhĂ€ karkoitan riivaajia.”  Olen ajoittain tuntenut hĂ€peÀÀ. Mutta milloin hĂ€peÀÀ olenkin tuntenut, Herra on antanut minulle voimaa. HĂ€n on suuresti lohduttanut minua ja kehottanut jatkamaan ja toteuttamaan kĂ€skyt, jotka HĂ€n on minulle antanut.

 

Kirkon jĂ€senet ja vaimoni keskustelivat. Tulin siihen mukaan kesken kaiken. Kirkon valot olivat niin kirkkaat, ettĂ€ nĂ€ytti kuin olisi ollut pĂ€ivĂ€nvalo yöllĂ€. Valot olivat niin kirkkaat, ettĂ€ ajattelin voivani nĂ€hdĂ€ pienet muurahaisetkin lattialla. ÄkkiĂ€ nĂ€in kaksi mustaa rottaa. SilmÀÀ rĂ€pĂ€yttĂ€mĂ€ttĂ€ tuijotin hurjasti rottia. SĂ€ikĂ€hdin ja huusin kovalla ÀÀnellĂ€: ”MitĂ€! Ohhoh – mitĂ€ tĂ€mĂ€ on? Todella?” Kirkon jĂ€senet ja vaimoni kysyivĂ€t: ”MikĂ€ on vialla, pastori? MitĂ€ se on? ”  MinĂ€ huusin: ”Tuolla on kaksi rottaa, jotka ovat tulleet pianon oikealta sivulta. Ne liikkuvat lattialla vasemmalle puolelle. Katsokaa!”  Kaikki vastasivat yhteen ÀÀneen: ” MitĂ€? MitĂ€ sinĂ€ olet katsomassa? Me emme nĂ€e mitÀÀn! Ohhoh - pastori! Lopultakin alat nĂ€hdĂ€ pahoja henkiĂ€!” Kirkko ja vaimoni olivat innostuneita. NĂ€in kahden rotan liikkuvan hitaasti ryömien lattian poikki. Ajattelin mielessĂ€ni: ”Ah, ehkĂ€ hengelliset silmĂ€ni alkavat avautua.”

 

                         PyhĂ€ Tulikaste taivaan tulitunnelissa

 

Mt. 3:11: ” MinĂ€ ( = Johannes Kastaja ) kastan teitĂ€ vedellĂ€ mielenmuutokseen, mutta se, joka minun jĂ€lkeeni tulee, on minua voimakkaampi, jonka sandaaleitakaan en ole kelvollinen kantamaan. HĂ€n kastaa teidĂ€t PyhĂ€llĂ€ HengellĂ€ ja tulella.”

 

                                                       Joosef:

 

Kun rukoilin kovaan ÀÀneen, Jeesus ilmestyi luokseni. Herra sanoi:       ”TĂ€nÀÀn otan pastori Kimin PyhĂ€n Leimuavan Tulen tunneliin.” Herra tarttui pastoria ja minua kĂ€destĂ€ ja menimme taivaaseen. Rukoilin korokkeella isĂ€n vieressĂ€ samalla kun yksityiskohtaisen tarkasti kerroin isĂ€lleni mitĂ€ tapahtui. Herra oli kĂ€skenyt minun kertoa kaikki  isĂ€lleni.

 

Kun saavuimme taivaaseen, Herra, isĂ€ni ja minĂ€ kĂ€velimme Jumalan Valtaistuimen eteen ja kumarsimme syvÀÀn. Sitten kĂ€velimme kohti tulitunnelia, joka oli tĂ€ytetty leimuavalla tulella tulikastetta varten. Me seurasimme Jeesusta. Herra oli vĂ€lissĂ€mme ja pastori ja minĂ€ pidimme Jeesusta kĂ€sistĂ€, ja me seurasimme hieman Jeesuksen perĂ€ssĂ€.  Jeesus sanoi isĂ€lleni: ”Pastori Kim, Pysy lujana ja valmistaudu uskoen!” Tunneli oli hyvin laaja, jopa valtava. En voinut nĂ€hdĂ€ sen loppupÀÀtĂ€. Kuumuus, joka lĂ€hti siitĂ€, oli hyvin kova. Sieluni tunsi sen sisĂ€llÀÀn. En voinut liikkua, hehku oli niin voimakas.

 

Jeesus sanoi: ”Joosef, sinĂ€ menet tunneliin seuraavalla kerralla. Nyt isĂ€si ja minĂ€ menemme sinne tĂ€nÀÀn. Joosef, odota ulkopuolella. NĂ€ytĂ€n sinulle tulitunnelin ulkopuoliset rakenteet. Havainnoi tarkasti! Sinun on selitettĂ€vĂ€ se pastori Kimille, niin ettĂ€ hĂ€n voi kirjoittaa siitĂ€ kirjaansa. Pastori Kimin ruumis tuntee vain lĂ€mmön ja hĂ€nen henkensĂ€ pystyy nipin napin kĂ€velemÀÀn eteenpĂ€in polttavan kuumuuden vuoksi. ”

 

 Tulitunnelin ulkoinen rakenne

 

Tunnelin ulkoinen muoto oli suorakaideputki. Sen koko oli valtava, kaiken mielikuvituksen ulkopuolella. NÀytti siltÀ, ettei sillÀ ollut loppua. Kaksi suunnattoman suurta enkeliÀ vartioi sisÀÀnmenoportin edessÀ. Enkelit nÀyttivÀt korkea-arvoisilta. NÀmÀ enkelit ovat ainutlaatuisia eivÀtkÀ he nÀyttÀneet muitten enkelien kaltaisilta, vaan he olivat kÀÀriytyneet tulivaippaan. He nÀyttivÀt tulen vartijoilta. Toinen ainutlaatuinen piirre oli se, ettÀ kun he pitivÀt miekkojaan, nekin leimusivat tulta. MielestÀni ne olivat samanlaisia tulisia miekkoja, joita on ollut Eedenin puutarhassa:

 

I. Ms. 3:24: ” HĂ€n karkotti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itĂ€puolelle kerubit sekĂ€ vĂ€lkkyvĂ€n leimuavan miekan vartioimaan elĂ€mĂ€n puun tietĂ€. ” 

 

TulienkeleillĂ€ oli valtavat siivet. Siivetkin nĂ€yttivĂ€t leimuavan tulta, mutta ne eivĂ€t palaneet eivĂ€tkĂ€ polttaneet. Tunnelin etuovi oli kuin helmiportti. Se oli pyöreĂ€. Ovikin leimusi tulta. Ovi pyöri sivulta toiselle, kun pallo avasi ja sulki oven. Kun ovi oli auki, tulen voima lankesi elĂ€vĂ€nĂ€ yllĂ€ni. EnkeleillĂ€ oli oven avain. Avain oli ristin muotoinen ja tulessa.  Kun enkeli asetti avaimen pesÀÀn ja kÀÀnsi sitĂ€, ovi avautui pehmeĂ€sti. Kun ovi avautui, perÀÀnnyin ja sanoin: ” Oh! On kuuma! Huu
!” Herra piti isÀÀni kĂ€destĂ€ ja he menivĂ€t tunneliin. Sen jĂ€lkeen kun isĂ€ni oli mennyt tulitunneliin, kuumuus oli siellĂ€ niin kova, ettĂ€ hĂ€n pomppi ylös-alas ja vapisi voimakkaasti.

 

Herra vĂ€hensi kuumuutta, koska isĂ€ni henki ei oikein kestĂ€nyt sitĂ€. Samaan aikaan kirkossa isĂ€ni oli fyysisesti korokkeella rukoilemassa. HĂ€n vaikersi ja puhui kielillĂ€: ” Ahhh, huu-kuumaa. Ohhh – sydĂ€meni rĂ€jĂ€htÀÀ! Joosef! Uh – Ah! SitĂ€ on vaikeaa sietÀÀ. Ahh!” Ja minĂ€ sanoin isĂ€lle: ”IsĂ€! Jeesus ja sinun henkesi astutte tulitunneliin nyt. Kun olet astunut tulitunneliin, et voi koskaan kÀÀntyĂ€ takaisin. Sinun on vain kĂ€veltĂ€vĂ€ eteenpĂ€in. Liiku eteenpĂ€in! Onneksi olkoon loppuun asti!”

 

                                      Tulitunnelin sisĂ€osat

 

Ulkoa tulitunneli oli suorakaideputki. SisÀosassa tuli paloi kierteen muotoisena ja jatkui sellaisena. SekÀ lattia ettÀ katto leimusivat tulta. Tunneli oli sananmukaisesti pÀtsi. KÀytÀvÀÀ ympÀröivÀt loputtomat tulikierteet. MielestÀni tunnelin lÀpikÀvely kestÀisi lukemattomia pÀiviÀ, jopa vuosia. Kun Jeesus piti pastoria kÀdestÀ, he kÀvelivÀt yhdessÀ tunneliin, mutta hetken kuluttua, Herra kÀveli takaisin yksin. Pastorin henki jatkoi kulkuaan eteenpÀin.

 

Kysyin Jeesukselta: ” Jeesus! Voinko minĂ€ mennĂ€ tunneliin? ”  Herra vastasi: ” SinĂ€ menet sinne ennen pitkÀÀ, mutta et vielĂ€. palvelijani pastori Kimin tĂ€ytyy ensin mennĂ€ sinne ja sitten PyhĂ€ Kang Hyun Jan. HĂ€nen jĂ€lkeensĂ€ on sinun vuorosi!” IsĂ€ni jatkoi kĂ€velyÀÀn yksin. Kun isĂ€ni kulki kaukana tunnelissa, en enÀÀ kyennyt nĂ€kemÀÀn hĂ€ntĂ€. Silloin pyysin Herralta: ” Rakas Jeesus! Koska isÀÀni ei enÀÀ nĂ€y, ole hyvĂ€ , nĂ€ytĂ€ minulle vielĂ€ yksi salainen huone.” Jeesus vastasi:                 ”MikĂ€pĂ€s siinĂ€! MinĂ€ nĂ€ytĂ€n. Olin jo ehdottamassa sitĂ€, kun ehdit jo kysyĂ€. Valmistaudu uskoen vahvasti. YmmĂ€rrĂ€tkö? ” Vastasin:                  ” Aamen!”

 

Jer. 33:3: ” Huuda minua avuksesi, niin MinĂ€ vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita et tiedĂ€. ”

 

 Aikaisemmin nĂ€kemĂ€ni huoneen vieressĂ€ on monia muita isoja ja pieniĂ€ tulitunneleita ja tulihuoneita. Pienet tunnelit ja huoneet olivat kuution muotoisia, isommat tunnelit ja huoneet suorakaideputkia. Kun ihminen kulkee tunnelin lĂ€pi, hĂ€n voi saada suunnattoman tulivoiman. Me voimme kĂ€yttÀÀ tuota voimaa Herran kanssa.                       

 

                             Pelastuksen kypĂ€rĂ€n salainen huone

 

Jeesus kutsui erÀÀn enkelin ja esitteli minut hĂ€nelle: ”Ota Joosef  salaiseen huoneeseen ja esittele sen esineet hĂ€nelle!”  Seurasin enkeliĂ€ ja hĂ€n vei. Hetken kuluttua saavuimme suunnattoman suuren rakennuksen luo. Se oli kuin vuori. Kuten tavallista, sisÀÀnkĂ€yntiĂ€ vartioi kaksi enkeliĂ€.  Kaksi vartija-enkeliĂ€ ja saatto-enkelini vaihtoivat pari sanaa ja he nyökkĂ€sivĂ€t toisilleen . Ne kaksi enkeliĂ€ toivat avaimen ja avasivat  oven.

 

”TÀÀllĂ€, PyhĂ€ Joosef, on paikka, jota olet ajatellut jo kauan. pelastuksen kypĂ€rĂ€n huone. Ole hyvĂ€ ja katsele ympĂ€rillesi niin paljon kuin haluat”. Enkeli opasti minua ympĂ€ri huonetta. Huoneen valo oli niin kirkasta ja voimakasta, ettĂ€ silmiini sattui. peitin molemmat silmĂ€ni kĂ€sillĂ€ni. pelkĂ€sin, ettĂ€ valo sokeuttaa minut. Kurkistelin varovasti sormien vĂ€listĂ€. Taivaassa on joka paikassa kirkkaana hohtava valo. Ajattelin usein, ettĂ€ taivas on valon esittelykeskus. TĂ€mĂ€ huone ei tehnyt poikkeusta.

 

Pelastuksen kypĂ€rĂ€t olivat eri mallisia ja –kokoisia. Oli myös tĂ€ysin samanlaisia. Jotkut olivat kuin kenraalien kypĂ€rĂ€t ja ne oli tehty kullasta. Jotkut muistuttivat tavanomaisia hattuja tai lakkeja ja niitĂ€ oli erimallisia ja –kokoisia. KypĂ€rĂ€t oli jĂ€rjestetty esiin nĂ€yttĂ€vÀÀn jĂ€rjestykseen. Minusta tuntuikin kuin olisin ollut nĂ€yttelyn esittelyssĂ€. KypĂ€rien lukumÀÀrĂ€ oli niin suunnaton, ettei niiden laskemisesta olisi tullut mitÀÀn. ”Enkeli! Keille annat nĂ€mĂ€?” Enkeli vastasi: ” NĂ€mĂ€ pelastuksen kypĂ€rĂ€t annetaan ihmisille, jotka uskovat Jeesukseen kaikesta sydĂ€mestÀÀn, mielestÀÀn ja sielustaan. Ihmiset, jotka kĂ€yvĂ€t hengellistĂ€ taistelua, saavat isommat, vahvemmat ja harvinaisemmat kypĂ€rĂ€t.”

 

Siirryin toiseen huoneeseen, vanhurskauden haarniska-huoneeseen. Huoneen ulkoinen rakenne muistutti edellistÀ. Huone oli tÀynnÀ kultaista vÀrisÀvyÀ. Se oli tÀynnÀ vanhurskauden haarniskoita.

 

 Salainen huone, jossa alttiuden kenkiĂ€ rauhan evankeliumille

 

Kolmannessa huoneessa olivat evankeliointikengĂ€t. Huoneen koko oli sama kuin edellisillĂ€. Se oli tĂ€ynnĂ€ kullanhohtoisia saappaita. Ne oli jĂ€rjestetty esille yhtenĂ€isesti. Kun katselin lukemattomia kenkiĂ€, huomasin niiden ainutlaatuisen tyylin.  Kysyin saattoenkeliltĂ€:               ” Enkeli, mitĂ€ nĂ€mĂ€ kengĂ€t edustavat? Ohhoh– niillĂ€hĂ€n on siivet molemmissa sivuissaan! ”  Enkeli selitti samalla kun katselin uteliaana ja innostuneena: ” Ahaa , PyhĂ€ Joosef, siivet ovat, jotta henkilö kykenee evankelioimaan. Kuka tahansa, joka innolla evankelioi ja saarnaa evankeliumia, saa evankeliointikengĂ€t, joihin on kiinnitetty siivet.” Saappaat, joissa oli siivet, oli erotettu tavallisista evankeliointi- kengistĂ€. Siivelliset oli sijoitettu huoneen toiselle sivulle. Nuo saappaat heijastivat niin paljon valoa,  ettĂ€ ne vĂ€lkkyivĂ€t. Sanoin itselleni, ettĂ€ minun tĂ€ytyy saada tuollaiset siivillĂ€ varustetut evankeliointi-saappaat. Uskottelin itselleni, ettĂ€ saisin ne. Saappaiden koko oli valtava, jotkut olivat erityisen suuria ja toiset taas erityisen pieniĂ€. Herra antaa niitĂ€ kunkin uskon mukaisesti. Jos rukoilee palavasti ja evankelioi, saa tĂ€llaiset kengĂ€t.

 

Sitten astuin totuuden vöiden huoneeseen. Huone muistutti edellisiÀ. Huone oli tÀynnÀ kunnian kirkkautta. Salaisiin huoneisiin on mahdotonta pÀÀstÀ, ellei ole sitÀ ennen lÀpÀissyt valmistavia vaiheita. Tunsin, ettÀ nuo esivalmistelut olivat liian monimutkaisia ja vaikeita. Sitten vierailin uskon kilpi- huoneessa. Raamatussa ei mainita uskon haarniskaa(???? KyllÀ mainitaan uskon kilpi./pp) Huone oli samanlainen kuin edelliset.

 

  Huone, jossa ovat marttyrien kruunut

 

Saattoenkeli sanoi: ”TĂ€llĂ€ kertaa otan sinut vĂ€hĂ€n erilaiseen huoneeseen kuin edelliset olivat. Seuraa minua tĂ€tĂ€ tietĂ€.”  Iloisena ja tĂ€ynnĂ€ uteliaisuutta seurasin. Ajattelin mielessĂ€ni: ” MinkĂ€laiseenhan huoneeseen hĂ€n nyt vie vierailulle? ” MietteissĂ€ni saavuimme pÀÀmÀÀrÀÀmme. Rakennuksen koko oli suurempi kuin aikaisempien rakennusten. Rakennus seisoi pitkĂ€nĂ€ ja loisteliaana. Sen kirkkauskin oli suurempi kuin edellisten rakennusten. Huusin hĂ€mmĂ€styneenĂ€:      ” Vau! MikĂ€ paikka tĂ€mĂ€ on? MitĂ€ tĂ€ssĂ€ huoneessa on? ”  Enkeli vastasi: ” Mene ja tarkista itse!” Teimme vĂ€lttĂ€mĂ€ttömĂ€t esivalmistelut- pÀÀsylupaselvityksen. Vartioivat enkelit olivat ÀÀrimmĂ€isen valppaita. Heti kun olin astunut sisÀÀn, hĂ€mmĂ€styin nĂ€kymÀÀ. Huoneen sisustus oli kunnioitusta huokuva ja erittĂ€in kirkas.

 

Saattajaenkeli puhui iloisena ja erittĂ€in innostuneena. En ollut ikinĂ€ ennen kuunnellut niin iloisesti puhuvaa enkeliĂ€: ” No niin, PyhĂ€ Joosef! TĂ€mĂ€ huone on kirkkaina hohtavien kruunujen paikka. Kruunut kuuluvat ihmisille, jotka ovat kokeneet marttyyrikuoleman Herran puolesta. Huoneeseen on sijoitettu myös tulevien marttyyrien kruunut. ” Huusin ja huokailin ihaillen: ” Vau! Tosi upeaa, enkeli! Vau! Katso tĂ€tĂ€kin! Tuo kruunu on erikoisen kirkas! Vau – minĂ€ todella haluan saada yhden, niin ettĂ€ voisin pitÀÀ sitĂ€ pÀÀssĂ€ni.” Marttyyreille ja tuleville marttyyreille valmistettavat kruunut ovat kaikki erilailla muotoiltuja ja eri mallisia. MitkÀÀn eivĂ€t ole samanlaisia. Kruunut ovat paljon kauniimpia kuin maallisten kuninkaitten kruunut. Ne nĂ€yttivĂ€t suurenmoisilta ja vaikuttavilta. NiitĂ€ on mahdotonta kuvailla monillakaan sanoillani.

 

Huone, jossa on PyhÀn Hengen YhdeksÀn Lahjaa

 

SiellÀ oli monia huoneita tuhansin ja kymmenin tuhansin lahjoin. Ajattelin, ettÀ Korinttolaiskirjeen 12. luvussa oli vain yhdeksÀn lahjaa. Olin yllÀttynyt nÀhtyÀni suunnattoman mÀÀrÀn erilaisia huoneita lahjoineen. Jeesus ja PyhÀ Henki selittivÀt, ettÀ Raamattu on dokumentoinut vain edustavat, tyypilliset lahjat ja se pitÀÀ paikkansa. Jeesus takaa ja antaa meille lahjat, joskus PyhÀ Henki. Herra nÀytti sitten minulle joitakin huoneita, joissa oli PyhÀn Hengen yhdeksÀn lahjaa. Mutta Herra sanoi, ettÀ HÀn nÀyttÀÀ ne vÀhitellen ajan kanssa yksi kerrallaan myöhemmin. MinÀ saan dokumentoida ne yhdeksÀn lahjaa PyhÀltÀ HengeltÀ, ja huoneet, jotka minulla oli ollut etuoikeus nÀhdÀ.

Sairaita parantava huone

 

Herran kĂ€skystĂ€ enkeli tuli saattamaan minua. Seurasin enkeliĂ€ minne hĂ€n vei. En tiennyt, oliko talon sisĂ€llĂ€ monia erilaisia huoneita sairaiden parantamiseen. Kun saavuin yhden huoneen eteen, olin jĂ€rkyttynyt sen koosta ja mittasuhteista. Jatkoin hĂ€mmĂ€styksestĂ€ huudahtelemista huoneen suunnattomuudesta ja arvokkaasta ulkonÀöstĂ€ : ”Vau – se on hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€! Vau! Vaikuttava!”  Kuten tavallista, kaksi enkeliĂ€ seisoi vartiossa ovella. Enkelien puku oli aivan erityislaatuinen. He kantoivat Jumalan tĂ€yttĂ€ sotavarustusta, pelastuksen kypĂ€rÀÀ, sota-asu peitti heidĂ€t kokonaan, en nĂ€hnyt mitÀÀn aukkoa enkĂ€ heikkoutta. Punainen risti nĂ€kyi pelastuksen kypĂ€rĂ€n keskellĂ€. Alueella, jossa oli punainen risti, nĂ€ytti olevan tuoretta verta. Vanhurskauden haarniskassa oli myös punainen risti.

 

Haarniskan risti oli tosi suuri. Miekan kahva oli myös ristin muotoinen. Kahvassa oli myös verta. Kirkas, kellanpunainen liekki leimusi miekan kÀrjen ympÀrillÀ.

 

Enkelit ja minÀ nyökkÀsimme toisillemme tervehdykseksi. SisÀÀnkÀynnin keskiosassa oli punainen risti. Ovat aukenivat automaattisesti sivuille ja valtaisa kirkas valo tulvahti ulos niin ettÀ olin menettÀÀ tajuntani. Mutta kuten tavallista, seisoin kuin ÀllikÀllÀ lyötynÀ nÀkymÀn edessÀ. Mieleni hyrrÀsi samaan aikaan huolissaan siitÀ, ettÀ unohtaisin kaiken mitÀ olin nÀhnyt. Kaikki taivaan nÀhtÀvyydet ovat niin spektaakkelimaisia, ettÀ miten niitÀ voisi kuvata maan kielin? Kun nÀin taivaassa monia paikkoja, olin joskus unohtanut mitÀ olin nÀhnyt. Onneksi Herra auttoi minua muistamaan useimmat nÀkemistÀni asioista.

 

Verijoki huoneessa, joka parantaa sairaat

 

Heti kun astuin sairaiden parantamisen huoneeseen, nĂ€in valtaisan joen, jossa virtasi veri. Se oli mielikuvitukseni ulkopuolella. Joki aaltoili rauhallisesti. Vaikka joki oli verta, en pelĂ€nnyt enkĂ€ sĂ€ikkynyt . pĂ€invastoin, halusin nopeasti hypĂ€tĂ€ siihen. Uteliaisuus yllytti minua hyppÀÀmÀÀn. Ajattelin heti, ettĂ€ jos hyppÀÀn verijokeen, kaikki sairauteni parantuvat. Koska Jeesus tiesi ajatukseni, HĂ€n sanoi: ”Totta se on, Joosef. TĂ€mĂ€ on minun vereni paikka, veren, joka pesee pois synnit ja parantaa kaikenlaiset sairaudet. Milloin vain sielut maan pÀÀllĂ€ valittavat tuskissaan ja jos he rukoilevat minua ikĂ€vöiden ja kaivaten, MinĂ€ vuodatan heihin verta, joka auttaa heitĂ€.” 

 

1. Joh. 1:7-9: ”Mutta jos me vaellamme valkeudessa niin kuin HĂ€n on valkeudessa, meillĂ€ on yhteys keskenĂ€mme, ja Jeesuksen Kristuksen, HĂ€nen poikansa, veri puhdistaa meidĂ€t kaikesta synnistĂ€. Jos sanomme, ettei meillĂ€ ole syntiĂ€, eksytĂ€mme itsemme, eikĂ€ totuus ole meissĂ€. Jos tunnustamme syntimme, hĂ€n on uskollinen ja vanhurskas, niin ettĂ€ HĂ€n antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidĂ€t kaikesta vÀÀryydestĂ€.”   

 

Tulinen kuumuus tuli joen pinnalta. Pinta oli peitetty leimuavalla tulella ja sĂ€hköisyydellĂ€. Kun elĂ€vĂ€sti sain tĂ€mĂ€n nĂ€hdĂ€, huusin jatkuvasti ihaillen ja huokaillen: ”MitĂ€? Kuinka tĂ€mĂ€ voi olla mahdollista? ”   En tiedĂ€ miten olisin kuvaillut tuota nĂ€kymÀÀ. Öljy ei sekoitu veteen ja yleensĂ€ öljy kelluu veden pinnalla. Kerran nĂ€in veden pinnalla palavan suuren tulen. Se oli valtamereen vuotanutta öljyĂ€. TĂ€mĂ€ nĂ€ytti samanlaiselta tapahtumalta, leimuava tuli paloi verijoen ylĂ€puolella. Ainoa ero oli, ettĂ€ tulesta ei tullut mitÀÀn savua eikĂ€ myrkyllisiĂ€ palamiskaasuja. Joki oli Ă€yrĂ€itÀÀn myöten verta tĂ€ynnĂ€. Joen törmillĂ€ oli muurit. En voinut ymmĂ€rtÀÀ, miksi joen törmillĂ€ oli muurit, jotka oli peitetty sĂ€hköisyydellĂ€ ja raivoisalla tulella. Maallisella rajoitetulla sanavarastolla en voi kuvata mitĂ€ nĂ€in. Yksi asia on varma. Kykenin huutamaan hĂ€mmĂ€styksestĂ€ : ” Vau! Kuinka tĂ€mĂ€ on mahdollista? Kuinka PyhĂ€ tuli ja sĂ€hkö voivat palaa verijoen pinnalla?” 

 

Silmieni edessĂ€ avautuva nĂ€kymĂ€ otti minut valtoihinsa. Se oli sanoinkuvaamatonta. Kun rukoilin, huusin Herralle: ” Herra! Herra! Salli minun sukeltaa verivirtaan! ”  Mutta Herra vastasi kuuluvalla ÀÀnellĂ€: ” Joosef! Ei ole sinun aikasi. Kun sinun aikasi tulee, kykenet menemÀÀn jokeen. Sen tĂ€hden, rukoile palavasti!” Olin nĂ€hnyt jotain ainutlaatuista: nĂ€in tulen, PyhĂ€n sĂ€hköisyyden, ja kallisarvoisen veren yhdessĂ€ suihkuamassa taivaalle ja putoamassa takaisin alas. Mutta kun ne putosivat alas, elementit muuntuivat kallisarvoisiksi kiviksi ja putosivat maapallolle. Saavuttuaan maapallolle ne ilmenivĂ€t vastauksina uskovien Pyhien rukouksiin.

 

Ylistyksen ja palvonnan huone

 

JĂ€tin paranemisen huoneen ja kĂ€velin ulos saattaja-enkelin kanssa. Olin utelias tietĂ€mÀÀn, mihin enkeli veisi minut seuraavaksi. pitkĂ€n kĂ€velyn jĂ€lkeen aloin kuulla kauniita musiikki-instrumenttien sointuja ja ylistystĂ€. Enkeli sanoi innoissaan: ” Hienoa. Olemme lopultakin saapuneet sinne, missĂ€ PyhĂ€n Jumalamme ylistys- ja palvontahuone sijaitsee. Sitten enkeli tanssi iloisesti. Tanssin enkelin kanssa. Tanssiessani sydĂ€meni oli tĂ€ynnĂ€ kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Huone tĂ€yttyi palvonnasta ja ylistyksestĂ€. Se oli mahtavaa ja juhlallista. Kuten muitakin huoneita, enkelit vartioivat sisÀÀnkĂ€yntiĂ€.

 

Huoneen ulkoinen muoto nĂ€ytti puhallin- instrumenteilta, kuten trumpetilta. Huoneen koko ylitti kaiken mielikuvituksen. En ikinĂ€ ollut ennen nĂ€hnyt niin isoa trumpetin muotoista huonetta. ”Vau! Vau! HĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ!” Olin vaikuttunut ja leukani loksahtivat ammolleen hĂ€mmĂ€styksestĂ€. Vartija-enkelit sisÀÀnkĂ€ynnillĂ€ nauroivat reaktiolleni ÀÀneen ja sanoivat: ” PyhĂ€ Kim Joosef, ole hyvĂ€ ja astu sisÀÀn vain!” KĂ€velin lĂ€hemmĂ€ksi enkeleitĂ€ katsoakseni heitĂ€ tarkemmin. He pitivĂ€t yllÀÀn tĂ€yttĂ€ sota-asua. ElĂ€vĂ€ ristinmerkki oli heidĂ€n kypĂ€rissÀÀn ja haarniskoissaan.

 

Aluksi kulkutie ylistyshuoneeseen tuntui kapealta, mutta kun pikku hiljaa etenin, polku leveni ja piteni. Kun tulin tien loppuun, se oli tullut hyvin leveĂ€ksi ja huoneen katto kohosi taivaalle. Olin saapunut avoimelle kentĂ€lle. Se oli valtava, isompi kuin mikÀÀn urheiluareena maan pÀÀllĂ€. Avoimella kentĂ€llĂ€ moni sielu ylisti Herraa.  Ilmassa lensi lukematon mÀÀrĂ€ enkeleitĂ€ puhaltaen trumpetteihin. He ylistivĂ€t vapaasti.

 

Ylistyksen ÀÀni kaikui loputtomasti.  Koko ajan paikasta oli yhteys IsĂ€n Jumalan Valtaistuimelle. LisĂ€ksi ylistyksen ÀÀni tulvi ja peitti  koko taivaallisen taivaan. Huoneen sisusta oli koristeltu monin arvokkain jalokivin kuten smaragdein ja timantein. Ne olivat kaikenvĂ€risiĂ€. Kirkkaat valot heijastuivat kivestĂ€ toiseen ja olin erittĂ€in vaikuttunut nĂ€kemĂ€stĂ€ni. Jokainen tĂ€hĂ€n huoneeseen astuva antaa kunnian IsĂ€ Jumalalle HĂ€ntĂ€ ylistĂ€en ja tanssien.

 

Ps. 149:1-5: ” Halleluja! Veisatkaa HERRAlle uusi virsi; ylistysvirsi HĂ€nelle Pyhien seurakunnassa. Iloitkoon Israel tekijĂ€stÀÀn, Siionin lapset riemuitkoon kuninkaastaan. YlistĂ€kööt he karkeloiden HĂ€nen nimeÀÀn, soittakoot kiitosta HĂ€nelle tamburiineilla ja lyyroilla. SillĂ€ HERRA on mieltynyt kansaansa. HĂ€n kaunistaa nöyrĂ€t autuudella. Iloitkoot PyhĂ€t kunniassa ja riemuitkoot vuoteissaan. ”

 

KesÀkuun 22, 2005, Keskiviikko

 

Apt. 10:3-5: ” HĂ€n nĂ€ki selvĂ€sti nĂ€yssĂ€, noin yhdeksĂ€nnellĂ€ tunnilla pĂ€ivĂ€stĂ€, Jumalan enkelin, joka tuli sisÀÀn hĂ€nen luokseen ja sanoi hĂ€nelle: `Kornelius!` TĂ€mĂ€ loi katseensa hĂ€neen ja sanoi pelĂ€styneenĂ€:   ` MikĂ€ on , Herra? `Enkeli sanoi hĂ€nelle: ` Rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistetuiksi Jumalan edessĂ€. LĂ€hetĂ€ nyt miehiĂ€ Joppeen noutamaan erĂ€s Simon, jota sanotaan Pietariksi. HĂ€n on majoittunut nahkuri Simonin luo, jonka talo on meren rannalla. HĂ€n sanoo sinulle, mitĂ€ sinun tulee tehdĂ€.`”

 

                                         Pastori Kim, Yong Doo:

 

                 Me kykenemme nĂ€kemÀÀn selvĂ€sti pahat henget

 

Kun nÀen pÀivittÀin nuorten kÀyttÀytymistÀ ja tapoja, tajuan usein asioita, joita tavalliset kristityt eivÀt ymmÀrrÀ eivÀtkÀ havaitse. Kun kuuntelen nuorten sanoja ja keskusteluja, en ole varma puhuvatko he fiktiota, tarinoita mielikuvituksestaan, tai SciFi- elokuvista. Ellei ole seuraamassa nuoria lÀheltÀ ja kokenut asioita henkilökohtaisesti, heitÀ on vaikeaa uskoa. Pastorina Herra on sallinut minun nÀhdÀ ja kokea nuorten nÀkemiÀ asioita askel kerrallaan, jotta ymmÀrtÀisin heitÀ. Kykenen ymmÀrtÀmÀÀn, ettÀ lasten on vaikeaa pitÀÀ uskonsa koska he elÀvÀt molemmissa todellisuuksissa, fyysisessÀ ja hengellisessÀ. Olen sangen ylpeÀ ja kiitollinen heistÀ samalla kun tunnen myötÀtuntoa heidÀn kamppaillessaan.

 

Aikuiset ovat taipuvaisia tuomitsemaan ja heidÀn epÀilynsÀ perustuvat siihen mitÀ he kokevat ja se taas perustuu heidÀn omiin nÀkökohtiinsa ja - kulmiinsa. NiinpÀ he usein he vetÀvÀt johtopÀÀtöksiÀ omien vinoutuneitten mielipiteittensÀ perusteella. TÀmÀ on syy, miksi Herra lÀhestyy viattomia lapsia ennemmin kuin aikuisia. Ja niin Herra tekee työtÀ ja ilmentÀÀ voimaansa lasten kautta. HÀn avaa monia polkuja ja yhteyksiÀ lasten kautta. Molemmilla puolilla on etuja ja haittoja, mutta aikuiset ovat usein juurtuneita omiin stereotypioihinsa ja omiin kokemuksiinsa. Aikuiset PyrkivÀt todentamaan, testaamaan, nuuskimaan perinpohjaisesti joka asian. Heti alussa aikuiset tarkastavat ja todentavat kÀsillÀ olevan kohteen / asian. Luulen, ettÀ se on osa syntistÀ luontoamme.

 

Lopulta Herra alkoi nĂ€yttÀÀ minulle lisÀÀntyvĂ€sti pahoja henkiĂ€. Herra avasi hengelliset silmĂ€ni. Aluksi en kyennyt nĂ€kemÀÀn selvĂ€sti, kuva oli samea. Mutta Herra auttoi minua asteittain niin ettĂ€ lopulta kykenin nĂ€kemÀÀn selvĂ€sti. En kuitenkaan kyennyt nĂ€kemÀÀn niin selvĂ€sti kuin nuoret kykenivĂ€t. Se oli aika ajoin turhauttavaa. Ennen nuoret, joiden hengelliset silmĂ€t oli avattu, huusivat yhteen ÀÀneen:      ” Pastori!  Kun katsot taivaalle fyysisin silmin, nĂ€et sinistĂ€. Mutta kun katsot sitĂ€ hengellisin silmin, se on syvĂ€n mustaa tĂ€ynnĂ€ lukemattomia paholaisia’!”   En ymmĂ€rtĂ€nyt aikaisemmin mistĂ€ he puhuivat, mutta nyt voin tuntea tuon todeksi.

 

Rukoiltuani kirkossa, menin kotiin levĂ€htÀÀkseni hetken. Silloin aloin nĂ€hdĂ€ demoneja. Demonien koko vaihtelee moskiitosta johonkin maapalloa suurempaan. Demoneja oli lukuisia ja erilaisempia kuin kukaan voi kuvitella. NiitĂ€ on kaikkialla, ne tĂ€yttĂ€vĂ€t ilman. Kun nĂ€in niitĂ€, huusin ÀÀneen:  ”Uuh – Ohhoh – Onpa niitĂ€ tosi  paljon – Uuh!”

 

Fyysisin silmin taivas nÀyttÀÀ kristallin kirkkaalta siniseltÀ, mutta hengellisin silmin taivas ei ole vain musta vaan pikimusta. Taivas oli tÀynnÀ lukemattomia pahoja henkiÀ, ne tÀyttivÀt joka tuuman siitÀ. Se oli tyrmÀÀvÀ kuva.

 

” Ah! Kuinka se voi olla mahdollista? On niin paljon pahoja voimia , jotka peittĂ€vĂ€t ja tĂ€yttĂ€vĂ€t taivaan!” Ajattelin, etten voi uskoa sitĂ€, mutta se oli tosiasia ja se tapahtui silmieni edessĂ€.

 

Kotini sisĂ€llĂ€ ja ulkopuolella ilmatila oli tĂ€ynnĂ€ pahoja voimia. Jos voisin selittÀÀ tai ilmaista demoniryhmiĂ€, voisin vain sanoa, ettĂ€ ne muistuttivat ankkaparvea. pahat henget kerÀÀntyivĂ€t kokoon jatkuvasti ja sitten taas hajosivat. Ne toistivat tĂ€tĂ€ kiireellĂ€. Huomasin  monta kertaa, ettĂ€ ne hyökkĂ€sivĂ€t kristittyjĂ€ kohti jĂ€rjestĂ€ytyneessĂ€ muodossa.

 

Kun katselin niiden strategiaa, huudahdin mielessĂ€ni: ”Ahaa – nĂ€in ne kukistavat kristityt! TĂ€llĂ€ tavoin demonit hyökkÀÀvĂ€t kristittyjen kimppuun! Kristityt ovat puolustuskyvyttömiĂ€, he ovat avuttomia, hajallaan! Miten? MitĂ€ minĂ€ voin tehdĂ€? ”  Kun mieleni laukkasi, tuhannet demonit, kĂ€rpĂ€siĂ€ pienemmĂ€t, joita tuskin nĂ€in, lĂ€hestyivĂ€t suutani ja nenÀÀni. Ne inisivĂ€t ympĂ€rillĂ€ni puhuen kauheita pilkkaavia sanoja: “ @#$%@#$! Me menemme ruumiiseeesi ja tapamme sinut. Me aiheutamme sairauden!” Kun ne yrittivĂ€t tulla ruumiiseeni suuni ja nenĂ€ni kautta, peitin ne vaistomaisesti kĂ€sillĂ€ni. Muistan kuinka nuoret peittivĂ€t suunsa ja nenĂ€nsĂ€ kun he kĂ€velivĂ€t ympĂ€riinsĂ€. Olin lopultakin ymmĂ€rtĂ€nyt, miksi he tekevĂ€t niin.

 

1. Pt. 5:8 : ” Olkaa raittiit, valvokaa. TeidĂ€n vastustajanne, perkele, kĂ€y ympĂ€ri, kuin karjuva leijona etsien, kenet saisi niellĂ€.”

 

Ef. 4:27: ” (ÄlkÀÀ antako auringon laskea vihanne yli) Ă€lkÀÀkĂ€ antako perkeleelle sijaa.”

 

Demonit yrittÀvÀt raivokkaasti mennÀ tiettyihin paikkoihin, kuten fyysisiin ruumiisiimme. Niiden ainoa intressi fyysisiin ruumiisiimme nÀhden on, ettÀ ne voivat siten tÀydellisesti hallita uhriensa elÀmÀÀ. Kun ne kerran ovat onnistuneesti juurtuneet henkilöön, sen jÀlkeen niillÀ on mahdollisuus alkaa vahingoittaa hÀnen sieluaan. Siksi niiden intohimoinen kohde ja tavoite on ihmisruumis. Jos meillÀ on jokin heikkous tai annamme niille oven ( suojauksestamme), ne kÀyvÀt sisÀlle ruumiiseemme sitÀ kautta. Kun uskovan ruumis on vallattu, pahat henget kykenevÀt aloittamaan hallintansa. Uskova on sen jÀlkeen taipuvainen lankeamaan asteittain uskonnollisuuteen (religion). Jos demonien valtaama uskova kokoontuu yhteen toisten samankaltaisten uskovien kanssa, jotka hekin ovat tulleet uskonnollisiksi (religious). He kokoontuvat itse asiassa Saatanan hyvÀksi ( they are actually assembling for Satan). Se on aivan itsestÀÀn selvÀÀ. Kristityt, jotka ovat huolettomia, piittaamattomia ja apaattisia, ovat tietÀmÀttömiÀ pahoista hengistÀ. He ovat tietÀmÀttömiÀ niiden strategioista, juonista, ja hankkeista. TÀmÀn tyyppiset kristityt mieluummin elÀvÀt helppoa, hedelmÀtöntÀ elÀmÀÀ.

 

2. Kor. 2:11: ” 
ettei Saatana pÀÀsisi meistĂ€ voitolle, sillĂ€ hĂ€nen juonensa eivĂ€t ole meille tuntemattomia. ”

  

Herra mainitsi kirjeessÀÀn Pergamonin seurakunnalle; Ilm. 2:13:           ”TiedĂ€n tekosi ja sen, missĂ€ asut, nimittĂ€in siellĂ€, missĂ€ on Saatanan valtaistuin, ja pidĂ€t nimestĂ€ni kiinni, etkĂ€ ole kieltĂ€nyt uskoa minuun niinĂ€kÀÀn pĂ€ivinĂ€, jolloin Antipas, uskollinen todistajani, tapettiin luonanne, siellĂ€, missĂ€ Saatana asuu. ”

 

Jotkut kutsuvat israelilaisia juutalaisiksi, mutta tosiasia on, ettĂ€ he ovat Saatanan seurakunta. MeitĂ€ kutsutaan joko Kirkoksi ( Church) eli kristityiksi, mutta tosiasia on, ettĂ€ jotkut ovat Saatanan seurakunta. Kun Jeesus puhui Tyatiran kirkolle, HĂ€n mainitsi ” Saatanan niin kutsutuista syvistĂ€ salaisuuksista”. Vaikka heidĂ€n ulkoinen olemuk-sensa oli kuten kristityillĂ€, heidĂ€n ruumiinsa ja sielunsa olivat Saatanan vallassa. On vaarallista, jos kristityt ovat pahojen henkien valtaamia, erityisesti, jos he ovat kirkon johtotehtĂ€vissĂ€. Asiat, jotka tulevat heidĂ€n mieleensĂ€ ja ajatuksiinsa, voivatkin olla luontaista petosta ja harhaa. LisĂ€ksi kaikki toiminta voi olla heidĂ€n omaa fyysistĂ€ organisointiaan, joka on taitavasti suunniteltu. Kokoontumalla omien ansioidensa ympĂ€rille ilman rukousta on erittĂ€in vaarallinen asia. pahojen henkien todellinen ulkonĂ€kö paljastettiin asteittain yksityis-kohtaisesti. Kun nĂ€in niitĂ€ niinkin usein, minun tĂ€ytyi pÀÀstĂ€ henkilökohtaisesti sellaiseen tilaan, jossa saatoin kerĂ€tĂ€ hengellistĂ€ voimaa. Vain hengellisellĂ€ voimalla saatoin tehokkaasti kohdata demonit. Vasta myöhemmin ymmĂ€rsin syyn hengellisten silmien avaamiselle. Kyky nĂ€hdĂ€ demonit on tĂ€rkeÀÀ. Kun tulevaisuus lĂ€henee, meitĂ€ valmistellaan valtavaa tulitaistelua varten. Nyt se on vasta alkua. Meille on todellisuutta se, ettĂ€ meidĂ€t on työnnetty  kokemaan taistelu etulinjoilla.

 

Ef. 6:16: ” Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet.” 

 

En ole koskaan nĂ€hnyt pahoja henkiĂ€ vasta kun tĂ€nÀÀn. TĂ€nÀÀn ne nĂ€yttĂ€ytyvĂ€t Herran Kirkossa ja kykenen aivan tarkasti nĂ€kemÀÀn niiden muodon ja olemuksen. Ne demonit, joita minĂ€ nĂ€en, ovat erilaisia nuorten tai muitten nĂ€kemiin verrattuina. ErÀÀllĂ€ demonien ryhmĂ€llĂ€ on hyvin sievĂ€, söpö ulkomuoto ja niillĂ€ on ohut karvoitus kasvoillaan. Ne ovat lyhyttukkaisia kuin jotkut ylĂ€-asteen tytöt. Yli 10 niitĂ€ oli kerÀÀntynyt kirkon nurkkaan ja ne yrittivĂ€t vĂ€ltellĂ€ minua. Ne juonivat kirkkoa vastaan. Ne kuiskailivat toinen toisilleen. Ajattelin mielessĂ€ni: ”MitĂ€? MitĂ€hĂ€n ne tekevĂ€t? MinkĂ€ kaltaisia demoneja ne ovat?”  Sitten osoitin niitĂ€ oikealla etusormellani ja sanoin: ” Hei, te siellĂ€! Tulkaa tĂ€nne! Kiireesti! Tulkaa tĂ€nne!”

 

Kun huusin niille, demonit nauroivat ja vastasivat: ”Ei! Ei! TiedĂ€mme, ettĂ€ huudat: `PyhĂ€ tuli `! Eikö vain? ” Koska saatoin nĂ€hdĂ€ heidĂ€t elĂ€vĂ€sti, olin hetken kahden vaiheilla olivatko he ihmisiĂ€ vai pahoja henkiÀ SilmĂ€ni aivan auki juoksin heitĂ€ kohti ja kiljuin: ” Hei! Ettekös tule sieltĂ€ tĂ€nne heti paikalla?” Ne huusivat ja sanoivat: ” Tuo Ă€pĂ€rĂ€      ( bastard) on tulossa meitĂ€ kohti! Kiireesti pois alta!”  Ne hajaantuivat nopeasti ja juoksivat pois. TĂ€mĂ€n tapauksen jĂ€lkeen kykenin nĂ€kemÀÀn monenlaisia pahoja henkiĂ€ eri muodoissaan ja hahmoissaan. Mutta joskus Herra salli minun nĂ€hdĂ€ vielĂ€ enemmĂ€n.

 

                                  Diakonissa Byun, Bong Yu

 

Herran  kĂ€skystĂ€ minun on dokumentoitava tĂ€mĂ€ vĂ€likohtaus tarkasti jopa henkilön nimeĂ€ myöten. Vaikkakin se, mitĂ€ minun tĂ€ytyy paljastaa, ei sovi sisĂ€llöllisesti tĂ€hĂ€n kohtaan vaan pitĂ€isi julkaista myöhemmin, Herra puhui minulle, ettĂ€ minĂ€ voin julkaista vĂ€likohtauksen diakonissa Byun, Bong Yun kanssa tĂ€ssĂ€ kohdassa kirjaa.

 

14. – 17.  Elokuuta 2006 johdin herĂ€tyskokouksia kirkossa Koreassa Je Jun saarella. Kirkon pastorin vaimo luki kirjan ” PyhĂ€llĂ€ tulella kastaminen”  ja pÀÀtti vierailla luonamme Herran Kirkossa. HĂ€n viipyi kolme pĂ€ivÀÀ. Herran Kirkossa pastorin vaimo koki PyhĂ€n tulen, PyhĂ€n sĂ€hköisyyden, ja nĂ€ki pahojen henkien olemuksen. Sitten hĂ€n kutsui perheemme, Joosefin, Joo Eunin, vaimoni ja minut heidĂ€n kirkkoonsa. Kuitenkin, koska olimme tosi kiireisiĂ€ omien ohjelmiemme ja pĂ€ivittĂ€isten rutiiniemme kanssa, kerroin heille, ettĂ€ oli mahdotonta vierailla heidĂ€n kirkossaan milloinkaan lĂ€hiaikoina. Mutta huolimatta vaikeasta taloustilanteestaan,  pastorin perhekunta kirkostaan ja heidĂ€n diakonissansa maksoi lentolippumme. Puolet kustannuksista maksoi meidĂ€n ja puolet heidĂ€n kirkkonsa. Niin kykenimme tekemÀÀn matkan Herran armosta.

 

Jeju- saaren kirkon ihmiset olivat ikĂ€vöineet hartaasti Jumalan armoa. Joka ilta 20 hengen ryhmĂ€ kokoontui rukoilemaan kirkkoon. Alun perin he suunnittelivat, ettĂ€ he pitĂ€isivĂ€t erityisen rukouskokouksen yhdessĂ€ meidĂ€n perheemme kanssa. Mutta sitten he pÀÀtyivĂ€t siihen, ettĂ€ se olisi vain muun pastorin ja diakonissan ja nĂ€iden perheiden kanssa. MinĂ€ ja vaimoni olemme olleet 21 vuotta naimisissa. Emme ole matkustelleet ikinĂ€ minnekÀÀn. Emme edes tehneet mitÀÀn honeymoon- matkaa. Kun nyt tarjoutui tilaisuus, pÀÀtimme tehdĂ€ pienen sight-seeing- retken Jejun saarella. Toinen pastori lupasi toimia matkaoppaana. Mutta sen sijaan, ettĂ€ olisimme pitĂ€neet pastorin ja diakonissan perheiden kanssa rukouskokouksen, Herra kĂ€ski meidĂ€n tavata kaikki seurakuntalaiset ja aloittaa  herĂ€tyskokous. Useimmat kirkon jĂ€senistĂ€ ikĂ€vöivĂ€t innokkaasti armoa ja he tulivat. Jejun saaren pastori oli ollut virassaan yhdeksĂ€n vuotta. HĂ€n johti paimenen virkaansa raskain sydĂ€min. HĂ€nen sydĂ€mensĂ€ oli ahdistunut ja tuskissa erÀÀn vanhemman ”isĂ€n” vĂ€liintulon ja despoottisen asenteen vuoksi. Ajoittain, kun pastori oli lopettanut saarnansa ja oli tulossa pois alttarilta, tĂ€mĂ€ vanhempi alkoi vĂ€itellĂ€ saarnasta ja sai pastorin pyytĂ€mÀÀn anteeksi koko seurakunnan edessĂ€. LisĂ€ksi tĂ€mĂ€ vanhempi nuhteli pastoria seurakunnan edessĂ€ vĂ€ittĂ€mĂ€llĂ€, ettei saarna ollut hyvĂ€. TĂ€mĂ€ vanhempi oli henkilökohtaisesti rakentanut kirkon ja pastorin asunnon kirkon viereen. TĂ€mĂ€ vanhempi oli ylivoimainen vastus. HĂ€n valvoi kirkon talousasioita ja teki operaatiot itsenĂ€isesti. Pastorin virka oli kuin tyhjĂ€ kuori. Kuitenkin Herra soi armon ja myötĂ€tunnon tĂ€lle kirkolle diakonissa Byun, Bong Yun  hahmossa.

 

ViimeisenÀ pÀivÀnÀ, klo 02 yöllÀ herÀtyskokouksessa diakonissa Byun ja hÀnen poikansa lopettivat rukouksen ja valmistautuivat lÀhtemÀÀn. HÀnen poikansa opiskeli lukiossa. SillÀ hetkellÀ Herra kosketti heitÀ minun kauttani. Herra paljasti kaikki ne demonit, jotka olivat salaa piileskelleet ja operoineet heissÀ.

 

Diakonissan aviomies sai syövĂ€n ja kĂ€rsi paljon. Diakonissa joutui hoitamaan miestÀÀn ja joutui hengelliseen uupumukseen siihen pisteeseen asti, ettĂ€ oli luovuttamassa. pyysin hĂ€ntĂ€ tulemaan alttarille ja saamaan vapautuksen. Koreassa on monia, joilla on riivaajien karkoittamisen virka, mutta he eivĂ€t tee työtÀÀn loppuun asti. He kyllĂ€ saavat demonit paljastumaan, mutta he eivĂ€t kykene suorittamaan karkoittamista loppuun asti.  Herran Kirkon jĂ€senien avulla diakonissassa olevat pahat henget paljastuivat. Demonien lukumÀÀrĂ€ oli suurempi kuin osasimme kuvitellakaan. Arvioimme sen karkeasti yli sadaksi miljoonaksi!  Niiden laskeminen oli hyödytöntĂ€. Luku oli liian suuri. Kun demonit oli ajettu pois, ne puhuivat kĂ€yttĂ€en saastaista kieltĂ€. Diakonissan vĂ€vyt ja miniĂ€t eivĂ€t uskoneet Herraan eikĂ€ sitĂ€, ettĂ€ pahoilla hengillĂ€ oli kyky vallata heidĂ€t. Vaikka emme voi uskoa kaikkea, mitĂ€ demonit suustaan pÀÀstivĂ€t, meidĂ€n oli oletettava, ettĂ€  heidĂ€n ruumiittensa ja sielujensa miehitys oli alkanut jo kauan sitten. Diakonissan avioliiton solmimisesta alkaen pahan voimat aiheuttivat konflikteja kaikissa asioissa. Kun ongelmia syntyi jatkuvasti, diakonissa Buyn oli aina rukoillut, pyytĂ€nyt, anonut, ja itkenyt polvillaan rukoillen.

 

Diakonissa Buyn oli aina toiminut Herran tahdon mukaisesti. Mutta hĂ€n ei enÀÀ kyennyt pitĂ€ytymÀÀn siinĂ€. HĂ€n oli saavuttanut kriittisen pisteen uskossaan ja hĂ€n oli kuivunut hengellisesti ja fyysisesti. HerĂ€tyskokous oli paljastanut syyn vĂ€symykseen. Pahat henget olivat hyökkĂ€yksellÀÀn aiheuttaneet hĂ€nen miehelleen syövĂ€n. Diakonissaa itseÀÀn vastaan hyökĂ€ttiin noina aikoina intensiivisesti. Monta demonia oli salaa hiipinyt hĂ€nen ruumiiseensa hĂ€nen itsensĂ€ siitĂ€ tietĂ€mĂ€ttĂ€. Sen seurauksena hĂ€n uupui tĂ€ysin. Pahat henget tulivat  hĂ€nen ruumiiseensa ja poistuivat siitĂ€ jatkuvasti. Pahat henget pitivĂ€t hĂ€nen ruumistaan kotinaan ja ne tulivat ja menivĂ€t miten niitĂ€ vain huvitti.

 

Demonit kykenevĂ€t pÀÀsemÀÀn ihmisiin tai vahingoittamaan ihmisiĂ€ kĂ€yttĂ€mĂ€llĂ€ petosta, joka perustuu ihmisen mielentilaan. Ei ollut vĂ€liĂ€ oliko ihmisen mieli heikko tai vahva, sopivaa petosta kĂ€ytetÀÀn oven avaamisessa mieleen.   MinĂ€ huusin ÀÀnekkÀÀsti: ” Hei! Te kaikki  saastaiset pahat henget, lĂ€htekÀÀ ulos hĂ€nestĂ€! Te, jotka piileskelette hĂ€nen sormiensa ja varpaittensa kynsien alla, lĂ€htekÀÀ ulos! NYT! MinĂ€ kĂ€sken teitĂ€ Jeesuksen nimessĂ€! pahat henget, jotka piileskelette sisĂ€elimissĂ€, sydĂ€messĂ€, munuaisissa, sappirakossa, suolistossa
sisĂ€lmyksissĂ€ – menkÀÀ ULOS! ”  Kun huusin, demonit kirkuivat ja antautuivat: ” Dzhii! pastori Kim , sinĂ€ Ă€pĂ€rĂ€! Kuinka sinĂ€ tiesit? Ugh! En voi uskoa tĂ€tĂ€! ” MinĂ€ jatkoin:  ”Kaikki pahat henget jotka piileskelette kapillaarisuonissa, solun tuman plasmassa, soluissa, silmissĂ€, nenĂ€ssĂ€ ja kurkussa – menkÀÀ ULOS! ”  pahat henget karjuivat: ” Ugh! Ne ovat löytĂ€neet meidĂ€t! ItsepĂ€inen Ă€pĂ€rĂ€!” Sitten ne lĂ€htivĂ€t.

 

Herra oli nĂ€yttĂ€nyt minulle kaikki piiloutuneet pahat henget, jotka olivat kĂ€tkeytyneinĂ€ paikkoihin, joita kukaan ei olisi voinut kuvitella. Ajoin ne kaikki ulos. Jokainen demoni oli lĂ€htenyt. TietĂ€mĂ€ttĂ€ni ja ymmĂ€rtĂ€mĂ€ttĂ€ni arkkienkeli Mikael oli tullut alas taivaasta. HĂ€n tuli ratsastaen valkoisella hevosella. HĂ€n oli sitonut kaikki pahat henget PyhĂ€n Hengen köydellĂ€ ja raahannut ne helvettiin. Jos meillĂ€ on mikĂ€ tahansa taipumus tehdĂ€ syntiĂ€, vaikka mielestĂ€mme kuinka pientĂ€, pahat henget voivat tunkeutua ruumiisiimme esteettĂ€. Jos uskovilla on tarpeetonta ahdistuneisuutta, huolestuneisuutta, pelkotiloja, syviĂ€ huokailuja murheittensa ja ahdistustensa ilmaisemisessa,  raivareita jne. , silloin nĂ€mĂ€ kĂ€ytökset aiheuttavat sellaisen kemiallisen reaktion, joka vetÀÀ puoleensa pahoja henkiĂ€. HeistĂ€ tulee kohteita.

 

Sitten demonit voimistavat pyrkimyksiÀÀn ja hyökkÀÀvÀt kimppuumme. Lopulta ne tunkeutuvat ruumiiseemme ja asettuvat mieleemme, ruumiiseemme ja sieluumme. Jos pahat henget ovat ruumiissamme, ne voivat aiheuttaa sellaisen yksinkertaisen asian kuten vilustumisen ja jopa parantumattoman taudin kuten pahanlaatuisen syövÀn. Ajan kuluessa pahat henget turhauttavat ihmisten mieliÀ ja ajavat heidÀt jopa tekemÀÀn itsemurhia. Ei kaikki sairastaminen ole pahoista hengistÀ, mutta olen tullut ymmÀrtÀmÀÀn kuinka elin voi infektoitua ja sairastua sen jÀlkeen kun ihminen on ollut vuosia terve. pahat henget voivat tunkeutua elimiin ja alkaa aiheuttaa tai pahentaa sairautta.

 

Pahat henget olivat tehneet diakonissasta hermostuneen ja heikon. HĂ€nen vaikea elĂ€mĂ€nsĂ€ köyhyydessĂ€ oli paljolti syynĂ€ hĂ€nen depressioonsa. Demonien suunnitelma oli, ettĂ€ hĂ€n tekisi lopulta itsemurhan, mutta suunnitelma paljastui. Koska kohtaan demoneita pĂ€ivittĂ€in, olen havainnut joitakin tosiasioita. Pahat henget ovat jĂ€rjestĂ€yneet organisoidusti ja systemaattisesti, hierarkkisesti. Jokaisessa maassa ja kaupungissa on myös korkeamman asteen pahoja henkiĂ€. Alueet ovat sellaisten pahojen henkien toimivallan alla, jotka ovat vastuussa valtioista ja kaupungeista. Myös alemman asteen pahat henget on organisoitu jĂ€rjestelmĂ€llisesti. Jos Herra sallii ja antaa minulle mahdollisuuden, haluaisin kirjoittaa kirjan, jossa paljastetaan pahat henget  yksityiskohtaisesti. Haluaisin paljastaa niiden todelliset identiteetit ja luonteen paljon yksityiskohtaisemmin. Tietenkin kaikki riippuu Jumalan armosta, jotta voin valmistella tuollaista esitystĂ€.

 

Sen jĂ€lkeen kun noin 100 miljoonaa demonia oli ajettu diakonissa Byunin ruumiista, Jeesus, joka seisoi vierellĂ€mme, tarkasteli hiljaa meitĂ€  ja antoi hĂ€nelle profetoimisen lahjan. Kuten tavallista, vasta sen jĂ€lkeen, kun olemme tunnustaneet, katuneet ja tehneet parannusta synneistĂ€mme ja karkoittaneet demonit, voimme iloisella mielellĂ€ ottaa vastaan lahjat. Herra sanoi: ”Yong Doo! pastori Kim! HyvÀÀ työtĂ€, suurenmoista työtĂ€! Olen hyvin ylpeĂ€ sinusta!” Herra onnitteli minua. Sitten HĂ€n lohdutti toista pastoria, sillĂ€ HĂ€n tiesi, ettĂ€ tĂ€llĂ€ oli ollut kivinen tie johtaa kirkkoaan. NĂ€ytti siltĂ€, ettĂ€ jotkut seurakuntalaiset katsoivat meitĂ€ epĂ€ilevin silmin. He olivat kuin epĂ€ileviĂ€ nĂ€ytelmĂ€n seuraajia.

 

Vaikka monet uskovat ja pastorit jatkuvasti rukoilevat ja pyytÀvÀt voimaa, he eivÀt voi sitÀ tÀysin hyvÀksyÀ. Voima tai lahja voi manifestoitua heidÀn kauttaan, mutta sitten he alkavat kyseenalaistaa sitÀ tai helliÀ epÀuskoisia ajatuksia. Olen aika usein nÀhnyt tÀmÀnkaltaisen reaktion. Sen seurauksena, useissa tapauksissa, Herra ei vastaakaan uskovalle hÀnen rukoukseensa saada voima tai armolahjoja. Ei merkitse mitÀÀn kuinka paljon he rukoilevat. Herra haluaa ilmaista itsensÀ ja paljastaa lahjansa ja ilmestyksensÀ niille, jotka ovat viattomia kuin pienet lapset.

 

Mt. 11: 25: ” Siihen aikaan Jeesus vielĂ€ puhui ja sanoi: `YlistĂ€n sinua, IsĂ€, taivaan ja maan Herra, ettĂ€ olet salannut nĂ€mĂ€ viisailta ja ymmĂ€rtĂ€vĂ€isiltĂ€ ja ilmoittanut ne (vauvoille) lapsenmielisille.`”

 

Kun Herra paljastaa hengellisen valtakunnan ja suo erilaisia lahjojaan aikuisille, heidÀn tÀytyy hyvÀksyÀ ne halukkaalla sydÀmellÀ ja uskolla. HeidÀn tÀytyy huomioida ne positiivisella asenteella ja mielellÀ Jumalan Sanan perusteella. Mutta sen sijaan useimmissa tapauksissa aikuiset jatkuvasti suhtautuvat ÀÀrimmÀisen ennakkoluuloisesti. HengellisessÀ valtakunnassa on monia asioita, jotka ihmisen on hyvÀksyttÀvÀ kuuliaisesti puhtaalla sydÀmellÀ. Sen jÀlkeen kun olin henkilökohtaisesti kohdannut Jeesuksen, astuin hengelliseen todellisuuteen. Kun pÀÀsin lÀhemmÀksi Herraa, olen kohdannut asioita, joita minun on ollut vaikea ymmÀrtÀÀ. Siksi, jos olin utelias jostakin, minÀ urkin sen tietooni monissa tapauksissa. Mutta tÀllainen kÀytös oli tottelemattomuutta ja luonteeltaan syntiÀ. Se oli saastaista halua, jonka olin itse tuottanut. Lihallisuutta.

 

Herra halusi kovasti, ettÀ diakonissa Byun rukoilisi 4-5 tuntia pÀivÀssÀ. Herra halusi, ettei hÀn paljastaisi profetian lahjansa olemassaoloa seurakunnalleen, vaan toimisi vain esirukoilijana. Herra kÀski pastorin jatkaa virkansa hoitamista voimassa ja kaikella omalla voimallaan. Herra neuvoi hÀntÀ, ettei hÀn enÀÀ saa olla kenenkÀÀn vanhimman hallitsema. LisÀksi Herra varoitti, ettei pastori saa langeta humanismiin. TÀmÀn herÀtyksen myötÀ Herra oli koskettanut monia henkilökohtaisesti tÀssÀ kirkossa ikÀÀn kuin HÀn olisi ollut tekemÀssÀ vaikeaa leikkausta hengenvaarassa olevalle. Vanhin ja muutama muu uskova todettiin ulkokultaisiksi. He nÀyttelivÀt olevansa vahva-uskoisia, kun olivat omistautuneet kirkolle, mutta tosiasiassa se oli nÀyttelemistÀ. Diakonissan, pastorin ja vaimonsa pahoista hengistÀ vapautumisen jÀlkeen huomasimme, ettÀ vanhin ja muutamat uskovat oli johdettu harhaan.

 

Ihmiset, joiden motiivi on huono tai paha

 

Sana levisi kirkostamme. Ihmiset juttelivat ja puhuivat kirkostamme. He alkoivat puhua, ettĂ€ jos ihmiset tulivat meidĂ€n kirkkoomme, heidĂ€n hengelliset silmĂ€nsĂ€ avautuisivat. Kaikki ihmiset, jotka ikĂ€vöivĂ€t Herran armoa, tulivat kirkkoomme. HeitĂ€ tuli kaikkialta maasta. Kukapa ei haluaisi nĂ€hdĂ€ Herraa? Kaikki he rukoilivat ja toivoivat, ettĂ€ voisivat kohdata Jeesuksen. Sana levisi, se levisi nopeasti kautta maan. He alkoivat puhua, ettei sillĂ€ ollut vĂ€liĂ€ rukoiliko 24 tuntia tai silmĂ€t auki tai kiinni, he voisivat saada yhteyden Herraan. Vaikka uskovat tulivat ja vierailivat, Herra vĂ€ltti tapaamasta ihmisiĂ€, jotka tulivat maalliset halut mielessÀÀn. Edelleen jos kokouksissa istui uskovia, jotka olivat ahneita tai itsekkĂ€itĂ€, Herra pysyi aina vaiti. HĂ€n ei sanonut sanaakaan. Ajoittain paikalle tuli ihmisiĂ€, joilla oli todella huonoja motiiveja Herraa kohtaan. Ilman hyviĂ€ motiiveja, ei ole hyviĂ€ hedelmiĂ€. Se saavutetaan itse asiassa kivuliaalla prosessilla. Vierailijoiden joukossa oli ihmisiĂ€, joiden sydĂ€n ei ollut puhdas ja jotka eivĂ€t uskoneet. He tulevat vain kaivamaan tietoa, tekevĂ€t hurjia yrityksiĂ€ saada selville jotakin. He ajattelevat, ettĂ€ he ovat pĂ€teviĂ€ kaivamaan esiin tietoa ja kutsumaan sitĂ€, mitĂ€ he eivĂ€t hyvĂ€ksy, ” kultiksi”. He uskovat olevansa asiantuntijoita, kultti-spesialisteja.

 

Olipa kerran henkilö, joka kuoli. Jotkut kutsuivat hĂ€ntĂ€ vanhurskaaksi. He jopa yrittivĂ€t kuvailla hĂ€net marttyyrina. Mutta vain Herra tietÀÀ missĂ€ sielunsa majailee. MeidĂ€n on hyvĂ€ksyttĂ€vĂ€, ettĂ€ ihmisillĂ€ on erilaisia nĂ€kökulmia. On ÀÀrimmĂ€isen vaarallista arvostella ja tuomita jostain lukkoon lyödystĂ€ tai yksipuolisesta nĂ€kökulmasta kĂ€sin. Ei pitĂ€isi tuomita  kokemusten eikĂ€ ymmĂ€rtĂ€myksen puutteen takia itselle vieraita asioita vinoutuneesti. Vain Herra kykenee tuomitsemaan oikein. Herra takaa voiman, ihmeet ja merkit niille, jotka haluavat ja ikĂ€vöivĂ€t enemmĂ€n uskoa ja lahjoja. Mutta se, joka haluaa testata Jumalaa ja epĂ€ilee, ei saa rukouksiinsa vastausta vaan pĂ€invastoin ne hylĂ€tÀÀn. TĂ€mĂ€ on pidettĂ€vĂ€ mielessĂ€.

 

Sun Sanin kirkossa oli edeltÀvÀ vÀlikohtaus. Olin kuullut, ettÀ jotkut ihmiset ulkopuolisesta maailmasta kÀvivÀt joissakin kirkoissa ja ottivat uskovia maalitauluikseen. Erityisesti he menivÀt kirkkoihin ottaakseen maalitaulukseen niitÀ kristittyjÀ, joiden hengelliset silmÀt olivat auki. NÀmÀ kiusankappaleet ahdistivat sitkeÀsti heitÀ vÀÀrÀllÀ tiedolla. Kun uskovat oli johdettu harhaan, he veivÀt heidÀt omaan kirkkoonsa. Mutta minÀ en ollut ikinÀ edes kuvitellut, ettÀ sellaista voisi tapahtua Herran Kirkossa. TÀllaiseen tekoon syyllistyneiden joukossa oli erÀs pastori, hÀnen vaimonsa ja diakonissa. He olivat jopa teologiaa lukeneita. He johtivat uskomatonta salaliittoa.

 

Dokumentoin tapahtumia kirkostamme, koska Herra oli niin kÀskenyt minua tekemÀÀn. ErÀÀnÀ pÀivÀnÀ erÀÀn pastorin vaimo ja poika tulivat kirkkoomme. He tulivat itkien. He olivat kaupungista nimeltÀÀn Yeyido Gapeyeong. Rouva alkoi kertoa meille tarinaansa. HÀnen aviopuolisonsa, pastori, oli kuollut sen jÀlkeen kun heidÀn kirkkorakennuksensa oli rakennettu ja viimeistelty. Pastori vaimoineen olivat rakentaneet kirkon omin voimin ja siitÀ aiheutunut stressi ja rasitus olivat tappaneet pastorin. Toinen pastori oli tullut edesmenneen tilalle, mutta hÀn oli ajanut heidÀt ulos vÀkisin. Vaimoni, kirkkomme jÀsenet ja minÀ lohdutimme heitÀ sÀÀlivÀllÀ sydÀmellÀ. Sitten rukoilimme heidÀn puolestaan kaikki yhdessÀ. Sen tuloksena vaimon ja pojan hengelliset silmÀt avautuivat Herran armosta. Edesmenneen pastorin rouva, hÀnen poikansa ja yksi kirkkomme jÀsen saivat mahdollisuuden yhdessÀ vierailla taivaan kirkossa. Me kaikki saimme tavata edesmenneen pastorin taivaassa. Me juttelimme taivaassa hÀnen kanssaan ja meillÀ oli miellyttÀvÀ tuokio. LisÀksi pastorin vaimo ja poika saivat nÀhdÀ pahoja henkiÀ olevan olemassa rukouksensa aikana. Pastorin vaimo työskenteli Yeoidon kaupungissa, mutta osallistui usein meidÀn rukouskokouksiimme.

 

Pian sen jÀlkeen tuli kirkkoomme erÀs pastori, jolla oli oma kirkko. HÀnen kirkkonsa sijaitsi lÀhellÀ Bu-Cheonin kaupunkia. HÀn oli nuori mies, jolla oli nÀkemystÀ. TÀmÀ pastori, hÀnen vaimonsa ja kaksi lasta osallistuivat jumalanpalveluksiimme joka pÀivÀ ja saivat armon. HÀn sanoi, ettÀ hÀn oli juuri aloittanut kirkossaan ja ettÀ hÀnen seurakuntansa oli vielÀ pieni. Siihen kuului n. 30 henkeÀ mukaan lukien lapset. Olin uskonut hÀntÀ ilman muuta. Olin pitÀnyt hÀntÀ todellisena veljenÀ ja paljastanut hÀnelle usein hengellisiÀ salaisuuksia. Olin vuodattanut hÀneen PyhÀÀ tulta ja PyhÀÀ sÀhköisyyttÀ niin paljon kuin kykenin.

 

Kun tuo pastori otti vastaan voimakkaan PyhÀn tulen ja sÀhkön minulta, hÀn tavallisesti istahti pepulleen. HÀn tunnusti, ettÀ oli tuntenut vain vÀhÀn lÀmpöÀ muissa kirkoissa, mutta Herran Kirkossa hÀnestÀ tuntui kuin olisi ollut tulessa jumalanpalvelusten ja kokousten aikana. Herran Kirkon perhekunnalla on taipumus uskoa helposti ihmisiÀ. Erityisesti avaudumme niille, jotka nÀemme sÀÀnnöllisesti tai joihin kiinnymme.

 

Kirkossamme oli joitakin teini-ikÀisiÀ, joiden hengelliset silmÀt oli avattu. Yksi sellainen poika oli Yong Sup, joka oli poikani ystÀvÀ. Yong Sup oli kaksi vuotta poikaani vanhempi. HÀn ei ollut kÀynyt kirkos-samme pitkÀÀn aikaan. Kirkkomme jÀsenillÀ tai minulla ei ollut syytÀ olettaa, ettÀ mikÀÀn olisi pielessÀ. Myöhemmin Yong Sup palasi Herran Kirkkoon yli kuukauden ympÀriinsÀ vaelleltuaan. Pastori Bucheonista ja edesmenneen pastorin vaimo, johon olin luottanut, olivat kontaktissa keskenÀÀn. He olivat tavoittaneet Yong Supin ja olivat jatkuvalla painostamisella ja vÀÀrÀllÀ informaatiolla ottaneet hÀnet pois meidÀn kirkostamme. Yong Sup oli hetkellisesti tullut heidÀn horjuttamaksi, mutta palannut Herran Kirkkoon ja tunnustanut pois jÀÀmisensÀ. Yong Supin tapaus avasi silmÀmme tÀmÀn tyyppiselle pettÀmiselle ja hyökkÀykselle. HÀnen palattuaan aloimme kuulla huhuja ja uutisia tÀstÀ Bucheonin pastorista. HÀn levitti huhuja ja loukkauksia Herran Kirkosta muille pastoreille seminaareissaan.

 

Muutamaa vuotta aikaisemmin, olin mennyt Valkoisen Kiven Vuoren rukoushuoneeseen rukoillakseni ja saadakseni rauhan. Rukous-huoneen pastori oli Yoon, Suk Chun. HĂ€n kertoi minulle kerran:             ” Ihmiset, jotka tulevat tĂ€nne, tulevat suuresti siunatuiksi. HeidĂ€n kyyneleensĂ€ virtaavat kun he huutavat ` Aamenensa ` saarnalle. Mutta kun he lĂ€htevĂ€t, he alkavat juoruta ja pilkata. He sanovat: 'Kaikesta huolimatta, pastori Yoon Suck Chun on kultti!” Nyt todella vasta ymmĂ€rrĂ€n pastori Yoonin pulman ja tiedĂ€n, miltĂ€ hĂ€nestĂ€ tuntuu. Mutta ellei kĂ€vele toisen saappaissa, ei koskaan voi ymmĂ€rtÀÀ loukkauksen syvyyttĂ€.

 

Edesmenneen pastorin vaimo Yeioudosta ja Bucheonin pastori vaihtoivat puhelinnumeronsa toisiksi ja kertoivat puhelinyhtiölle, ettei heidÀn puhelinnumeroitaan saa antaa kenellekÀÀn. He epÀilivÀt, ettÀ Herran Kirkon jÀsenet onkisivat numerot selville. HeidÀn ulkoinen olemuksensa oli tÀynnÀ myötÀtuntoa ja ystÀvÀllisyyttÀ. HeillÀ oli jopa ystÀvÀllinen, matala ÀÀnensÀvy, joka pehmensi. PelkÀÀn, ettÀ moni sielu tulee petetyksi heidÀn teko-ystÀvÀllisellÀ ulkoisella olemuksellaan, jolloin heidÀn ulkokultaisuutensa peittyy hyvin. Aina kun ihmetellen muistelen, kuinka hyvin he kÀtkivÀt todellisen vÀrinsÀ ja puhuivat tÀyttÀ valhetta ja ulkokultaisuutta, sydÀntÀni sÀrkee hyvin paljon.

 

MeillĂ€ oli kerran myös vĂ€likohtaus, joka jĂ€rkyttÀÀ kirkkomme jĂ€seniĂ€ ja minua. ErĂ€s nainen, noin 45-vuotias, tuli Yeuidon megakirkkoon. HĂ€n oli juuri pÀÀttĂ€nyt teologian opintonsa ja oli aikeissa perustaa oman kirkon. HĂ€n vieraili Herran Kirkossa paljastamatta sitĂ€, ettĂ€ aikoi itse perustaa kirkon. Aina kun pidimme herĂ€tyskokouksia, hĂ€n aina seurasi meitĂ€. Ei ollut vĂ€liĂ€, kuinka kauas meidĂ€n piti matkustaa niitĂ€ pitĂ€mÀÀn,  - hĂ€n oli siellĂ€. Tosiasiassa hĂ€n alkoi myös laittaa ruokaa. Vaimoni ja kirkkomme jĂ€senten nĂ€hden hĂ€n kerran yritti syöttÀÀ minua panemalla ruokaa suuhuni. HĂ€n ei vĂ€littĂ€nyt toisten katselemisesta. Aina kun hĂ€n yritti ruokkia minua, minĂ€ kieltĂ€ydyin. Mutta kun hĂ€n jatkoi ruokkimistaan, kirkon jĂ€senet ja vaimoni varoittivat minua yhteen ÀÀneen:  ” Pastori, ole varovainen!”  Tulin varovaiseksi. Ajan myötĂ€ hĂ€n oli houkutellut kirkon jĂ€seniĂ€ rahalla, erityisesti niitĂ€, joiden hengelliset silmĂ€t olivat avatut. Joku lankesikin lopulta hĂ€nen pauloihinsa. He olivat salaa perustaneet ja rakentaneet oman kirkkonsa meidĂ€n kirkkomme jĂ€senistĂ€ samaan aikaan kun nĂ€mĂ€ olivat  kirkossamme.

 

He olivat liisanneet erÀÀn rakennuksen kirkokseen Mapon kaupungista. He olivat pitÀneet jumalanpalveluksia vÀhÀn aikaa, kunnes nousi sisÀisiÀ ongelmia. Lopulta he kiistelivÀt keskenÀÀn ja hajaantuivat. Nainen pitÀÀ yhÀ asemaansa diakonissana megakirkossaan Yeouidossa, mutta samaan aikaan hÀn on hiljaisesti rakentamassa omaa kirkkoaan. HÀn jatkaa tÀtÀ jÀrjetöntÀ toimintaa.

 

Jumala on lĂ€hettĂ€nyt luoksemme monia erilaisia ihmistyyppejĂ€ ja HĂ€n on sallinut meidĂ€n kokea ja oppia heistĂ€. Jotkut, jotka tulevat kirk-koomme, ovat vÀÀrien opettajien pettĂ€miĂ€. He ovat joutuneet sellaisten ihmisten uhriksi ja ovat menettĂ€neet kaikki rahansa. He vaeltelivat ympĂ€ri maata tyrmistyneinĂ€. Herra lohdutti heitĂ€ ja tapasi heidĂ€t henkilökohtaisesti kirkossamme. 

 

En tÀysin ymmÀrrÀ, miksi Herra on pannut minut tÀllaiseen palveluvirkaan.

 

ElĂ€mme maassa, joka pursuaa ihmisiĂ€, joilla on lahjoja. Kuitenkin moni ihminen Koreassa seuraa laillisia sisĂ€isen parantumisen oppeja, henkisyyttĂ€ ja yrittĂ€vĂ€t sen avulla kuulla Jumalan ÀÀntĂ€. Mutta sen sijaan on Koreassa monia ihmisiĂ€ , jotka johtavat laittomia ryhmiĂ€, joissa he vihkiytyvĂ€t tekemÀÀn epĂ€raamatullisia tekoja. HeillĂ€ on erikoisnimet ja – tittelit. NĂ€mĂ€ ennustavat tulevaisuutta ja harrastavat taikuutta. He tekevĂ€t nĂ€itĂ€ erilaisten pahojen henkien avulla. NĂ€itĂ€kin paikkoja ja ihmisiĂ€ on myös runsaasti. Herra sanoi, ettĂ€ valtava hengellinen myrsky on tulossa lĂ€hitulevaisuudessa. Herra nĂ€ytti minulle yksityiskohtaisesti, kuinka jokainen ihminen tai paikka, joka jĂ€ljittelee HĂ€nen todellista työtÀÀn tullaan hĂ€vittĂ€mÀÀn pois.

 

Eri palveluvirkojen joukossa luulen, ettĂ€ eksorkismi( riivaajien karkoitus) ja profetoiminen ( = ilmestys, nĂ€yt, lĂ€pinĂ€keminen) ovat vaikeimmat. Ne edellyttĂ€vĂ€t kestĂ€vyyttĂ€. Ne ovat fyysisesti raskaita ja vaativia. LisĂ€ksi niissĂ€ on suurempi vaara mennĂ€ hengellisesti sekaisin ja erehtyĂ€. Se on tavallisinta. NĂ€issĂ€ palvelutehtĂ€vissĂ€ PyhĂ€n Hengen ollessa lĂ€snĂ€,  pahat henget aiheuttavat hĂ€mminkiĂ€. Se on aluetta, jolla pahat henget helposti manipuloivat ja pettĂ€vĂ€t.

 

NĂ€in sanoo Herra Herra: ” Voi profeettatyperyksiĂ€, jotka seuraavat omaa henkeÀÀn, ja sitĂ€ mitĂ€ eivĂ€t ole nĂ€hneet. Kuin ketut raunioissa ovat profeettasi, Israel. Te ette ole nousseet muurin aukkoihin, ettekĂ€ korjanneet muuria Israelin heimon ympĂ€riltĂ€,  ettĂ€ se kestĂ€isi sodassa, Herran pĂ€ivĂ€nĂ€. Se mitĂ€ he ovat nĂ€hneet on petosta, ja heidĂ€n ennustelunsa valhetta, kun he sanovat: `NĂ€in sanoo HerraÂŽ vaikka Herra ei ole heitĂ€ lĂ€hettĂ€nyt, niin he odottavat, ettĂ€ HĂ€n toteuttaisi sanansa. Ettekö ole petollisia nĂ€kyjĂ€ nĂ€hneet ja valheellisia ennusteluja puhuneet, kun olette sanoneet: ÂŽNĂ€in sanoo HerraÂŽ,  vaikka MinĂ€ en ole puhunut?’ Sen tĂ€hden, nĂ€in sanoo Herra, HERRA: Koska olette puhuneet petosta ja nĂ€hneet valheellisia nĂ€kyjĂ€, niin sen tĂ€hden, katso, minĂ€ olen teitĂ€ vastaan, sanoo Herra, HERRA. KĂ€teni on profeettoja vastaan, jotka nĂ€kevĂ€t petosnĂ€kyjĂ€ ja ennustavat valhetta. HeidĂ€n ei pidĂ€ olla kanssani kokouksessa eikĂ€ heitĂ€ pidĂ€ kirjoittaa Israelin heimon kirjaan , eivĂ€tkĂ€ he tule Israelin maahan. Te tulette tietĂ€mÀÀn, ettĂ€ minĂ€ olen Herra, HERRA. ( Hes 13:3-9)

 

Joka tapauksessa Herra tulee kÀsittelemÀÀn tulisesti ja tuomitsemaan epÀterveet, naurettavat, epÀraamatulliset teot. Herra pÀÀtti sanomalla, ettÀ niiden ihmisten, joita olen kuvannut ja jotka ovat aiheuttaneet petosta, riitoja ja kapinaa, on tehtÀvÀ parannus. Samoin niiden, jotka ovat tehneet samanlaisia tekoja koko ikÀnsÀ, tÀytyy myös totisella sydÀmellÀ tehdÀ parannus.

 

Kim Joosef:

 

Kielien  selittĂ€misen huone

 

Pastori halusi, ettĂ€ tulen alttarille ja sitten rukoilimme vierekkĂ€in. Jeesus saapui heti ja vei meidĂ€t taivaaseen. Kysyin Herralta: ” Jeesus, haluan kielien selitys-huoneeseen, ole hyvĂ€ ja salli se!” Herra vastasi :

” HyvĂ€ on. MennÀÀn yhdessĂ€!” Kuten tavallista, kaksi enkeliĂ€ vartioi etuovea. He olivat kauniita. Kun lĂ€hestyimme heitĂ€, he tervehtivĂ€t meitĂ€ eleellĂ€ ja ilmaisivat kunnioitusta. He jo odottivatkin meitĂ€.

 

Kysyin Herralta: ”Jeesus voimmeko, isĂ€ni ja minĂ€, avata oven? ” Herra salli sen: ” HyvĂ€ on, menkÀÀ edellĂ€!” Se oli liukuovi, kĂ€densija molemmilla sivuilla. IsĂ€ tarttui vasempaan ja minĂ€ oikeaan kahvaan. Laskimme yksi kaksi kolme ja yritimme liuÂŽuttaa raskaita ovia. Ovi oli liian raskas emmekĂ€ kyenneet liikuttamaan sitĂ€. SyvÀÀn henkĂ€isten yritimme toiseen kertaan ja puskimme kaikin voimin. Sitten ovi avautui pehmeĂ€sti kokonaan. ” Vau! HĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ!” Huusimme molemmat hĂ€mmĂ€styksestĂ€ yhtÂŽaikaa. Valtava valo tuli huoneen sisĂ€osasta. Emme voineet avata silmiĂ€mme.

 

Jeesus seisoi vaieten ja katseli toimiamme. Sitten HĂ€n puhui ilahtu-neesti hymyillen: ”HyvÀÀ työtĂ€. MenkÀÀmme huoneeseen.”  Astuimme sisÀÀn Jeesuksen jĂ€ljessĂ€. NĂ€imme valtavan puun, joka nĂ€ytti hyvin vanhalta.  puu sĂ€teili erilaisia kirkkaita vĂ€rejĂ€. Emme voineet katsoa sitĂ€ tarkkaan sen kirkkauden takia. IsĂ€ni ja minĂ€ pyysimme: ”  Vau! Herra, ole hyvĂ€  vĂ€hennĂ€ kirkkautta vĂ€hĂ€n niin ettĂ€ voimme nĂ€hdĂ€ sen vĂ€hĂ€n tarkemmin.” Herra heilautti kevyesti kĂ€ttÀÀn ja valo asteittain vĂ€heni. Nyt nĂ€imme sen selvĂ€sti.

 

IsĂ€ni kysyi minulta: ” Joosef! Ah! Miksi nenĂ€npÀÀtĂ€ni kutittaa? Ah ! Se kutisee tosi pahasti. MitĂ€ siinĂ€ on? Onko se ehkĂ€ paholainen? ” MinĂ€ selitin: ”IsĂ€, kuinka pahat henget voisivat olla taivaassa? TĂ€mĂ€ on selityshuone! Syy, miksi nenÀÀsi kutittaa, on tuo kirkkaana hohtava lehti, joka putosi isosta puusta. Lehti on pudonnut nenĂ€llesi  ja kutittaa sitĂ€. Se on elĂ€vĂ€. Se toivottaa sinut ja meidĂ€t tervetulleeksi. ”

 

Iso puu seisoi keskellÀ selityshuonetta. Se edusti selitystÀ, tulkintaa. Valtavat haarat levisivÀt kaikkiin suuntiin. Kaikki haarat olivat lÀhellÀ toisiaan. Itse asiassa ne olivat yhteydessÀ keskenÀÀn. Puun lehtien vÀ-rit harmonisoivat toisiaan. Joka haaralla oli monia lehtiÀ ja lehdet oli-vat pehmeÀt kuin höyhenet. En kykene kuvaamaan koko nÀkymÀÀ rajoittuneella sanastollani. Kauniit lehvÀt tippuivat alas isÀn ja minun pÀÀlleni niin kuin lumihiutaleet. Kun niitÀ tippui pÀÀllemme, ne kutit-tivat neniÀ ja kasvoja.

 

Selityshuoneen lehtien tippuminen toi mieleen syksyn ja sen putoavat lehdet. Minusta tuntui kuin ne puhuisivat minulle. Tosiasiassa ne nĂ€yt-tivĂ€tkin siltĂ€ kuin puhuisivat. Putoavia lehtiĂ€ tippui enemmĂ€n isĂ€ni pÀÀhĂ€n ja kasvoihin kuin minun . Kun ne koskettivat ihoa, alkoi kuti-na. IsĂ€ni sanoi: ” Joosef, liikahda vĂ€hĂ€n kauemmaksi minusta. Anna mi-nun saada kielten selittĂ€misen lahja!” Herra nauroi ja sanoi: ” Hahaha-ha, pastori Kim, haluatko todella ottaa vastaan sen lahjan, haluatko?”

 

Selityshuoneen puun edessĂ€ oli pieni neliönmuotoinen alttari. Se oli erittĂ€in viehĂ€ttĂ€vĂ€. Kultaiset sĂ€teet hohtivat kaikkiin suuntiin. Herra sanoin isĂ€lleni ja minulle: ”MenkÀÀ molemmat alttarin luo ja polvistukaa. Rukoilkaa haluten ja kaivaten tĂ€tĂ€ lahjaa. ” Kun rukoilimme, sain selityksen/ tulkinnan lahjan. Sitten Herra selitti tarkkaan, mitĂ€ se lahja sisĂ€ltÀÀ: ” Jumalan voiman vaikutuksesta, sinĂ€ kykenet ymmĂ€rtĂ€mÀÀn ja selittĂ€mÀÀn kieliĂ€. Kuitenkin se voi alkaa siten, ettĂ€ alat tuntea sen sydĂ€messĂ€si. Kun jatkat jatkuvaa rukoile-mista, sinĂ€ saat kyvyn ymmĂ€rtÀÀ ja selittÀÀ kielen tarkasti. SinĂ€ voit selittÀÀ kielet yhtĂ€ selkeĂ€sti kuin kuulet sen korvillasi. ”

  

Aluksi yritin selittÀÀ aisteillani, mutta kun jatkoin rukoilemista kielillĂ€ useammin, kykenin vĂ€hitellen kuulemaan sen selvĂ€ksi koreaksi. Jee-sus sanoi: ” Jos rukoilee yhĂ€ enemmĂ€n, voi puhua sitĂ€ vuolaasti ja selittÀÀ epĂ€röimĂ€ttĂ€. Se on linkki profetiaan.”  Herra sanoi, ettĂ€ pastori ei saanut sitĂ€ lahjaa, koska hĂ€nellĂ€ sen aika ei ollut vielĂ€. Sitten palasimme kirkkoon. Kun rukoilin kielillĂ€ ja selitin, korkea-arvoinen paha henki tuli.

 

                               Kun saat enemmĂ€n lahjoja, 

         pahat henget tahtovat harhauttaa ja hĂ€iritĂ€ sinua

 

Aluksi ajattelin, ettÀ lahjan saaminen ei sisÀllÀ mitÀÀn sivuvaikutuksia. Ajattelin, ettÀ kaikki mitÀ minun oli tehtÀvÀ, oli vain vastaanottaa. Ajattelin, ettÀ Herra takaisi lahjan niin pitkÀksi aikaa kuin minÀ halu-sin ja etsin sitÀ uskossa. Kuitenkaan se ei ollut niin helppoa kuin olin luullut. Kun lahja tai merkki siitÀ on annettu (granted), valtava paho-jen voimien hÀirintÀ alkoi lisÀÀntyÀ. Ne alkoivat tulla ryhminÀ. Ei ol-lutkaan kyse yksinkertaisesta hyvÀksymisestÀ, jossa ihminen halusi, herkeÀmÀttÀ pyysi ja huusi. Kirkon jÀsenet ja minÀ ymmÀrsimme, ettÀ asiat eivÀt olleet niin yksinkertaisia kuin olimme olettaneet ja ajatel-leet. Joka pÀivÀ meidÀn oli opittava tÀmÀ tosiasia.

 

Taistelu punaisen lohikÀÀrmeen kanssa

 

Kun olin saanut selityksen lahjan, jÀtin selityshuoneen ja palasin kirk-koon. Itkin rukoillessani. Kesken rukouksen, alemman tason demoneja ilmestyi. Voitin ne Jeesuksen nimessÀ ja sitten ilmestyi valtava punai-nen lohikÀÀrme. Se lensi minua kohti. Sen ulkomuoto oli luotaantyön-tÀvÀ. Sen koko nÀytti olevan suurempi kuin maapallon. SillÀ oli hirvit-tÀvÀ ja petomainen ilme lÀhestyessÀÀn minua raivoissaan.

 

Se puhalsi valtavan tulen minua kohti. Tuli tuntui elĂ€vĂ€ltĂ€ kun se kietoutui ympĂ€rilleni. Kun se kietoutui, se yritti astua sisÀÀn ruumii-seeni suuni kautta. Reagoin peittĂ€mĂ€llĂ€ suuni ja heiluttamalla pÀÀtĂ€ni sivulta toiselle vĂ€lttÀÀkseni tunkeutujan. Tulen vĂ€lttely teki lohikÀÀr-meen hyvin vihaiseksi. Sitten se löi rajusti hĂ€nnĂ€llÀÀn jalkaani. Kun isku tapahtui, en kyennyt liikkumaan, vaan huusin kivusta ja kaaduin lattialle. Luulin jo, ettĂ€ kuolen. Kun itkin ja valitin tuskissani, lohi-kÀÀrme alkoi kietoa minua hĂ€nnĂ€llÀÀn aloittaen jaloistani.  Se oli tĂ€y-dellĂ€ voimallaan tiukasti kietoutunut ympĂ€rilleni ja tuli ylemmĂ€s rin-taa kohti. Inhottava kalanhajuinen hengitys tuli sen sieraimista. Se hengitti koko ajan alas minuun pĂ€in ja lemu oli hirmuinen.

 

Karjuin suureen ÀÀneen: ”Jeesus! Jeesus! pelasta minut! Ole hyvĂ€ , anna minulle voimaa voittaa tĂ€mĂ€ taistelu!”  Kun huusin, Herra antoi minul-le PyhĂ€n Tulen voiman. Kun olin saanut sen voiman, uskoni ja luotta-mukseni lujittuivat. SydĂ€messĂ€ni tiesin, ettĂ€ voin repiĂ€ lohikÀÀrmeen kappaleiksi. Tartuin kiinni lohikÀÀrmeeseen  taistellessani sen kanssa. Herra toi minulle useita aseita, ja ne ilmestyivĂ€t kĂ€siini. NiitĂ€ ilmestyi sitĂ€ mukaa kuin niitĂ€ mielessĂ€ni ajattelin. LohikÀÀrme pÀÀsti ÀÀnek-kÀÀn röyhtĂ€isyn. Se avasi suunsa ammolleen ja raivokas tuli syöksyi minua kohti. Silloin minĂ€ tartuin sen suuhun molemmin kĂ€sin ja kuu-lui iso pamaus kun suljin sen leuat. Samalla hetkellĂ€ sen sieraimista tuli tavattoman kuuma henkĂ€ys .

 

SillĂ€ hetkellĂ€ ajattelin, ettĂ€ sen sieraimet on suljettava kivillĂ€. TĂ€mĂ€ mielessĂ€ni, kaksi iso kiveĂ€ ilmestyi kĂ€siini. Tukin niillĂ€ sieraimet. Lo-hikÀÀrme tappeli tukehtumaisillaan. Kaikki voimansa ponnistaen se puhalsi kivet ulos sieraimistaan. PelĂ€styin ja huusin: ” Herra! Herra! Ole hyvĂ€ ja tee ruumiini isommaksi kuin lohikÀÀrme on!”  Herra teki minut pikkuisen lohikÀÀrmettĂ€ isommaksi.

 

LohikÀÀrmeen pyrstö oli yhĂ€ kiertyneenĂ€ ympĂ€rilleni. Me pyörimme ympĂ€ri kun taistelimme. Mieleni tĂ€htĂ€si lohikÀÀrmeen tukehdutta-miseen. Sain tukituksi sen sieraimet kahdella isolla kivellĂ€. Sitten työnsin kivet pitkĂ€llĂ€ tangolla syvĂ€lle sieraimiin ja peitin sieraimet vielĂ€ kĂ€sillĂ€ni. LohikÀÀrme potki ja tappeli tukehtuessaan. Se tuli hul-luksi. Se oli vĂ€hĂ€n outoa, koska se hengitti niin kuin ihmiset. Sitten se rĂ€jĂ€hti kuin ilmapallo. Sen ruumis oli niin turvonnut, ettĂ€ se halkesi mylvivĂ€llĂ€ ÀÀnellĂ€. Olin jĂ€rkyttynyt ja sĂ€ikĂ€htynyt,  kun lukematon mÀÀrĂ€ ruumiita tuli ulos lohikÀÀrmeestĂ€. Revennyt sisĂ€osa nĂ€ytti hel-vetiltĂ€.

 

Kun olin shokkitilassa, sanoin: ” Herra! Herra! TĂ€mĂ€ on hyvin epĂ€ta-vallista!”  Kun huusin, Herra ilmestyi ja asettui seisomaan vierelleni. HĂ€n onnitteli minua: ”KyllĂ€, kyllĂ€, suurenmoista työtĂ€, Joosef. KiitettĂ€vĂ€ taistelu. En anna lahjoja kovin helposti. Annan lahjat ihmisille, jotka ovat lĂ€pĂ€isseet kokeet ja voivat voittaa demonit. Edelleen sinun on rukoiltava pitkiĂ€ rukouksia uskosi mÀÀrĂ€n mitan mukaan. MinĂ€ annan lahjoja sen mukaan kuin olen nĂ€hnyt uskosi.”

   

1.Kor. 16:13: ” Valvokaa, pysykÀÀ lujina uskossa. Olkaa miehuulliset, olkaa vahvat. ”

 

Jeesuksen vallalla ja voimalla olin voitokas lohikÀÀrmettÀ vastaan. Nyt, kun pienet demoniryhmÀt hyökkÀÀvÀt, katson niitÀ kuin kyvyttömiÀ. LohikÀÀrmeen koko ruumis oli revitty ja siroteltu pitkin taivasta. PÀÀ lensi yhÀ ilmassa, vaikka se oli revitty irti ruumiista. Otin sen kiinni lo-pettaakseni koko otuksen. Ajoin sitÀ takaa ja otin sen sarvesta kiinni ja ratsastin sillÀ. Se yritti karistaa minut puistelemalla pÀÀtÀÀn.

 

Ajattelin, ettĂ€ voisin pystyttÀÀ ristilipun tankoineen lohikÀÀrmeen pÀÀhĂ€n. Kun ajattelin niitĂ€,  ne ilmestyivĂ€t kĂ€teeni. Tangon alapÀÀ oli niin terĂ€vĂ€, ettĂ€ se tuntui lĂ€vistĂ€vĂ€n mitĂ€ vain.

 

Lippu oli kolmion muotoinen ja vĂ€riltÀÀn kultainen. Lipussa oli koris-teina helmiĂ€, kalliita kiviĂ€ ja se hohti kirkkaana. Lipussa oli sanat:         ” Voittoisa Lippu” ja punainen risti. Huusin rohkeasti: " Jeesuksen ni-messĂ€, kuole!” Kaikin voimin lĂ€vistin tangolla pÀÀn. LohikÀÀrmeen suusta lĂ€hti hirvittĂ€vĂ€ kirkuna: ’’Ah! Ei’! Ei minua voida kukistaa! En voi uskoa, ettĂ€ Joosef voitti minut! ” Lippu pÀÀssÀÀn se lensi ympĂ€riinsĂ€ ja yritti vĂ€lttÀÀ minua.

 

LohikÀÀrmeen kanssa kĂ€ymĂ€ni sitkeĂ€n taistelun jĂ€lkeen rukoilin taas kirkossa. Kiitin Herraa. Kun rukoilin, ilmestyi valtavia hĂ€mĂ€hĂ€kkejĂ€ ja skorpioneja. Voitin ne. Sitten Herra antoi minulle sertifikaatin, kirjal-lisen todistuksen, hyvĂ€ksymisestĂ€. Kysyin Herralta: ”Herra, miksi an-nat minulle tĂ€mĂ€n sertifikaatin? ” Herra vastasi: ” Koska olet taistellut ja voittanut taistelun pahoja henkiĂ€ vastaan! TĂ€mĂ€ sertifikaatti edustaa lahjaa.”

 

KesÀkuun 26. 2005, sunnuntai ilta

 

Mt. 8:24-27: ” Astuttuaan venheeseen HĂ€nen opetuslapsensa seurasivat HĂ€ntĂ€. Katso, jĂ€rvellĂ€ tapahtui suuri jĂ€ristys, (maanjĂ€ristys johon liittyi suuri tuulenpuuska, uskonpuhdistuksen 500- v juhlavuoden PyhĂ€ Raamattu – OS) niin, ettĂ€ vene peittyi aaltoihin, mutta HĂ€n nukkui. HĂ€nen opetuslapsensa menivĂ€t HĂ€nen luokseen ja herĂ€ttivĂ€t HĂ€net sanoen: ` Herra, pelasta meidĂ€t, me hukumme!` HĂ€n sanoi heille: ` Te vĂ€hĂ€uskoiset, miksi olette pelkureita? ` Silloin HĂ€n nousi ja nuhteli tuulia ja jĂ€rveĂ€, ja tuli tĂ€ysin tyyntĂ€. Ihmiset ihmettelivĂ€t ja sanoivat: `Millainen tĂ€mĂ€ on, kun sekĂ€ tuulet ettĂ€ meri HĂ€ntĂ€ tottelevat?`”

 

Pastori Kim:

 

Kun saarnasin aiheesta ” Opetuslapset kohtaavat myrskyn”, Herra muutti Ă€kkiĂ€ meitĂ€ ympĂ€röivĂ€n fyysisen taustamme hengelliseksi taustaksi. Kello oli noin 23. JĂ€senet, joiden hengelliset silmĂ€t oli avattu huusivat yhteen ÀÀneen: ” Pastori! pastori! Nyt kirkkomme on keskellĂ€ valtavaa myrskyĂ€. Hurjaa myrskyĂ€! Kirkkomme on vene, jossa Herra nukkuu. Pastori! Voitko nĂ€hdĂ€ sen?”

 

MinĂ€ vastasin. ”KyllĂ€, minĂ€ jo tiedĂ€n. Herra kertoi minulle, ettĂ€  nĂ€yt-telen hĂ€nen roolinsa.” Sattumoisin koko Herran Kirkon seurakunta, 13 jĂ€sentĂ€, olivat kaikki paikalla. Kuten Raamattu kuvaa, oppilaita oli 12 ja Herra kolmastoista. Herra katsoi minuun ja sanoi: ” pastori Kim, si-nĂ€ otat tuon roolin Minulta.” MinĂ€ mukaan lukien, jokainen jĂ€sen otti jonkun roolin nĂ€ytellĂ€kseen. Ensin emme tĂ€ysin ymmĂ€rtĂ€neet koko tilannetta, vaan nĂ€yttelimme ajattelimme mielissĂ€mme: ” EhkĂ€, ehkĂ€-pĂ€ tĂ€tĂ€ ei voi tapahtua
” Emme ottaneet asiaa vakavasti, vaan aloim-me joko laskea siitĂ€ leikkiĂ€ tai liioitella. Silloin Herra komensi meitĂ€ ja kielsi turhan pĂ€lpĂ€tyksen ja ottamaan asian tosissaan.

 

Kun nĂ€yttelymme osoittautui heikoksi ja epĂ€tyydyttĂ€vĂ€ksi, Herra opasti meitĂ€ yksityiskohtaisesti. HĂ€n johti meitĂ€, johti ja korjasi kor-jauskelvottomat nĂ€ytelmĂ€n osat kerta toisensa jĂ€lkeen. Asiat, jotka tapahtuvat kirkossamme, ovat mielikuvituksellisia verrattuina taval-listen kirkkojen sisĂ€llĂ€ tapahtuviin asioihin. Mielikuvituksen ulko-puolella olevia asioita tapahtuu useinkin Herran Kirkossa. Kun kat-soimme hahmojamme hengellisin silmin, me nĂ€ytimme juuri saman-laisilta kuin ne opetuslapset Galilean merellĂ€ veneessÀÀn. Me jopa olimme puetut samoin ja meille oli kasvanut samanlaiset parrat ja viikset. MeillĂ€ oli kiire katsoa toinen toisemme ja nauraa. Herra kĂ€ski sitten minua nĂ€yttelemÀÀn HĂ€nen roolinsa, kun HĂ€n nuhteli opetus-lapsiaan herĂ€ttyÀÀn unestaan:” Te vĂ€hĂ€uskoiset, miksi olette noin pe-lĂ€styneitĂ€!” Kun huusin nuo sanat, Herra onnitteli minua: ” Hhmmm, pastori Kim, sinĂ€ olet loistava nĂ€yttelijĂ€!” Sitten Herra palkitsi ne jĂ€se-net, jotka nĂ€yttelivĂ€t muita rooleja.

 

Jeesus jatkoi puhettaan asetettuaan meidĂ€t istumaan ympyrĂ€ssĂ€:          ” Herran Kirkon PyhĂ€t! Olette maailman onnellisimmat PyhĂ€t! Ei ole toista kirkkoa, jossa olisi profetoitu tai saatu armolahjoja ryhmĂ€nĂ€. TeidĂ€n ryhmĂ€nne on vieraillut taivaassa ja helvetissĂ€, ollut niissĂ€  ja  palannut takaisin tiuhaan. RyhmĂ€nne hengelliset silmĂ€t on avattu. Her-ran Kirkon jĂ€senet: TeidĂ€n tĂ€ytyy aina toimia niin, ettĂ€ teette minut on-nelliseksi ja ilahtuneeksi! ” Jumalanpalveluksen jĂ€lkeen, kaikki jĂ€senet rukoilivat tulisesti sen uskon mÀÀrĂ€n mukaan mikĂ€ kullekin oli annet-tu. Kun vaellamme uskossa ( Kristityn elĂ€mÀÀ), Herra haluaa meidĂ€n mielellĂ€mme taivaltavan uskossa iloisesti ja ilahduttavasti.

 

1. Piet. 5:2: “Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei hĂ€peĂ€llisen voiton tĂ€hden, vaan sydĂ€men halusta.”

 

Ps. 51:12: ” Jumala, luo minuun puhdas sydĂ€n ja anna minulle uusi, vahva henki. ” (“ TĂ€ytĂ€ minut jĂ€lleen pelastuksesi ilolla ja pidĂ€ minussa yllĂ€ vapaa henkesi.”)

 

Kun olin kyydinnyt kaikki seurakuntalaiset koteihinsa, minĂ€ ja vaimo-ni aloitimme omat rukouksemme. Herra vei minut jĂ€lleen kerran hel-vettiin. Vaimoani kidutettiin helvetissĂ€, jossa oli  kÀÀrmeparvia ja myrkyllisiĂ€ hyönteisiĂ€. Minua kidutettiin julmasti, kun minut oli sidot-tu ristille. pahat henget lĂ€vistivĂ€t paksuilla nauloilla sormeni ja tun-keutuivat kaikkialle ruumiiseeni. Kun ne lĂ€vistivĂ€t  sormien kynnet, huusin tuskasta ja Ă€rjyin: ”Agh! Ah! Herra! ” Kipu ei loppunut . Helve-tissĂ€ sieluani kidutettiin kivulla ja kipu piinasi fyysistĂ€ ruumistanikin. Kun olimme lopettaneet rukouskokouksemme, me sananmukaisesti konttasimme kotiin.

 

Kim Joosef: 

 

 Viisauden, tiedon, Ă€lyn ja hengellisen viisauden huone

 

Jeesus oli tullut rukouksemme aikana ja seurasin Jeesusta taivaaseen. Kysyin Herralta: ” Jeesus, huomisesta alkaen minulla on lopputentit en-kĂ€ ole voinut opiskella paljoakaan. Ole hyvĂ€ ja auta minua niin, ettĂ€ sel-viydyn niistĂ€ lĂ€pi? ” HĂ€n vastasi: ” Hhmm, olkoon menneeksi.  MennÀÀn huoneeseen, jossa voit tulla Ă€lykkÀÀksi! Mutta muista! Et saa koskaan tulla laiskaksi, vaan sinun tĂ€ytyy nĂ€hdĂ€ vaivaa ja opiskella tosissasi!” Sitten Herra vei minut tĂ€hĂ€n salaiseen huoneeseen. HĂ€n kutsui yhtĂ€ enkeleistĂ€ ja kĂ€ski hĂ€ntĂ€ opastamaan minua. ÄkkiĂ€ Herra hĂ€visi nĂ€kyvistĂ€.

 

Viisauden huone

 

Minua opastava enkeli sanoi: ” PyhĂ€ Joosef! Koska olet sanonut, ettĂ€ sinulla on edessĂ€si lopputentit maan pÀÀllĂ€, sinulle on myönnetty lupa vierailla ja katsella ympĂ€rillesi useassa salaisessa huoneessa.” Sitten minut johdettiin yhteen huoneeseen. Viisauden huone oli tavattoman iso ja minusta tuntui kuin se olisi ollut suurempi kuin koko maapallo. Ulkoisesti se nĂ€ytti kuin isolta rakennukselta, joiden sisĂ€osat muistut-tivat museoita. Huoneen sisĂ€osissa oli useita hyllyrivistöjĂ€. Kaikki hyllyt oli jĂ€rjestetty kuin nĂ€yttelyssĂ€ ja niissĂ€ olevat esineet loistivat valoa. Olin lumoutunut. Kaikki esineet oli tarkoin jĂ€rjestetty. Esineet olivat muodoltaan isoja tai pieniĂ€ palloja. Ne nĂ€yttivĂ€t sĂ€teilevĂ€n va-loa. Ne olivat erivĂ€risiĂ€. Jotkut olivat sateenkaaren, toiset syvĂ€n pin-kin, vaalean pinkin, ja erÀÀnlaisen taivaansinen vĂ€risiĂ€. Ne oli kaikki jĂ€rjestetty yhteen hyllyille. palloja oli niin monia, ettĂ€ niitĂ€ oli turha edes alkaa laskemaan.

 

 â€ Vau – Ohhoh! Fantastinen nĂ€kymĂ€! Suurenmoista! Kuinka tĂ€mĂ€ on mahdollista? ” Jatkoin hĂ€mmĂ€styksen huudahduksiani. Juoksin ympĂ€-riinsĂ€ paikassa, kysymĂ€ttĂ€ lupaa enkeliltĂ€. Avasin kĂ€teni ja ojensin ne saadakseni pallot lĂ€hemmĂ€ksi ja sitten asetin ne rintaani ja pÀÀtĂ€ni vasten. Sekunnissa pallot alkoivat imeytyĂ€ ruumiiseeni. Enkeli ei estel-lyt minua, vaan vain tarkkaili kĂ€ytöstĂ€ni. EhkĂ€ hĂ€n jo tiesi ennalta, et-tĂ€ minulla oli lupa Herralta kĂ€yttĂ€ytyĂ€ nĂ€in.

 

Tiedon huone

 

Seurasin enkeliĂ€ seuraavaan huoneeseen, joka oli tiedon huone. Sen koko oli melkein yhtĂ€ suuri kuin edellisen. SiinĂ€kin oli pieniĂ€ ja suuria sĂ€teileviĂ€ esineitĂ€. EtÀÀltĂ€ nekin nĂ€yttivĂ€t palloilta. Kuitenkin kun tar-kastelin niitĂ€ lĂ€hempÀÀ, huomasin, ettĂ€ ne olivatkin neliön, kuusikul-mion, oktakonin ja toiset vain PyöreĂ€n tason muotoisia. Samoin kuin olin tehnyt edellisessĂ€ huoneessa, ” hotkinut palloja ”,  levitin kĂ€sivar-teni ja vedin palloja luokseni. SillĂ€ hetkellĂ€ pÀÀni ja rintani  tuntuivat kirkastuvan ja virkistyvĂ€n. MinĂ€ ja enkeli menimme  kolmatta, hen-gellisen viisauden huonetta kohti.

 

                                   Hengellisen viisauden huone

 

Enkeli viittoili odottamaan sekunnin. Kun PysĂ€hdyin odottamaan, en-keli hĂ€visi. Sitten hĂ€n palasi mukanaan valtava kultainen avain, joka oli kiinnitetty hĂ€nen kupeelleen. Saatoin heti nĂ€hdĂ€ avaimen paina-van. Minua saattava enkeli meni hengellisen viisauden huonetta var-tioivan enkelin luokse.  He asettivat valtavan avaimen oven avaimen-reikÀÀn. Kun he kÀÀnsivĂ€t avainta, ovi liukui pehmeĂ€sti sivuun. Huo-neesta hohti kirkas valo.  SisĂ€osat tĂ€ssĂ€kin huoneessa muistuttivat edellisiĂ€.

 

Kuten edellĂ€, asetin esineitĂ€ pÀÀni ja rintani sisÀÀn. VĂ€hitellen tunsin pÀÀni kirkastuvan, tulevan kevyeksi ja virkistyneeksi. Sen lisĂ€ksi jokin sisimmĂ€ssĂ€ni oli kertymĂ€ssĂ€ hyvÀÀn jĂ€rjestykseen ja samaan aikaan vĂ€symys oli selvĂ€sti vĂ€henemĂ€ssĂ€. ( Kun rukoilen useita tunteja, taval-lisesti nukahdan kesken rukouksen).  TĂ€mĂ€n taivasvierailuni jĂ€lkeen kaikki torkahtelu on loppunut.  pÀÀ selvĂ€nĂ€ virkistyneenĂ€ kykenin rukoilemaan pidempÀÀn.

 

Älyn huone

 

Enkeli ja minĂ€ jĂ€timme hengellisen tiedon huoneen ja riensimme kohti Ă€lyn huonetta.  Salaiset huoneet, joissa olin juuri vieraillut olivat isoja pilvenpiirtĂ€jiĂ€. Ne muistuttivat New Yorkin vastaavia. Mutta Ă€lyn huone oli valtava, muodoltaan kuutio. Sen pituus, korkeus ja leveys olivat samat. HĂ€mmĂ€styin huoneen  suuruutta ja juhlavuutta.  Sen etuovella seisoi neljĂ€ mahtavaa enkeliĂ€. Kaksi enkeliĂ€ seisoi oven kummallakin puolella. Kaikilla enkeleillĂ€ oli Hengen Miekka vyöllÀÀn.

 

Kun saattoenkelini ja minÀ lÀhestyimme huonetta, neljÀ vartioivaa enkeliÀ kumarsi saattoenkelilleni ja pÀinvastoin, tervehtien toisiaan. Nuo neljÀ enkeliÀ avasivat oven. Aivan kuten edellisissÀkin huoneissa, tÀssÀkin oli samanlaisia esineitÀ.

 

Kaikki hyllyjen kerrokset olivat laakeita ja tasaisia, mutta joissakin oli  uria, jotka yhdistivĂ€t ne toisiinsa. Urat olivat tĂ€ynnĂ€ kullanvĂ€ristĂ€ vet-tĂ€. Vesi vĂ€lkehti kaikissa vĂ€reissĂ€. VĂ€rin olivat harmoniassa. KysymĂ€t-tĂ€ enkeliltĂ€, otin vettĂ€ ja tĂ€ytin sillĂ€ molemmat kourani ja kaadoin pÀÀhĂ€ni. Silloin tuntui kuin pÀÀni olisi selkeytynyt ja virkistynyt. Kun nautin tunteesta, nĂ€in ainutlaatuiselta nĂ€yttĂ€viĂ€ esineitĂ€. Ne muistut-tivat Coca-Cola- pulloja. Ne oli asetettu yhdenmukaisesti kumolleen. Lasipulloja oli lukematon mÀÀrĂ€. Ne olivat tĂ€ynnĂ€ kirkkaana hohtavaa nestettĂ€. Otin pulloja ja kastelin niillĂ€ pÀÀtĂ€ni. Otin lisÀÀ pulloja ja kaa-doin nestettĂ€ ylleni kuin olisin ottanut suihkua.

 

ÄkkiĂ€ Herra Jeesus ilmestyi ja tarkkaili kĂ€yttĂ€ytymiseni. Kysyin Herralta: ” Jeesus! Olet suonut isĂ€lleni monia voimakkaita PyhiĂ€ myrkky piikkejĂ€,  mutta muille ja minulle heikompia. Koska jo olen taivaassa, haluan mennĂ€ salaiseen myrkkypiikkien  huoneeseen.”  Herra vastasi: ” Olkoon menneeksi. Olen enemmĂ€n kuin onnellinen saadessani nĂ€yttÀÀ sinulle piikkihuoneen. Otan sinut sinne, sillĂ€ erÀÀnĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ sinusta tulee yksi suurimmista palvelijoistani. HyvĂ€ on, seuraa minua!” Herra opasti minua henkilökohtaisesti ja kehotti minua olemaan varovainen: ” Joosef, sinun tĂ€ytyy ensin astua huoneeseen, jossa PyhĂ€ sĂ€hköisyys on. TĂ€mĂ€ huone on hyvin vaarallinen ja siksi uskosi tĂ€ytyy olla vahvalla pohjalla ja sinun tĂ€ytyy olla pÀÀttĂ€nyt kestÀÀ. Sinun tĂ€ytyy kestÀÀ lop-puun asti tapahtui mitĂ€ tahansa.”

 

 Huone, jossa virtaa PyhĂ€ sĂ€hkö

 

Jeesus vei minut PyhÀn sÀhkön huoneen sisÀÀnkÀynnille ja hÀvisi. Val-tavan kuution muotoinen huone oli erittÀin korkea. Kaikki salaiset huoneet olivat suunnattoman suuria. Myös PyhÀn sÀhkön huoneen sisÀÀnkÀyntiÀ vartioivat enkelit. Vahva sÀhköenergiavirta lÀhti varti-oivien enkelien silmistÀ. En voinut katsoa suoraan heitÀ. Voima ja auk-toriteetti sÀteilivÀt heidÀn upeilta kasvoiltaan. Energia virtasi heidÀn kehoissaan.

 

SĂ€ikĂ€hdin aluksi vaistomaisesti ja otin pari taka-askelta. Silloin enkelit hymyilivĂ€t ja sanoivat: ”Tervetuloa, PyhĂ€ Joosef! TĂ€mĂ€ paikka on voi-makkaan sĂ€hköaseen koti. PyhĂ€t kykenevĂ€t kĂ€yttĂ€mÀÀn sitĂ€ taistelussa pahoja henkiĂ€ vastaan. PyhĂ€t, jotka kaipaavat ja haluavat sen, kykene-vĂ€t kokemaan ja kĂ€yttĂ€mÀÀn tĂ€tĂ€ asetta.TĂ€mĂ€n lahjan antaa PyhĂ€ Henki. Toivon, ettĂ€ voit ottaa kĂ€yttöösi tĂ€mĂ€n voimakkaan aseen sen jĂ€lkeen kun olet astunut tĂ€hĂ€n huoneeseen. ” Sitten enkelit avasivat oven. VĂ€hĂ€n pelĂ€styneenĂ€, mutta uteliaana kĂ€velin epĂ€röiden huo-neeseen. Kun olin sisĂ€llĂ€, ovi takanani suljettiin. Tajusin, ettĂ€ tĂ€stĂ€ huoneesta ei ollut mahdollisuutta perÀÀntyĂ€.

 

NĂ€kymĂ€ oli niin suurenmoinen ja hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€, ettĂ€ ajattelin, ettĂ€ kohta pyörryn: ” Ugh- Ohhoh!  Ahhah! 
” En tajunnut, ettĂ€ huusin paniikissa: ” Herra! Herra! On niin kuuma! Minua pelottaa! Suo minulle voimia!” Jatkoin huutamistani toistaen pyyntöÀni.  Voimakas sĂ€hkö-virta muistutti minua sadekaudesta, jolloin sataa, jylisee ja salamoi. RĂ€jĂ€hdysÀÀnillĂ€ sĂ€hkövirta purkautui jatkuvasti kaikkiin suuntiin, olin sĂ€ikĂ€hdyksissĂ€ ja jĂ€rkyttynyt. Minusta tuntui, ettĂ€ minut tapettaisiin. ”Herra! pelasta minut! Luulen, ettĂ€ kohta pyörryn!” Kun huusin kovaan ÀÀneen, Herra puhui kuuluvalla ÀÀnellĂ€: ” Joosef! ÄlĂ€ huoli Ă€lĂ€kĂ€ pel-kÀÀ, vaan lĂ€hesty sitĂ€ rohkeasti uskossa!”  Kun Herra rohkaisi, minusta tuli rohkea. Ajattelin, ettĂ€ koska jo olen astunut huoneeseen, ottaisin vastaan ja saisin niin paljon voimaa kuin mahdollista.

 

PyhĂ€n sĂ€hkön huoneessa ei ollut osastoja eikĂ€ kerroksittain hyllystöjĂ€. SiinĂ€ oli vain salamointia ja sĂ€hkö virtasi vahvana. SĂ€hkövirta jakaan-tui kaikkialle katosta lattiaan. NĂ€in keskellĂ€ huonetta valtavan pyö-reĂ€n sĂ€hköpallon. SĂ€hkökin tuntui elĂ€vĂ€ltĂ€. NĂ€in ytimen pallon sisĂ€llĂ€. Voimakkaalla ÀÀnellĂ€ sĂ€hkökipinĂ€t purkautuivat pallosta ulos kaikkiin suuntiin. Ă„Ă€net ja sĂ€hkövirrat tĂ€yttivĂ€t huoneen. TietĂ€en, ettĂ€ otan riskin, hyppĂ€sin kohti sĂ€hköisen pallon nimenomaista keskusta. Las-kin yksi, kaksi, kolme – ja hyppĂ€sin. Olin kuin sukeltaja, joka hyppÀÀ veteen, kun sukelsin sĂ€hkövirtaan. VĂ€littömĂ€sti menetin tajuntani valtavasta sĂ€hköiskusta. Koko ruumiini oli saanut sĂ€hköshokin.

 

Luulin kuolevani shokista. Kun jonkin aikaa oli kulunut, Herra palautti minut tajuihini. Kuulin selvÀsti sÀhkövirran ÀÀnen virtaavan ruumiis-tani. Olin ahminut PyhÀÀ sÀhköÀ ruumiillani ja suullani. Olin saanut niin paljon kuin voin. Ei ollut vÀliÀ sillÀ tahdoinko sitÀ tai en, PyhÀ sÀh-kö virtasi vapaasti ja työskenteli mennnessÀÀn sisÀÀn ja ulos ruumiis-tani. Ruumis oli automaattisesti imenyt tuon sÀhkön. Tajusin, ettÀ Py-hÀ Henki oli ensin tullut ruumiiseeni ja suojannut sitÀ ja auttanut sitÀ ottamaan vastaan ja kestÀmÀÀn PyhÀn sÀhköiskun. KipinÀt sinkoutui-vat ruumiistani, kÀsistÀni ja jaloistani. pÀÀni, varpaanpÀÀt, sisÀelimet, suolet, kaikki ruumiissani koki sÀhkön sisÀÀn ja ulos tulemisen ja va-pisin jatkuvasti.

 

Aluksi tuntui siltĂ€, ettĂ€ PyhĂ€n sĂ€hkön huone nĂ€ytti loputtomalta, mut-ta kun jatkoin kĂ€velemistĂ€ eteenpĂ€in, lopulta tulin sen pÀÀtyyn. Menin ovesta ulos ja tulin ulos huoneesta. ” Huuuu-uh ”  Se oli niin suunnat-toman intensiivistĂ€, ettĂ€ minun oli huokaistava syvÀÀn.  Kun hengitin , PyhĂ€ sĂ€hkö tuli ulos suustani.

 

                                                 PyhĂ€n tulen huone

 

Saattoenkeli jatkoi opastamistaan ja sanoi: ” PyhĂ€ Joosef! TĂ€llĂ€ kertaa menemme PyhÀÀ tulta vahvasti liekehtivÀÀn huoneeseen! Seuraa minu-a! ” Ajattelin mielessĂ€ni: ” Minun tĂ€ytyy mennĂ€ toiseen voimakkaaseen paikkaan.”   Jatkoin enkelin jĂ€ljessĂ€.

 

Jo etÀÀltĂ€ saatoin tuntea kuumuuden, kun liekit syöksĂ€htelivĂ€t ulos. Huone oli kuution muotoinen. Kaksi enkeliĂ€ vartioi sisÀÀnkĂ€yntiĂ€. HeidĂ€n ruumiinsa oli leimuavan tulen liekkien vallassa ja heillĂ€ oli leimuava tulimiekka. Kun he seisoivat vartiossa ja nĂ€kivĂ€t meidĂ€t, he tervehtivĂ€t meitĂ€: ”Tervetuloa. TĂ€mĂ€ on paikka, missĂ€ PyhĂ€ Leimuava Tuli majailee. Olemme odottaneet teitĂ€.”  Tulen lĂ€mpöenergian ja kuu-muuden tunsi jo sieltĂ€, missĂ€ seisoimme. SitĂ€ ennen, kerran,  olin kat-sellut pitkÀÀ tunnelia, jossa PyhĂ€ Leimuava Tuli oli ollut isĂ€ni kanssa. Olin tosi utelias nĂ€kemÀÀn tĂ€mĂ€n huoneen sisĂ€osat.

 

PyhÀn Tulen huone nÀytti paljon suuremmalta kuin mikÀÀn maanpÀÀl-linen vuori. Huoneen muoto nÀytti olevan auki oleva kuutio. Se nÀytti olevan yksikerroksinen sisÀhuone. Leimuava Tuli paloi jatkuvasti ja liekit ulottuivat vasemmalle, oikealle, kattoon ja huoneen lattiaan asti. PyhÀ leimuava tuli liekehti joka suuntaan, mutta kaikki liekit yhtyivÀt huoneen keskuksessa harmoniseksi kokonaisuudeksi. Liekit muodos-tivat PyöreÀn pallon huoneen keskelle. Tulipallo Pyöri jatkuvasti, pyö-rimisnopeus oli suunnaton. Tuli leimusi ylöspÀin ja nÀytti kuin se nielisi minut.

 

” Vau. Vau
 ” Vaikka kuinka huusin tai itkin, mitÀÀn enkeliĂ€ eikĂ€ Her-raa nĂ€kynyt. Olin yksin PyhĂ€n Tulen huoneessa. Rukoilin Herraa: ” Jee-sus, ole hyvĂ€ , anna minulle voimaa! MinĂ€ haluan ottaa vastaan kaiken sen PyhĂ€n Tulen, jonka PyhĂ€ Henki antaa.Anna minulle, ole hyvĂ€, rohke-utta ja uskoa, niin ettĂ€ voin astua tulipalloon!” Kun rukoilin, Herra aut-toi minua niin, ettĂ€ kykenin kestĂ€mÀÀn tulen liekin kuumuuden vĂ€hĂ€n kerrassaan paremmin. Ajattelin mielessĂ€ni: ”HyvĂ€ on, suurenmoista! Nyt hyppÀÀn tulipallon keskelle ja saan voiman!” PÀÀttĂ€vĂ€isesti kĂ€velin tulipallon keskelle. Kun tulin lĂ€hemmĂ€ksi, kuumuus lisÀÀntyi. Tiesin, ettĂ€ minun oli otettava riski. Laskin yksi, kaksi, kolme – ja juoksin koh-ti tulipallon keskustaa ja hyppĂ€sin. Aivan kuten Ă€skenkin, sukelsin sisÀÀn kuin olisin sukeltanut veteen. Sukelsin siinĂ€ kuten olin tehnyt PyhĂ€ssĂ€ sĂ€hkössĂ€kin.

 

Kun olin hypĂ€nnyt tulipalloon, koko ruumistani alkoi polttaa ja liekit ympĂ€röivĂ€t ruumiini. LiekeillĂ€ nĂ€ytti olevan oma elĂ€mĂ€nsĂ€. Lakkaamatta vaikersin ja itkin jatkuvasti tuskissani: ” Ah – Oh – Ha, Kuumaa! Tosi kuumaa! Ah- Jumala! Jumala! Herra! Herra! Anna minulle voimia! Anna voimaa kestÀÀ tĂ€mĂ€ loppuun asti niin ettĂ€ saan koko voiman! ”  Huusin sitĂ€ toistuvasti. PyhĂ€n Hengen liekit tulivat sisÀÀn pÀÀhĂ€ni ja pyyhkivĂ€t rintaani, kasvojani, silmiĂ€ni, jalkojani, kĂ€siĂ€ni, selkÀÀni jne. Liekit pyyhkivĂ€t koko ruumiini sisĂ€ltĂ€ ja ulkoa. TĂ€mĂ€ kĂ€sittely toistui ja toistui.

 

En lopulta kestĂ€nyt enÀÀ kuumuutta vaan huusin: ” Pelasta minut, Herra!” Huutaessani liekit tulivat ulos ruumiistani ja suustani tulles-saan ne nĂ€yttivĂ€t elĂ€viltĂ€. Taistelin tajunnan menettĂ€mistĂ€ vastaan. Leimuavat liekit polttivat vahvasti. Tunsin, ettĂ€ pyörtyisin. SillĂ€ het-kellĂ€ kuulin Jeesuksen ÀÀnen: ” Joosef! SinĂ€ olet oleva palvelija, jonka kautta tapahtuu monia suuria voimatekoja tulevaisuudessa. Siksi ota vastaan niin paljon voimaa tulesta kuin kykenet. Anna Minun Voimani vaikuttaa!”

 

En tiedĂ€, kuinka kauan olin ollut huoneessa, mutta jatkoin tulen voi-man vastaanottamista niin ettĂ€ lopulta pyörryin. En tiennyt, miten olin tullut ulos, mutta olin kestĂ€nyt loppuun asti. Kun Jeesus hyvĂ€ili minua, olin palannut tajuihini ja ruumiini toipui asteittain normaa-liksi. Herra sanoi: ” Joosef, taivaassa on monia huoneita, sellaisia kuin juuri nyt olet kokenut. On sĂ€hkö- ja tulihuoneita. On myös  toisenlaisia tulihuoneita. Kuka tahansa henkilö, joka rukoilee hartaasti ja jatkuva-sti, saa tulen voiman. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ vanhempasi, pastori Kim ja PyhĂ€ Hyun Ja ovat jatkuvasti menossa tulen lĂ€pi. Siksi sinunkin pitÀÀ rukoilla palavasti ja ottaa vastaan Tulen voima.” Vastasin: ” KyllĂ€, Herra! Aa-men!”

 

NĂ€inĂ€ aikoina isĂ€ni, Ă€itini, pikkusiskoni Joo Eun ja Herran Kirkon jĂ€-senet ja minĂ€ koemme hĂ€mmĂ€styttĂ€viĂ€ ilmestyksiĂ€. Milloin vain nos-tamme kĂ€temme ilmaan, PyhĂ€n Hengen tulen liekit ja sĂ€hkö polttavat tulisesti kĂ€siĂ€mme. Koemme pistelevĂ€n tunteen. Koemme nĂ€itĂ€ joka pĂ€ivĂ€n jokaisena tuntina. SilmĂ€t auki koemme nĂ€itĂ€ Ă€llistyttĂ€viĂ€ il-mestyksiĂ€ fyysisin silmin. Kaikki Herran Kirkon jĂ€senet  osallistuvat Tulen Virkaan. Kristityt vierailjat muista kirkoista  kykenevĂ€t myös saamaan tĂ€mĂ€n kokemuksen.

 

                                          Oh,  Seung Yong:

 

Kun rukoilin voimakkaasti ja palavasti, kuulin jatkuvasti Joosefin huu-tavan: ” Oh- kuumaa! Ah – kuumaa!” Uteliaisuuttani kysyin hĂ€neltĂ€:      ” Hei Joosef, mikĂ€ on vikana?” Joosef vastasi: ”Oh, tulin juuri taivaan salaisesta huoneesta.” YllĂ€ttyneenĂ€ sanoin: ” MistĂ€? Salaisesta huo-neesta? Sinun olisi pitĂ€nyt ottaa minut mukaani sen sijaan ettĂ€ menit sinne yksin. Eikö sinulla ole mitÀÀn lojaalisuutta? ” Joosef vastasi: ”Sinun aikasi ei ole vielĂ€. Joka tapauksessa minun ruumiini on uupunut. Kun kuntoudun normaaliksi, voimme mennĂ€ yhdessĂ€. ” Jumala nĂ€yttÀÀ erikoisesti Joosefille taivaassa monia muita asioita. Aina kun rukoilen Joosefin kanssa, hengelliset silmĂ€ni avautuvat nopeasti. Se on hĂ€m-mĂ€styttĂ€vÀÀ. Joosef ei varsinaisesti kerro missĂ€ paikoissa taivaassa hĂ€n oli kĂ€ynyt. Luulen, ettĂ€ hĂ€n on tehnyt lupauksen Jeesukselle, ettei kerro niistĂ€ yksityiskohtaisesti.

 

Jeesus nÀytti minulle meidÀn kirkkomme tulevaisuuden yksityiskoh-taisesti. HÀn nÀytti minulle, ettÀ 666 on tulossa lÀhitulevaisuudessa. En tiedÀ mitÀ 666 todella merkitsee, mutta olen kuullut siitÀ epÀsuo-rasti Joosefilta. Kuitenkin, kun luen Ilmestyskirjaa, alan ymmÀrtÀÀ siitÀ vÀhÀn.

 

Jeesus sanoi: ” Seung Young! 666:n pĂ€ivĂ€t ovat tulossa lĂ€hitulevaisuu-dessa. Valvo ja vartioi elĂ€mÀÀsi uskossa!” Ihmiset, jotka ovat paholai-sen kontrollissa, yrittĂ€vĂ€t pakottaa ihmiset ottamaan merkin 666. Kuka tahansa vastustaa merkkiĂ€, tapetaan. Ihmiset, jotka ovat vallas-sa, tappavat summittaisesti ne, joilla merkkiĂ€ ei ole. Uskovat pakene-vat kaikkiin suuntiin ja juoksevat vĂ€lttÀÀkseen noita pahoja ihmisiĂ€.

 

Kim Joosef:

 

PyhÀn Hengen myrkkypiikkien huone

 

Sen jĂ€lkeen kun olin vieraillut PyhĂ€n Tulen ja – SĂ€hkön huoneissa, olin taas kirkossa rukoilemassa kielillĂ€. Kun rukoilin, Jeesus palasi ja vei minut jĂ€lleen taivaaseen. ” Joosef! TĂ€llĂ€ kertaa menkÀÀmme PyhĂ€n Hengen myrkkypiikkien huoneeseen!” Herra kutsui enkelin saattamaan minua.  Herra itse hĂ€visi. Enkeli sanoi: ” PyhĂ€ Joosef, ole hyvĂ€ ja seuraa minua. ” Seurasin hĂ€ntĂ€ ja jonkin ajan kuluttua suunnaton kuutio tuli nĂ€kyviin. Se vaikutti paljon maapalloa suuremmalta. Kun kĂ€velin sitĂ€ lĂ€hemmĂ€ksi, minusta tuntui kuin olisin ollut tomuhiukkasen suurui-nen. Aina kun vierailin missĂ€ tahansa salaisessa huoneessa, sisÀÀn-kĂ€yntiĂ€ vartioi ainakin kaksi enkeliĂ€. Kussakin paikassa vartijaenke-leillĂ€ oli kutakin huonetta edustavat aseet.

 

Esimerkiksi PyhÀn Tulen huonetta vartioivat enkelit sekÀ PyhÀn Tulen tunnelia vartioivat enkelit kantoivat tulimiekkaa. Miekan terÀvÀ terÀ oli PyhÀn Hengen leimuavien liekkien vallassa. Enkelit, jotka vartioi-vat PyhÀn SÀhkön huonetta, kantoivat sÀhköistettyjÀ miekkoja. Kun tarkastelin noita miekkoja hÀmmÀstyneenÀ, saatoin kuulla sÀhkövir-ran ÀÀnen. Vahva sÀhkövirta purkautui kuten salama.

 

Nyt kun nĂ€in Pyhien myrkkypiikkien huoneen vartija-enkelin seiso-massa oven kummallakin puolella, hĂ€nellĂ€ oli kĂ€dessÀÀn pelottavan nĂ€köinen rautanuija. Sen pÀÀ oli nuijamainen. Nuijan kĂ€densijaa lu-kuun ottamatta se oli tĂ€ynnĂ€ tiheitĂ€ terĂ€viĂ€ piikkejĂ€. Piikkien lukua oli mahdoton laskea.  Nuijan piikit oli peitetty pelottavalla sĂ€teilevĂ€llĂ€ myrkyllĂ€. Minua opastava enkeli varoitti minua: ” PyhĂ€ Joosef! Vaikka vain hipaiset noita myrkkypiikkejĂ€, halvaannut myrkystĂ€, joka leviÀÀ nopeasti kaikkialle ruumiiseesi. Sen jĂ€lkeen kun olet saanut tuon aseen, olet voimakkaampi ja voittoisampi taistelussa pahoja henkiĂ€ vastaan. Olet nyt astumassa myrkyllisten piikkien huoneeseen. Valmistaudu mielessĂ€si lujasti!”

 

IsĂ€ni on saanut jo nuo myrkkypiikit.  Heti kun hĂ€n huutaa: ” PyhĂ€t myrkkypiikit!” ja hipaisee kĂ€dellÀÀn kirkon jĂ€seniĂ€, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu, he kaatuvat siihen paikkaan. He ovat tajuttomia pit-kĂ€n ajan. Joskus pastori kokeili salaa,  kosketti seurakunnan jĂ€senten ruumiita, kun oli huutanut ” PyhĂ€ myrkyllinen piikki!” JĂ€senillĂ€ ei ollut aavistustakaan, mitĂ€ pastori puuhaili. SillĂ€ hetkellĂ€, kun pastori kos-ketti heitĂ€, he pÀÀstivĂ€t pitkĂ€n huudon ja lyyhistyivĂ€t niille sijoilleen. He olivat pitkÀÀn tajuttomina. Myrkky tekee punaisen lĂ€ikĂ€n iholle ja halvaus kestÀÀ jonkin aikaa.

 

Kysyin opastavalta enkeliltĂ€ nĂ€istĂ€ tapahtumista. HĂ€n sanoi: ” pastori on vieraillut jo useita kertoja myrkkypiikki- huoneessa. Siksi hĂ€n on saa-nut voimakkaamman myrkkypiikki-aseen. TĂ€mĂ€n aseen Herra antaa ihmisille taisteluun pahoja henkiĂ€ vastaan.”  Enkeli sanoi, ettĂ€  tĂ€stĂ€ pĂ€ivĂ€stĂ€ alkaen minĂ€kin tulisin vierailemaan tĂ€ssĂ€ huoneessa vielĂ€ moninaisia kertoja.

 

Tervehdimme vartioimassa olleita enkeleitÀ myrkkypiikki- huoneen sisÀÀnkÀynnillÀ. Toinen vartija-enkeleistÀ asetti valtavan avaimen lukkoon ja kÀÀnsi avainta oikealle. Ovi avautui liukumalla sivuun. As-tuin huoneeseen yksin.

 

 

SisĂ€tila oli tavattoman laaja, leveys ja korkeus mahtavat. Katto, lattia ja seinĂ€t olivat tĂ€ynnĂ€ terĂ€viĂ€ piikkejĂ€. Ne muistuttivat takiaisia. SĂ€i-kĂ€hdin kun huomasin, ettĂ€ piikkejĂ€ oli joka neliötuumalla. En uskal-tanut kĂ€vellĂ€ eteenpĂ€in. SillĂ€ hetkellĂ€ Herra ilmestyi ja sanoi: ” Joosef, laita nĂ€mĂ€ jalkaasi.” Ne nĂ€yttivĂ€t sandaaleilta. Herra itse pani ne jal-koihini.  Astuin piikkien pÀÀlle ja jatkoin eteenpĂ€in syvemmĂ€lle sisÀÀn. ”Vau---vau---nĂ€yttÀÀ pelottavalta. NĂ€yttÀÀ ettĂ€ kuolisin yhdestĂ€ tuol-laisen piikin pistosta”, huudahdin mielessĂ€ni ja jatkoin kĂ€velyĂ€. Herra voimasta jalkapohjani sĂ€ilyivĂ€t vahingoittumattomina. piikit hohtivat ja sĂ€teilivĂ€t valoa. Kun katsoin niitĂ€ tarkemmin saatoin nĂ€hdĂ€ niissĂ€ nestettĂ€, joka kuin myrkky peitti ne. Uhkaava neste tai myrkky nĂ€ytti pelottavalta.

 

PitkÀn kÀvelyn jÀlkeen, aloin viimein nÀhdÀ lopun. Kun ensin aloitin kÀvelyn, matka vaikutti loputtomalta. KÀytyÀni monessa salaisessa huoneessa, olin ymmÀrtÀnyt yhden yhteisen piirteen. Ei ikinÀ pidÀ hel-littÀÀ, vaan jatkaa vain kÀvelyÀ kunkin huoneen loppuun asti sitkey-dellÀ ja kestÀvyydellÀ. Minun oli kÀveltÀvÀ useita pÀiviÀ joissakin sa-laisissa huoneissa. Kaikissa tapauksissa kuluu paljon aikaa saavuttaa huoneen keskipiste. Tietenkin rukouksen avulla tÀmÀ kaikki on mah-dollista.

 

En tiennyt, kuinka pitkÀÀn olin kÀvellyt, mutta olin jo melkein lopussa. Silloin nÀin valtavan pyöreÀn esineen kelluvan ilmassa. Se nÀytti rau-tanuijalta monine terÀvine piikkeineen, jotka olivat tiheÀssÀ esineen jokapuolella. Sekin muistutti takiaista. Sen koko nÀytti suuremmalta kuin maapallo. En kÀsitÀ, kuinka esine saattoi kellua ilmassa, mutta se pyöri hitaasti itsekseen. Halusin tarkistaa, olinko yhÀ hereillÀ ja nipis-tin itseÀni kunnolla. Tunsin nipistyksen kivun.

 

PyöreĂ€ rautanuija myrkyllisine piikkeineen saattoi joskus pyöriĂ€ joko nopeasti tai hitaasti. PyörinnĂ€n nopeudesta riippuen piikkejĂ€ irtosi ja katosi silmieni edessĂ€. ”Herra! Herra! piikit ovat pudonneet pois, mihin ne ovat menneet? ” Silloin kuulin Herran ÀÀnen: ” Joosef, eivĂ€tkö Herran Kirkon jĂ€senet huuda joka pĂ€ivĂ€ PyhiĂ€ myrkkypiikkejĂ€ avuksi rukoilles-saan? Kuka tahansa haluaa ja ikĂ€vöi niitĂ€, saa. Katoavat piikit ovat menneet niille ihmisille, jotka ovat pyytĂ€neet ja kaivanneet niitĂ€.” Lo-pulta ymmĂ€rsin.

 

Herran Kirkon jĂ€senet taistelivat pahojen henkien kanssa rukouksis-saan joka pĂ€ivĂ€. Kun pastori huusi: ” PyhĂ€ myrkyllinen piikki!” niin me-kin huusimme samaa yhteen ÀÀneen. NĂ€mĂ€ piikit ovat hyvin voimak-kaita hyökkĂ€ysaseita tulisissa taisteluissa demonien kanssa. Aina kun varustaudumme PyhĂ€llĂ€ miekalla, PyhĂ€llĂ€ tulella, PyhillĂ€ myrkkypii-keillĂ€ taisteluun pahoja henkiĂ€ vastaan, ne yrittĂ€vĂ€t vĂ€lttÀÀ meitĂ€ kaikin keinoin. Pahat henget tietĂ€vĂ€t ja pelkÀÀvĂ€t nĂ€itĂ€ voimakkaita myrkkypiikkejĂ€. Kun pahat henget lĂ€hestyvĂ€t rukoilevia, me huudam-me: ”PyhĂ€t myrkkypiikit!” Silloin myrkkypiikit pistĂ€vĂ€t esiin ruumiis-tamme ja lĂ€vistĂ€vĂ€t pahat henget, jotka muuttuvat heti tomuksi. TĂ€l-laisia tapahtumia ei esiinny keskiverto-kirkoissa, mutta ne ovat nor-maaleja Herran Kirkossa, jossa PyhĂ€ Tuli ja – SĂ€hkö ovat myös joka-pĂ€ivĂ€isiĂ€ ilmiöitĂ€. Herra on sanonut, ettĂ€ HĂ€n antaa lahjat tai aseet vain HĂ€nen omilleen ja vain heidĂ€n pyynnöstÀÀn, kun HĂ€nen omansa hartaasti rukoilevat ja haluavat niitĂ€.

 

2. Kor. 7:11: ” SillĂ€ katsokaa kuinka suurta intoa juuri tuo Jumalan mielen mukainen murehtimisenne on saanut teissĂ€ aikaan , mitĂ€ puo-lustautumista, mitĂ€ paheksumista, mitĂ€ pelkoa, ikĂ€vöintiĂ€, kiivautta, mitĂ€ kurittamista! Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne puhtaita tĂ€ssĂ€ asiassa. ”

 

Koska tiedĂ€n Pyhien myrkkypiikkien voiman  ja sitĂ€ kovasti tarvitsen, levitin kĂ€teni levĂ€lleen PyörivÀÀ rautanuijaa kohti. Huusin: ” PyhĂ€t myrkkypiikit! Herra! Ole hyvĂ€ ja anna minulle PyhĂ€t myrkkypiikit!” Rautanuija ampui lukemattoman mÀÀrĂ€n myrkkypiikkejĂ€ minua kohti ja ne kaikki menivĂ€t ruumiiseeni. Tunsin jonkinlaista pistelyn tunnetta, mutta en mitÀÀn kipua. Myrkkypiikit alkoivat kerÀÀntyĂ€ ruumiiseeni. Kun pastori oli aikaisemmin huutanut: ”PyhĂ€t myrkky-piikit!”,  ajattelin mielessĂ€ni: ” MitĂ€ ? Onko sellaista lahjaa tai asetta olemassa?” Nyt kun olin itse astunut Pyhien myrkkypiikkien huo-neeseen, ymmĂ€rrĂ€n tĂ€ysin. Kun Kirkon jĂ€senet huutavat: ” PyhĂ€t myrkkypiikit!” , terĂ€vĂ€t piikit työntyvĂ€t heidĂ€n ruumiistaan ulos. Olen monta kertaa nauranut heidĂ€n hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€n ulkonĂ€könsĂ€ vuoksi. Onhan se huvittavan nĂ€köistĂ€, kun piikit tulevat heidĂ€n ruumiistaan ulos. Vaikka ihmiset, joiden hengellisiĂ€ silmiĂ€ ei ole avattu, eivĂ€t niitĂ€ nĂ€e, Herran Kirkon jĂ€senet nĂ€kevĂ€t ne avatuilla hengellisillĂ€ silmil-lÀÀn.

 

Pastori Kim:

 

 Useita kĂ€yntejĂ€ helvetissĂ€

 

Juuri nyt kun kirjoitan tÀtÀ kirjaa, on syyskuu 2006. KÀyn yhÀ helve-tissÀ usein, itse asiassa pÀivittÀin. TÀtÀ jatkunut nyt vuoden ajan. Kir-kon jÀsenet rukoilevat ryhminÀ ja me joskus myös vierailemme helve-tissÀ ja taivaassa ryhminÀ. TÀmÀ on mielikuvituksen ulkopuolella ole-va kokemus, jota tavallisten kirkkojen jÀsenet eivÀt koe. Kuitenkin tÀ-mÀ on totta. PÀivittÀin, kun alan rukoilla, minut viedÀÀn helvetin alim-paan osaan. Sitten koen lukemattomia eriasteisia kidutuksia. En kyke-ne ilmaisemaan niitÀ tÀysin sanoilla. Jotkut niistÀ ovat sanoinkuvaa-mattomia.

 

En kykene kuvaamaan kunnolla sielujen ilmeitĂ€ ja huutoja helvetin kuumissa liekeissĂ€. HeidĂ€n joukossaan olivat ne sielut, jotka ovat tul-leet helvettiin, koska he eivĂ€t uskoneet oikein, vaikka he tiesivĂ€t Her-rasta. Jotkut oli opetettu dogmaattisesti, opillisesti, jotkut teologisesti, jotkut akateemisesti, mutta olivat helvetissĂ€. HeidĂ€n olisi pitĂ€nyt tie-tÀÀ Jumalan Sana. HeidĂ€n olisi pitĂ€nyt tietÀÀ paremmin. TĂ€mĂ€ tosiasia turhauttaa ja piinaa minua. MinĂ€ huusin tuskasta kun vedin tukastani. Kenelle hekin valittaisivat? KetĂ€ syyttĂ€isivĂ€t? Kehen he voisivat vedo-ta? Jeesus kĂ€ski minun paljastaa pahat henget.  TĂ€tĂ€ työtĂ€ ei monikaan ihminen kristittyjen yhteisössĂ€ toivota tervetulleeksi. Kun me karkoi-timme riivaajat ja paljastamme pahat henget,  jotka piileksivĂ€t syvĂ€llĂ€ kristillisissĂ€ yhteisöissĂ€ ja uskovissa, meidĂ€n oli maksettava hinta noista taisteluista.

 

Kristityt ovat yleensĂ€ kielteisiĂ€. (denial on yksi pÀÀtorjuntakeino, jossa kielletÀÀn ilmiselvĂ€ tosiasia. Se voi auttaa teho-osastolla vakavasti sairaita; kieltĂ€misen hinta: se vÀÀristÀÀ vakavasti todellisuutta – OS). He kieltĂ€vĂ€t ja torjuvat vĂ€itteen, ettĂ€ kristityssĂ€ voi majailla pahoja henkiĂ€.  He vĂ€ittĂ€vĂ€t, ettĂ€ koska Herra on heissĂ€, pahat henget eivĂ€t voi olla tĂ€llaisessa ihmisessĂ€.MinĂ€kin alun perin uskoin niin. Mutta Herra osoitti minulle asian olevan toisin ja auttoi minua tĂ€mĂ€n tosiasian hyvĂ€ksymisessĂ€. EnsimmĂ€inen asia, jonka Herra teki, oli se, ettĂ€ HĂ€n antoi minun henkilökohtaisesti kokea helvetin kidutuksia. TĂ€hĂ€n pĂ€ivÀÀn mennessĂ€ olen vieraillut helvetissĂ€ pĂ€ivittĂ€in ja tĂ€tĂ€ on nyt jatkunut yli vuoden. Kun olen helvetissĂ€, Herra ottaa minulta pois tĂ€yden sota-asun ja erityiset hyökkĂ€ysaseet. Herra on sallinut minua kidutettavan kaikin tavoin kaikissa helvetin eri paikoissa. Minut on raahattu jokaiseen helvetin paikkaan. Minut on revitty kappaleiksi pahojen henkien toimesta.

 

Minut on upotettu tulen liekkeihin. Minut on nyljetty elÀvÀltÀ. Olen ollut paikassa, jossa pahat henget ovat nylkeneet ja leikelleet minut luurangoksi asti. Olen ollut paikassa, jossa pahat henget ovat ottaneet pois sisÀelimeni ja moukaroineet ne kivihuhmareessa. Minut on kei-tetty elÀvÀnÀ suuressa padassa. Minut on grillattu elÀvÀnÀ vartaassa.

 

Useimmissa tapauksissa minua on kidutettu yksin, mutta aika ajoin minua on kidutettu korruptoituneiden kristittyjen kanssa. MeidĂ€t kaikki sidottiin ja asetettiin toinen toisemme viereen riviin. Tapah-tuma muistutti kuivatun kraakkukalan myymĂ€lÀÀ. Koreassa kuivatut kraakku-kalat ( croaker fish, sammakko- tai korppikala, ilmeisesti kurnuttaa kuin sammakko tai kraakkuu kuin korppi:  croaker fish: erĂ€s merkitys ”pahan profeetta” –OS) ripustetaan riviin myytĂ€vĂ€ksi ja syötĂ€vĂ€ksi. Herra sanoi: ”pastori Kim, sinĂ€ koet henkilökohtaisesti kĂ€rsimykset helvetissĂ€, koska sinulle on annettu tehtĂ€vĂ€ksi paljastaa pahat henget. Toinen syy tĂ€hĂ€n on tosiasia, ettĂ€ olet pastori. Haluan, ettĂ€ kaikki kristityt elĂ€vĂ€t elĂ€mĂ€nsĂ€ kunnolla ja hereillĂ€! Minun pal-velijani opettavat vÀÀrin ja johtavat PyhiĂ€ helvettiin. He johtavat toinen toistaan helvettiin ja tĂ€mĂ€n tĂ€ytyy loppua!”  Nykyisin, nĂ€inĂ€ pĂ€ivinĂ€, olen tarmokkaasti vieraillut niissĂ€ helvetin paikoissa, joihin monet korruptoituneet pastorit ja kristityt ovat joutuneet. 

 

 

 

 

Gumbong, Jeesuksen EnsimmÀinen Kirkko ( erÀs korealainen kirkko)

 

Johdin herĂ€tyskokouksen 1.-3.5.2006 Gumbongin EnsimmĂ€isessĂ€ Kirkossa, keskiviikosta alkaen. TĂ€mĂ€ kirkko sijaitsee Yeosun kau-pungissa. Herra kĂ€ski minua dokumentoimaan tapahtuman. Asia oli tĂ€rkeĂ€. Herran armosta aloimme pitÀÀ enemmĂ€n herĂ€tyskoko-uksia. Normaalisti herĂ€tyskokoukset aloitettiin maanantai-iltaisin ja lope-tettiin torstai-iltaisin. Kuitenkin Herra oli kĂ€skenyt pitĂ€mÀÀn tĂ€mĂ€n herĂ€tyskokous- sarjan keskiviikkoon asti. Aloitimme sen klo 19.30 maanantaina ja lopetimme noin klo 04 tai 05 aamulla. Samana pĂ€i-vĂ€nĂ€ klo 14 aloitimme uudelleen ja lopetimme klo 18. pidimme pĂ€i-vĂ€llistauon ja jatkoimme sen jĂ€lkeen heti. Lopetimme noin klo 4 – 5 aamulla. Sitten palasimme kotikaupunkiimme Cheoniin. Joissakin tapauksissa herĂ€tyskokousten aikana, seurakunta voi kokea taivaan tai helvetin. Mutta tĂ€mĂ€ on mahdollista yksinomaan Herran armosta.

 

Monta kertaa herÀtyskokousten aikana Herra asteittain avaa seura-kuntalaisten hengellisiÀ silmiÀ. Muut kirkot keskustelevat nyt nÀistÀ herÀtyskokouksista ja siitÀ, kuinka hengelliset silmÀt avataan.

 

Herra on tehnyt vahvaa työtÀ Gumbongin EnsimmÀisessÀ Kirkossa Yeosussa. HerÀtyskokousten keskivÀlissÀ pastorin vaimon hengelliset silmÀt avautuivat. Chung, Young Duk oli tuo senioripastorin vaimo. HÀn nÀki elÀvÀisesti monia korruptoituneita pastoreita ja hengellisen palveluviran haltijoita kidutettavina helvetissÀ. He olivat opettaneet vÀÀrin ja johtaneet monia PyhiÀ uskomaan vÀÀrin.

 

 

 

 

  Korruptoituneet palveluviran haltijat menevĂ€t trumpetin

                         muotoiseen paikkaan helvetissĂ€

 

HerĂ€tyskokoussarjan keskivaiheilla rva Chung, Young Duk kirkaisi ja alkoi huutaa kun hĂ€nelle nĂ€ytettiin helvettiĂ€: ”Ah! Ah! Se on pelotta-vaa! Olen niin sĂ€ikĂ€htĂ€nyt! En halua enÀÀ nĂ€hdĂ€ enempÀÀ! Ole hyvĂ€ , en halua enÀÀ nĂ€hdĂ€ enempÀÀ!” MinĂ€ sanoin: ”Rva Chung, miksi et halua nĂ€hdĂ€ enempÀÀ? Koska olet pastorin vaimo, sinun tĂ€ytyy tehdĂ€ hyvin tarkkoja havaintoja. Silloin tulet entistĂ€ varovaisemmaksi vaellukses-sasi Herran kanssa, eikö vain? Etkö nĂ€e Jeesusta? Vastaa kysymyksiini, jos nĂ€et HĂ€net!” Rva Chung, Young Duk vastasi: ” KyllĂ€, kyllĂ€, nĂ€en Jee-suksen! Herra katselee rakastettuja palvelijoitaan helvetissĂ€, sillĂ€ he oli-vat tulleet korruptoituneiksi. Jeesus valittaa, niin ettĂ€ kyynelvirrat valu-vat ja murehtii. ” MinĂ€ vastasin: ” Rva Chung. Young Duk, pyydĂ€ Herraa nĂ€yttĂ€mÀÀn selvĂ€sti ne pastorit, jotka ovat korruptionsa takia helvetis-sĂ€.” Kun kyselin toistuvasti rva Changilta, Herra osoitti hĂ€nelle sor-mellaan toista paikkaa,  peittĂ€en kasvonsa toisella kĂ€dellÀÀn. Herra oli tuskainen ja valitti korruptoituneitten pastorien kohtaloa. paikka, mi-hin korruptoituneet pastorit oli lĂ€hetetty,  oli muodoltaan suunnatto-man suuri trumpetti. Trumpetin sisÀÀnkĂ€ynti oli erittĂ€in laaja ja sen pohja kapeni. Niin kuin vaski-instrumentit, paikka oli trumpetin ja torven muotoinen.

 

Me pyysimme Herraa nĂ€yttĂ€mÀÀn noiden pastoreiden hengellisen tilan. Pastorit nĂ€yttivĂ€t ikÀÀn kuin tĂ€ytetyiltĂ€ ihmisiltĂ€ – kuin tĂ€yte-tyiltĂ€ elĂ€imiltĂ€, ikÀÀn kuin heidĂ€t olisi tĂ€ytetty jotain nĂ€yttelyĂ€ varten. HeidĂ€n pÀÀnsĂ€ oli epĂ€tavallisen suuri ja tĂ€ynnĂ€ ihmistietoa. Mutta hei-dĂ€n sydĂ€mensĂ€ olivat tĂ€ysin tyhjiĂ€. SiellĂ€ oli lukematon mÀÀrĂ€ ruu-misarkkuja, tĂ€ynnĂ€ kuolleiden pastorien ruumiita. LukumÀÀrĂ€ tuntui loputtomalta. Kaikki arkut oli peitetty vaatteilla. Vaatteisiin oli painet-tu risti. Arkut oli heitetty paikan trumpetin muotoiseen sisÀÀnkĂ€yn-tiin. Arkut kolhiintuivat sisÀÀnkĂ€ynnissĂ€ ja hajosivat kappaleiksi. Kun arkut olivat tuhoutuneet, pastorit hyppĂ€sivĂ€t niistĂ€ alasti ja liukuivat alas kapeaa polkua trumpetin muotoiseen helvettiin. Paikka oli viheli-Ă€inen.

 

Kun he liukuivat alas pÀÀ edellĂ€ selĂ€llÀÀn, he huusivat: ” Ugh! Olen niin pahoillani! Pelastakaa minut! Ugh! En tiennyt! Tein sen, koska en tien-nyt, ole hyvĂ€ ja anna anteeksi! pelastakaa minut!” Kun he putosivat pohjalle, heidĂ€n pÀÀnsĂ€ iski maahan. pohjalla oli pilkkopimeÀÀ, oli mahdotonta nĂ€hdĂ€ mitÀÀn. pohja oli jo tĂ€ynnĂ€ korruptoituneita pas-toreita. He muodostivat vuorennĂ€köisen kasan.  Kun pastorit liukuivat alas pohjalle, he huusivat toisilleen: “ Hei, miksi työnnĂ€t minua! Uuh! Minun tĂ€ytyy kiivetĂ€ pois tÀÀltĂ€! On liian pimeÀÀ! TÀÀllĂ€ tukehtuu! Her-ra! Auta minua! Pelasta minut!" HeidĂ€n huutonsa kaikui kautta koko paikan.

 

Kun valitin,  kysyin Herralta: ”Herra! MillĂ€ perusteella on pastorit tuotu helvettiin?  Se ei nĂ€y olleen ainakaan se, etteivĂ€tkö he usko Sinuun. Hei-dĂ€n on tĂ€ytynyt rakastaa kirkkoaan ja seurakuntaansa hyvin paljon. Sen lisĂ€ksi pastorien, jos kenen, on tĂ€ytynyt tietÀÀ Sana paremmin kuin kenenkÀÀn muun.”

 

Pelottavalla lujalla ÀÀnellĂ€ Herra puhui vihaisena: ” EivĂ€t he enÀÀ ole pastoreita! He ovat pilkanneet Minua! He ovat niitĂ€, jotka pilkkasivat PyhÀÀ HenkeĂ€ ja vastustivat PyhĂ€n Hengen työtĂ€! He eivĂ€t ikinĂ€ opettaneet mitÀÀn armolahjoista. Itse asiassa he kielsivĂ€t koko armolahjat! He eivĂ€t pitĂ€neet sunnuntaita PyhĂ€nĂ€. He opettivat seurakuntiaan vÀÀrin. He tekivĂ€t lampaistaan sokeita! He olivat ulkokultaisia ja rahanahneita. HeidĂ€n joukossaan on lukematon joukko pastoreita, jotka ovat puhuneet sopimattomia ja harjoittaneet haureutta.”

 

1.Tim. 4:2: ” Valheenpuhujien ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty. ” (viimeisten aikojen luopiot).

 

1.Kor 6:9-10: ” Vai ettekö tiedĂ€, etteivĂ€t vÀÀrĂ€t peri Jumalan valta-kuntaa? ÄlkÀÀ eksykö! EivĂ€t 1 huorintekijĂ€t, eivĂ€t 2 epĂ€jumalanpal-velijat, eivĂ€t 3  avionrikkojat, eivĂ€t 4 elostelijat eivĂ€tkĂ€ 5 miehen kanssa makaavat miehet, eivĂ€t 6 varkaat, eivĂ€t 7 ahneet, eivĂ€t 8 juomarit, eivĂ€t  9 pilkkaajat eivĂ€tkĂ€ 10 rosvot peri Jumalan valtakuntaa” (= 10 katego-riaa).

 

Itse asiassa kĂ€site sunnuntain pitĂ€misestĂ€ PyhĂ€nĂ€ on muuttunut sumuiseksi ja hĂ€mĂ€rĂ€ksi kirkossa. Pyhyyden kĂ€site on tĂ€ysin pois pyyhitty. SillĂ€ tekosyyllĂ€, ettĂ€ Herraa voi palvella vapaasti evankeli-umien mukaan, sunnuntain PyhĂ€nĂ€ pitĂ€minen on rĂ€nsistynyt.  On sÀÀlittĂ€vĂ€ tosiasia, ettĂ€ kirkko ei pidĂ€ PyhÀÀ PyhĂ€nĂ€, pastorit mukaan lukien. Olen tullut ymmĂ€rtĂ€mÀÀn, ettĂ€ nimenomaan pastorien on vaikeampaa pÀÀstĂ€ taivaaseen kuin tavallisten uskovien.

 

Taas kerran huusin rouva Chung Young Dukille: ” Rva Chung, katso paikkaa, minne pastorien vaimot menevĂ€t helvetissĂ€. Koska sinĂ€ olet pastorin vaimo, sinun pitÀÀ nĂ€hdĂ€ se paikka! ” HĂ€n vastusteli voimak-kaasti: ” Ei! Ei! Olen sĂ€ikĂ€htĂ€nyt! En halua nĂ€hdĂ€ sitĂ€! ” Mutta Herra sanoi: ”TÀÀllĂ€, katsele hyvin tarkkaan! Sinun tĂ€ytyy yksityiskohtaisesti kuvata tĂ€mĂ€ ihmisille niin etteivĂ€t pÀÀtyisi helvettiin!” JĂ€lleen kerran Herra valitti kyynelehtien, kun HĂ€n katsoi pastorien vaimoja helve-tissĂ€. Herra nĂ€ytti rva Chungille helvetin yksityiskohtia myöten.

 

” Ugh! Ugh! Liian paljon! Olen aivan sĂ€ikky! (HĂ€n pudisteli pÀÀtÀÀn molemmille puolille). En tahdo enÀÀ nĂ€hdĂ€ enempÀÀ! Se on niin vihe-liĂ€istĂ€! Myös pastorien vaimoilla oli erittĂ€in suuret pÀÀt. HeidĂ€n pÀÀnsĂ€ oli tĂ€ynnĂ€ maailmallisia asioita. Liian monia! Liian monia! HeidĂ€n sydĂ€-mensĂ€ olivat tĂ€ysin tyhjĂ€t. Vaimot olivat kuten pastorinsa. Vaimoilla oli kiirettĂ€ pitÀÀ yllĂ€ ulkonĂ€könsĂ€. Oh! Oh! MitĂ€ minun pitĂ€isi tehdĂ€?”

 

Aivan kuten pastorit helvetissĂ€, myös vaimot kirkuivat ja huusivat et-teivĂ€t he tienneet. Vaimotkin heitettiin liekkeihin ja pimeyteen. Herra kertoi, ettĂ€ lukematon mÀÀrĂ€ pastorien vaimoja oli helvetissĂ€, koska olivat olleet ylpeitĂ€, ulkokultaisia ja rakastaneet rahaa. NĂ€itĂ€ Herra in-hosi eniten. Miksi olivat sielut, joiden olisi pitĂ€nyt mennĂ€ taivaaseen, joutuneet helvettiin? Kuinka ikinĂ€ se oli mahdollista? MistĂ€ syystĂ€? Miksi? MissĂ€ he menivĂ€t vikaan? TĂ€mĂ€n selvittĂ€misen mahdollisuus mielessĂ€ni pyysin jĂ€lleen kerran rouva Chungia havainnoimaan tar-kasti, kuinka monta korruptoitunutta vanhinta, diakonia, diakonissaa, ja sÀÀnnöllistĂ€ seurakunnan jĂ€sentĂ€ oli helvetissĂ€. Mutta hĂ€n pudisti raivokkaasti pÀÀtÀÀn. Sitten hĂ€n alkoi kiljua ja itkeĂ€ samalla kun pu-disteli jatkuvasti pÀÀtÀÀn: ” Ei! Ei! Olen niin peloissani! En halua nĂ€hdĂ€ enÀÀ enempÀÀ! ” Mutta kuitenkin, jos Herra oli pÀÀttĂ€nyt nĂ€yttÀÀ hĂ€-nelle nĂ€kymĂ€n, kuinka hĂ€n voisi sitĂ€ vastustaa? Koko Gumbong First Churchin seurakunta kuunteli hiiren hiljaa, kun pastorin vaimo puhui.  He kuuntelivat pelolla ja vavistuksella. HĂ€n jatkoi: ” Niin monia! Niin monia! Ugh! HeitĂ€ on liian monia, jotta voisin mitenkÀÀn laskea heitĂ€.” Moni maallikkouskova ei elĂ€nyt kunnollista uskonelĂ€mÀÀ, jota Jumala arvosti.  TĂ€stĂ€ johtuen monet heistĂ€ työnnettiin helvettiin katerpilla-rilla, jota ajoivat pahat henget. Kaikki ihmiset olivat alasti. IhmisiĂ€ puskettiin jatkuvasti helvettiin. PelĂ€ten ihmettelin, miksi Herra halusi nĂ€yttÀÀ niin monien uskovien olevan helvetissĂ€. Varsinkin kun siellĂ€ on monia Jumalan palvelijoita vaimoineen ja maallikkouskovia, jotka kiihkeĂ€sti ovat palvelleet Herraa. HeidĂ€n nimiÀÀn ei juuri tunneta ja he eivĂ€t ole mitenkÀÀn valokeilassa.

 

Hebr. 4:1: ” PelĂ€tkÀÀmme siis, koska lupaus pÀÀstĂ€ hĂ€nen lepoonsa vielĂ€ pysyy, ettei kenenkÀÀn teistĂ€ havaittaisi myöhĂ€styneen. ”

 

Hebr. 3:13-19: ” 
vaan kehottakaa toinen toistanne joka pĂ€ivĂ€, niin kauan kuin sanotaan: ` tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€` , ettei teistĂ€ kukaan synnin pettĂ€-mĂ€nĂ€ paatuisi. SillĂ€ olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillĂ€ oli alussa, vahvoina loppuun asti. Sanotaanhan: ‘TĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€, jos te kuulette HĂ€nen ÀÀnensĂ€, Ă€lkÀÀ paa-duttako sydĂ€miĂ€nne, niin kuin silloin, kun vihoititte HĂ€net.’  KetkĂ€ sit-ten, vaikka kuulivat, vihoittivat HĂ€net? EivĂ€tkö kaikki, jotka olivat Moo-seksen johdolla lĂ€hteneet EgyptistĂ€? Mutta keihin HĂ€n oli vihastunut 40 vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiĂ€ tehneet, joiden kuolleet ruumiit kaatuivat erĂ€maahan? Keille HĂ€n vannoi, etteivĂ€t pÀÀse HĂ€nen lepoon-sa? Eikö tottelemattomille? Havaitsemme, etteivĂ€t he epĂ€uskon takia voineet siihen pÀÀstĂ€. ”

 

Monet kirkot eivÀt opeta seurakunnilleen, ettÀ uskova voi mahdolli-sesti joutua helvettiin, jos he uskovat Herraan vÀÀrin. Yksi sellainen on erÀs Koreassa nopeasti kasvava kultti. He lÀhestyvÀt uskovia ja yrittÀ-vÀt kyseenalaistaa heidÀn pelastuksensa. ( TÀmÀ kultti opettaa seura-kuntiaan, ettÀ kun ihminen on kerran pelastunut, sen ihmisen ei enÀÀ ikinÀ tarvitse tehdÀ parannusta, katua, kÀÀntyÀ koska kaikki heidÀn syntinsÀ, menneet, nykyiset ja tulevat, on annettu anteeksi). Ajoittain uskovia tarttuu tÀllaisten ryhmien pyydyksiin.

 

Nykyaikana kÀsite sunnuntain pitÀmisestÀ PyhÀnÀ on vÀhitellen ra-pautunut. SitÀ pidetÀÀn vanhanaikaisena ja nykyajalle vieraana. Tosi-asiassa materialismi on se uusi doktriini joka on nykyisin syvÀlle juur-tuneena kirkkoihinkin. Antaumuksella ja voimakkaasti moni kirkko saarnaa menestyksen teologiaa. Ja ettÀ kaikki on hyvin, kunhan vain uskotaan Jeesukseen. HeidÀn opetuksellaan pelastuksesta ei ole mi-tÀÀn tekemistÀ Raamatussa opetettavan pelastuksen kanssa. Herran nÀkemys ja heidÀn nÀkemyksensÀ eroavat monissa kohtaa. MeidÀn on muistettava tÀmÀ tosiasia, jota apostoli Paavali teroitti, ettÀ ei kaikilla ole uskoa.

 

2. Tess 3:1-2: ” Sitten vielĂ€ veljet, rukoilkaa meidĂ€n edestĂ€mme, ettĂ€ Herran Sana leviĂ€isi nopeasti ja tulisi kirkastetuksi kuten teidĂ€nkin keskuudessanne, ja jotta pelastuisimme nurjista ja pahoista ihmisistĂ€, sillĂ€ usko ei ole kaikkien. ”

 

HerÀtyskokoussarja Yeosu Gumbongin EnsimmÀisessÀ Kirkossa lop-pui keskiviikkona klo 05. Kaikki uskovat, jotka olivat osallistuneet he-rÀtykseen antoivat kaiken kunnian Herralle pelossa ja vavistuksessa.

 

Ulospotkittuna ja kadulla

 

Talomme on huutokaupattu onnistuneesti meklarin toimesta. He uh-kaavat ja painostavat meitĂ€ muuttamaan puhumalla niin likaista kiel-tĂ€, etten sitĂ€ voi toistaa. Koska minua uhataan ja painostetaan joka pĂ€ivĂ€, tulen hermostuneeksi siitĂ€,ettĂ€ he laskevat vÀÀrin uhkauspĂ€i-vĂ€nsĂ€. Nyt kuitenkin lopullinen hÀÀtöpĂ€ivĂ€ on koittanut. Se pĂ€ivĂ€, jota olen eniten pelĂ€nnyt. Kun ilmoitus tuli, olin vieraillut taivaassa ja hel-vetissĂ€ pĂ€ivittĂ€in Herran kanssa. Koska hengelliset silmĂ€ni oli avattu, kykenin keskustelemaan Herran kanssa kaikkina aikoina. Sen lisĂ€ksi ensimmĂ€inen kirja sarjassa ” Kaste Leimuavalla Tulella ” oli julkaistu kolme pĂ€ivÀÀ aiemmin. Olin odottanut innolla ja jĂ€nnityksellĂ€ julkai-supĂ€ivÀÀ. Jostain syystĂ€ Herra oli sallinut perheemme kokea erityis-koettelemuksen. MeidĂ€t oli lopultakin potkaistu ulos kodistamme.

 

HÀÀtöpĂ€ivĂ€nĂ€ meklari oli pistĂ€ytynyt talollemme ja alkoi puhua eri-koisella, hyvin pehmeĂ€llĂ€ ÀÀnellĂ€. HĂ€n osoitti kunnioitusta ja titulee-rasi minua: ”Pastori, pastori”. HĂ€n pyysi meitĂ€ jÀÀmÀÀn sisĂ€lle, koska hĂ€nellĂ€ olisi jotain keskusteltavaa kanssamme. Olimme helpottuneita hĂ€nen ystĂ€vĂ€llisestĂ€ eleestÀÀn. Sitten yhtÂŽĂ€kkiĂ€ 23 vahvarakenteista miestĂ€ ryntĂ€si kotiimme. He alkoivat viedĂ€ jokaisen esineen kodistam-me. Meille jĂ€i vaatteet yllemme sekĂ€ kaksi jÀÀkaappia. He jĂ€ttivĂ€t pie-nen paperilapun, jossa oli kartta. Se oli tavaroittemme varaston osoite. Tavarat voisi lunastaa rahalla. He jĂ€ttivĂ€t meille nuo jÀÀkaapit vaimoni erityisesti sitĂ€ pyytĂ€essĂ€. MitĂ€ yllemme jĂ€i, olivat ainoat vaatteet alus-vaatteet mukaan lukien. MeidĂ€t hÀÀdettiin kadun parkkipaikalle. Huu-tokaupan meklari kontrolloi tarkasti kaikkea. perheemme ei vastus-tellut eikĂ€ puhunut kovia loukkaavia sanoja kenellekÀÀn. Me vain kat-selimme avuttomina tilannetta, kun ihmiset potkivat meidĂ€t ulos. Vai-moni murtui kadunkulmassa kyynelten valuessa hĂ€nen poskiaan pit-kin. Poikani, Joosefin sydĂ€n oli murtunut ja hĂ€n iski pesĂ€pallomailal-laan maata. Haak Sung oli hyvin huolissaan siitĂ€, ettĂ€ perheemme oli potkittu kadulle. Ajattelin mielessĂ€ni sekunnin: ” Kuinkahan Herra mahtaa reagoida tĂ€hĂ€n tilanteeseen? Kuinka Herra haluaa, ettĂ€ minĂ€ reagoin tĂ€hĂ€n? ” Sitten pÀÀtin, ettĂ€ minĂ€ alan kiittÀÀ Herraa! Sanoin itselleni: ”No niin. Nyt se on jo tapahtunut. Olemme vihdoinkin kadulla.” Otin vĂ€littömĂ€sti esiin silmĂ€lasini, ne pyöreĂ€t sangat ilman linssejĂ€. Palvonnan aikana tanssiessani pidĂ€n nĂ€itĂ€ hassuja linssittömiĂ€ laseja pÀÀssĂ€ni. NiitĂ€ pitĂ€essĂ€ni tanssin kuten koomikko: ”Herra! Kiitos oi-kein paljon, ettĂ€ lopultakin sait minut potkituksi ulos kodistani! Useita kuukausia olen ollut hermostunut ja sydĂ€meni on tykyttĂ€nyt, kun olen ajatellut, milloin se meklari mahtaa soittaa ja ilmoittaa hÀÀdöstĂ€. Mut-

ta nyt olet vapauttanut minut tĂ€stĂ€ murheesta.” NĂ€iden kiitollisten sanojen myötĂ€ nauroin ÀÀneen ja tanssin kadulla. IhmisiĂ€ kulki ohi ja katseli oudon nĂ€köisenĂ€, mutta en vĂ€littĂ€nyt. Katsoin Herraan ja jat-koin tunnustamista ja HĂ€nen kiittĂ€mistÀÀn.

 

TĂ€ssĂ€ maailmassa me teemme erehdyksiĂ€ ja virheitĂ€, jotka tuottavat omia jĂ€lkitilanteitaan. Joskus kyselemme, miksi Herra ei suojele omi-aan. MeidĂ€n tĂ€ytyy muistaa, ettĂ€ Herralla on syvĂ€t aikomukset. Ajoit-tain Herra sallii meidĂ€n kulkea lĂ€pi koettelemusten ja ahdistusten, niin ettĂ€ meistĂ€ tulee paremmin varustautuneita. Nyt ymmĂ€rrĂ€n tĂ€y-sin ja tiedĂ€n ne tunteet, joita kirkon jĂ€senet lĂ€pikĂ€yvĂ€t kun heidĂ€t on potkittu kodeistaan. Jos ihminen on menettĂ€nyt kotinsa ja tulee kirk-koomme tuskissaan ja hĂ€dĂ€ssĂ€, luulen, ettĂ€ voin lohduttaa hĂ€ntĂ€ tĂ€stĂ€ lĂ€hin absoluuttisesti ja paremmin kuin tĂ€hĂ€n asti. Kun Herra nĂ€ki odottamattoman kĂ€ytökseni, HĂ€n oli hyvillÀÀn ja sanoi: ”Pastori Kim, en ole lainkaan pettynyt sinuun! Olet tehnyt minut onnelliseksi!”

 

Ongelmani alkoi yhdeksÀn vuotta sitten. Kirkossamme oli vanhemman puoleinen herra. HÀn oli pienyrittÀjÀ. HÀn oli vuokrannut keskikokoi-sen auton nimellÀni. Mutta sen sijaan, ettÀ olisi palauttanut vuokra-auton, hÀn olikin myynyt sen kÀytettyÀÀn sitÀ muutaman pÀivÀn. Sit-ten hÀn kÀytti saamansa rahat omiin bisneksiinsÀ. HÀnen aikomukse-naan oli maksaa ne takaisin, mutta hÀn ei kyennyt. SiitÀ alkoivat vaike-udet. Tein asiat vain huonommiksi, kun allekirjoitin hÀnen puolestaan paperin. Olin syönyt oman pÀÀoman kodistamme ja vÀÀrinkÀytökset lisÀÀntyivÀt yhdeksÀn vuoden ajan. Olin ollut luottorikollinen yhdek-sÀn vuotta. SiitÀ huolimatta kyse oli todella omasta tietÀmÀttömyy-destÀni, joka oli johtanut tÀhÀn tilanteeseen. Olin laiminlyönyt asian ilman sen ratkaisemista. TÀmÀ kokemus lÀvisti syvÀÀn sydÀmeni ja on opettanut arvokkaan lÀksyn minkÀÀn paperin allekirjoittamisesta ke-nenkÀÀn hyvÀksi tai tekemÀstÀ tÀrkeÀÀ pÀÀtöstÀ kevyin perustein. JÀlleen kerran minua muistutettiin allekirjoittamasta takausta kenen-kÀÀn puolesta: vanhempien, sisarusten, ystÀvien. Sama koskee seura-kuntalaisia, sillÀ nÀmÀ asiat voivat jÀttÀÀ syviÀ haavoja itse kullekin.

 

Snl. 6:1-2: ” poikani, jos olet lĂ€himmĂ€stĂ€si taannut ja lyönyt kĂ€ttĂ€ vieraalle, jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni
”

 

Snl 11:15: ” Sen, joka vierasta takaa, kĂ€y pahoin, mutta se, joka kĂ€denlyöntiĂ€ vihaa , on turvattu.”

 

Snl 17:18: ” MieltĂ€ vailla on mies, joka lyö kĂ€ttĂ€ ja menee toista takaamaan.”     

 

Joskus tulee tilanteita, joissa meillÀ ei ole vaihtoehtoja ja teemme valinnan, joka voi olla erehdys tai jota joudumme katumaan. TÀmÀ kokemus on opettanut minulle hyvin tÀrkeÀn asian. Muistan sen pit-kÀÀn. Itseni ohella nÀen, kuinka pastori-kollegat sekaantuvat seura-kuntalaisten raha- asioihin. Kuitenkin voimme virheistÀmme lopulta oppia.

 

Fil. 4:12-13: ”Osaan elÀÀ niukkuudessa, osaan myös elÀÀ runsaudessa. Kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin olen tottunut, sekĂ€ olemaan ravittuna ettĂ€ nĂ€kemÀÀn nĂ€lkÀÀ, elĂ€mÀÀn sekĂ€ runsaudessa ettĂ€ puutteessa. Kaikki voin hĂ€nessĂ€, joka minua vahvistaa Kristuksessa. ”

 

Kristittyjen pitÀÀ kÀsittÀÀ se mahdollisuus, ettÀ vaikeudet, vaino ja epÀoikeudenmukaisuus voivat tulla koettaviksemme jo omana aika-namme. Herra sallii meidÀn kokea erilaisia ongelmia HÀnen nimensÀ tÀhden. Ongelma ei ole se koettelemus, minkÀ koemme, vaan asen-teemme. Me olemme hitaita oppimaan. Suurin ongelma kirkossamme tÀnÀÀn on, ettÀ ihmiset haluavat vain siunauksia ja onnellisuutta. Her-ra jÀrjesti aina Paavalille erilaisia olosuhteita, niin ettÀ hÀn olisi oppi-nut kokemaan erilaisia koettelemuksia. Paavali koki vaikeuksia, hÀntÀ lyötiin pahasti, hÀntÀ vainottiin, hÀn kÀrsi monenmoisia koettelemuk-sia. Jopa hÀnen omansa pettivÀt hÀnet.

 

Muutimme taas kerran pieneen huoneeseen kirkon takaosassa. Jat-koimme normaalia elĂ€mÀÀmme. Kun olimme elĂ€neet pikkuhuoneessa useita kuukausia, Herra jĂ€rjesti meille miellyttĂ€vĂ€n paikan. Allekir-joitimme kuukausittaisen vuokrasopimuksen. Sattumoisin omistaja oli se sama meklari, joka oli hÀÀtĂ€nyt meidĂ€t kodistamme muutama kuu-kausi takaperin. Kun tapasimme sopimusta allekirjoittaessamme, se oli nolo tilanne kun molemmat tunnistimme toisemme. HĂ€n pyysi sy-dĂ€mestÀÀn anteeksi: ”Voi, pastori Kim, en voi elÀÀ sen erehdyksen kanssa, jonka tein. Olen erittĂ€in pahoillani siitĂ€, mitĂ€ olen tehnyt teille tĂ€nĂ€ aikana.” MinĂ€ vastasin: ”Asia on OK. Olen jo unohtanut sen kaiken. pikemminkin olen pahoillani siitĂ€, ettĂ€ vastustin niin pitkĂ€n ajan. Minun olisi pitĂ€nyt jo aiemmin luovuttaa asunto.” Meklari on nyt uusi vuokra-isĂ€ntĂ€mme. HĂ€n ei mitenkÀÀn sekaannu elĂ€mÀÀmme. Me elĂ€mme mu-kavasti ja rauhassa. Kun elĂ€n elĂ€mÀÀni, koen joitakin kokemuksia, epĂ€tavallisia tapahtumia kuten tĂ€mĂ€. Herra joskus harjoituttaa meitĂ€ koettelemuksen ja kĂ€rsimyksen hetkinĂ€ kypsyttÀÀkseen meitĂ€ hen-gellisesti.

 

Fil. 4:23: ” Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidĂ€n henkenne kanssa. ”

 

 Professorin perhe

 

Heti kun ensimmĂ€inen ja toinen ” Kasta Leimuavalla Tulella” – kirja oli julkaistu, ihmisiĂ€, joita pahat henget vaivasivat, tuli kiireesti kaikkial-ta. Aluksi heitĂ€ tuli yksi tai kaksi, mutta nyt ryhminĂ€. Useimmat tulivat kymmenen ryhminĂ€, mutta ryhmĂ€t kasvoivat. Ryhmien mukana tuli monia sieluja, jotka olivat kuin lampaat ilman paimenta. Jokaisella vie-railijalla oli ongelmia elĂ€mĂ€ssÀÀn. He olivat sÀÀlittĂ€viĂ€, pieniĂ€ lampai-ta. ElĂ€vĂ€ Jumalan Sana oli heidĂ€n sisimmĂ€ssÀÀn, mutta he eivĂ€t kyen-neet soveltamaan Sanaa elĂ€mÀÀnsĂ€ realistisesti. Ongelmat pyrkivĂ€t kasaantumaan heidĂ€n elĂ€mĂ€ssÀÀn ja he olivat hakeneet ja etsineet apua. Mutta he eivĂ€t olleet löytĂ€neet sopivaa henkilöÀ eikĂ€ paikkaa heidĂ€n ongelmiaan ratkomaan. IhmisillĂ€ oli pahoja henkiĂ€ ruumiis-saan. Nuo demonit olivat kuin parasiitteja, loisia. Ne piileskelivĂ€t us-kovien ruumiissa ja kumpikin jatkoi elĂ€mÀÀnsĂ€ yhdessĂ€. YleensĂ€ ul-koisesta olemuksesta ei voinut mitenkÀÀn pÀÀtellĂ€, oliko ihmisessĂ€ pahoja henkiĂ€ vai ei. SekÀÀn ei merkinnyt mitÀÀn, oliko henkilö uskol-linen kirkossakĂ€vijĂ€ vai ei tai oliko heillĂ€ mitÀÀn velvollisuutta tai asemaa kirkossa.

 

ErÀÀnĂ€ iltana erĂ€s professori perheineen tuli kirkkoomme Gyeonggi – don kaupungista. Professori palveli kirkkonsa vanhempana ja vaimo diakonissana. He sanoivat tulleensa Herran Kirkkoon rukoilemaan ja olivat tuoneet mukanaan vanhimman ja toisen tyttĂ€rensĂ€: ” Pastori! Vanhin tyttĂ€reni saa kohtauksia pahoista hengistĂ€. Ole hyvĂ€ ja aja ne kaikki ulos.”  TĂ€mĂ€n pyynnön jĂ€lkeen minĂ€ ja seurakuntalaisemme taistelimme ja ajoimme ulos pahoja henkiĂ€ kello kolmeen aamuyöllĂ€.

 

Mutta tyttÀret eivÀt olleet ainoa ongelma, vaan professori ja hÀnen vaimonsa. TyttÀren tapaus oli selkeÀ; hÀnellÀ oli pahoja henkiÀ, jotka aiheuttivat kohtauksia. Mutta professorin ja diakonissan pahat henget olivatkin kÀtkeytyneet syvÀlle heidÀn ruumiisiinsa. Ne olivat hiljaa ja salaisesti kÀtkeytyneet niin, ettÀ niitÀ ei noin vain saatukaan ulos aje-tuksi. NiitÀ oli myös sekÀ lukumÀÀrÀisesti enemmÀn ettÀ luonteeltaan vahvempia kuin vanhemmalla tyttÀrellÀ oli ollut. Professorin ja dia-konissan pahat henget alkoivat paljastua ja niitÀ ajettiin ulos yksi ker-rallaan, mutta aikaa oli rajoitetusti: aamupalvelus oli alkamassa. Mie-leni laukkasi ja olin tullut kÀrsimÀttömÀksi. Jos jÀttÀisin parin, oli mahdollista, ettÀ vahvemmat henget tulisivat tilalle. Siksi minun oli kiirehdittÀvÀ eikÀ hetkeÀkÀÀn ollut hukattavissa.

 

Jotkut sanoivat minulle: ”On niin paljon muita tehtĂ€viĂ€, meillĂ€ ei ole aikaa ajaa riivaajia ulos. Milloin ja kuinka pitkÀÀn teet sitĂ€? ”Ihmiset sanoivat kaikenlaista meistĂ€. EhkĂ€, jos he toteaisivat omien rakkaitten poikiensa tai tyttĂ€riensĂ€ olevan demonien vallassa ja pahat henget aiheuttivat nĂ€ille kohtauksia, istuisivatko he laiskoina ja katselisivat nĂ€iden kidutusta? Lasten piina on vanhempienkin piina. Vanhempien tĂ€ytyy ymmĂ€rtÀÀ, ettĂ€ heidĂ€n lastensa kĂ€rsimys on heidĂ€nkin kĂ€rsi-myksensĂ€. Raamattu sanoo: ” Katso, kanaanilainen nainen tuli niiltĂ€ seuduilta ja sanoi ja huusi sanoen: ‘ Herra Daavidin poika armahda mi-nua! Riivaaja vaivaa kauheasti tytĂ€rtĂ€ni!’” Kun hĂ€n tunnusti sen, Herra paransi tyttĂ€ren, kun HĂ€n nĂ€ki naisen uskon. Raamattu puhuu tĂ€stĂ€ asiasta selvĂ€sti. Ihmiset, jotka ovat tulleet vierailemaan Herran Kirk-koon ja etsimÀÀn terveyttĂ€, olivat pahojen henkien painostamia. Herra oli antanut minulle ja kirkkomme jĂ€senille kyvyn karkoittaa riivaajia. Kaikki kirkkomme jĂ€senet olivat muodostaneet vakaan ryhmĂ€n teke-mÀÀn Herran työtĂ€.

 

 Tulen virka alkaa

 

Lk. 12:49: ”Tulta olen tullut heittĂ€mÀÀn maan pÀÀlle. Kuinka tahtoisinkaan, ettĂ€ se olisi jo syttynyt!”

 

Apt. 1:5: ” Johannes kastoi vedellĂ€, mutta teidĂ€t kastetaan PyhĂ€llĂ€ HengellĂ€, ei kauan nĂ€iden pĂ€ivien jĂ€lkeen. ”

 

(Luuk. 3:16: “niin Johannes vastasi kaikille sanoen: ‘MinĂ€ kastan teidĂ€t vedellĂ€, mutta on tuleva minua vĂ€kevĂ€mpi, jonka kengĂ€npaulaakaan minĂ€ en ole kelvollinen pÀÀstĂ€mÀÀn; hĂ€n kastaa teidĂ€t PyhĂ€llĂ€ Hengel-lĂ€ ja tulella.’”)

 

Mt 3:11: ” MinĂ€ (= Johannes Kastaja) kastan teitĂ€ vedellĂ€ mielen-muutokseen, mutta se, joka minun jĂ€lkeeni tulee, on minua voimak-kaampi, jonka sandaaleitakaan en ole kelvollinen kantamaan. HĂ€n kastaa teitĂ€ PyhĂ€llĂ€ HengellĂ€ ja tulella.”

 

Professorin tytÀrten ruumiit, sielut ja henget oli tÀytetty Kristuksen verellÀ. Yli puolet pahoista hengistÀ professorin ja diakonissan ruu-miista oli ajettu ulos, mutta toinen puoli vastusteli loppuun asti. Ne kaivautuivat pÀÀttÀvÀisesti heidÀn ruumiitten asemapaikkoihin ja PysyivÀt niissÀ hellittÀmÀttÀ. pahat henget kuluttivat omia voimiani. Ruumiini ja uskoni tulivat koetelluiksi, kun heikkenin.

 

YleensÀ olen fyysisesti ja hengellisesti vahva ja luottavainen, mutta nyt olin tÀysin uupunut. Kun pahat henget tajusivat, ettÀ aloin vÀsyÀ, ne alkoivat lÀhettÀÀ apujoukkoja helvetistÀ. Nuo uudet pahat henget yrittivÀt mennÀ sisÀÀn vanhemman ja tyttÀren ruumiisiin.

 

Kun todistimme tĂ€tĂ€, huusimme: ” Herra! Herra! Auta meitĂ€! NĂ€ytĂ€ meille tapa, millĂ€ ajamme ne ulos voimallasi!” Kun huusimme Herra vastasi: ” Vain rukouksella! Vain huutamalla Minun nimeĂ€ni!”  Me vastasimme: ” Mutta Herra, me olemme ajaneet pahoja henkiĂ€ ja huutaneet Sinun NimeĂ€si jo kuusi tuntia!” Jeesus vastasi: ” HyvĂ€ on, laittakaa professori ja diakonissa seisomaan siinĂ€ kun he nyt istuvat. Pastori Kim, huuda nyt `PyhĂ€Tuli!` samalla kun nostat oikean kĂ€tesi!”

 

Kun seurakunta katseli, vaimoni ja minĂ€ huusimme: ” PyhĂ€ Tuli!” SillĂ€ hetkellĂ€ tulipallo ampaisi kĂ€destĂ€ni, poltti kaikki pahat henget ulos heidĂ€n ruumiistaan. Ne huusivat: ” Uhg! Kuumaa!” Demonit ajettiin takaisin helvettiin, kun niistĂ€ tuli tuhkaa ja savua. professori ja diako-nissa kaatuivat taaksepĂ€in eikĂ€ meillĂ€ ollut aikaa ottaa heitĂ€ kiinni. Se kĂ€vi niin Ă€kkiĂ€, ettemme ehtineet reagoida. Olimme hĂ€mmĂ€styneitĂ€ tĂ€stĂ€ yhteiskarkotuksesta: ” Vau! HĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ!” Kirkon jĂ€senet, vaimoni ja minĂ€ olimme hĂ€mmĂ€styksestĂ€ suu auki, kun Herra sanoi: ”TĂ€mĂ€ on vasta alkua. LĂ€hitulevaisuudessa vielĂ€ voimakkaammat ja mahtavammat henkilahjat tulevat kĂ€yttöönne. Siksi, olkaa varovaisia, Ă€lkÀÀkĂ€ tulko ylpeiksi. Olkaa aina nöyriĂ€ ja rukoilkaa lakkaamatta. ”

 

Kysyin Herralta: ”Voi Herra! Kun me olisimme voinet ajaa ulos riivaajat sekunnissa, miksi et aikaisemmin ole kertonut meille tĂ€tĂ€ yksinkertaista keinoa? Miksi sallit meidĂ€n kuluttaa voimamme ja itsemme uuvuksiin koko yön kestĂ€vĂ€ssĂ€ taistelussa? ” Herra vastasi: ” Ei ole sellaista kuin ‘heti’”. Prosessi on tosi tĂ€rkeĂ€! Jos annan sinulle ja kirkollesi suuremman voiman jo alussa, mahdollisuus, ettĂ€ sinĂ€ ja kirkkosi korruptoituvat, kasvaisi. Siksi sinun ja kirkkosi jĂ€senten on kĂ€ytĂ€vĂ€ prosessi lĂ€pi asteittain, askel kerrallaan. ”

 

Se ei koskenut vain Tulen Virkaa; olimme nyt oppimassa erilaisten ruumiinliikkeiden prosessia: PyhÀÀ Tanssia, parantavan kÀden liik-keitÀ. PyhÀ Henki oli nyt koko ajan johtamassa ja nÀyttÀmÀssÀ meille askeleen kerrallaan.

 

Aluksi emme olleet tulleet lainkaan tutuiksi PyhĂ€n Hengen kaikkien armolahjojen kanssa.  Itse asiassa olimme hieman ymmĂ€llĂ€ ja pidim-me niitĂ€ outoina. Kuitenkin kun pÀÀtimme hyvĂ€ksyĂ€ ne uskolla, monet lahjat alkoivat ilmestyĂ€, kuten PyhĂ€ Tuli, PyhĂ€ SĂ€hkö, PyhĂ€ Tanssi, profetia, kielten selitys, henkien erotus, kyky nĂ€hdĂ€ hengen maail-maan, esineiden kielet, parantavat kĂ€den liikkeet, iloinen tanssimi-nen
eikĂ€ vain aikuisille! Myös pienet lapset kokivat henkilökohtai-sesti tapahtumia PyhĂ€ssĂ€ HengessĂ€. Herran Kirkon jĂ€senet tuntevat edelleen voimakkaan PyhĂ€n Hengen lĂ€snĂ€olon. Nyt joka pĂ€ivĂ€ muista kirkoista tulleet vierailijat  ovat saaneet erilaisia kohtaamisia ja koke-muksia PyhĂ€n Hengen kanssa.

 

Rm. 8:28: ” Mutta tiedĂ€mme, ettĂ€ kaikki yhdessĂ€ vaikuttaa niiden par-haaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka HĂ€nen pÀÀtöksensĂ€ (tar-koituksensa) mukaan ovat kutsutut. ”

   

Marraskuun neljÀs, 2005, perjantai-ilta

 

 Kamera taivaasta, sen salamanvĂ€lĂ€hdys

 

Kuten jokaisena iltana, olimme kiihkeĂ€sti tanssimassa ja palvomassa HengessĂ€. Annoimme kaiken kunnian Herralle tĂ€ssĂ€ illan palvonta-palvelussa. PyhĂ€n Hengen vahva voitelu oli ylitsepursuavaa. TĂ€nÀÀn oli paljon vieraita muista kirkoista, tungokseen asti. Tosi ahdasta oli. Monet olivat tulleet nimenomaan iltajumalanpalvelukseemme. Luke-mattomia enkeleitĂ€ oli tullut alas taivaasta. Enkelit nauhoittivat ja ot-tivat kuvia, kun seurakunta tanssi HengessĂ€. HeidĂ€n valokuva– ja vi-deokameransa olivat eri kokoisia, toiset isoja ja toiset pieniĂ€.  Jeesus tanssi ilahtuneena ryhmĂ€mme keskellĂ€. Huomasin, ettĂ€ Herralla oli kĂ€dessÀÀn iso kamera: ”Allright! Kuulkaa kaikki! MinĂ€ otan nyt muu-tamia valokuvia teistĂ€, niin ettĂ€ olkaapa hyvĂ€t ja katsokaapa tĂ€hĂ€n suuntaan!” HĂ€n sitten klikkasi kameraa. Kun kameran suljin avautui, sinertĂ€vĂ€ valo vĂ€lĂ€hti. Kaikki uskovat, jotka olivat tanssimassa, huu-dahtivat yhteen ÀÀneen: ” Vau – Hei! NĂ€itkö mitĂ€ juuri tapahtui? Vau !” SekĂ€ ne, joiden hengelliset silmĂ€t olivat avautuneet, ettĂ€ ne, joiden ei ollut, nĂ€kivĂ€t kaikki tuon valon. Kaikki olivat hĂ€mmĂ€styneitĂ€.

 

Herra kysyi: ” MitĂ€ nyt? Oliko se yllĂ€ttĂ€vÀÀ? ” Herra hauskutti ja onnit-teli meitĂ€. Me olimme sekĂ€ vaikuttuneita ettĂ€ jĂ€rkyttyneitĂ€ kun Herra puhui hilpeitĂ€ sanoja: ” Rakkaat lapset! TeidĂ€n Kirkkonne tekee minut aina iloiseksi ja onnelliseksi. TeidĂ€n palvontanne ja tanssinne on ihan huippua ja keskustelun ykkösaihe kautta taivaan. TeidĂ€n palvontanne ja tanssinne ovat Taivaan IsĂ€n suosikki. ÄlkÀÀ muuttuko! PysykÀÀ aina tĂ€llaisina. palkintonne on oleva sitĂ€ suurempi. ”

 

Hebr. 11:6: ” Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen, sillĂ€ sen, joka Jumalan luo tulee, tĂ€ytyy uskoa, ettĂ€ HĂ€n on,  ja ettĂ€ HĂ€n pal-kitsee ne, jotka HĂ€ntĂ€ etsivĂ€t. ”

 

Ps. 150:4-5:” YlistĂ€kÀÀ HĂ€ntĂ€ tamburiineilla ja karkelolla, ylistĂ€kÀÀ HĂ€ntĂ€ kielisoittimilla ja huiluilla. YlistĂ€kÀÀ HĂ€ntĂ€ helisevillĂ€ symbaa-leilla, ylistĂ€kÀÀ HĂ€ntĂ€ kumisevilla symbaaleilla. ”

   

MielekkÀitÀ lempinimiÀ

 

TÀllÀ alueella Herra kohtelee meitÀ huomaavaisesti. Kaikilla Herran Kirkon jÀsenillÀ on lempinimet, jotka ovat sattuvia ja humoristisia. Herra on antanut ne kaikki. HÀn on ne henkilökohtaisesti nimennyt ja HÀn kutsuu meitÀ niillÀ. Joskus kesken jumalanpalveluksen minÀ kut-sun seurakuntalaisia heidÀn lempinimillÀÀn. Joskus huutelen niitÀ lei-killÀni liikkuessani. Herran antamilla lempinimillÀ on syvempi merki-tys. Evankeliumeissa Herra antoi oppilailleen toisenkin nimen. Voisi ajatella, ettÀ ne olivat lempinimiÀ. Kun oppilaat osoittivat uskoaan HÀntÀ kohtaan erityisellÀ tavalla, he saivat Herralta lempinimen. Myös joku Herran toimi saattoi olla lempinimen syynÀ.

 

Mk. 3:16-17: ” NĂ€mĂ€ 12 HĂ€n asetti: Simonin, jolle HĂ€n antoi nimen pietari, Jaakobin, Sebedeuksen pojan, Johanneksen , Jaakobin veljen, joille HĂ€n antoi nimet Boanerges eli: ”ukkosen jylinĂ€n pojat”


 

Mt. 16:17-18: ” Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: siunattu olet sinĂ€ Simon Barjona, sillĂ€ ei liha eikĂ€ veri ole sitĂ€ sinulle ilmaissut vaan Minun IsĂ€ni, joka on taivaassa. Ja myös MinĂ€ sanon sinulle: ‘SinĂ€ olet pietari, ja tĂ€lle kalliolle minĂ€ rakennan kirkkoni eivĂ€tkĂ€ helvetin portit sitĂ€ vastaan kestĂ€. ’”(” Jeesus vastasi ja sanoi hĂ€nelle: ‘ Autuas olet sinĂ€. Simon, Joo-naan poika, sillĂ€ liha ja eri ei ole sitĂ€ sinulle ilmoittanut, vaan Minun IsĂ€ni, joka on taivaissa, ja MinĂ€ sanon sinulle: sinĂ€ olet pietari, ja tĂ€lle kalliolle MinĂ€ rakennan seurakuntani, eivĂ€tkĂ€ helvetin portit sitĂ€ voi-ta.’” Up- kÀÀnnös)

   

 Maeng Doll ja Maeng Soon ( erÀÀn miehen ja naisen lempinimet)

 

ErÀÀnĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ erĂ€s nuori mies nimeltĂ€ Song, Byung Soo tuli vieraaksi kirkkoomme Jeollabuk-do Gun Sanin kaupungista. Kun hĂ€n oli lukenut kirjan ” Kasta Leimuavalla Tulella”, hĂ€n pÀÀtti tulla vierailemaan meil-lĂ€. HĂ€n oli 30-vuotias. (Koreassa jokainen mies on asevelvollinen). So-tilaspalvelunsa aikana hĂ€n joutui traagiseen onnettomuuteen, jossa hĂ€n menetti oikean kĂ€tensĂ€. Myös vasen kĂ€si haavoittui vakavasti. HĂ€n oli nyt fyysisesti vammainen. Kuitenkin hĂ€nessĂ€ oli luonnetta ja uskoa. Ne olivatkin pettĂ€mĂ€ttömĂ€t. HĂ€n oli nuori mies, jolla oli nĂ€ky.

 

Onnettomuus sattui sotilaspalvelusajan viimeisenÀ vuonna. HÀnellÀ oli enÀÀ 10 pÀivÀÀ siviiliin. ErÀs alaisensa teki itsemurhan kÀsikranaatilla. TÀmÀ oli juuri aloittanut sotilaspalvelun eikÀ kyennyt sopeutumaan uuteen elÀmÀÀn. IkÀvÀ kyllÀ hÀn ei kyennyt sopeutumaan uuteen soti-lasympÀristöönsÀkÀÀn. OnnettomuuspÀivÀnÀ veli Song ja muut soti-lastoverit olivat kohdanneet tulokkaan, jolla oli kÀsikranaatti. Muut sotilaat yrittivÀt taivutella hÀntÀ olemaan tekemÀttÀ itsemurhaa. He yrittivÀt löytÀÀ aukon hÀnen puolustuksestaan ja saada otteen hÀnes-tÀ. Kun sotilaat havaitsivat aukon, veli Song, Byun Soo juoksi nopeasti kohti miestÀ ja kaatoi hÀnet maahan selÀn puolelta. Plutoonan kap-teeni heittÀytyi miehen pÀÀlle etupuolelta. Mutta kun kÀsikranaatti rÀjÀhti, veli Song menetti tajuntansa. RÀjÀhdys repi kapteenin kÀdet, mutta tulokas hajosi tomuna ilmaan. TÀstÀ tapauksesta tehtiin TV- do-kumentti. Nyt veli Song silloin tÀllöin tapaa kapteenia, joka oli samas-sa vaikeassa tilanteessa. He molemmat elÀvÀt uskollisesti kiitollisella sydÀmellÀ. He kiittÀvÀt Herraa eloonjÀÀmisestÀÀn, sillÀ he tietÀvÀt, et-tÀ se oli HÀnen armoaan, ettÀ he jÀivÀt eloon. Jopa hirvittÀvÀn onnetto-muuden jÀlkeenkÀÀn hÀn ei ole antanut elÀmÀssÀ periksi, vaan on voittanut vaikeudet. HÀn kÀvi lÀpi vaikean fysioterapian. HÀn on kes-tÀnyt ja voittanut jokapÀivÀisen elÀmÀn hankaluudet ja epÀtoivot. Normaalit ihmiset eivÀt kÀsitÀ, minkÀ kaiken lÀpi hÀnen on tÀytynyt mennÀ. Veli Song on kirjoittanut muutamia sivuja elÀmÀstÀÀn. Sen sisÀltö keskittyy onnettomuuteen. Pastorina olen sÀilyttÀnyt nuo kal-lisarvoiset sivut tÀhÀn pÀivÀÀn asti.

 

ElĂ€mĂ€nsĂ€ vaikeimpana hetkenĂ€ hĂ€n ei antanut periksi, vaan suurella sinnikkyydellĂ€ voitti. Siksi Herra on taannut hĂ€nelle erikoisia lahjoja. Yksi lahja oli Herran hĂ€nelle antama lempinimi: “Maeng Doll”. Herra on myös taannut hĂ€nelle kallisarvoisen vaimon, joka tahtoo viettÀÀ loppuelĂ€mĂ€nsĂ€ hĂ€nen kanssaan. HĂ€nellekin Herra on antanut lem-pinimen: ”Maen Soon”.

 

Maen Doll nÀki vaimonsa, Maeng Soonin, naisena, jolla oli valtava elinvoima. HÀnen alkuperÀinen nimensÀ oli Kim, Soo Kyung. HÀn on kotoisin Jeollabuk-do Kim Jaen kaupungista. Herra lÀhetti hÀnetkin Herran Kirkkoon. Kim, Soo Kyung on 32-v ja avioliittokelpoinen. HÀ-nessÀkin oli luonnetta ja usko. Tosiasiassa hÀn oli suuri uskon sisar ja hÀnen henkilökohtainen elÀmÀnsÀ oli myös virheetöntÀ. Veli Song ja sisar Kim tulivat Herran Kirkkoon melkein samaan aikaan.

 

On hĂ€mmĂ€styttĂ€vÀÀ, kuinka Herra loi olosuhteet MaenDollille ja Maeng Soonille. Ne johtivat heidĂ€t luonnollisesti avioliittoon. Vaikka olin heidĂ€n pastorinsa, en aluksi tajunnut Herran taitavan kĂ€den työtĂ€ asiassa. Molempien puolisoiden perheet hyvĂ€ksyivĂ€t avioliiton ja rakastivat heitĂ€ molempia.  Herran töniessĂ€ heitĂ€ sitkeĂ€sti,  pari tu-tustui toisiinsa luonnollisella tavalla. Kirkon  jĂ€senten siunauksella  pari sai kauniin vihkiĂ€isjuhlan. Tapahtuma oli iloinen ja siunaus kir-kolle. Mutta eniten sai siunausta pari. HeidĂ€n keskinĂ€inen rakkau-tensa on heidĂ€n voimavaransa ja lohdutuksensa.

 

Seam Hae Lin Kwangjun kaupungista

 

Seam, Hae Lin, pikkutyttö  Jeon-nam Kwangjun kaupungista, otti mei-hin  yhteyttĂ€ luettuaan kirjan ”Leimuavan Tulen kaste”. Tyttö oli vielĂ€ alakoulussa, 5.lk:lla. HĂ€n kertoi meille, ettĂ€ hĂ€n tulee kĂ€ymÀÀn Herran Kirkossa Incheonissa. HĂ€n kertoi edelleen, ettĂ€ hĂ€n ilmoittaisi vierai-lunsa syyn vasta kun olisi saapunut kirkkoon. Seuraavana pĂ€ivĂ€nĂ€, lauantaina klo 14 Hae Lin ja Ă€itinsĂ€ Lee Yoon Sim saapuivat Herran Kirkkoon. Äiti oli kirkkonsa diakonissa. Kun tapasimme, keskuste-limme monista asioista. Vaikka Hae Lin oli pikkutyttö, hĂ€nen hengel-liset silmĂ€nsĂ€ oli jo avattu.

 

Hae Lin kykeni keskustelemaan Jeesuksen kanssa milloin tahansa ja hÀnellÀ oli kielten ja kielten selittÀmisen armolahjat. Kirkossa, jossa hÀn ja ÀitinsÀ ovat, kokoontuu noin 20-pÀinen seurakunta. Se on suh-teellisen uusi kirkko. Pastori oli nainen. Seurakunta rukoili yöt ja myös pÀivittÀin. HeidÀn hengellinen tasonsa on hyvin syvÀ. Kirkko vaeltaa PyhyydessÀ ja puhtaudessa.

 

Pikkutyttö sanoi, ettĂ€ Herra ilmestyi Ă€kkiĂ€ hĂ€nelle ja kĂ€ski mennĂ€ Herran Kirkkoon Incheoniin. HĂ€n saisi luonamme hengellistĂ€ koulu-tusta. HĂ€n sanoi, ettĂ€ 4.11.perjantai-iltana Herra puhui: ” Rakkaani Hae Lin! Mene Herran Kirkkoon Incheoniin. Mene lauantaina varhain aamulla. Sinun on mentĂ€vĂ€ Ă€itisi kanssa, saat hengellistĂ€ koulutusta Herran Kirkossa. Kun saavut Incheoniin, löydĂ€t vuokra-asunnon. SinĂ€ saat hengellistĂ€ koulutusta ja opit vaeltamaan uskossa kunnolla. Autan sinua löytĂ€mÀÀn vuokra-asunnon lĂ€heltĂ€ kirkkoa. VĂ€litĂ€ kĂ€skyni Ă€idil-lesi, diakonissa Lee, Yoon Simille.”

 

Kun pikkutyttö kuuli Herran ÀÀnen, hĂ€n ajatteli mielessÀÀn:” MitĂ€? Miksi Herra haluaa minun muuttavan? ”SĂ€ikĂ€htĂ€neenĂ€ ja hĂ€mmenty-neenĂ€ hĂ€n meni huolettomasti sĂ€nkyyn ja nukahti. Kuten tavallista, hĂ€n valmistautui menemÀÀn kouluun lauantaiaamuna. Mutta Ă€kkiĂ€ Herra ilmestyi eteensĂ€. HĂ€n oli tulivaunuissa, jota veti tulihevoset:        ” Oi, Hae Lin! MitĂ€ teet nyt? Sinun pitĂ€isi olla valmiina lĂ€htemÀÀn Herran Kirkkoon!” Hae Lin oli hyvin hĂ€mmĂ€stynyt ja sanoi: ”Jeesus, entĂ€ kouluunmenoni?” Herra vastasi: ”Hae Lin, onko sinun koulusi tĂ€r-keĂ€ vai olenko MinĂ€ tĂ€rkeĂ€?”

 

Herran kĂ€skystĂ€ diakonissa Lee Yoon Sim ja Hae Lin riensivĂ€t viipy-mĂ€ttĂ€ Herran Kirkkoon. Kun he saapuivat, Herran sanat toteutuivat. Herra oli varannut asunnon ihan Herran Kirkkoa vastapÀÀtĂ€. Herran tahdon mukaan Hae Lin perhe oli muuttanut Incheoniin ja lĂ€helle kirkkoamme. Nykyisin Seam, Hae Lin on kĂ€ynyt kirkossa ja osallistu-nut Herran Kirkossa palveluksiin niiden jĂ€senten kanssa, joiden hen-gelliset silmĂ€t on avattu.  Osallistuessaan hĂ€n on saanut monia henki-lahjoja, kuten profetian, hengellisen todellisuuden nĂ€kemisen ym. HĂ€n on myös saanut PyhĂ€n Hengen tanssin lahjan. Nyt  saamansa nĂ€yn mukaan hĂ€n kasvaa hengellisesti hyvÀÀ vauhtia. Surullisena ja sÀÀlien Herra katseli pieniĂ€ lapsia, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu, mutta jotka eivĂ€t saa mitÀÀn kunnollista ohjausta eikĂ€ huolenpitoa omilta kirkoiltaan. HeidĂ€t laiminlyödÀÀn ja siksi Herra lĂ€hettÀÀ tĂ€llaisia lapsia meidĂ€n kirkkoomme. Herra sanoi, ettĂ€ lapset, joiden hengelliset silmĂ€t on avattu, ovat arvokkaita ja Herra voi kĂ€yttÀÀ heitĂ€ suuresti myöhemmin.

 

KesÀkuun 29. 2005, keskiviikko

 

Hes. 3:1-3: ” Sitten hĂ€n sanoi minulle: `Ihmislapsi, syö, minkĂ€ tĂ€stĂ€ löydĂ€t. Syö tĂ€mĂ€ kirjakÀÀrö, mene ja puhu Israelin heimolle.` Avasin suuni, ja hĂ€n antoi tĂ€mĂ€n kirjakÀÀrön minulle syötĂ€vĂ€ksi. HĂ€n sanoi minulle:  `Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja tĂ€ytĂ€ itsesi tĂ€llĂ€ kirjakÀÀröllĂ€, jonka sinulle annan.` MinĂ€ söin ja se oli minun suussani makea kuin hunaja`” .

 

1. Kor. 12: 1-7: ”Mutta hengellisistĂ€ lahjoista, veljet, en tahdo pitÀÀ teitĂ€ tietĂ€mĂ€ttöminĂ€. Te tiedĂ€tte, ettĂ€ kun olitte pakanoita, teitĂ€ ikÀÀn kuin ajamalla vietiin mykkien epĂ€jumalien luo. Sen tĂ€hden teen teille tiettĂ€vĂ€ksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan HengessĂ€, sano: `Jeesus olkoon kirottu` ja ettei kukaan voi sanoa: `Jeesus on Herra` paitsi Py-hĂ€ssĂ€ HengessĂ€. Armolahjat ovat erilaisia, mutta Herra on sama. Voi-mavaikutukset ovat erilaisia, mutta Jumala, joka kaiken kaikissa vai-kuttaa, on sama. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. ”

   

Kim, Joo Eun:

 

 Henkien erottamisen armolahjan huone

 

Kun rukoilin hartaasti, olin lujasti pÀÀttĂ€nyt esittÀÀ erÀÀn asian Her-ralle. Veli Joosef oli saanut kĂ€ydĂ€ henkien erottamisen armolahjan huoneessa jo monta kertaa. MinĂ€ kaikessa hiljaisuudessa kadehdin tĂ€tĂ€ henkilahjaa. TĂ€nÀÀn aion periksi antamatta ikÀÀn kuin vaatimalla vaatia sitĂ€. Sen teen. MinĂ€ haluan kokea sen huoneen, jossa on henki-en erottamisen armolahja. NiinpĂ€ hartaasti pyysin ja pyysin, itkin ja anelin. Kun Kirkon jĂ€senet rukoilivat hartaasti yhteen ÀÀneen, Herra Jeesus ilmestyi. HĂ€n oli puettu kirkkaana hohtavaa valkoiseen liina-vaatteeseen. HĂ€n kĂ€veli ja leijui yllĂ€mme ja kuuli rukouksemme. MinĂ€ pyysin Jeesukselta: ” Jeesus! Jeesus! MinĂ€ haluan, ettĂ€ saan kĂ€ydĂ€ tai-vaan salaisessa huoneessa, lahjahuoneessa! Ole hyvĂ€ Ă€lĂ€ ota vain Joo-sefia mukaasi, ota, ole hyvĂ€ , minut myös!”  Herra tuli sitten ihan eteeni tietĂ€mĂ€ttĂ€ni. HĂ€n vastasi: ” Olkoon menneeksi, minĂ€ ymmĂ€rrĂ€n, Pisa-ma! Mihin lahjahuoneista  haluaisit, ettĂ€ otan sinut mukaani? ” Vasta-sin nopeasti: ” Jeesus! Haluan huoneeseen, jossa on henkien erottamisen armolahja. Haluaisi ottaa vastaan voiman!”

 

HetkessĂ€ Jeesus ja minĂ€ olimme taivaassa. Seisoimme IsĂ€n Jumalan valtaistuimen edessĂ€. Kun pidin Herran kĂ€destĂ€, aloimme kĂ€vellĂ€ tuo-ta henkien erottamisen huonetta kohti. KĂ€velymme aikana Jeesus kĂ€s-ki erĂ€stĂ€ enkeliĂ€ : ” Spurk, tule enkeli Spurk!” HĂ€nen kĂ€skystÀÀn enkeli lensi nopeasti Jeesuksen eteen seisomaan. Enkeli ilmestyi kuin tyhjĂ€s-tĂ€ ja totteli nopeasti. ” Ota rakas tytĂ€r Joo Eun henkien erottamisen huoneeseen ja nĂ€ytĂ€ hĂ€nelle yksityiskohtaisen tarkasti mitĂ€ siellĂ€ on.” Herra puhui sitten minulle: ” Pisama, mene ja tarkastele hengellisen erotuskyvyn lahjan huonetta ja selitĂ€ kaikki mitĂ€ nĂ€et pastori Kimille, niin ettĂ€ hĂ€n voi dokumentoida sen kirjaansa. Taivaassa on monia hen-kien erottamisen huoneita. Saat luvan nĂ€hdĂ€ niistĂ€ yhden.”

   

Enkelien nimet

 

Vaikka Jeesus ei ollut enÀÀ seurassamme, silti kyselin Herralta: ” Vau! Jeesus, enkeleillĂ€ on nimet? ” Herra vastasi: ” Joo Eun! Sinun hengelliset silmĂ€si on avattu, etkĂ€ sitĂ€ tiedĂ€?” Myöhemmin kyselin Herralta mei-dĂ€n perheellemme mÀÀrĂ€ttyjen suojelusenkelien nimiĂ€. Suojelusen-kelit on mÀÀrĂ€tty isĂ€lle, Ă€idille ja veli Joosefille. On Ă€llistyttĂ€vÀÀ ja yl-lĂ€ttĂ€vÀÀ, ettĂ€ enkelien nimet ovat samanlaisia kuin omamme. Tunnen joitakin enkelien nimiĂ€ Raamatusta.

 

Lk. 1:19: ” Enkeli vastasi ja sanoi hĂ€nelle: ÂŽMinĂ€ olen Gabriel, joka sei-son Jumalan edessĂ€ ja minut on lĂ€hetetty puhumaan sinulle ja julista-maan tĂ€mĂ€ ilosanoma. `” (Gabriel =”VĂ€kevyyteni on Jumala”)

 

Dan. 10:13:” Persian valtakunnan ruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentĂ€ yksi pĂ€ivÀÀ, mutta katso, Mikael, yksi ensimmĂ€isistĂ€ enkeliruhtinaista, tuli avukseni. MinĂ€ olin nĂ€et jÀÀnyt yksin sinne , Persi-an kuningasten luo. ”

 

Pastoria suojelevan enkelin nimi oli preniel ja ÀitiÀni suojelevan Khan-vas. Veli Joosefin suojelusenkeli oli Crystal. Minun on Demos. Tosiasi-assa kaikilla kirkon jÀsenten suojelusenkeleillÀ on kullakin omat ni-mensÀ. Jumalan Valtaistuimella ElÀmÀn Kirjasta vastaavan enkelin nimi on Seraphim. Oli kovin mielenkiintoista kuulla enkelien nimiÀ, jotka olivat tuttuja minulle.

 

Seurasin enkeliĂ€ ”Spurk” kun kĂ€velimme huonetta kohti. Kun enkeli johti minua, sydĂ€meni sykki kiivaasti. Lopulta etÀÀllĂ€ nĂ€in huoneen. SiellĂ€ oli korkea talo, jonka huippu oli kolmion muotoinen ja valon-sĂ€dekimppu lĂ€hti ilmaan sen huipulta. NĂ€in sen kaukaa.   Rakennus oli niin korkea, ettĂ€ nĂ€ytti siltĂ€ kuin se olisi lĂ€pĂ€issyt taivaan.  Sen leveys oli valtava. Rakennuksen kolmionmuotoinen huippu nĂ€ytti kuvaa-mattoman arvokkaalta.

 

Itse henkien erottamisen huone tuntui rakenteeltaan suuremmalta kuin mikÀÀn muu rakennus. Se ei ollut tavallinen huone. Rakennuksen pohjassa oli pieni ovi, jossa ei ollut lukkoa eikÀ avaimenreikÀÀ. Kaksi kookasta enkeliÀ tervehti minua, kun lÀhestyin ovea. NÀytti siltÀ, ettÀ he jo tiesivÀt kuka olin.

 

”Tervetuloa, PyhĂ€ Joo Eun. Herran kĂ€skystĂ€ olemme odottaneet sinua.” Enkelit vartioivat ovea kummallakin puolella. HeillĂ€ oli yllÀÀn tĂ€ysi sota-asu, joka hohti valkoista valoa. EnkeleillĂ€ oli pÀÀllÀÀn ainutlaa-tuinen vyönauha, joka ulottui olkapĂ€istĂ€ lanteille. Se oli X-kirjaimen muotoinen. Isoja ja pieniĂ€ aseita oli kiinni vyönauhassa. Aseet hohti-vat kirkasta kultaista vĂ€riĂ€. HeillĂ€ oli myös pitkĂ€ miekka kupeellaan. Jotenkin tiesin, ettĂ€ heidĂ€n siipensĂ€ olivat supussa tĂ€yden varustuk-sen sisĂ€llĂ€.

 

Kuten automaattiset ovet, nÀmÀ ovet avautuivat yhdelle puolelle. En-keli Spurk ja minÀ astuimme sisÀÀn yhdessÀ. Spurkilla oli kolme sii-piparia. Ilmeni, ettÀ hÀn oli korkeampiarvoisempi enkeli. Kun tulimme huoneeseen, valonheijastus oli niin vahva, ettÀ melkein kaaduin pö-kertyneenÀ. Kuitenkin enkeli Spurk auttoi ja piti minua pystyssÀ. Sain oikein hyvÀn kÀsityksen huoneesta.

 

                    Henkien erottamisen huoneen sisĂ€rakenne

 

Saatoin nĂ€hdĂ€ huoneen sisĂ€rakenteen yhdellĂ€ silmĂ€yksellĂ€. Mutta sen korkeus ja leveys olivat loputtomat. Jotta kykenin sen yhdellĂ€ silmĂ€-yksellĂ€ nĂ€kemÀÀn, oli Herran avustamaa armoa. Kykenin katselemaan, muistelemaan kaikkea harmonisesti. Tuntui kuin minusta olisi tullut Ă€lykĂ€s. Tuntui kuin pÀÀni olisi virkistynyt ja tullut terĂ€vĂ€ksi. Huonees-sa oli vilkas enkeli-liikenne. Kysyin saattaja-enkeliltĂ€ni: ” Miksi heillĂ€ on noin kiire?” Enkeli selitti: ” PyhĂ€ Joo Eun, he ovat saaneet ohjeet IsĂ€ltĂ€ Jumalalta. He valmistautuvat jakamaan tĂ€tĂ€ lahjaa kaikille Pyhil-le, jotka ovat sitĂ€ jo kauan ikĂ€vöineet ja halunneet. Se on siis valmistau-tumisprosessi. ”

(koreankielistÀ tekstiÀ 4 riviÀ, jota englanniksi kÀÀntÀjÀ ei ole ymmÀrtÀnyt)

 

Kun valonsÀde loisti alas, tÀysi kokoelma kultaisia vÀrejÀ hohti har-moniassa. Valo oli kirkas. Kaikkien lahjojen esillÀolo hyllyillÀ muistutti minusta museota. EsillÀ olevat esineet nÀyttivÀt kontaktilinsseiltÀ. Ne oli pinottu tasaisesti. Pinoja oli laskemattoman monia. Tuntui kuin niitÀ olisi ollut kokonaisen vuoren verran. Oli myös esineitÀ, jotka nÀyttivÀt erityyppisiltÀ silmÀlaseilta. Kuitenkin jokainen nÀytti ainut-kertaiselta. Enkeli Spurk selitti, ettÀ jos henkilö piti noita laseja tai otti piilolinssit, hÀn kykeni erottamaan henget.

 

Paitsi laseja ja linssejĂ€, oli muitakin ainutlaatuisia artikkeleita. NĂ€in erivĂ€risiĂ€ tarralappuja. Jotkut olivat lĂ€pinĂ€kyviĂ€, jotkut nĂ€yttivĂ€t sil-mĂ€ripsiltĂ€, toiset silmiltĂ€. ÄkkiĂ€ Jeesus ilmestyi ja alkoi selittÀÀ yksi-tyiskohtaisesti: ”Joo Eun , tule tĂ€nne. Olet jo saanut monenlaisia hen-kien erottamisessa tarvittavia lahjoja. Katsele tarkasti ja kerro sitten pastori Kimille.” 

 

Herra kĂ€veli huoneen toiselle sivulle ja palasi mukanaan esine, joka nĂ€ytti mukilta. Se oli kultaa. Se oli puolillaan vaaleansinistĂ€ nestettĂ€. Valo vĂ€lkkyi ja taittui siinĂ€ kaikkiin suuntiin. Sitten Herra alkoi kertoa nesteestĂ€: ”PyhĂ€ Henki panee silmiin tĂ€llaista nestettĂ€, kun HĂ€n antaa tĂ€mĂ€n lahjan tai MinĂ€ itse panen sitĂ€ silmiin antaessani tĂ€mĂ€n lahjan.  TĂ€mĂ€ on henkien erottamisen armolahja.” Herra suihkautti nestettĂ€ silmiini. Kullan vĂ€rinen neste meni silmiini kuin sumupisara. Kun neste oli silmissĂ€ni, kykenin nĂ€kemÀÀn selkeĂ€mmin ja elĂ€vĂ€mmin.       ” Vau ! Herra! Kiitos hyvin paljon!”

 

Kun Jeesus taputti kevyesti selkÀÀni, HĂ€n sanoi: ” No niin, no niin. Ole aina kiitollinen pienistĂ€kin asioista.” Sitten katsoin tarkkaan huoneen keskustaa.  Kontaktilinssit ja silmĂ€lasit olivat esillĂ€ hyllyköissĂ€ hyvĂ€s-sĂ€ jĂ€rjestyksessĂ€. Kun jatkoin kĂ€velyĂ€ eteenpĂ€in, nĂ€in vaalean sinistĂ€ nestettĂ€, jota oli ollut aiemmin mukissa. TĂ€llĂ€ kertaa se tĂ€ytti koko valtavan kiinankaalia muistuttavan maljan. Huoneen keskustan jĂ€l-keen huoneessa oli pyöreĂ€ esine, joka loisti valoa kuin aurinko ja se liikkui nĂ€yttĂ€en elĂ€vĂ€ltĂ€. Olin kovin utelias ja kysyin Jeesukselta:           ” Jeesus! MikĂ€ tuo on? Miksi se loistaa noin kirkkaasti? En voi katsoa suoraan siihen avoimin silmin. Voinko koskea siihen edes kerran? Vau – siinĂ€ on staattisen sĂ€hkön ÀÀntÀ .” Jeesus vastasi hymyillen: ”HyvĂ€ on, Ă€lĂ€ pelkÀÀ, vaan mene lĂ€hemmĂ€ksi ja kosketa sitĂ€!” Menin varovasti lĂ€helle. Olin mielessĂ€ni vĂ€hĂ€n pelokas. Kuitenkin halusin riskeerata. Hitaasti ojensin kĂ€teni ja kosketin sitĂ€.

 

EtÀÀltÀ se nÀytti hohtavalta helmeltÀ, mutta kun kosketin sitÀ, se tun-tui hyytelöltÀ. Se tuntui oudolta ja ainutlaatuiselta. Kun olin kosket-tanut sitÀ, se teki sÀhköisen ÀÀnen ja kipinöi. Jeesus alkoi selittÀÀ sitÀ tarkkaan:

 

”Enkelit tulevat hakemaan tĂ€stĂ€ henkien erottamisen huoneesta lahjoja ja jakavat niitĂ€ Pyhille, jotka ovat niitĂ€ aiheellisesti ikĂ€vöineet ja halun-neet. TĂ€mĂ€ on nimenomaan erĂ€s arvokkaimmista henkien erottamisen armolahjoista. TĂ€mĂ€ nimenomainen antaa ihmisille kyvyn erottaa kaikkein terĂ€vimmin. Enkelit ottavat ja vievĂ€t pienen palan kullekin henkilölle.” Kysyin Herralta: ”Herra! Herra! Ota pieni pala minullekin!” Herra salli sen ja enkeli otti pienen palan hohtavasta esineestĂ€. Heti kun se oli tullut kĂ€teeni pala imeytyi ruumiiseeni sĂ€teillen eri vĂ€reissĂ€. Herran vieressĂ€ katselin koko huonetta. Kun olin katsellut kaikkea tĂ€ydellisesti, palasin kirkkoon ja lopetin palvelun rukoilemalla..

   

Pastori Kim:

 Tulipallo tappaa hetkessĂ€ rotan

 

MitĂ€ enemmĂ€n rukoilin sitĂ€ enemmĂ€n Herra antoi minulle, jopa kah-malokaupalla, voimakkaita PyhĂ€n Tulen, sĂ€hkön, myrkkypiikkien asei-ta.  Kun ihmiset yrittivĂ€t koskettaa tai lĂ€hestyĂ€ minua, he alkoivat kaa-tuilla lattialla tulen tai sĂ€hkön lamaamina. LyhyessĂ€ ajassa melkein kaikki olivat lattialla
 Kirkon jĂ€senet pyysivĂ€t minulta: ” Pastori, ole hyvĂ€ ja johda minuun tuli ja sĂ€hkö!” MinĂ€ nuhtelin heitĂ€: ”Kuka minĂ€ olen? Olenko minĂ€ henkilö, joka jakaa tulta ja sĂ€hköÀ? pyytĂ€kÀÀ Her-ralta ja PyhĂ€ltĂ€ HengeltĂ€! Jos jatkatte niiden tivaamista minulta, en olisi parempi kuin vÀÀrĂ€t uskonnolliset opettajat, enkö olisikin? ” Voima ja lahja, jonka Herra antaa, on elĂ€vĂ€ ja toimiva. Voima ja lahja nĂ€yte-tÀÀn ulkoisesti ja ovat niissĂ€ havaittavina, jotka haluavat, etsivĂ€t ja ikĂ€vöivĂ€t niitĂ€. HenkilöllĂ€ voi olla voima, mutta jos hĂ€n ei vaella nöy-rĂ€sti, hĂ€nestĂ€ tulee ylpeĂ€ ja omahyvĂ€inen, ilman ettĂ€ edes itse huomaa sitĂ€. TĂ€mĂ€ itsekkyys johtaa lopulta uskosta luopumiseen.

 

Aamun valjetessa ryhmĂ€ kirkon jĂ€seniĂ€ palaili kotiin yövigiliasta. Olin uupunut ja voimaton. pÀÀtin asettua makuulle pitkĂ€lle penkille. Vaikka fyysinen ruumiini oli voimaton, PyhĂ€n Hengen sĂ€hkö ja tuli virtasivat ruumiissani niin ettĂ€ kuului. Ă„Ă€net kuuluivat samalta kun tavallinen sĂ€hkövirta kulkee ruumiini kautta. Kuitenkin, kun se virtasi sisĂ€llĂ€ni, kuulen joskus epĂ€tavallisia ÀÀniĂ€. Koin ilmiömĂ€isen tapahtuman:

 

Kirkon sisĂ€llĂ€ oli ovi, josta pÀÀsi ensimmĂ€iseen kerrokseen. Kun olin asettunut maata ja lepĂ€sin uupumuksesta, kuulin rotan ÀÀnen. Kuulin rotan liikkeet. Ajattelin mielessĂ€ni: ” Kuinka rotta oli onnistunut tule-maan kirkkorakennukseen? Sen pitĂ€isi poistua pian.” Kuitenkin  liikkei-den ÀÀniĂ€ kuului yhĂ€ korviini.  Ă„Ă€net voimistuivat lopulta Ă€rsyttĂ€viksi. SillĂ€ hetkellĂ€ kohotin kĂ€teni ja huusin: ”PyhĂ€ Tuli!”  Kun olin huutanut nĂ€mĂ€ sanat, tulipallo meni kĂ€destĂ€ni ja kuulin rotan ÀÀnekkÀÀn viki-nĂ€n. Muutamissa sekunneissa kirkkoon oli palannut hiljaisuus.

 

”Miksi on niin rauhallista? PÀÀtin tarkistaa rotan. Uteliaisuus valtasi mieltĂ€ni: ” MitĂ€ oli tapahtunut? ” Kun avasin oven, nĂ€in ettĂ€ tulipallo oli iskenyt rottaa. Rotan sisĂ€elimet ja aivot olivat rĂ€jĂ€htĂ€neet. Verta oli tullut suusta ja korvista ja lĂ€hellĂ€ sen ruumista oli verilammikko. Rot-

ta vĂ€rĂ€hti lyhyesti. Kun katsoin, jĂ€rkytyin  ja minun piti rauhoittaa it-seni ja tykyttĂ€vĂ€ sydĂ€meni. ”Vau, PyhĂ€ Tuli on hyvin voimakas!” Rotan ruumiin lĂ€hettyvillĂ€ oli kaksi riisisĂ€kkiĂ€. Rotta oli hiippaillut ympĂ€-riinsĂ€ syöden riisiĂ€, kun valopallo tappoi sen.

 

Herra sanoi:  ”Pastori Kim, joko ymmĂ€rrĂ€t Tulen voiman? Tuli, jota kir-kon jĂ€senet olivat kaivanneet saada ja nyt saaneet, oli voima, jota de-monit pelkÀÀvĂ€t eniten. Siksi sinun pitÀÀ ladata sitĂ€ pĂ€ivittĂ€in. Lataa itsesi sillĂ€ pĂ€ivittĂ€in!” Jotkut kirkon jĂ€senet nĂ€kivĂ€t kuolleen rotan; myöhemmin tulleet vain verilammikon. Yksi nuorista vitsaili ja kom-mentoi: ” Pastori, minĂ€ voin tuoda isomman rotan, niin ettĂ€ voit taas ampua sen Tulella !” Me kaikki nauroimme. Kun taistelemme hengel-lisesti pahojen voimien kanssa, kirkon jĂ€senet ymmĂ€rtĂ€vĂ€t, ettĂ€ PyhĂ€n Hengen aseet: PyhĂ€ Tuli, SĂ€hkö, ja Myrkkypiikit  ovat erittĂ€in voimak-kaita. Noiden aseiden voima ylittÀÀ mielikuvituksemme.

 

Hebr. 2:4: ” Kun Jumala yhdessĂ€ heidĂ€n kanssaan todisti tunnusmer-keillĂ€, ihmeillĂ€ ja monilla voimateoilla sekĂ€ jakamalla PyhÀÀ HenkeĂ€ tahtonsa mukaan?"

 

Niin kauan kuin en kieltÀydy PyhÀn Hengen työstÀ, HÀn antaa minun kokea aseet heti. PyhÀt lahjat, joita ilmeni Herran Kirkossa, olivat lah-joja, jotka oli saatu vaikeiden koettelemusten kautta. Mutta kun kat-son ihmisiÀ, joille lahjat uskotaan helposti, minusta tuntuu kuin heille olisi annettu vapaalippu matkalle. Sen tuloksena monen hengelliset silmÀt avataan. Kun se tapahtuu nÀin helposti, huhuja alkaa levitÀ kir-koissa, ettÀ jotkut voivat saada sen nukkumalla yön yli kirkossa.

 

Pienten, viattomien lasten hengelliset silmÀt avataankin herkÀsti ja usein juuri heidÀn. Vanhemmat kokevat avautumisen asteittaisena tapahtumana. Monet ovat vierailleet kirkossamme ja kokeneet hen-gellisten silmiensÀ avautumisen.

 

Tanssi PyhÀssÀ HengessÀ on vÀlitetty muille kirkon jÀsenille. Erilaisia PyhÀn Hengen tanssin liikkeitÀ esittÀvÀt muut kirkon jÀsenet. Me ko-emme ja nÀemme hÀmmÀstyttÀviÀ tapahtumia.

 

Joka ilta rukouksemme alkavat klo 21. Emme ilmoita koskaan tilai-suuksista lehdissÀ tai lehtisillÀ hankkiaksemme uusia jÀseniÀ. Sen si-jaan rukoilemme joka yö sÀÀnnöllisesti ja Herra ilmestyy meille. Sitten HÀn auttoi meitÀ ja lÀhetti kaipaavia ja janoisia sieluja kokemaan hÀm-mÀstyttÀviÀ tapahtumia kirkossamme.

   

 

 PyhĂ€n Hengen pilkka-synti

 

Jumala antaa syvimmĂ€t asiat, kuten PyhĂ€t lahjansa, HĂ€nen valitsemil-leen ihmisille. Ne lahjat ovat sielujen pelastamiseksi. Niiden lahjojen kanssa HĂ€nen valitut ihmisensĂ€ lĂ€hetetÀÀn saarnaamaan ja tuomaan uutiset pelastuksesta. PyhĂ€n Hengen lahjat ilmenevĂ€t erilaisin tavoin niille, jotka etsivĂ€t ja kolkuttavat. Lahjat antaa PyhĂ€ Henki. HĂ€n antaa niitĂ€ aina niille, jotka niitĂ€ kaipaavat, etsivĂ€t ja kolkuttavat. Raamatussa on dokumentoitu monia PyhiĂ€ lahjoja, mutta  on olemas-sa monia muita erilaisia PyhiĂ€ lahjoja, joita ei ole Raamatussa mainit-tu. On ihmisiĂ€, joiden on vaikea uskoa PyhĂ€n Hengen lahjoihin. Sitten on niitĂ€, jotka ovat saaneet Raamatussa mainitun lahjan, mutta eivĂ€t ole kĂ€yttĂ€neet sitĂ€ kunnolla. Kun PyhĂ€ lahja ilmenee, on ihmisiĂ€, jotka olettavat ja vĂ€ittĂ€vĂ€t sen olevan vaarallinen. Ihmiset ovat tulleet tietĂ€-mĂ€ttömiksi lahjasta eivĂ€tkĂ€ myönnĂ€ niitĂ€ olevan. Sen sijaan,  tietĂ€mĂ€t-tÀÀn, he epĂ€röimĂ€ttĂ€  tekevĂ€t tĂ€llöin PyhĂ€n Hengen pilkka-synnin.

 

Vaikka sinĂ€  puhuisit halveksivia, saastaisia , epĂ€uskoisia tai pahoja sanoja poikaa, Jeesusta vastaan, Herra aina antaa sinulle anteeksi, jos teet parannuksen, kadut ja etsit anteeksiantoa. Olin tosiasiassa pit-kÀÀn epĂ€tietoinen toisinko julki PyhĂ€n Hengen pilkka- asian mÀÀri-telmĂ€n; kuinka PyhĂ€n Hengen pilkan synti on anteeksiantamaton ja kuinka PyhĂ€n Hengen vastustaminenkin on myös pilkkaamista.

 

Ajattelen varoen sitÀ jÀrkytystÀ ja jÀlkipuintia, joihin Korean kirkot joutuvat sen jÀlkeen kun paljastan totuuden.

 

Mt. 12:31: ” Sen tĂ€hden sanon teille: `jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi , mutta Hengen pilkkaa ei anneta anteeksi'”.

 

1. Joh. 5:16: ” Jos joku nĂ€kee veljensĂ€ tekevĂ€t syntiĂ€, joka ei ole kuole-maksi, rukoilkoon, ja Jumala on antava hĂ€nelle elĂ€mĂ€n, niille nimittĂ€in, jotka eivĂ€t tee syntiĂ€ kuolemaksi. On syntiĂ€, joka on kuolemaksi. SiitĂ€ en sano, ettĂ€ olisi rukoiltava. ”

 

Mk. 3:29:” Mutta se, joka pilkkaa PyhÀÀ HenkeĂ€, ei saa ikinĂ€ anteeksi, vaan on syypÀÀ iankaikkiseen syntiin.”

 

Jeesus oli kĂ€skenyt monta kertaa minua julkaisemaan ja kuvaamaan PyhĂ€n Hengen pilkka– synnin. Mutta olin ahdistunut , koska niin moni pastori ja kirkon jĂ€sen on syyllistynyt tĂ€hĂ€n hirvittĂ€vÀÀn syntiin. Olen henkilökohtaisesti nĂ€hnyt helvetissĂ€ olevan ihmisiĂ€, jotka ovat teh-neet tĂ€llaisen PyhĂ€n Hengen pilkka-synnin. Olen myös kokenut hel-vetissĂ€ mitĂ€ kidutuksia tĂ€stĂ€ synnistĂ€ seuraa.

 

1. Kor 2:14: ” Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitĂ€ , mikĂ€ Jumalan Hengen on. SillĂ€ se on hĂ€nelle hulluutta, eikĂ€ hĂ€n voi sitĂ€ ymmĂ€rtÀÀ, koska sitĂ€ on tutkittava hengellisesti. ”

 

Kerron nyt lyhyesti joitakin peruskuvauksia PyhĂ€n Hengen pilkka-synnistĂ€. SitĂ€ tekevĂ€t ihmiset laiminlyövĂ€t, ovat tietĂ€mĂ€ttömiĂ€ tai totaalisesti vastustavat kielillĂ€ puhumisen lahjaa, profetian lahjaa, kielten selittĂ€misen lahjaa. He vastustavat aggressiivisesti lahjaa, joka on ilmennyt erilaisin tavoin. Jos luen mukaan ihmiset, jotka virheel-lisesti vĂ€ittĂ€vĂ€t vastaan ja perustavat ennakkoluulonsa humanistisille nĂ€kemyksille, on riski, ettĂ€ PyhĂ€n Hengen pilkan ala on hyvin laaja.  TĂ€mĂ€n sanottuani, tuomitsemisen ja arvostelemisen on mahdollista kehittyĂ€ PyhĂ€n Hengen pilkaksi.

 

1. Kor. 12:4 -7: ” KielillĂ€ puhuva rakentaa itseÀÀn, mutta profetoiva seurakuntaa. Soisin kaikkien puhuvan kielillĂ€, mutta vielĂ€ mieluummin soisin teidĂ€n profetoivan. SillĂ€ profetoiva on suurempi kuin kielillĂ€ pu-huva, ellei tĂ€mĂ€ samalla selitĂ€ niin ettĂ€ seurakunta rakentuu. Jos nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillĂ€ puhuen, minkĂ€ hyödyn sillĂ€ toisin, ellen puhuisi teille antaen ilmoituksen, tiedon, profetian tai opetuksen? Niin-hĂ€n on elottomien soittimienkin laita, huilujen tai sitrojen: kuinka tie-detÀÀn mitĂ€ huilulla tai sitralla soitetaan, elleivĂ€t ne soi toisistaan erottuvin sĂ€velin?

 

Kirkkomme herÀtyksen aikana Herra on erikoisesti nÀyttÀnyt kirkon jÀsenille ja minulle monia pastoreita ja uskovia, joita kidutettiin hel-vetissÀ PyhÀn Hengen pilkka-synnin tÀhden. Herra on itse nÀyttÀnyt minulle helvetissÀ tietyn surkean paikan, jossa tÀhÀn syntiin sortu-neita kidutetaan. HÀn jopa antoi minun kokea kidutuksen tuossa pai-kassa. PyhÀ Henki voi ilmentyÀ monin tavoin. Itse asiassa skaala on laaja. Ajattelen, ettÀ jotta ihmiset voisivat vÀlttyÀ PyhÀn Hengen pil-kalta, heidÀn pitÀisi ainakin myöntÀÀ ja tunnustaa PyhÀn Hengen lah-ja.

 

1. Kor. 12:4-7: ” Armolahjat ovat erilaisia, mutta Herra on sama. Voi-mavaikutukset ovat erilaisia, mutta Jumala, joka kaiken kaikessa vai-kuttaa, on sama.  Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi”. 

   

Ota Herra ainoaksi elÀmÀssÀsi

 

Koreassa on tĂ€nÀÀn lukuisia kirkkoja, jotka tĂ€ysin kieltĂ€vĂ€t kielillĂ€ puhumisen. Kuinka voi ihminen kokea rukouksen voiman tai PyhĂ€n Hengen, jos rukoilija rukoilee vain hiljaa ja ÀÀnettömĂ€sti tietyn ruko-usajan. Joskus mietiskelevÀÀ rukousta tarvitaan, mutta kun henkilö rukoilee dynaamisesti, vahvasti ja aktiivisesti, Herra tahtoo vĂ€kevĂ€sti tehdĂ€ työtÀÀn meissĂ€. TĂ€mĂ€ on osoitettavissa Raamatusta. Herra usein huutaa meille: ” Jos rukoilette voimakkaasti sotilaan mielellĂ€ ettekĂ€ mietiskelevĂ€sti, MinĂ€ tulen ainoaksi (yksinomaiseksi, muut pois sulkevaksi) elĂ€mĂ€ssĂ€nne!”  TĂ€llainen rukous tekee Herran meille aino-aksi! TĂ€llainen on rukous, jolla voimakkaat ihmiset voivat saada PyhiĂ€ aarteita taivaasta. Rukous, jossa huudetaan kielillĂ€ lĂ€pi koko yön in-nolla, joka ei koskaan vĂ€sy, vaan kestÀÀ. Taivaassa on monia aarteita, joita vahvat ihmiset voivat ottaa.

 

Joh. 2:17: ” Mutta HĂ€nen opetuslapsensa muistivat, ettĂ€ on kirjoitettu: `Kiivaus huoneesi puolesta kuluttaa minut`. ”

 

Mt .11:12: ” Mutta Johannes Kastajan pĂ€ivistĂ€ tĂ€hĂ€n asti hyökĂ€tÀÀn taivasten valtakuntaa vastaan , ja hyökkÀÀjĂ€t tempaavat sen itselleen.”

 

PyhÀn Hengen lahja

 

PyhÀn Hengen lahja on lahja, jonka PyhÀ Henki antaa kristitylle, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen. Lahjaa kÀytetÀÀn niin, ettÀ kristitty voi suorittaa erikoistehtÀvÀnsÀ tai yhteiseksi hyvÀksi.

 

1. Kor. 12:28: Ja Jumala on lĂ€hettĂ€nyt joitakin kirkkoon , ensin apos-toleiksi, toiseksi profeetoiksi, kolmanneksi opettajiksi, ihmeidentekijöik-si, sitten parantajiksi, avustamaan, hallinnoimaan, eri kielet. Ovatko kaikki apostoleja? Profeettoja? Opettajia? Ihmeiden tekijöitĂ€? Onko kai-killa parantamisen armolahja?  Puhuvatko kaikki kielillĂ€? ”

 

 

EsimerkkejĂ€, joissa  PyhĂ€n Hengen lahjat on yksityiskohtaisesti ilmoitettu  (1.Kor 12:8-10):

 

” NiinpĂ€ toiselle annetaan Hengen kautta viisauden sanat, toiselle tie-don sanat saman Hengen mukaan, toiselle usko samassa HengessĂ€, toi-selle taas terveeksi tekemisen armolahja siinĂ€ yhdessĂ€ HengessĂ€, toiselle voimateot, toiselle profetoiminen, toiselle henkien erottaminen, toiselle eri kielillĂ€ puhuminen, toiselle taas kielien selittĂ€minen. ”

 

“Viisaus, tieto, usko, parantaminen, ihmeteot, profetia, henkien erotta-minen, puhuminen eri kielillĂ€, kielten erottaminen.” – yhteensĂ€ yh-deksĂ€n. LisĂ€ksi eri lahjat voivat ilmetĂ€ eri vahvuisina.

1. Kor 12:31: ”–PyrkikÀÀ osallisiksi parhaimmista armolahjoista” tarkoittaa, ettĂ€ suurimpia lahjoja voidaan haluta ja ne ilmentyvĂ€t.

 

Kuten voitte nĂ€hdĂ€  Ef. 4:7:ssa: ”mutta kullekin meistĂ€ on armo an-nettu  Kristuksen lahjan mitan mukaan”, Kristus on se, joka antaa armon mÀÀrĂ€n.

 

Kun apostoli Paavali opettaa kristittyjĂ€, hĂ€n painotti voimakkaasti lahjojen kĂ€yttĂ€misen kĂ€ytĂ€nnöllistĂ€ puolta. SyynĂ€ tĂ€hĂ€n on, ettĂ€ seurakunta rakentuisi hengellisesti ( 1. Kor. 14:12 : ” Samoin tekin, koska tavoittelette hengellisiĂ€ lahjoja, pyrkikÀÀ seurakunnan raken-tamiseksi saamaan niitĂ€ runsaasti. ”) ja tulisi palvelluksi ja niin, ettĂ€ meidĂ€n luonteemme voi tuottaa hedelmiĂ€. Edelleen tuo jae korostaa henkilahjojen saajalle kĂ€yttövastuun merkitystĂ€.

 

On joitakin, jotka antavat kohtuuttoman korostuksen henkilahjoille kaikille kuuluvana; he ovat kuitenkin vain taipuvaisia mystiikkaan. Toiset taas painottavat yksinomaan systemaattista puolta ja he ovat kallellaan kylmÀÀn dogmaattisuuteen. Siksi heillĂ€ on mahdollisuus menettÀÀ PyhĂ€n Hengen lĂ€snĂ€olon kokeminen ja kokemus HĂ€nen ih-meellisistĂ€ voimistaan. Ihmisten tĂ€ytyy aina muistaa, ettĂ€ sen jĂ€lkeen, kun he ovat menettĂ€neet PyhĂ€n Hengen kokemuksen, he  mahdolli-sesti kieltĂ€vĂ€t PyhĂ€n Hengen työn. TĂ€mĂ€ voi lopulta johtaa PyhĂ€n Hengen pilkka- syntiin. On tĂ€rkeÀÀ sĂ€ilyttÀÀ tasapaino.

 

Kim, Joo Eun:

 

Ihmiset, Jotka Ovat HelvetissÀ PyhÀn Hengen pilkka- SynnistÀ

 

Jeesus sanoi: ”Pisama! Saat nyt nĂ€hdĂ€ erittĂ€in pelottavan nĂ€kymĂ€n. Koska pastori Kim on dokumentoimassa PyhĂ€n Hengen pilkan syntiĂ€, haluan nĂ€yttÀÀ sinulle pelottavan nĂ€kymĂ€n sen synnin aiheuttamasta kidutuksesta. Sinun ei tarvitse muuta kuin todistaa nĂ€hneesi tuon pe-lottavan nĂ€kymĂ€n, mutta sinun isĂ€si tĂ€ytyy kokea se kidutus henkilö-kohtaisesti. ”

 

Heti kun isĂ€ oli aloittanut rukouksensa, hĂ€n kaatui maahan ja huusi kivusta. HĂ€n konttasi, kieri ja ryömi lattialla ja vaikeroi: ”Oh, Herra! Oh, Herra!” Jeesus kertoi, ettĂ€ HĂ€n vei isĂ€ni sielun helvetin alimpaan paikkaan kidutettavaksi. Sitten Herra Ă€kkiĂ€ palasi luokseni. Tartuin Herran kĂ€teen. Kun olimme pÀÀsset pimeĂ€n tunnelin lĂ€pi helvettiin, nĂ€in nuolen muotoisen tienviitan. Siihen oli kirjoitettu sana: ” Eteen-pĂ€in.”

 

Milloin vain Jeesus on ottanut isĂ€ni tai Ă€itini helvettiin, HĂ€n vei aina  heidĂ€t helvettiin hetkessĂ€. Se kesti vain sekunnin murto-osan ja Jeesus  auttoi vanhempiani kestĂ€mÀÀn hetkellisen nopeuden. Kuitenkin aina kun HĂ€n otti pieniĂ€ lapsia mukaansa, HĂ€n vei heidĂ€t aina hitaasti ja varovasti. HĂ€n on myös aina kehottanut meitĂ€ olemaan varovaisia. EhkĂ€ tĂ€mĂ€ johtuu siitĂ€, ettĂ€ vanhemmillani on vahvempi usko.

 

Kun saavuimme helvettiin, aloin kuulla kovia koneiden ÀÀniÀ. Kuulosti siltÀ, ettÀ koneet olivat isoja ja ÀÀni tuli paikasta, joka oli aivan pimeÀ . Herra vei minut alueelle, josta ÀÀni tuli.

 

Alastomat ihmiset oli pinottu ja sidottu pinoihin kerros kerrokselta koneen keskiosaan. Ihmiset oli aseteltu keskelle konetta. Koneessa oli kaksi valtavaa suorakulmion muotoista laattaa, ehkĂ€ raudasta, toinen ylhÀÀllĂ€, toinen alhaalla; alemman pÀÀllĂ€ ihmiset makasivat pinossa.  Laite muistutti puristinta. Ne kaksi suorakulmaista rautalaattaa liik-kuivat hitaasti toisiaan vasten. Kun ne liikkuivat, niistĂ€ lĂ€hti kammot-tava ÀÀni.

 

Yksi laatta ylhÀÀltĂ€ ja toinen alhaalta lĂ€hestyi toisiaan ja ihmisiĂ€, jotka olivat pinossa. Kun laatat tulivat lĂ€hemmĂ€ksi ja lĂ€hemmĂ€ksi toisiaan ihmiset kirkuivat ja huusivat kauhuissaan:”Ugh! Olkaa hyvĂ€ , pysĂ€yt-tĂ€kÀÀ ne! Ei! Olkaa hyvĂ€ ! Ei! Ugh!” Ne kaksi suorakulmaista laattaa alkoivat hieroa toisiaan vasten, kun ihmiset puristuivat kidutuksessa. Kuten kĂ€simyllyssĂ€ ihmiset jauhautuivat kuten pavut. Olin hyvin pe-

loissani ja kĂ€tkin kasvoni kĂ€siini Herran syliin: ”Herra! Herra! Minua niin pelottaa! Minua pelottaa! Jeesus! Miksi ihmisiĂ€ kidutetaan noin kauheasti? ” Kun Herra itki, HĂ€n selitti: ” He ovat ihmisiĂ€, jotka tieten tahtoen pilkkasivat PyhĂ€n Hengen ilmentymiĂ€. Useimmat heistĂ€ ovat pastoreita ja heidĂ€n kirkkojensa jĂ€seniĂ€. Yksi opettaa vÀÀrin ja toiset uskovat vÀÀrin. Nuo pastorit ja opettajat ovat nyt tÀÀllĂ€. SydĂ€meni sĂ€r-kyy.”

 

Kidutuslaite, joka nÀytti simpukalta

 

Jeesus vei minua ja sanoi: ”HyvĂ€ on, mennÀÀn taas eteenpĂ€in.” Kun olimme kĂ€velleet lyhyen matkan, aloin kuulla koneiden ÀÀniĂ€, jotka voimistuivat. Ne ÀÀnet olivat edellisiĂ€ voimakkaampia.  SĂ€ikĂ€hdin ja hieroin silmiĂ€ni nĂ€hdĂ€kseni paremmin. Kone jyrisi ja paukahteli. Ă„Ă€ni vapisutti taivasta ja maata. Helvetin maaperĂ€ tĂ€risi voimakkaasti. Kun aloin tajuta, mitĂ€ silmieni edessĂ€ tapahtui, olin PyörtyĂ€ jĂ€rkytyksestĂ€. ”Herra! Ole hyvĂ€ ja PysĂ€ytĂ€ heidĂ€n kidutuksensa! pelasta heidĂ€t!”  Sil-loin Herra pyysi minua katsomaan vĂ€hĂ€n pitempÀÀn. MinĂ€ tottelin. SiellĂ€ oli kaksi suunnatonta kappaletta, ihmisen kĂ€den muotoista. Toi-nen niistĂ€ oli avautunut ylöspĂ€in kuin avoimessa kastanjetissa tai sim-pukan kuoressa. Laitteen koko vastasi maanpÀÀllisiĂ€ isoja rakennuk-sia. Kun se sulkeutui kuin simpukka, hirveĂ€ ÀÀni kuulosti samalta kuin kaksi metallia törmĂ€isi rĂ€mĂ€htĂ€en yhteen. Suunnaton jĂ€ttilĂ€ispaholai-nen seisoi laitteen vieressĂ€. Olento nĂ€ytti miehen ja naisen sekoituk-selta. Sen tukassa oli sekaisin kaksi vĂ€riĂ€, musta ja valkea. paholaisella ei ollut silmiĂ€ ja sen ihon vĂ€ri oli musta. NĂ€ytti siltĂ€ kuin paholaisen ruumis olisi suojattu tĂ€ydellĂ€ haarniskalla. paholainen jĂ€rjesti ihmiset yhteen riviin ja pani sitten ihmisen  kastanjetin muotoiseen laittee-seen. Kukin vuorollaan ihmiset pantiin laitteeseen ja paholainen lĂ€i-mĂ€ytti sen leuat kiinni. Ihmiset kirkuivat,  kun heidĂ€n silmĂ€nsĂ€ tulivat ulos kuopistaan ja sisĂ€elimensĂ€ pursuivat ulos. HeidĂ€t murs-kattiin. Saatoin nĂ€hdĂ€ vain verivirran jÀÀneen jĂ€ljelle.

 

Kovalla ÀÀnellĂ€ pyysin Herralta: ” Herra! Herra! En halua katsoa enem-pÀÀ. Tunnen niin suurta sÀÀliĂ€ noita ihmisiĂ€ kohtaan!” Herra sanoi:       ” HyvĂ€ on, Joo Eun, olen pahoillani, ettĂ€ Minun oli nĂ€ytettĂ€vĂ€ tĂ€mĂ€ si-nulle. Olet vasta pieni lapsi. Mutta sinun tĂ€ytyy todistaa nĂ€hneesi tĂ€mĂ€n tapahtuman. IhmisiĂ€, jotka ovat syyllistyneet PyhĂ€n Hengen pilkan syn-tiin, tuomitaan ja kidutetaan suuresti. Juuri koska heillĂ€ on ollut vaike-uksia uskoa PyhĂ€n Hengen ilmentymiin, heillĂ€ ei ole oikeutta tuomita tai pilkata PyhĂ€n Hengen työtĂ€. Ihmiset, jotka kieltĂ€vĂ€t tai torjuvat Py-hĂ€n Hengen työn tai ilmentymĂ€t, saavat raskaan tuomion. Edelleen ih-miset, jotka niin helposti ajavat pois PyhĂ€n Hengen työn ja  arvioivat sen kultiksi tai tuomitsevat sen, joutuvat kidutetuksi tĂ€hĂ€n paikkaan helvetissĂ€. Ihmiset, jotka ovat maistaneet taivaallista lahjaa ja sitten turmeltuvat ja lankeavat pois uskosta,  pÀÀtyvĂ€t myös tĂ€hĂ€n helvetin paikkaan kidutettaviksi. Siksi kristittyjen tĂ€ytyy elÀÀ nöyrÀÀ elĂ€mÀÀ ja alentaa itsensĂ€, vartioida vaellustaan, ja pitÀÀ kiinni uskostaan viimei-seen asti. Myös Herran Kirkon on tarpeen olla hyvin varovainen. ”

 

Paholainen jatkoi ihmisten panemista laitteen sisÀÀn ja heidĂ€n murs-kaamistaan ja kiduttamistaan. Paholainen hymisi laulua: ” Vau, tĂ€mĂ€ on hauskaa! Hei, onko teillĂ€kin hauskaa? Herra sanoi: ”Helvettiin on tulossa liian paljon ihmisiĂ€, koska he ovat syyllistyneet PyhĂ€n Hengen pilkkaan. TĂ€mĂ€ sĂ€rkee eniten sydĂ€ntĂ€ni. Joo Eun! Me jĂ€tĂ€mme helvetin, kun olemme kĂ€yneet vielĂ€ yhdessĂ€ paikassa .” Pidin Herran kĂ€destĂ€ tiukasti ja kĂ€velimme eteenpĂ€in.

 

IhmisistÀ tehdÀÀn pehmeÀÀ hiiltÀ

 

Vuosia sitten nĂ€in TV:ssĂ€ koneen, josta tuli ulos bitumin kaltaista hiil-tĂ€. paikka, jossa nyt seison Herran vieressĂ€, muistuttaa minua tuosta ”soft coal” – tehtaasta TV:ssĂ€. NĂ€in valtaisan sylinterin muotoisen pyl-vÀÀn ja sen huipulla oli monia erikokoisia reikiĂ€. Oli tĂ€hden, kolmion, suorakulmion, pentagonin ja monien muiden muotoisia reikiĂ€. Kaikki reiĂ€t olivat eri muotoisia. TerĂ€vĂ€t terĂ€t  tulivat esiin  reikien reunoilta. Kaikista helvetin kidutuspaikoista ja –koneista mitĂ€ tĂ€nÀÀn olen nĂ€h-nyt, tĂ€mĂ€ on hirvittĂ€vin ja kammottavin. HirveĂ€ nĂ€ky sai minut vapi-semaan.

 

SylinteripylvÀÀn oikealla sivulla seisoi jĂ€ttimĂ€inen paholainen, jonka olin nĂ€hnyt aiemmin. Se oli siirretty tĂ€hĂ€n paikkaan ja se alkoi val-mistautua ihmisten kiduttamiseen. PylvÀÀn sivulla oli vipu. Paholai-nen piti jo vipua ja oli valmiina vetĂ€mÀÀn siitĂ€. Olin huolissani ja ajat-telin mielessĂ€ni: ” Jos paholainen vetÀÀ vivusta, kaikki erimuotoiset te-rĂ€t sylinteripylvÀÀssĂ€ tallovat ihmiset. MitĂ€ minĂ€ voin tehdĂ€? ” Metal-lin kirskuessa sylinteripylvĂ€s alkoi kohota korkealle ilmaan. Se nousi tosi korkealle ja nĂ€kymĂ€ oli pelottava. Maa oli tĂ€ynnĂ€ alastomia mie-hiĂ€ ja naisia. Kun he vĂ€risivĂ€t, huusivat, itkivĂ€t ja kiljuivat ” Herra! Herra! Olen niin pahoillani! Ole hyvĂ€  anna minulle anteeksi! En todel-lakaan tiennyt! Ole hyvĂ€  anna anteeksi! Anna minulle toinen mahdol-lisuus! Ole hyvĂ€ !” He anoivat ja huutelivat kerta toisensa jĂ€lkeen. Ă„Ă€ni oli niin valtava, ettĂ€ tuntui kuin helvetti olisi halkeamassa kappaleiksi.

 

MinĂ€kin itkin ja vetosin Herraan: ”Jeesus! Etkö voi antaa heille yhtĂ€ ainoaa toista mahdollisuutta? Olen niin pahoillani heidĂ€n puolestaan. Ah – katso!” ” Katso”- sanan aikana paholainen vÀÀnsi vipua eteenpĂ€in ja valtavan painava kone putosi maahan ihmisten pÀÀlle. Ihmiset tulivat tallotuiksi litistetyiksi ja eri muotoihin revityiksi niiden monien reikien mukaan mitĂ€ terissĂ€ oli. HeidĂ€n sydĂ€mensĂ€ purskahtivat hajal-le, silmĂ€munat lĂ€htivĂ€t kuopistaan, ja sisĂ€elimet verineen purskuivat kaikkiin suuntiin. MinĂ€ kiljuin kovaan ÀÀneen: ” Jeesus! Oh – minua pe-lottaa!” Kun kone nousi takaisin alkuperĂ€iseen asentoonsa, ihmisten ruumiit alhaalla palautuivat alkuperĂ€iseen muotoonsa. He kokivat ki-vun toistuvasti. Kidutus jatkui loputtomasti.

 

MinĂ€ vetosin Herraan: ” Jeesus ! Etkö voi antaa heille edes yhtĂ€ mah-dollisuutta lisÀÀ uskoa Sinuun? Kuinka he ikinĂ€ voivat kestÀÀ tuollaista rangaistusta ikuisuuden! MinĂ€ tunnen suurta surua ja tuskaa heidĂ€n puolestaan. En voi kestÀÀ sitĂ€! Lukuun ottamatta Saatanaa, paholais-kuningasta, etkö voi, ole hyvĂ€ , antaa langenneille enkeleillekin vielĂ€ yhtĂ€ mahdollisuutta, niin ettĂ€ he seuraisivat Sinua ja uskoisivat Sinuun? Langenneet enkelithĂ€n lankesivat Saatanan houkutukseen, eikö? Ole hyvĂ€ , Herra!” Herra vastasi: ” Se on mahdotonta! Ei ole mitÀÀn sellaista mahdollisuutta, ettĂ€ niin voisi tapahtua. LĂ€htekÀÀmme helvetistĂ€.” Sitten Herra vei minut pois sieltĂ€.

 

Olen erittĂ€in kiitollinen, ettĂ€ saan tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ uskoa Jeesukseen. Olen pÀÀttĂ€nyt, ettĂ€ tahdon valvoen palvella Herraa, etten tule korruptoitu-neeksi niin monen uskon vuoden jĂ€lkeen. Niiden uskovien joukossa, jotka ovat pÀÀtyneet helvettiin, noin 70% on syyllistynyt PyhĂ€n Hen-gen pilkkaan ja loput 30%  uskovia on niitĂ€, jotka eivĂ€t ole pitĂ€neet kunniassa Jumalan Sanaa elĂ€essÀÀn. He elivĂ€t kaksoiselĂ€mÀÀ, elĂ€mÀÀ sekaisin maailmallisuuden kanssa. HeidĂ€n elĂ€mĂ€nsĂ€ ja kĂ€ytöksensĂ€ on ollut epĂ€jĂ€rjestyksessĂ€. NĂ€mĂ€ ihmiset, jotka sanoivat ettĂ€ he uskovat Jeesuksen Kristukseen, mutta eivĂ€t kunnioittaneet Jumalan Sanaa ei-vĂ€tkĂ€ elĂ€neet Jumalan Sanan (kĂ€skyjen) mukaan, joutuivat sen seu-rauksena lopulta helvettiin. Kun nĂ€in tĂ€mĂ€n tapahtuvan, tulin erittĂ€in surulliseksi heidĂ€n puolestaan. Olin todella tĂ€ynnĂ€ itkua.

 

Hebr. 6:4-6: ”SillĂ€ mahdotonta on niitĂ€, jotka kerran ovat valaistut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja tulleet osallisiksi PyhĂ€stĂ€ HengestĂ€, ja maistaneet Jumalan hyvÀÀ Sanaa ja tulevan maailman voimia, ja luo-puneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jĂ€lleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan pojan ja julkisesti hĂ€pĂ€isevĂ€t HĂ€ntĂ€.”

Hebr. 3:13-14: ”vaan kehottakaa toisianne joka pĂ€ivĂ€, niin kauan kuin sanotaan ‘tĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nÀ’, ettei teistĂ€ kukaan synnin pettĂ€mĂ€nĂ€ paatuisi. SillĂ€ olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luot-tamuksessa, joka meillĂ€ oli alussa, vahvoina loppuun asti. ”

                                     ___________________________________

OS:

Apostoli huudahti pettyneenĂ€ Jeesuksen oppia vastustaneille juuta-laisille: ”Aina te vastustatte PyhÀÀ HenkeĂ€â€! Kim esittÀÀ vakavia varoi-tuksia henkilahjat  hylkÀÀville, koska se voi laajentua PyhĂ€n Hengen pilkaksi. Herra esittÀÀ vakavia varoituksia sunnuntain eli lepopĂ€ivĂ€n pyhittĂ€mĂ€ttĂ€ jĂ€ttĂ€ville; se on loukkaus Jumalaa kohtaan. Kolmas vaka-va varoitus on haureuden synti, johon lankeavat pastorit ja Herran palvelijat joutuvat tekemÀÀn totista ja pitkĂ€aikaista parannusta, katu-musta, kyynelin, polvin ja maahan langeten rukoillen. 1960-luvulta alkanut ” seksuaalinen vapautus” – eksytys on tunkeutunut kirkkoihin ja seurakuntiin. Ajan henki on turmeluksen henki tĂ€nĂ€ aikana eksytyk-set (jooga, mindfulness) on jo melkein julistettu hovikelpoisiksi. ( On traagista, ettĂ€ Suomen arkkipiispa hyvĂ€ksyy homojen avioliittoon vihkimiset. OS.) Homoseksuaalinen akti on 3. Ms. 18:22 ja 3. Ms. 20:13 mukaan ”kauhistus” 1. Ms 19:5 mukainen homoseksuaalinen vĂ€kivalta ja muu tapainturmelus hĂ€vitti Sodoman ja Gomorran.

1. Kor. 6:9 luettelee 10 raskasta syntiĂ€, joiden harjoittajat eivĂ€t pÀÀse taivasten valtakuntaan. Yksi noista on homoseksuaalinen haureus. Ilm. 21:27 mukaan Uuteen Jerusalemiin ei pÀÀse mitÀÀn epĂ€pyhÀÀ, ei ketÀÀn kauhistusten (sekĂ€ idolatria ettĂ€ miesten keskeinen seksi olivat Herralle ” kauhistus” ) eikĂ€ valheiden tekijÀÀ.

 

Kim Yoo Doon IV kirjan nettiversio sisÀltÀÀ rautaista teologiaa, opetusta ja varoitusta. TÀtÀ lukien on hyvÀ odottaa IV kirjaa englantilaisena versiona.

   O. V. V. Siipola, kÀÀntĂ€jĂ€; olli.siipola@welho.com

 

LĂ€hteet:

STLK:n Up:n 500-v PyhÀ Raamattu 2017 ISBN 978-951-9318-5

Biblia Mikkeli SRK 2007 ISBN 978-951-843-112-4

Oxford English Reference Dicionary

 

 

SISÄLLYSLUETTELO IV NETTIKIRJASTA

Lausunto suositukseksi: Korean pastoraaliopetuksen presidentti, pastori Suh Jin Kyung Joo Mokyang; Pusanin presbyteerisen Teologian Yliopisto Lokakuussa 2006 sekÀ

Korean Kirkon presyteerikirkon kirkolliskokous Kyung Joo Mokyang Pusanin presbuteerisen teologian Yliopiston Kirkkoprofessori                          

1. Demonit menevĂ€t uskoviinkin.                                            

2. Demonien lukumÀÀrĂ€                                                  

3. Riko tavanomainen mielen jĂ€rjestys ( mind set)      

6. Pastori Kim, Yong Doo: Ennen sisÀÀn astumista                         7. Hengellisten asteiden ja taisteluiden lĂ€pi kĂ€yminen                  

8. ErĂ€s joka oli vihkiytynyt taistelemaan pahojen voimien kanssa                 

9. Taistelun alku                                                      8

11. Pue yllesi Jumalan koko taisteluasu                                           

12. Kokoa Jumalan kansa ( Lk 11:23) – tee pÀÀtös!               13.Visio kolmen vuoden takaa                                                       

15. Kolme mentoria                                                

pastori Chae, Bok Gvit (Korean keskuskirkko, Seniorpastori, Betanian Vanha Kko)

16.pastori Pyee, Jong Jin ( Nam Seoul Keskuskirkko)                    

pastori Yoon Suk Juhn johdattaa rukouksen olemukseen

17. Todistusten esittĂ€minen                                             

Gunsan, MeidĂ€n Kirkko. Pastori Kim Kwang Sun ( kaikkien hyvĂ€ksymĂ€ kirje         

EnsimmĂ€inen vierailuni ( 5.-7.11.2006)                                 

Toinen vierailu (12.11. – 14.11.2006)                                    

23.”Kolmiyhteinen Jumala, minĂ€ rakastan Sinua hyvin paljon!”               27. Gun San MeidĂ€n Kirkko pastori Kim, Kwang Sun                  Gumi, Korea: Uuden Toivon Kirkko, pastori Chang, Young Do (presb)         Uuden Toivon pastori Chang Young Do                                    

28. Pusan, Korea Globaalin Kirkon pastori Baang, Noah ( Orthod. presb.)           

30. Pusan, Korea Agape Kirkko Cho, Hee Oak, evankelista (suosituskirje)            

31. Toukokuun EnsimmĂ€inen, 2005 Sunnuntai                              

Kim Joosef: Oh, Seung Young, jonka Kim, Joosef oli evankelioinut              

Oh, Seung Young. Hengelliset silmĂ€t avautuvat                              

32. Toukokuun viides, 2005, torstai. perheen rukouskampanja                 35. Kim Joo Eun: Matka taivaaseen veli  Joosefin kanssa                     

Kellot soivat taivaan kirkossa                                         36Taivaallinen pilven muotoinen auto                                            36Jumalan syliin nukahtaminen                           

Kim, Joosef:                                                              37pastori Kim, Yong Doo ; Jeesus nuhtelee                            37Toukokuun kuudes, 2005, perjantai                          

38 Sisar Baek Bong Nyu:  Ole hyvĂ€ ja suo meille jonkin verran rahaa         

38 Onnittelu IsĂ€ltĂ€ Jumalalta                                                    39Toukokuun seitsemĂ€s 2005 sunnuntai                              40 pastori Kim, Yong Doo: pastorin huonekunta vierailee taivaassa Herran kanssa     

40 Kim, Joo Eun: Ratsastaminen taivaallisella kyyhkyllĂ€                40Taivaallisia kotejamme katselemassa                      

42 pastorin talo                                              

42 Dinosaurus ja elĂ€imet taivaassa                                         44Taivaallinen kotka                                              45Toukokuun kahdeksas, Sunnuntai, Vanhempien pĂ€ivĂ€              46Sisar Baek, Bong Nyu: Vierailu helvetissĂ€ Vanhempien pĂ€ivĂ€nĂ€               46paikka helvetissĂ€ jossa liha, iho ja luut erotetaan                    47Kim, Joosef: Opiskelija Kim, Yong Supin paluu                          49IsĂ€ ja Ă€iti nuhtelevat minua                               50Kim Yong Sup: Yong Sup uskoo Jeesukseen                       51Young Sup katuu ja tekee parannuksen kustakin ja jokaisesta synnistĂ€              

52Saan kielillĂ€ puhumisen armolahjan ja hengelliset silmĂ€ni avautuvat           

53pastori Kim, Yong Doo: Herra transformoi ( muuttaa) ihmisiĂ€                54pastori Kim: pastori Kim, Yong Doo ja vaimonsa menevĂ€t helvettiin      56Ristiinnaulittu ristille helvetissĂ€                                      57Kim, Joosef: Keskijakson testit – pahojen henkien eksyttĂ€mĂ€nĂ€         60Oh, Seung Young:                                                    62Taivaallisen ruuan syönti IsĂ€n Jumalan edessĂ€                  62Jeesuksen sÀÀennustus                                                    63Kim Joosef : pahat henget leijuvat kristittyjen ympĂ€rillĂ€ hyökĂ€tĂ€kseen  

64pastori Kim: Helvetin sellissĂ€ ansassa                                65Rva Kang, Hyun Ja helvetissĂ€                                     66Ratsastin jĂ€ttimĂ€isen tuhatjalkaisen selĂ€ssĂ€ ja putosin tuleen                  68Oh, Seung Young                                                68pastori Kim: Ruumiit leikellÀÀn lihakirveellĂ€                             68Kim, Joosef: Raamatun nĂ€kymiĂ€                                          70Dialogi objektien kanssa                                                      72KesĂ€kuun neljĂ€s, 2005                                                74pastori Kim: Demonien Ă€killinen hyökkĂ€ys                                74Kim Joosef: Joosefin koettelemus                                        74Kim, Joo Eun:                                             

76Rva Kang, Hyun Ja: MitĂ€ pastori saarnasi korokkeella, tapahtuu             77You Kyung vĂ€ltti tilanteen, jossa oli tulla raiskatuksi                           78KesĂ€kuun kuudes, 2005 Maanantai. MuistopĂ€ivĂ€                       78Joo Eun: Menin kotiin Jeesuksen kanssa                                   79Kim, Joosef: punainen urheiluauto taivaassa                            80pastori Kim: Taivaan luistelurata ja kuinka Herra teki kirkon luisteluradaksi   

82KesĂ€kuun 10.:s pĂ€ivĂ€ 2005, perjantai                                 84pastori Kim: Salainen huone                                      84Joosef                                                          

84Huone, jossa puu ElĂ€mĂ€n edustajana                                 85SeitsemĂ€n maljan huone                                                      85Salainen huone jossa Hengen Miekka                                 86Huone, jossa on Uskon Kilpi                                       87Lee, Haak Sung: paikka helvetissĂ€, jossa pastoreita ja vaimojaan kidutetaan         

88Kim, Yong Sup :Evankelioinnin ilo                                      89Rva Kang, Hyun Ja                                              89KesĂ€kuun yhdeksĂ€stoista 2005 Sunnuntai                            92pastori Kim * Herra panee PyhĂ€n tulen ja SĂ€hköisyyden otsalleni ja suuhuni              

92Sisar Shin, Sung Soon PyhĂ€ Shin Sung Soonin hengelliset silmĂ€t avataan            

93Oh, Seung Young: Demonit seisoivat sisÀÀnpÀÀsyn edessĂ€        95Rva Kang, Hyun Ja: Rouva Kang Hyun Jan intensiivinen vierailu helvettiin                

99pastori Kim: Hengellinen todellisuus ylittÀÀ fantasiakykymme, SciFi-elokuvamme ja taistelulajien seikkailukuvaukset                      100Kastaminen PyhĂ€llĂ€ tulella taivaan tulitunnelissa                         101Joosef                                               101Tunnelin ulkoinen rakenne                             102Tunnelin sisĂ€osat                                                      103Salaisen huoneen kypĂ€rĂ€                                          103Salainen huone alttiuden kengille                                    104Salainen huone marttyyrien kruunuille                                    105Salainen huone jossa yhdeksĂ€n PyhĂ€n Hengen lahjaa              106Salainen huone sairaiden parantamisen armolahjalle            106Verijoki huoneessa, joka parantaa sairaat                               107Ylistyksen ja palvonnan huone                                         108KesĂ€kuun 22, 2005, Keskiviikko                                       109pastori Kim, Yong Doo: Me kykenemme erottamaan selvĂ€sti pahojen henkien olemuksen  

109SeikkaperĂ€istĂ€ demonologiaa ss 109 –

117Ihmiset, joiden motiivi paha tai huono                            117Kim Joosef:  Selitys- eli kÀÀnnöshuone                             122Taistelu punaisen lohikÀÀrmeen kanssa                                   124KesĂ€kuun 26.:s pĂ€ivĂ€ 2005, sunnuntai-ilta                               126pastori Kim; rukoilijat nĂ€yttelevĂ€t ”Opetuslapset myrskyssĂ€â€, Jeesus johtajana”     

127Kim Joosef: Viisauden, ymmĂ€rryksen, Ă€lyn ja salatun tiedon huone      128Viisauden huone                                              128Tiedon/YmmĂ€rryksen huone                                            129Salaisen tiedon huone                                               129Älyn huone                                                        130PyhĂ€n SĂ€hkön huone                                                 132Kim Joosef: PyhĂ€n Hengen myrkyllisten okaitten huone                 135pastori Kim: Useita kĂ€yntejĂ€ helvetissĂ€                           138Gum- bong Jeesuksen EnsimmĂ€inen Kirkko ( erĂ€s korealainen kirkko)            

139Korruptoituneet palveluviran haltijat menevÀt trumpetin muotoiseen paikkaan helvetissÀ

140Ulospotkittuna ja kaduilla                                        144professorin perhe                                                      147Tulen Virka alkaa ; Lk 12:49; Mt 3:11                              149Marraskuun neljĂ€s, 2005, perjantai-ilta: Kamera taivaasta, sen salamanvĂ€lĂ€hdys  

150MerkitseviĂ€ lempinimiĂ€                                                     151Maeng Doll ja Maeng Soon; itseÀÀn uhraava rakkaus                                      152Seam Hae Lin Kwangin kaupungista                                                        153Kim, Joo Eun: Henkien erottamisen armolahjan huone                                   

154pastori Kim: Tulipallo tappaa hetkessĂ€ rotan                           

155KesĂ€kuun 29. 2005, keskiviikko; Enkelien nimet                                            156Henkien erottamisen armolahjan huoneen sisĂ€inen rakenne              157Synti PyhĂ€n Hengen pilkka: Vakavia varoituksen sanoja pastoreille     159Tee Herra yksinomaiseksi elĂ€mĂ€ssĂ€si. PyhĂ€n Hengen lahja          163Kim, Joo Eun: Ihmiset, Jotka Ovat HelvetissĂ€ PyhĂ€n Hengen pilkan SynnistĂ€               

165Kidutusvarustus, joka nĂ€ytti simpukalta                                   166IhmisistĂ€ tehdÀÀn pehmeÀÀ hiiltĂ€                                    167KÀÀntĂ€jĂ€n jĂ€lkikirjoitus